PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

Transkriptio

1 PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

2 KURSSIN RAKENNE 1. Osakkeet omaisuusluokkana 2. Osakeanalyysin perusteet I 3. Osakeanalyysin perusteet II 4. Osakesalkun muodostaminen ja seuranta 5. Korkosijoitukset omaisuusluokkana

3 KURSSIN RAKENNE 6. Korkosijoitusten analysointi 7. Kiinteistösijoitukset omaisuusluokkana 8. Jalometallit ja raaka-aineet omaisuusluokkana 9. Rahastosijoitukset 10. Sijoitussalkun räätälöinti ja seuranta

4 Luennoitsijasta Valmistunut vuonna 2010 kauppatieteiden maisteriksi Oulun Yliopistosta pääaineena rahoitus ja 2011 maisteriksi Lontoon Cass Business Schoolista Lontoosta pääaineena varainhoito (Investment Management). Työskennellyt mm. OP-Pohjolan yksityispankissa sijoituspäällikkönä ja tällä hetkellä töissä Investiumissa sijoitusalan yrittäjänä, sekä Helsingin Osakesäästäjät ry:ssa toiminnanjohtajana. Vuosien henkilökohtainen sijoitustausta mm. osakesijoittamisesta.

5 Osake käsitteenä Yhtiötä perustettaessa yhtiömuodoksi voidaan valita osakeyhtiö, jonka alkupääoman perustajien sijoittamat varat muodostavat. Muita yhtiömuotoja ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta. Osakeyhtiön omistavat osakkeenomistajat, lyhyemmin sanottuna osakkaat. Osakkeenomistajat/osakkaat omistavat osakkeitaan vastaavan osan osakeyhtiöstä.

6 Osakkeet voivat olla erilajisia, jolloin osakesarjojen oikeudet poikkeavat toisistaan eroavat toisistaan mm. äänimäärän tai esimerkiksi osingonjaon suhteen. Osakeyhtiö voi olla lain mukaan joko yksityinen (Oy) tai julkinen (Oyj). Yksityisen osakeyhtiön (Oy) osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, vaan tyypillisesti suljetun omistajapiirin omistuksessa, ja osakkeiden vapaata luovutusta ja vaihdettavuutta on yhtiöjärjestyksen mukaan rajoitettu.

7 Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voidaan sen sijaan ottaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi, jolloin niiden vapaata luovutusta ja vaihdettavuutta ei saa rajoittaa.

8 Osakkaan/osakeomistajan oikeudet: Oikeus osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa Oikeus osinkoon Etuoikeus uusien osakkeiden merkintään, mikäli ei kyseessä suunnattu osakeanti. Osakkailla on yhtiössä rajoitettu vastuu. Vastaavat yhtiön veloista vain sijoittamallaan pääomalla. Osakkeenomistajalla on oikeus saada pörssiyhtiöstä tietoja jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuuden puitteissa.

9 Osakeyhtiölain mukaan vähemmistö voi kutsua koolle yhtiökokouksen. Merkittävien päätösten tekeminen tosin edellyttää yhtiökokouksessa määräenemmistön hyväksyntää. Vähemmistöllä myös oikeus vaatia erityistilintarkastusta.

10 Osakesijoitusten tuotto Hyvin hajautettu osakesalkku tuottaa pitkällä aikavälillä noin 8-9% (historiallisesti). Tuotto ollut historiallisesti noin 5% korkeampi kuin vähemmän riskisissä sijoituksissa (mm. valtioiden joukkovelkakirjalainat). Yrityksen/osakkeen riskisyys ja sijoittajien vaatima tuotto kulkevat käsi kädessä mitä riskisempi osake, sitä korkempaa tuottoa sijoittajat vaativat sijoitukselleen.

11 Osakesijoitusten tuotto voidaan jakaa ns. faktoreihin sen mukaan mistä tuotto muodostuu, yleisiä faktoreita ovat mm. markkina, arvo ja yrityksen koko.

12 Osakkaan saama tuotto Osakesijoitusten tuotto muodostuu osakkeen arvonnoususta tai laskusta, sekä osingosta. Todellista tuottoa laskettaessa on hyvä muistaa vähentää kokonaistuotosta kulut (mm. kaupankäyntikulut) ja verot (pääomatulovero). Yhtiöt jakavat voitoistaan osan osakkaille/osakkeenomistajille osinkoina ja jättävät osan yhtiöön mm. investointeja varten. Osingon määrä ilmoitetaan euroissa (Helsingin pörssissä) yhtä osaketta kohti. Osinkotuotto sen sijaan lasketaan jakamalla osingon määrä osakkeen arvolla.

13 Perinteisesti hyviä osingonmaksajia ovat olleet vakaat kypsässä vaiheessa olevat yritykset, joilla vakaa tulonmuodostus ja vain kohtuullisesti investointeja suhteessa tulokseen. OSAKEYHTIÖN TAVOITE ON TUOTTAA VOITTOA OSAKKEENOMISTAJILLE!!!

14 Osakeindeksin määritelmä: Osakeindeksin tarkoitus on antaa sijoittajille tietoa osakemarkkinoiden yleisestä tai esim. toimialasektorin kehityksestä. Osakeindeksi sisältää tietyn lukumäärän yksittäisiä osakkeita. Kuuluisia osakeindeksejä maailmalla mm. S&P 500, Dow Jones, NASDAQ, Euro Stoxx 50, DAX ja FTSE 100. Helsingin pörssin yleisindeksi on OMX Helsinki. S&P (Standard & Poor s) 500-indeksi koostuu 500:sta yrityksestä. Indeksi on markkina-arvopainotettu indeksi ja indeksin osakkeilla käydään kauppaa joko NYSE tai NASDAQ osakepörsseissä Yhdysvalloissa.

15 Dow Jones Industrial Average koostuu 30 suuresta amerikkalaisyrityksestä. Indeksi on hintapainotettu. Nasdaq Composite indeksi koostuu yli 3000 NASDAQ:n pörssiin listatun teknologia- ja kasvuyritysten osakkeesta (amerikkalaisia ja muun maalaisia yrityksiä)

16 Euro Stoxx 50 koostuu 50:stä euroalueen blue chip -yhtiöstä. Yhtiöillä pitkä ja vankka toimintahistoria ja vakiintunut taloudellinen asema. Indeksi on markkina-arvopainotettu ja noteerattu euron lisäksi mm. Yhdysvaltain dollareissa ja Iso-Britannian punnissa. DAX-indeksiin kuuluu 30 suurta saksalaista yritystä, joiden osakkeilla käydään kauppaa Frankfurtin osakepörssissä. Kyseessä markkinaarvopainotettu indeksi. FTSE 100-indeksi muodostuu 100:sta markkina-arvoltaan suurimmasta Lontoon pörssissä vaihdettavasta osakkeesta. Myös markkina-arvopainotettu indeksi.

17 Helsingin pörssin indeksejä ovat mm. yleisindeksi OMX Helsinki PI, OMX Helsinki CAP PI-indeksi ja OMX Helsinki CAP GI-indeksi OMX Helsinki yleisindeksi on hintaindeksi, jonka arvo seuraa siis osakkeiden hintakehitystä. OMX Helsinki CAP PI on niin ikään hintaindeksi, mutta siinä yksittäisen osakkeen paino indeksistä voi olla maksimissaan 10%. OMX Helsinki CAP GI-indeksi huomioi myös osingot, joten kyseisen indeksin pisteluku on huomattavasti kahta aiemmin esitettyä indeksiä korkeampi.

18 Oikealla osakemarkkinoiden suhteellinen koko maittain vuoden 2013 lopussa. Yhdysvallat muodostaa noin 48% maailman osakemarkkinoista.

19 Oikealla Yhdysvaltojen S&P 500- indeksin kehitys viimeisen 10 vuoden ajalta.

20 Oikealla Helsingin pörssin yleisindeksin kehitys viimeisen 10 vuoden ajalta.

21 Oikealla suomalaisosakkeiden ja velkakirjojen reaalituotot. Osakkeet olleet historiallisesti ylivertainen omaisuusluokka velkakirjoihin verrattuna.

22 Oikealla suomalaisosakkeiden ja velkakirjojen reaalituotot eri ajanjaksoilla.

23 Osakkeiden verotus: Osakkeita verotetaan niin arvonnoususta kuin yhtiön maksamista osingoista pääomatulona. Pääomatulovero % vuonna 2015 on 30%, mikäli pääomatulot maksimissaan euroa. Yli euron pääomatuloja verotetaan 33 prosentin veroasteen mukaan. Listattujen yritysten osingoista 85% pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa, jolloin veroasteeksi muodostuu 25,5% (mikäli pääomatulot maksimissaan euroa).

24 Osakesijoitusten riskit: Markkinariski tarkoittaa yleistä osakemarkkinoiden kehitykseen liittyvää riskiä. Yritysriski tarkoittaa kyseisen yrityksen osakkeen kurssikehitykseen liittyvää riskiä. Likviditeettiriski tarkoittaa osakkeen ostamisen ja myymiseen liittyvää riskiä. Osakkeen riskin mittarina käytetään usein osakkeen volatiliteettia, joka tarkoittaa osakkeen hinnan vaihtelua.

25 Riskiä voi pienentää hajauttamalla hajauttaminen moneen eri osakkeeseen pienentää osakesalkun yritysriskiä, mutta markkinariskin pienentäminen hajauttamalla on haasteellisempaa. Markkinat liikkuvat usein samaan suuntaan.

26 Osakesijoittamisen aloittaminen: Tee sijoitussuunnitelma, jossa määrittelet osakesijoittamisen tavoitteesi. Pohdi ainakin seuraavia asioita sijoitusssuunnitelmaa tehdessä: Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? Paljonko olen valmis häviämään, ettei talouteni merkittävästi kärsi? Milloin tarvitsen sijoittamani varat? Millaiset ovat tuottotavoitteeni? Paljonko sijoittamieni varojen arvo saa vaihdella? Millä osakemarkkinoilla minulla on osaamista ja miten voin sitä hyödyntää sijoituksissani? Miten pienennän riskiä osakesijoituksissani? Paljonko olen valmis uhraamaan aikaa sijoitusten analysointiin ja seuraamiseen?

27 Tarviset arvo-osuustilin osakekaupankäyntiä varten, jonka voit avata missä tahansa arvo-osuustilejä pitävässä pankissa, pankkiiriliikkeessä tai arvopaperikeskuksessa. Kannattaa vertailla eri pankkien ja pankkiiriliikkeiden perimiä osakevälityksen kaupankäyntipalkkioita ja palveluntarjojan tarjoamienn kaupankäyntialustan monipuolisuutta (tarjolla olevat kotimaiset ja ulkomaiset osakkeet) ja saatavissa olevan osaketutkimuksen laatua.

28 Osakesijoittajan termistöä: Arvo-osake vs. kasvuosake Vakiintuneella toimialla toimivan yrityksen osake. Arvoyhtiöiltä ei odoteta kasvuyhtiön kaltaista tuloskasvua, joten sen arvostuskertoimet ovat kasvuyhtiöitä alhaisempia. Arvoyhtiö usein hyvä osingomaksaja, sillä investointitarpeet kasvuyhtiötä pienemmät. Sykliset vs. defensiiviset osakkeet Sykliset yrityksen tuloskehitykseen vaikuttaa defensiivisiä yrityksiä enemmän yleinen taloustilanne. Osaketermistöön kuuluvan käsitteen beetan suuruus kertoo kuinka herkkä osake on ollut markkinan liikkeille. Beeta > 1 tarkoittaa, että osakkeen hinta on noussut tai laskenut enemmän kuin markkina tai indeksi. Esim. beeta 1,1 osake noussut 1,1%, kun markkina noussut 1,0%.

29 Osakkeiden jako sektoreihin, joita ovat mm. Perusteollisuus mm. Stora Enso ja UPM-Kymmene Kuluttajatuotteet mm. Amer Sports ja Olvi Kuluttajapalvelut mm. Finnair ja Kesko Energia mm. Fortum Rahoitus mm. Nordea ja Sampo Teollisuus mm. Cargotec ja Metso Terveydenhuolto mm. Orion ja Oriola-KD Teknologia mm. Nokia ja Tieto Tietoliikenne mm. Elisa ja TeliaSonera Öljy mm. Neste Oil

30 Sektoreista/toimialoista syklisiä, eli yleisestä taloustilanteesta enemmän riippuvaisia ovat mm. teollisuus ja perusteollisuus. Defensiiviä sektoreita/toimialoja ovat mm. energia ja terveydenhoito. Sykilisiä osakkeita pidetään yleisesti defensiivisiä riskisempinä, koska niiden hinta voi vaihdella voimakkaasti taloussuhdanteen mukana.

31