AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) Karelia-ammattikorkeakoulu Ohjetta päivitetty 16.9.2010, 10.1.2013, 19.2.2014, 15.9.2014, 19.11.2014
2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sisältö: 1 Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintamalli Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa 3 1.1 Toimintamallin lähtökohdat ja tarkoitus 3 1.2 Keskeiset käsitteet 3 1.3 Aiemman osaamisen hyväksilukemisen muodot 4 1.4 Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely 4 2 AHOT-toimintaohje Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle 7 2.1 Koulutukseen hakevat opiskelijat 7 2.2 Tiedotus ja ohjaus opintojen alkuvaiheessa 7 2.3 Hyväksilukemisen hakeminen 7 2.3.1 Aiemmin tai opintojen aikana suoritetut korkeakouluopinnot 7 2.3.2 Muulla tavoin hankittu osaaminen 9 2.3.3 Harjoittelu 10 2.3.4 Aiempi osaaminen ja opinnäytetyö 10 2.3 Opintojen vanheneminen 11 2.4 Hyväksiluvun arvioinnin oikaisu 11 2.6 AHOT-prosessin arviointi 11 Lähteet Asiasanat: osaaminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), hyväksilukeminen, osaamisen näyttö, arviointi, hyväksiluvun oikaisu
3 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) AHOT-ohjeistus koostuu kahdesta osiosta: 1) toimintamalli ja 2) toimintaohje. Toimintamallissa kuvatuista lähtökohdista ja toimintatavoista on yhdessä sovittu Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja niitä noudatetaan molemmissa ammattikorkeakouluissa. Toimintaohjeessa kuvataan AHOT-menettelyjen myöntämisperusteet ja menettelytavat Karelia-ammattikorkeakoulussa. Karelia-amk:n opiskelijoille on laadittu oma, erillinen osaamisen hyväksilukuohje, joka on löydettävissä Pakki-portaalista. 1 Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintamalli Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa 1.1 Toimintamallin lähtökohdat ja tarkoitus Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tunnistamalla ja tunnustamalla (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka avulla opiskelijalla olevaa, opintojen osaamistavoitteita vastaavaa osaamista voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen liittyy keskeisesti koulutuksen kehittämiseen, elinikäisen oppimisen edistämiseen ja koulutuksen kansainvälistämiseen. Lähtökohtana on elinikäisen oppimisen periaate, jonka mukaan opiskelijan osaaminen syntyy sekä muodollisessa koulutusjärjestelmässä hankitusta osaamisesta että sen ulkopuolella hankitusta epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta. Aiempi osaaminen hyväksiluetaan tutkintoon tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn kautta. Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat yhteisesti sopineet tässä toimintamallissa kuvatuista aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvistä lähtökohdista ja yhteisistä toimintatavoista. Korkeakoulukohtaisen tutkintosäännön ja tämän toimintamallin perusteella kummallakin korkeakoululla on koulutuksen toteutusrakenteeseensa soveltuva toimintaohje. Tunnistamisja tunnustamismenettelyn keskeisenä työvälineenä molemmissa ammattikorkeakouluissa ovat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat sekä niissä kuvatut arviointikriteerit. Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely koskee Karelia-ammattikorkeakoulussa läsnä olevia tutkintoopiskelijoita, erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa opiskelevia sekä avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoita. Toimintamallissa ja sitä täydentävässä toimintaohjeessa kuvataan aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä prosessi, käytännöt ja keskeiset toimijat. Tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa toimimaan aiemman osaamisen hyväksilukemiseen liittyvässä työssä opiskelijalähtöisesti, yhteisen toimintamallin mukaan. Yhteisten käytäntöjen toteutuminen edesauttaa myös opiskelijoiden välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. 1.2 Keskeiset käsitteet Osaamisen tunnistamisella (identification) tarkoitetaan opiskelijan itsearviointia omasta osaamisestaan suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Tavoitteena on tehdä opiskelijan osaaminen näkyväksi niin, että se voidaan hyväksilukea osaksi opintoja ja tutkintoa. Arvioinnin (assessment) avulla määritellään aiemmin hankitun osaamisen vastaavuus koulutuksessa hankittavien tietojen ja taitojen kanssa.
4 Osaamisen tunnustamisella (recognition) tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla opiskelijan tunnistama ja esittämä osaaminen tehdään läpinäkyväksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Tunnustaminen antaa opiskelijan tunnistetulle osaamiselle virallisen aseman. Virallinen eli formaali oppiminen (formal education) tarkoittaa toisessa koulutusorganisaatiossa suoritettuja opintoja ja tutkintoja, joista on olemassa luotettava dokumentti, todistus. Epävirallinen eli non-formaali oppiminen (non-formal education) tarkoittaa järjestelmällistä ja tavoitteellista opiskelua esimerkiksi työpaikan järjestämässä koulutuksessa, vapaan sivistystyön organisaatiossa, mutta opiskelu ei kuitenkaan kuulu virallisen koulutusjärjestelmän piiriin. Arkioppiminen eli informaali oppiminen (informal learning) tapahtuu päivittäiseen työhön, perheeseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Arkioppiminen ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta eikä siitä yleensä saa todistusta. 1.3 Aiemman osaamisen hyväksilukemisen muodot Opintojen hyväksilukeminen (credit transfer) tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen, opinnäytetyön tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa ja opintojaksoa. Hyväksilukemista ovat opintojen korvaaminen ja sisällyttäminen sekä osaamisen näyttö. Korvaaminen (accreditation of prior learning) tarkoittaa tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavansisältöisillä opinnoilla. Opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia. Sisällyttäminen (transfer of prior studies) tarkoittaa muualla suoritettujen, tutkintoon sisällöltään soveltuvien opintojen, liittämistä osaksi tutkintoa. Opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia. Osaamisen näyttö (proof of competence) tarkoittaa opiskelijan esittämää näyttöä osaamisestaan. Näytön avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaisen osaamisensa riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Osaaminen on voitu hankkia joko työelämässä, ei-korkeakoulutasoisessa virallisessa koulutuksessa, epävirallisessa koulutuksessa tai arkioppimisena. Näyttötapoina toimivat esimerkiksi osaamisportfoliot, työnäytteet, osaamispäiväkirjat, haastattelut, kirjalliset tai suulliset kuulustelut. 1.4 Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa aiemman osaamisen hyväksilukeminen tunnistamalla ja tunnustamalla toteutetaan osana opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta. Opiskelijalähtöisenä reittinä aiemman osaamisen hyödyntämiselle opintojen eri vaiheissa toimii opiskelijan HOPS-työskentely, joka yhdistää asiantuntijuuden kehittymisen, aiemman osaamisen, opetussuunnitelman ja opiskelijan tavoitteet. Opintojen eri vaiheissa, ts. opintoihin hakeutuessa, opintojen aloitusvaiheessa, opintojen edetessä ja opintojen päättövaiheessa, korkeakoulujen toimijoilla on vastuu aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvästä tiedottamisesta, tunnistamisen ohjauksesta, osoitetun osaamisen arvioinnista sekä tunnustamisesta (ks. kuvio 1).
5 KUVIO 1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana ohjauksen kokonaisuutta opiskelijan opintopolun eri vaiheissa Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa (Airola, Hämäläinen & Venhovaara 2011). Aiemmin hankittuun osaamiseen voi kuulua korkeakouluopintoja tai muulla tavoin hankittua osaamista. Arvioitaessa aiemman osaamisen hyväksiluettavuutta lähtökohtana on, että tutkinnon ja opetussuunnitelmat vaatimukset täyttyvät. Pääsääntönä on, että korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen arvioidaan todistusten perusteella ja hyväksiluetaan tutkintoon korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisesta ja sisällyttämisestä opiskelija saa hyväksilukumerkinnän opintorekisteriin. Hyväksiluku ei tuota opintojen edistymisen seurannassa huomioitavia eikä opintotukeen oikeuttavia opintopisteitä. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan osaamisen näytöllä. Opiskelija liittää hakemukseen myös itsearvioinnin omasta osaamisestaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Osaamisen näytöllä esitetty osaaminen arvioidaan ja merkitään opintorekisteriin arvosanalla. Suoritus tuottaa opintojen edistymisen seurannassa huomioon otettavia ja opintotukeen oikeuttavia opintopisteitä. Opiskelijalle voi kertyä tutkintoon soveltuvaa osaamista ja työkokemusta opintojen aikana. Opintojen aikana muualla suoritettavista opinnoista ja työkokemuksesta on etukäteen varmistettava hyväksiluettavuus opinto-ohjaajalta. Kuviossa 2 on esitetty aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn vaiheet ja nivoutuminen opiskelijan HOPSiin Karelia-ammattikorkeakoulussa.
KUVIO 2. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaiheet 6
7 Karelia-ammattikorkeakoulussa kirjataan korvaamisen hyväksiluku korvaavana suorituksena Winhaan. Sisällyttämisen hyväksiluku kirjataan Winhaan muuna suorituksena. Muulla tavoin hankitun osaamisen osalta keskuksen toimistossa merkitään Winhaan 1) Opiskelijalle päätöksen mukaisen arvosanan opintojen toteutukselle Toteutuksen arviointi-ikkunassa. 2) Opiskelijan HOPSin sisältö ikkunassa ko. opinnot suoritustietoihin suoritustavaksi AHOT. 2 AHOT-toimintaohje Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle Karelia-ammattikorkeakoulussa aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutetaan osana opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta. HOPS-työskentelyssä yhdistyvät aiemman osaamisen, opetussuunnitelman ja opiskelijan tavoitteet. Opintojen eri vaiheissa Karelia-amk:n ohjaushenkilöstöllä on vastuu tiedottamisesta, tunnistamisen ohjauksesta, esitetyn osaamisen arvioinnista ja tunnustamisesta. Opiskelijalla on vastuu osaamisensa tunnistamisesta suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin, osaamisen esittämisestä ja vaadittavien dokumenttien toimittamisesta ja/tai näytön antamisesta. Aiemman osaamisen hyväksilukumenettely käynnistyy opiskelijan aloitteesta; velvoitetta hänellä ei siihen kuitenkaan ole. 2.1 Koulutukseen hakevat opiskelijat Tavoite: Karelia-amk:uun hakeutuva opiskelija saa tiedon aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismahdollisuuksista. Toteutus: Koulutukseen hakeutuva opiskelija saa AHOT-yleistiedotuksen Karelia-amk:n verkkosivuilta. Koulutukseen hyväksytty opiskelija saa AHOT-tietoa Pakki-portaalista. Keskeiset toimijat: Vastaava opinto-ohjaaja ja Opiskelijapalvelut 2.2 Tiedotus ja ohjaus opintojen alkuvaiheessa Tavoite: Opiskelija saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta aiemman osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Hyväksilukumenettely korvaamalla, sisällyttämällä tai osaamisen näytöllä käynnistyy opiskelijan aloitteesta osana opiskelijan HOPS-prosessia. Toteutus: Ammatillinen kasvu-opintojaksolla ja/tai HOPS-keskustelussa opinto-ohjaaja ja/tai opettajatuutori tai vastuuopettaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukumahdollisuuksista. Opiskelijat tutustuvat Pakki-portaalissa olevaan hyväksilukuohjeeseen (Opinnot Ahot). Tiedotuksen, ohjauksen ja opetussuunnitelman osaamistavoitteiden kuvausten perusteella opiskelijalle tulisi muodostua kuva siitä, millaista aiempaa osaamista on mahdollista hyväksilukea tutkintoon. Opiskelija ohjataan arvioimaan, millaista aikaisempaa osaamista hänellä on. Hyväksilukuihin liittyvää neuvontaa opiskelija saa opintoohjaajalta ja omalta opettajatuutoriltaan Ammatillinen kasvu opintojaksolla ja/tai ohjauskeskusteluissa. Opiskelijan tulee olla opintojen alkaessa tietoinen siitä, miten osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vaikuttaa opintojen etenemiseen. Suositeltavaa on, että hyväksilukemiset, koskien kunkin lukuvuoden tai lukukauden opintoja, haetaan kyseisen lukuvuoden tai lukukauden alussa, kuitenkin vähintään kuukautta ennen hyväksiluettavan opintojakson alkamista. Korvaamisia ja sisällyttämisiä suositellaan haettavaksi jo heti ensimmäisen opiskeluvuoden alussa. Keskeiset toimijat: Opiskelija, opettajatuutori, vastuuopettaja, opinto-ohjaaja 2.3 Hyväksilukemisen hakeminen Opiskelija hakee hyväksilukua kirjallisesti esittäen samalla dokumentit tai osaamisen, joihin hakeminen perustuu. Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittavat opiskelijat hakevat hyväksilukua sähköisessä
8 asioinnissa (Opiskelijan palvelut Sähköinen asiointi) ja sitä ennen aloittaneet opiskelijat netissä täytettävillä lomakkeilla (Opinnot Ahot). 2.3.1 Aikaisemmin tai opintojen aikana suoritetut korkeakouluopinnot Korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen: Hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi korvaavuushakemus TAI Uusi sisällytyshakemus Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen TAI Sisällytys Opinnäytetyön hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi korvaavuushakemus Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen Tavoite: Muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaavuutta tai sisällyttämistä ei myönnetä tutkintoon johtavan koulutuksen pääsy- /kelpoisuusvaatimuksena olevista opinnoista. Pääsy- /kelpoisuusvaatimuksena olevien opintojen osalta osaaminen voidaan osoittaa osaamisen näytöllä. Toteutus: Kun on kysymys korvaavista tai tutkintoon sisällytettävistä kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetuista opinnoista, opiskelija toimii seuraavasti: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: - täyttää hakemuksen sähköisessä asioinnissa ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen oikeaksi todistetut todistusjäljennökset hyväksytysti suoritetuista ja arvioiduista opinnoista. Hakemuksen käsittelyaika sähköisessä asioinnissa on 14 päivää, ja lisäksi varataan 14 päivää arvioinnin merkitsemiseen Winhaan. Opintojakson opettaja tekee esityksen (puoltaa/ei puolla) ja keskuksen johtaja tekee päätöksen. Opiskelijalle menee tieto päätöksestä sähköpostitse. Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa hyväksiluvun Winhaan. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen sähköiseen asiointiin. Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: - täyttää nettilomakkeen Korvaaminen tai Sisällyttäminen, liittää mukaan oikeaksi todistetut todistusjäljennökset hyväksytysti suoritetuista ja arvioiduista opinnoista ja toimittaa hakemuksen ao. opettajalle. Opettaja käsittelee hakemuksen 14 päivän kuluessa: tekee esityksen (puoltaa/ei puolla) ja toimittaa hakemuksen keskuksen johtajalle. Keskuksen johtaja tekee päätöksen ja toimittaa hakemuksen keskuksen toimistoon. Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa hyväksiluvun Winhaan. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan ja lähetetään sähköpostitse sekä opiskelijalle että opettajalle. Tähän käsittelyyn varataan 14päivää. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen opiskelijakohtaisesti. Mikäli suoritettujen opintojen arvosteluasteikko poikkeaa 5-1 tai hyväksytty asteikosta, opettaja muuntaa arvosanan tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli opinnot on arvioitu asteikolla 5 1, käytetään hyväksiluvussa vastaavaa asteikkoa. Muussa tapauksessa opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty. Kielteisessä tapauksessa opiskelija suorittaa opintojakson normaalisti. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua päätökseen. Opettajalla on mahdollisuus edellyttää opiskelijalta lisäselvityksiä tai häntä voidaan pyytää todentamaan osaamisensa lisänäytöllä, joka voidaan antaa kirjallisesti, suullisesti tai työnäytteiden avulla. Jos korvaaminen
9 tai sisällyttäminen on edellyttänyt täydentämistä, suoritus arvioidaan samoin kriteerein kuin kyseinen opintojakso ja suoritus kirjataan normaalina opintosuorituksena. Huom. 1. Jos opiskelija hakee opinnon korvaavuutta useammalla kuin yhdellä korkeakoulutasoilla eri suorituksella tai suorituspaikalla, tai jos suoritus on vanhempi kuin kymmenen vuotta, korvaavuus ei ole mahdollinen, vaan opiskelijan tulee hakea hyväksilukua osaamisen näytöllä. 2. Jos korvaavan opinnon laajuus on pienempi kuin korvattavan opinnon laajuus, korvaavuus ei ole mahdollinen, vaan opiskelijan tulee hakea hyväksilukua osaamisen näytöllä. Kansainvälinen vaihto: Opiskelija, Karelia-amk ja vastaanottava oppilaitos tai organisaatio sopivat opintosuunnitelmasta (Learning Agreement tai Training Agreement) ennen lähtöä vaihtojaksolle ulkomaille. Opintosuunnitelman hyväksyy keskuksen johtaja. Ulkomaanopintojen päätyttyä vastaanottavan korkeakoulun tulee toimittaa opiskelijalle opintosuoritusote ja todistus vaihtojaksosta, josta käyvät ilmi suoritettujen opintojen laajuus (ECTS) ja arviointi. Opiskelijan tulee mahdollisimman pian vaihdon jälkeen tehdä hyväksilukuhakemukset vaihdossa suorittamistaan opinnoista. Suoritetut opinnot korvataan tai sisällytetään suoritettavaan tutkintoon täysimääräisinä. Keskeiset toimijat: Opiskelija, kv-koordinaattori, opintojakson vastuuopettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimiston henkilöstö 2.3.2 Muulla tavoin hankittu osaaminen Muulla tavoin hankittu osaaminen: Hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut sähköisen asioinnin Uusi osaamisen näyttö Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Osaamisen näyttö Harjoittelun hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut sähköisen asioinnin Uusi osaamisen näyttö Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Osaamisen näyttö Tavoite: Muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen edellyttää osaamisen näyttöä. Näytön voi antaa yhdestä tai useammasta opintojaksosta kerrallaan. Osaamisen osoittamista näytöllä voi hakea vähintään kolmen opintopisteen laajuisista opintojaksoista tai opintojaksojen osista. Osaamisen näytössä ei ole uusintamahdollisuutta. Toteutus: Kun on kysymys muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemisesta, opiskelija toimii seuraavasti: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: - täyttää hakemuksen sähköisessä asioinnissa ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen tarvittavat dokumentit. Hakemuksen käsittelyaika sähköisessä asioinnissa on 14 päivää, Ko. opettaja tekee osaamisen näytöstä esityksen ja keskuksen johtaja päätöksen. Opiskelijalle ja opettajalle menee tieto päätöksestä sähköpostitse. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman, opettaja hyväksyy sen sekä arvioi näytön toteuman. Keskuksen toimisto kirjaa suorituksen Winhaan ja arkistoi päätöksen sähköiseen asiointiin. Opettaja arkistoi näyttösuunnitelman. Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: - täyttää nettilomakkeen ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen tarvittavat dokumentit. Hakemuksen käsittelyaika on 14 päivää. Ko. opettaja tekee osaamisen näytöstä esityksen ja
10 keskuksen johtaja päätöksen. Opiskelijalle ja opettajalle menee tieto päätöksestä sähköpostitse. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman, opettaja hyväksyy sen sekä arvioi näytön toteuman. Keskuksen toimisto kirjaa suorituksen Winhaan ja arkistoi päätöksen. Opettaja arkistoi näyttösuunnitelman. Osaamisen näyttötapoja ovat mm. haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, asiantuntijaluennot, toisten opettaminen, oppimistehtävät, kielisalkku, suullinen tai kirjallinen tentti sekä mahdolliset lisätehtävät. Oleellisena osana hakemukseen kuuluu opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnissa opiskelija hyödyntää Karelia-ammattikorkeakoulun arviointikriteereitä (LINKKI opintojen arviointiohjeeseen päivitetään myöhemmin tähän) Kielissä opiskelijaa voidaan ohjata arvioimaan kielitaitoaan arviointiohjelmien avulla. Englannissa ja ruotsissa opiskelija esittelee dokumentaation kohdekielellä, jolloin testataan suullinen kielitaito. Ruotsin kielessä opettaja antaa arvosanan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6.6.2003/424). Kieli- ja viestintäopintoja koskevat menettelyt on tarkemmin kuvattu rehtorin päätöksessä kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvusta. Opettaja tekee esityksen ja toimittaa hakemuksen keskuksen johtajalle. Keskuksen johtaja tekee päätöksen ja toimittaa lomakkeen keskuksen toimistoon. Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa opintosuorituksen opintosuoritusrekisteriin. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan sekä opiskelijalle että opettajalle. Kielteisessä tapauksessa opiskelija suorittaa opintojakson normaalisti. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua päätökseen. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen. Hyväksilukupäätökset arkistoidaan keskusten toimistoissa opiskelijakohtaisesti. Arviointikeskustelu: Dokumentaation esittämisen jälkeen opettaja ja opiskelija käyvät arviointikeskustelun. Opiskelija pohtii, mitä hän on oppinut omasta osaamisestaan prosessin aikana ja miettii toimenpiteitä, joita hän tarvitsee osaamisensa ylläpitämiseen. Keskeiset toimijat: Opiskelija, opintojakson opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimistohenkilöstö. 2.3.3 Harjoittelu Tavoite: Työkokemuksen hyväksilukeminen harjoitteluun on mahdollista, mikäli opiskelijalla on harjoittelun tavoitteita vastaavaa aiempaa osaamista tai työkokemusta. Karelia-amk:n tutkintosäännön mukaan harjoittelu voidaan lukea hyväksi kokonaan. Toteutus: Hyväksiluku tapahtuu osaamisen näytöllä. Opiskelija liittää hakemukseen työtodistuksen ja/tai portfolion tai muun aineiston, joilla hän osoittaa kykyään soveltaa ammatillisia tietoja ja taitoja oman alansa työympäristössä sekä osaavansa toimia vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti osana työyhteisöä. Samassa työpaikassa ja samassa työtehtävässä tapahtuneella työskentelyllä voidaan osoittaa osaaminen vain yhteen harjoittelujaksoon. Useamman harjoittelujakson hyväksilukeminen edellyttää työskentelyä useammassa työpaikassa ja/tai työtehtävässä. Opettaja pyytää tarvittaessa opiskelijalta työtodistusta tarkentavan raportin työkokemuksesta. Sosiaali- ja terveysalalla voi koulutusohjelmakohtaisesti olla tämän menettelyn ulkopuolelle jääviä harjoittelujaksoja. Kun on kysymys harjoittelun hyväksilukemisesta, opiskelija toimii seuraavasti: Katso kohta 2.3.2 Keskeiset toimijat: Opiskelija, harjoittelua ohjaava opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimistohenkilöstö
11 2.3.4 Aiempi osaaminen ja opinnäytetyö Tavoite: AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan on mahdollista hakea opinnäytetyön (15 op) hyväksilukemista, mikäli hänellä on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla opinnäytetyö kokonaan tai osittain. Muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen osoitetaan tekemällä opinnäytetyö. Opinnäytetyön hyväksilukua haetaan korvaamalla. Ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opinnäytetyö (30 op) on työelämän kehittämistehtävä eikä sitä voi hyväksilukea. Toteutus: Opinnäytetyön hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi korvaavuushakemus Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen Opiskelija toimii hakemuksen ohjeiden mukaan (ks. kohta 2.3.1). Hakemuksen tekemisen yhteydessä opiskelija esittää ja tarkastelee osaamistaan suhteessa uuden tutkinnon osaamisprofiiliin ja AMK-tutkintojen työelämäläheiseen luonteeseen. Ohjaaja käsittelee hakemuksen 14 päivän kuluessa. Opiskelija ja ohjaaja käyvät ohjauskeskustelun. Ohjaajan tehtävänä on arvioida esitetty osaaminen opinnäytetyölle asetettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaan. Ohjaaja antaa esityksen: 1) opinnäytetyön hyväksilukemisesta kokonaan 2) opinnäytetyön hyväksilukemisesta osittain ja sen täydentämisestä 3) ohjaa opiskelijan aloittamaan uuden opinnäytetyön. Opinnäytetyön hyväksilukeminen kokonaan: Opinnäytetyön ohjaaja ja toinen opettaja arvioivat aineiston, josta kirjataan opinnäytetyön arviointilausunto. Opiskelijan tulee suorittaa hyväksiluvun perustana olevan osaamisen esittely opinnäytetyöseminaarissa. Mikäli opiskelija on hyväksiluettavan opinnäytetyön yhteydessä kirjoittanut kypsyysnäytteen, sitä ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. Ohjaava opettaja tekee esityksen (puoltaa/ei puolla) ja toimittaa hakemuksen ja arviointilausunnon keskuksen johtajalle. Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa hyväksiluvun opintosuoritusrekisteriin. Arviointilausunto saatetaan tiedoksi opiskelijalle. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan sekä opiskelijalle että opettajalle. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua päätökseen. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen. Hyväksilukupäätökset arkistoidaan keskusten toimistoissa opiskelijakohtaisesti. Opinnäytetyön hyväksilukeminen osittain ja opinnäytetyön täydentäminen: Mikäli opinnäytetyö hyväksiluetaan osittain, ohjaaja määrittelee opinnäytetyöhön kuuluvat, hyväksiluettavat opintopistemäärät sekä sopii sen, kuinka opiskelija suorittaa opinnäytetyöstä puuttuvan osan tai täydentää aiemman opinnäytetyön koulutusohjelmaan soveltuvaksi opinnäytetyöksi. Mikäli opinnäytteen opintopistemäärästä hyväksiluetaan alle seitsemän opintopistettä, opiskelija jatkaa opinnäytetyön tekemistä Karelia-amk:n opinnäytetyöohjeissa määritellyllä tavalla. Uusi opinnäytetyö arvioidaan ja se merkitään tutkintotodistukseen sen uudella nimellä ja arvosanalla. Mikäli ohjaaja katsoo, ettei aiemmin tehtyä opinnäytetyötä voida hyväksilukea lainkaan, hän laatii kielteisen hyväksilukulausunnon ja ohjaa opiskelijaa aloittamaan uuden opinnäytetyön. Keskuksen johtaja tekee päätöksen. Keskeiset henkilöt: Opiskelija, opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimiston henkilöstö 2.4 Opintojen vanheneminen Pääsääntöisesti yli 10 vuotta vanhoja opintoja ei voida hyväksilukea.
12 2.5 Hyväksiluvun arvioinnin oikaisu Opintojen hyväksiluvun arvioinnin oikaisussa sovelletaan Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä keskuksen johtajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankodasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opettajan/keskuksen johtajan on ratkaistava oikaisupyyntö 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön esittämisestä. Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan/keskuksen johtajan päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta. 2.8 AHOT-prosessin arviointi Keskusten koulutustiimit sekä Karelia-amk:n opo-ryhmä arvioivat osaamisen tunnustamisen toimivuutta vuosittain, jonka jälkeen AHOT-prosessia arvioidaan koulutuksen kehittämisryhmässä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin avainkysymyksiin: - Kohdistuuko arvioitu osaaminen asetettuihin osaamistavoitteisiin? (validiteetti) - Onko arvioitu osaaminen riittävää ja kattaa suurimman osan asetetuista osaamistavoitteista? (riittävyys) - Onko osaamisen osoittamisessa käytetty aineisto ollut asianomaisen tekemää tai tuottamaa? (aitous) - Onko osaamisen osoittamisen arviointi riippumaton arvioijasta? (luotettavuus) - Kohdistuuko osoitettu osaaminen nykyiseen ja nykyisen teknologian edellyttämään osaamiseen? (ajantasaisuus) - Onko prosessi sujuva ja tarkoituksenmukainen? (toimivuus). Lähteet: Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) Eurooppalainen tutkintojen viitekehys European Qualifications Framework (EQF) Eurooppalainen opintojen mitoitusjärjestelmä European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) http://www.arene.fi/data/dokumentit/c0723fee-8aed-4827-a3a2-b57be05cc961_ahot-raportti2009.pdf Oppimisesta osaamiseen: aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen, työryhmäraportti, Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2009 Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö Karelia-amk: opetuksen ja ohjauksen toimintaohje Karelia-amk: opinnäytetyön työohje Karelia-amk: arvioinnin työohje Karelia-amk: osaamisen arviointikriteerit