PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com
Osakesalkun muodostamisen lähtökohdat Tee sijoitussuunnitelma!!! 1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? 2. Paljonko olen valmis häviämään, ettei talouteni merkittävästi kärsi? 3. Milloin tarvitsen sijoittamani varat? 4. Millaiset ovat tuottotavoitteeni? 5. Paljonko sijoittamieni varojen arvo saa vaihdella?
Osakesalkun muodostamisen lähtökohdat Tee sijoitussuunnitelma!!! 6. Millä osakemarkkinoilla minulla on osaamista ja miten voin sitä hyödyntää sijoituksissani? 7. Miten pienennän riskiä osakesijoituksissani? 8. Paljonko olen valmis uhraamaan aikaa sijoitusten analysointiin ja seuraamiseen?
1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? Laske nettovarallisuutesi (varallisuus-velat) ja mieti paljonko siitä olet valmis sijoittamaan osakkeisiin. Suomalaisilla usein varat kiinni asunno(i)ssa ja toisaalta myös pankkitalletuksissa. Nykyisen nollakorkotason aikana varallisuutta ei kannata lepuuttaa pankkitililllä reaalituotto usein negatiivinen.
1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? Pidä pankkitilillä se osa varoistasi, jota tarvitset seuraavaan 2-3 kuukauden juokseviin kuluihisi, joita ovat mm.asumismenot, ruoka, vaatteet, laskut jne.. Hajauttaminen osakesijoitusten ja korkosijoitusten välillä. Nyrkkisääntönä toimii 100- ikä=osakesijoituksiin menevä osuus. Esim. jos olet 40-vuotias. Hajauta osakesijoituksiin 60% ja korkosijoituksiin 40%. Huom! Pankkitalletukset ovat korkosijoituksia.
2. Paljonko olen valmis häviämään, ettei talouteni merkittävästi kärsi? Mieti ennen sijoittamisen aloittamista, paljonko osakkeiden arvo saa heilahdella ilman, että yöunet kärsivät. Osakkeille tunnusomaista ovat rajutkin markkinaliikkeet. Varaudu siis siihen, että sijoituksesi voivat olla hetkellisesti tappiolla.
3. Milloin tarvitsen sijoittamani varat? Mieti sijoitushorisonttisi etukäteen, ts. kuinka pitkäksi ajaksi olet valmis sitomaan osan varoistasi osakkeisiin ja milloin tarvitset rahoja esim. asunnon tai auton ostoa varten. Osakesijoitusten sijoitushorisontti on hyvä olla suhteellisen pitkä, mielellään vähintään 3-5 vuotta. Pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat keskimäärin parhaiten voittoa, kun taas lyhyellä aikavälillä sijoitustappioiden todennäköisyys kasvaa.
4. Millaiset ovat tuottotavoitteeni? Ole realistinen! Osakkeet tuottavat historiallisesti noin 8-9%. Mennyt tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Mieti tuottotavoitettasi suhteessa sijoitushorisonttiisi. 5. Paljonko sijoittamieni varojen arvo saa vaihdella? Mieti riskinsietokykyäsi ja päätä sen perusteella minkälaisia osakkeita valitset salkkuusi. Vakaata ja hyvää osinkoa maksavat yritykset ovat usein pieniä kasvuyrityksiä vähemmän riskisiä omistuksia.
6. Millä osakemarkkinoilla minulla on osaamista ja miten voin sitä hyödyntää sijoituksissani? Mieti mitkä markkinat ja toimialat tunnet hyvin, ja miten voit hyödyntää tietoasi? Onko esimerkiksi aiemman työhistoriasi tai opiskelutaustasi sellainen, joka auttaa tietyn markkinan tai toimialan analysointia. 7. Miten pienennän riskiä osakesijoituksissani? Hajauttaminen pienentää riskiä mieti hajauttamista niin maantieteellisesti, toimialoittain kuin ajallisestikin.
8. Paljonko olen valmis uhraamaan aikaa sijoitusten analysointiin ja seuraamiseen? Mieti kauanko päivässä olet valmis käyttämään aikaa sijoitusten seuraamiseen. Sijoita varmempiin osinkoyhtiöihin, jos sinulla ei ole paljon aikaa.
Hajauttamisen hyödyt Hajauttaminen auttaa sijoittajaa välttämään katastrofaaliset lopputulokset Talvivaara! Osakesalkku tarjoaa usein saman tuoton kuin yksittäinen osake, mutta pienemmällä keskihajonnalla/volatalititeetilla, ts. sijoitusten arvon heilahtelulla. Osakesalkkuun kannattaa valita mahdollisimman erilaisia osakkeita, jotta hajautushyöty on suurempi esimerkiksi osakkeita eri maantieteellisiltä alueilta ja toimialoilta.
Hajauttaminen 12-18 osakkeeseen pienentää jo yritysriskiä merkittävästi, ja antaa 90 prosenttisesti sen hyödyn, jonka osakesijoitusten hajauttamisella voidaan saavuttaa. Hajautushyöty on suurin markkinoiden operoidessa normaalisti. Suurten kurssilaskujen aikana hajautushyöty kuitenkin pienenee vuoden 2008 pörssiromahdus.
Ensimmäisen osakesijoituksen tekeminen, alkuvalmistelut Valitse sopiva osakevälittäjä (kustannukset, palvelutarjojan monipuolisuus ja käypänkäyntialustan helppous) > pankki tai pankkiiriliike Avaa arvo-osuustili Mieti aiemmin tehtyä sijoitussunnitelmaa, minkälaisella sijoituksella haluat aloittaa.
Esimerkki. Seppo Sijoittajan alkutaival osakesijoittajaksi. Seppo laati aluksi sijoitusssuunitelman, jonka perusteella hän toteaa itsestään seuraavat seikat: 1. Seppo laski aluksi nettovarallisuutensa Varallisuus = asunto 350.000, metsää 50.000, pankkitilillä 40.000, muu omaisuus 20.000 = 460.000 Velat = asuntolainaa jäljellä 100.000, ei muita lainoja/velkoja Sepon nettovarallisuus siis on 360.000 Lisäksi Sepon nettopalkka on 50.000 /vuosi ja säännölliset menot 20.000 /vuosi.
Sepolla siis pankkitilillä 40.000 euroa, kun huomioidaan Sepon juoksevat kulut 20.000 euroa vuodessa, niin sopiva määrä rahaa pankkitilillä on maksimissaan kolmen kuukauden menot, eli 5000 euroa. Seppo mietti, ettei hänellä ole lähiajan menoja, koska asunto on ostettu ja autoakaan ei tarvitse vaihtaa lähivuosina. Sepolla jää siis myös kuukausittain rahaa säästöön, koska nettopalkka ylittää selvästi säännölliset menot.
Seppo pitää itseään riskinottajana ja hän päättää aloittaa osakesijoittamisen koko tilillä olevalla ylimääräisellä 35.000 eurolla. Seppo siis aikoo sijoittaa kaiken vapaana olevan ylimääräisen rahansa osakkeisiin, eikä hajauta niitä erikseen korkosijotuksiin. Seppo perustelee päätöstään ottaa enemmän riskiä sillä, että hänen ei ole pakko realisoida sijoituksia lähivuosina, ja hänen palkkansa ylittää selvästi juoksevat menot. Pahan päivän varalle Seppo omistaa myös metsää, jonka hän voisi myydä tarvittaessa.
Seuraavana Seppo miettii ensimmäisten sijoituksensa sijoitushorisontin ja tarkemman tuottotavoitteen. Seppo ei tarvitse rahoja lähiaikoina, mutta asunnon vaihto voisi olla ajankohtainen viiden vuoden päästä, joten hän valitsee sijoitushorisontikseen vähintään viisi vuotta. Seppo varautuu siihen, että osakkeiden arvo voi vaihdella ja siihen, että osakemyyntejä voi kannattaa alkaa tehdä jo noin kolmen vuoden päästä. Seppo haluaa metsästää osinkoja, koska uskoo niiden olevan varmempaa tuottoa kuin osakkeen arvonnousun. Tuottotavoitteekseen Seppo asettaa seuraavalle viidelle vuodelle 8% vuodessa, josta noin puolet osinkoina.
Sepon osakesijoitusten arvo tulisi olla tavoitteen mukaan viiden vuoden päästä 35000 1,08 5 ~ 51.426 euroa, josta vähennetään verot (osingoista ja arvonnoususta) ja kulut (kaupankäytikulut ja säilytyspalkkiot). Seuraavaksi Seppo kysyy kaupankäynti- ja säilytyskustannusten suuruutta pankeista A, B ja C. A ja B osoittautuvat C:tä halvemmiksi. Kaupankäyntimahdollisuuksia arvioitaessa Seppo huomaa B:llä olevan paras mahdollisuus käydä kauppaa myös ulkomaisilla osakkeilla. Seppo siis valitsee välittäjäkseen pankki B:n.
Seuraavana Seppo miettii hajauttamista. Hajautushyötyhän on sijoittajan ainoa ilmainen lounas! Sepolla on siis 35.000 euroa sijoitettavaa. Hän päättää sijoittaa varansa 10 osakkeeseen, joiden avulla hän saa jo varsin kattavan hajautuksen. Jokaiseen osakkeeseen Seppo sijoittaa siis 3500 euroa. Hän päättää tehdä ostokset kahdessa erässä, jotta hajautusta tulisi myös ajallisesti. Seppo ei tunne kovin hyvin Aasian markkinoita, joten sinne hän ei halua sijoittaa. Sen sijaan hän tuntee hyvin Euroopan ja Yhdysvaltain markkinat.
Seppo on viime aikoina seurannut talousuutisia ja pörssikursseja mm. seuraavista lähteistä: http://www.bloomberg.com/, http://www.porssihuone.fi/tag/porssi/, http://www.kauppalehti.fi/, http://www.nasdaqomxnordic.com/?languageid=4, www.nordnet.fi. Lisäksi Seppo on lukenut artikkeleja, joiden mukaan varsinkin Yhdysvallat on tällä hetkellä houkutteleva sijoitusmarkkina. Toisaalta Euroopan keskuspankin alkavan elvytyksen myötä Seppo uskoo myös eurooppalaisiin osakkeisiin/yrityksiin.
Seppo päättääkin sijoittaa 50% 35.000 eurosta Yhdysvaltoihin ja 50% Eurooppaan. Suomalaiset yritykset hän tuntee hyvin, joten hän valitsee salkkuun kaksi suomalaista yritystä. Kummatkin hyviä osingonmaksajia Sepon strategian mukaisesti. Seppo painottaa valinnoisssaan osingomaksukyvyn lisäksi sitä, että yritys toimii voimakkaasti Aasiassa ja toimialalla on hyvät kasvunäkymät. Suomi-valintojen jälkeen hänelle jää kolme osakesijoitusta tehtäväksi Eurooppaan. Seppo päättää etsiä yrityksiä, jotka maksavat hyvin osinkoa, ja jotka hyötyvät öljyn hinnanlaskusta ja halventuneesta eurosta suhteessa dollariin. Tälläisiä yrityksiä ovat mm. öljypohjaisia tuotteita valmistavat ja paljon Yhdysvaltoihin myyntiä tekevät yritykset.
Loput viisi osakesijoitusta Seppo tekee Yhdysvaltojen osakepörsseihin. Seppo on lukenut, että halventunut öljyn hinta on painanut energiasektorin osakkeita. Hän on myös huomannut, että USA:n yksityinen kulutus on piristynyt selvästi finanssikriisin jälkeen. Seppo ymmärtää öljyn hinnanlaskuun liittyvän riskin, mutta valitsee silti salkkuunsa kaksi energiayhtiön osaketta, koska uskoo öljyn hinnannousuun. Osakkeet hän valitsee etsimällä yrityksistä hyviä osingonmaksajia, joilla on myös vahva tase. Lopun kolmen osakkeen kohdalla Seppo etsii yrityksiä, jotka hyötyvät amerikkalaiskuluttajien ostohalukkuudesta ja jotka ovat Sepon strategian mukaisesti hyviä osingonmaksajia.
Kaikki osakeostot Seppo tekee kahdessa osassa hajauttaakseen riskiä. Ensimmäiset ostot hän tekee jo seuraavana päivänä, mutta sen jälkeen hän ostaa yhtiötä lisää vasta seuraavan tulosjulkistuksen jälkeen.
Seppo seuraa sijoittamiensa yhtiöiden uutisia viikottain yritysten nettisivuilta. Esim. Nokian Renkaiden sijoittajasivut: http://www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/. Lisäksi Seppo seuraa Euroopan ja Yhdysvaltojen yleistä talouskehitystä, sekä toimialojen kehitystä internetistä, televisiosta ja lehdistä. Seppo arvioi sijoittamiensa yritysten tuloksia käyttämällä apunaan kvantitatiivisia mittareita, mm. P/Eluku, P/B-luku, P/S-lukua, sekä yritysten kvalitatiivisia ominaisuuksia kuten yritysjohdon osaamista. Seppo on päättänyt luopua yrityksestä, mikäli kurssi laskee kuukauden aikana yli 10%, yhtiön tulos ei kehity myönteisesti, tai mikäli osingon määrä ei pysy ostohetken tasollaan.
Kolmen vuoden päästä Seppo analysoi yritysten tilanteen ja miettii kannattaako kustakin osakkeesta luopua ennen viiden vuoden määräaikaa. Mikäli Seppo päättää pitää osakkeet viisi vuotta, hajauttaa hän myynnitkin ajallisesti kahteen osaan. Huom! Sepolla on todennäköisesti kertynyt viiden vuoden aikana uuttakin varallisuutta, joille hän voi miettiä sijoituksia. Seppo voi myös päättää olla myymättä osakkeensa., mikäli hänen mielestään tilanne siihen ei ole sopiva. Sepon tulee myös miettiä myyntien veroseuraamuksia. Hän voi halutessaan esimerkiksi hajauttaa myynnit kahdelle eri vuodelle.
Kotitehtävä Tee oma sijoitussuunnitelmasi ja osakesijoitussalkku. Perustele tekemäsi päätökset.