1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Samankaltaiset tiedostot
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1 Clausiuksen epäyhtälö

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Clausiuksen epäyhtälö

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

6. Yhteenvetoa kurssista

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Luku Pääsääntö (The Second Law)

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

4. Termodynaamiset potentiaalit

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

4. Termodynaamiset potentiaalit

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Teddy 1. välikoe kevät 2008

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

2. Termodynamiikan perusteet

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

7 Termodynaamiset potentiaalit

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

Suurkanoninen joukko

Chapter 7. Entropic forces at work

2. Termodynamiikan perusteet

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Ideaalikaasulaki johdettuna mikroskooppisen tarkastelun perusteella! Lämpötila vaikuttaa / johtuu molekyylien kineettisestä energiasta

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

4. Termodynaamiset potentiaalit

DEE Kryogeniikka

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Lämpöopin pääsäännöt

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

3. Statistista mekaniikkaa

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.


Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

W el = W = 1 2 kx2 1

Harvan kaasun sisäenergia ja lämpökapasiteetit

Ensimmäinen pääsääntö

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Termofysiikan perusteet

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Transkriptio:

1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian ja entropian muutoksia, mutta mikä tarkalleen ottaen määrittää systeemin tasapainotilan, kun se on eri tavoin kytketty ympäristöönsä? Onko se systeemin sisäenergian minimoituminen (analogisesti klassisen mekaniikan kanssa) vai entropian taipumus kasvaa luonnollisissa prosesseissa? Vai jokin ihan muu systeemin ominaisuus? Tarkastellaan systeemin ja ympäristön muodostamaa eristetty kokonaisuutta, jonka sisäenergia, tilavuus ja hiukkasmäärä ovat vakiot. Ympäristön sisäenergian muutokselle pätee 1 du 0 = T 0 ds 0 p 0 dv 0 + dw muu + µ 0 dn 0, (1) jossa alaindeksi nolla siis viittaa ympäristön termodynaamisiin ominaisuuksiin ja dw muu viittaa kaikkeen muuhun systeemin ympäristöön tekemään työhön termin p 0 dv 0 lisäksi. Vaihdetaan nyt ympäristöön viittaavat ekstensiiviset tilanmuuttujien muutokset du 0, dv 0, dn 0 systeemin vastaaviin du 0 = du dv 0 = dv, dn 0 = dn, jolloin du = T 0 ds 0 + p 0 dv + dw muu µ 0 dn. (2) Ratkaistaan tästä ympäristön entropian muutos ds 0 = 1 T 0 (du + p 0 dv + dw muu µ 0 dn). (3) 1 Tässä yksinkertaisuuden vuoksi vain yksi hiukkastyyppi. Käsittely on helppo yleistää useammalle hiukkastyypille korvaamalla termi µ 0dN 0 summalla kaikkien hiukkastyyppien yli, j µ0,jdn0,j.

2 Nyt 2. pääsäännön mukaan systeemin ja ympäristön muodostamalle eristetylle kokonaisuudelle pätee ds tot = ds + ds 0 0. (4) Sijoitetaan yhtälöön (4) ympäristön entropian muutos, yhtälö (3), ja kerrotaan saatu yhtälö puolittain ympäristön lämpötilalla T 0, T 0 ds du p 0 dv dw muu + µ 0 dn 0. (5) Järjestellään yhtälö (5) uudelleen, (du T 0 ds + p 0 dv µ 0 dn) dw muu, (6) jossa nyt vasemmalla puolella on lauseke, joka on sekä systeemin että ympäristön tilanmuuttujien määräämä ja oikealla puolella on systeemin ympäristöön tekemä työ. Yhtälö (6) antaa siis ylärajan suurimmalle mahdolliselle systeemin tekemälle hyödylliselle työlle, jonka tarkan lausekkeen määrää systeemin ja ympäristön välinen kytkentä. Ennen kuin alamme tarkastella näitä kytkentöjä, määritellään kuitenkin eksergian muutos da du T 0 ds + p 0 dv µ 0 dn, (7) jonka avulla yhtälö (6) sievenee kompaktiin muotoon da dw muu. (8) Systeemi pystyy siis tekemään suurimman mahdollisen työn palautuvassa prosessissa, jolle ( dw muu ) max = da. (9) Tarkastellaan sitten erilaisia tapauksia systeemin ja ympäristön vuorovaikutukselle. 1.2 Suljettu systeemi vakiotilavuudessa ja vakioentropiassa Hieman erikoisissa olosuhteissa (miten entropia pidetään käytännössä vakiona?), dn = 0, dv = 0, ds = 0, yhtälö (8) saadaan muotoon da = du dw muu, (10)

3 jolloin siis muutos systeemin sisäenergiassa antaa ylärajan systeemin ympäristöön tekemälle hyödylliselle työlle. Spontaanin prosessin tapauksessa dw muu = 0 ja yllä oleva yhtälö on nyt muotoa du 0 du 0. (11) Tulkinta tälle on, että spontaaneissa prosesseissa systeemin sisäenergia voi vain vähetä tai pysyä ennallaan. Koska kaikki luonnolliset prosessit ovat ainakin jossain määrin palautumattomia, systeemin sisäenergia siis pienenee jatkuvasti, kunnes se saavuttaa miniminsä (ja tämän jälkeen sen muutos voi olla vain nolla). Systeemin termodynaaminen tasapainotila löytyy siis tilanfunktion U minimissä, ja tällöin kutsumme sisäenergiaa systeemin termodynaamiseksi potentiaaliksi eli tilanfunktioksi, joka saavuttaa ääriarvonsa termodynaamisessa 1.3 Suljettu systeemi vakiotilavuudessa ja vakiolämpötilassa Nyt systeemille dn = 0, dv = 0, T = T 0. Yhtälö (8) saa tällöin muodon da = (du T ds) dw muu. (12) Määritellään uusi tilanfunktio Helmholtzin funktio (tai Helmholtzin vapaa energia), F U T S, (13) jonka differentiaali on df = du T ds SdT. (14) Kun lämpötila on vakio, dt = 0, Helmholtzin funktion muutos on sama kuin eksergian muutos, da = df dw muu. (15) Näin yhtälön (13) mukaisesti määritellyn tilanfunktion muutos antaa systeemin suurimman mahdollisen tehdyn hyödyllisen työn (tästä nimitys vapaa energia). Spontaanille prosessille sen sijaan df 0, (16) josta toteamme, että Helmholtzin funktio on näissä olosuhteissa systeemin termodynaaminen potentiaali eli F minimoituu systeemin termodynaamisessa

4 1.4 Suljettu systeemi vakiopaineessa ja vakiolämpötilassa Valitulla kytkennällä yhtälö (8) on muotoa da = (du T ds + pdv ) dw muu. (17) Määritellään jälleen uusi tilanfunktio, Gibbsin funktio (tai Gibbsin vapaa energia), G U + pv T S, (18) = H T S, (19) jonka differentiaali on dg = du + pdv + V dp T ds SdT. (20) Vakiolämpötilassa ja vakiopaineessa, dt = 0, dp = 0, yhtälö (20) sievenee muotoon dg = du + pdv T ds (21) ja vertaamalla saatua lauseketta yhtälöön (17) huomaamme, että nyt Gibbsin funktion muutos antaa ylärajan systeemin suurimmalle mahdolliselle tehdylle hyödylliselle työlle. Huomaa, että nyt eksergian lausekkeessa on työhön liittyvä termi pdv, koska systeemi on mekaanisesti kytketty ympäristöön ja työtä on tehtävä (joko ympäristön tai systeemin toimesta), jotta systeemi pysyisi ympäristön mukaisessa vakiopaineessa. Spontaanin prosessin tarkastelu vuorostaan antaa ehdon dg 0, (22) jolloin siis suljettu systeemi vakiopaineessa ja vakiotilavuudessa saavuttaa termodynaamisen tasapainon, kun sen Gibbsin funktion arvo on minimissään. 1.5 Muita tapauksia Yllä olevien tapausten lisäksi voidaan osoittaa, että entalpia, H = U + pv, on suljetun systeemin termodynaaminen potentiaali, kun systeemin entropia ja paine ovat vakiot (jälleen hieman hankalasti toteutettava järjestely). Avoimen systeemin tapauksessa usein käytetty järjestely on pitämällä systeemi vakiotilavuudessa ja vakiolämpötilassa. Kun nyt systeemi vaihtaa

5 vapaasti hiukkasia ympäristön kanssa, termodynaamisessa tasapainossa systeemin ja ympäristön kemialliset potentiaalit kaikille hiukkastyypeille täytyy olla samat. Osoittatuu, että tilanfunktio 2, Ω = U T S µn, (23) josta käytetään nimitystä suuri potentiaali, on tällöin systeemin termodynaaminen potentiaali, saavuttaen minimiarvonsa termodynaamisessa Viimeiseksi on syytä todeta, että eristetyn systeemin tapauksessa on 2. pääsäännön mukaan (ja tällöin myös yhtälön (8) mukaan), ds 0. (24) Tässä tapauksessa entropia on systeemin termodynaaminen potentiaali, joka poikkeuksellisesti maksimoituu tasapainotilassa. 2 Tässä jälleen yksinkertaisuuden vuoksi vain yhdelle hiukkastyypille määriteltynä