PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 23.11.2009 LSU-2009-Y-393 (133) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Veli-Matti ja Asta Koskela Pohjapuolentie 73 69300 Toholampi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Urvikko RN: o 26:183 ja Kempinkangas 22:31. Hakijalla on nykyisin nautakasvattamo, jossa pidetään 91 lihanautaa ja 39 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla loppukasvattamo, jossa tullaan pitämään enintään 216 lihanautaa ja ternikasvattamo, jossa tullaan pitämään enintään 144 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhaan tuotantorakennukseen jää 66 lihanautaa ja 44 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Lannan varastointia varten tilalle rakennetaan 2 700 m³:n kokoinen lietesäiliö ja 80 m³:n kokoinen kuivalantala. Lietekuilujen tilavuus tulee olemaan 1 500 m³. Lisäksi tilalla on vanhan tuotantorakennuksen läheisyydessä lietelantasäiliö, jonka tilavuus on 900 m³ sekä 300 m³ kuivalantala. Nykyisen lietesäiliön kuilujen tilavuus on 200 m³. Lietetilavuus tulee olemaan yhteensä 5300m³. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 18.5.2009. Hakemusta on täydennetty 29.5. ja 18.6.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 200 lihanautaa käsittävä toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle on Toholammin kunnan myöntämä rakennuslupa ja toimenpidelupa 1981. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen tuotantorakennus sijaitsee hakijan osoitteessa Toholammin kylässä noin 1,5 kilometriä kuntakeskuksesta. Alue sijoittuu Toholammin kirkonkylän osayleiskaavan asuin- ja virkistysalueelle ja rakennuspaikka rajoittuu Porkolan teollisuusalueen asemakaavan teollisuudelle varattuun alueeseen. Toholammin kunnanhallitus on 26.10.2009 päättänyt muuttaa asemakaavan siten, että suunniteltu rakennuspaikka ja viereinen asunto-alue muutetaan maatalous- sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Etäisyys nykyisestä tuotantorakennuksesta lähimpään asuinrakennukseen on noin 170 metriä länteen, seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 180, 230 ja 270 metrin etäisyydellä. Meijeri sijaitsee 370 metrin etäisyydellä. Uuden tuotantorakennuksen sijoituspaikka on Kempinkankaan metsäkiinteistön itäisessä osassa, josta puusto raivataan pois. Etäisyys nykyisestä tuotantorakennuksesta on noin 195 metriä koilliseen. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 290 metriä lounaaseen. Seuraava asuinrakennus sijaitsee noin 360 metriä lounaaseen ja seuraavat kolme sijaitsevat suunnitellusta tuotantorakennuksesta 420-460 metrin etäisyydellä. Meijeri sijaitsee noin 375 metrin etäisyydellä. Alue sijoittuu Kirkkojärven valuma-alueelle 51.023. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalle rakennetaan uusi tuotantorakennus rehu- ja lantavarastoineen ternivasikkapohjaista naudanlihantuotantoa varten. Vasikat ostetaan tilalle 2-3 viikon ikäisenä ja myydään tilalta 18-20 kuukauden ikäisenä. Uudessa nautakasvattamossa tullaan pitämään enintään 216 lihanautaa ja 144 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyiseen tuotantorakennukseen jää paikat 66 lihanaudalle ja 44 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorelle karjalle. Yhteensä tilalla tullaan pitämään enintään 282 lihanautaa ja 188 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uuden tuotantorakennuksen loppukasvattamon pituus tulee olemaan noin 72 metriä ja leveys 19 metriä. Terniosaston pituus tulee olemaan noin 26 metriä, leveys noin 17 metriä. Loppukasvattamon hyötyala tulee olemaan 1 368 m 2 ja terniosaston 442 m². Eläintilojen lisäksi näitä yhdistävän siirtokäytävän ja sosiaali- ja varastotilan pituus ja leveys tulee olemaan 6 metriä. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan naudanlihaa noin 100 000 kiloa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin 2 000 tonnia ja pyöröpaaleihin noin 600 tonnia vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan liete- ja kuivalantana. Lietelanta johdetaan valutusperiaatteella lietesäiliöihin. Tilalle jää käyttöön nykyisen eläinsuojan yhteyteen 900 m³ kokoinen lantasäiliö, jonka kuilujen tilavuus on 200 m³ ja katettu kuivalantala, jonka tilavuus on 300 m³. Hakijan ilmoituksen mukaan uuden pihaton yhteyteen kiinteistölle Kempinkangas 22:31 rakennetaan 2 700 m³: n kokoinen lietesäiliö, jonka lietekuilujen tilavuus on 1 100 m³ ja noin 80 m³:n kokoinen katettu kuivalantala. Hakemuksen mukaan lannan varastointitilaa tulee yhteensä olemaan lietesäiliöissä 3 600 m³, kuiluissa 1 300 m³ sekä katetuissa kuivalantaloissa 380 m³. Lietelannalla tulee olemaan 395 eläintä ja kuivalannalla 75 alle kahden kuukauden ikäistä eläintä. Lanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 95,62 hehtaaria peltoa, josta omaa on 59,32 hehtaaria, vuokrapeltoa 27,14 hehtaaria ja sopimuspeltoa 9,21 hehtaaria. Kolmannes tilan pelloista sijaitsee alle 2,3 kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Lanta levitetään liet-
3 teensijoituslaitteella viikoilla 18-22 (40 %), 27-28 (40 %) ja 37-39 (20 %). Karjaa ei laidunneta. Eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 40 m 3. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Esikuivatun säilörehun puristeneste johdetaan 3 m³:n umpikaivoon, josta se johdetaan lietesäiliöön ja käytetään nurmikasvuston lannoitteena. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Rehujäte varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee betonilaatalla 1 500 m³ litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Konehallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista, joka ohjataan nykyisen tilakeskuksen maatilaliittymän kautta. Eläimiä kuljetetaan tilalta noin joka kahdeksas viikko. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Tilan liikenteellä ei ole erityistä vaikutusta yleiseen liikenteeseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 25.6. 31.7.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Toholammin kunnanvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja Toholammin ympäristöviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 16.6.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Toholammin kunnan rakennustarkastaja-ympäristösihteeri: Rakennettava uusi eläinsuoja sijoittuu voimassa olevan Toholammin kirkonkylän osayleiskaavan asuin- ja virkistysalueelle. Rakennuspaikka rajoittuu Porkolan teollisuusalueen asemakaavan teollisuudelle varattuun alueeseen. Kirkonkylän osayleiskaavan tarkistus on parhaillaan työn alla eli ehdotusvaiheessa. On mahdollista, että teollisuusalueen läheisyyteen sijoittuva asuntoaluevaraus poistetaan ja muutetaan maatalousalueeksi, jolloin rakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle.
4 Toholammin kunnanhallitus 24.6.2009: Kunnanhallitus hyväksyy rakennustarkastajan antaman lausunnon asiasta. Rakennushankkeen toteutuessa kunnanhallitus esittää valtuustolle yleiskaavan muuttamista siten, että rakennuskohteen viereinen asunto-alue poistetaan. Toholammin kunnanhallitus 26.10.2009: Kunnanhallitus päättää, että meneillään olevan osayleiskaavan muutostyön yhteydessä osayleiskaavaa muutetaan siten, että suunniteltu rakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Suunniteltu rakennuspaikka ja viereinen asuntoalue muutetaan maatalous- sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalla on ollut mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon johdosta 3.- 14.8.2009 välisenä aikana. Hakija ilmoitti puhelimitse 11.8.2009, ettei anna kirjallista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle kylään tilalle RN: o Kempinkangas 22:31 ja Urvikko 26:183. Ympäristölupa myönnetään enintään 282 lihanaudan, ja 188 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen tuotantorakennukseen sijoitetaan 216 lihanautaa ja 144 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhaan tuotantorakennukseen jää 66 lihanautaa ja 44 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 18.5.2009) mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Uuden tuotantorakennuksen pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt, lietekuilut, muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet ja laakasiilot sekä kaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) ja kattamattomat lietesäiliöt tulee myös aidata maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan tuotantorakennuksen kuivalantalan ja lietesäiliön rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 4 835 m³. Lisäksi lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Kuivikelannan varastointitilaa tulee olla vähintään 375 m³. Lietesäiliöt ja kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja tarkistaa samalla niiden kunto. Uusi lietesäiliö ja kuivalantala tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta uudessa tuotantorakennuksessa voidaan aloittaa.
5 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojien ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc-jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi jäteasetuksen (542/2003) mukaisesti. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla. Rehun valmistuksesta ja varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen riittävän kokoiseen kaivoon tai lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. 3. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja eläinsuojien jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 94 hehtaaria. Lantaloiden täyttö- ja tyhjennysalueet tulee olla tiivispohjaisia. Kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuivikelantaa, rehua tai rehujätettä tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katetut kuivalantalat tulee ylläpitää hyvässä kunnossa. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.
6 Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ylijäämärehu tulee varastoida lantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Maanpäällisen polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Maanpäälliset öljysäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estolaitteella. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Polttonesteen jakelu säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Toimenpiteet on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä. 7. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivikelantaloiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä vanhassa ja uudessa tuotantorakennuksessa
7 toiminnassa muodostuva lannan määrä (m³/vuosi) lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä(kpl/tonnia/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat ja vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista uuden tuotantorakennuksen käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu
8 tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Toholammin kunnan Toholammin kylään, Toholammin kirkonkylän osayleiskaavan asuin- ja virkistysalueelle. Toholammin kunnanhallitus on 26.10.2009 päättänyt muuttaa osayleiskaavan muutostyön yhteydessä alueen maatalous- sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Eläinsuojat eivät sijoitu pohjavesialueelle. Tilalle rakennetaan uusi tuotantorakennus rehu- ja lantavarastoineen ternivasikkapohjaista naudanlihantuotantoa varten. Vasikat ostetaan tilalle 2-3 viikon ikäisenä ja myydään tilalta 18-20 kuukauden ikäisenä. Uudessa nautakasvattamossa tullaan pitämään enintään 216 lihanautaa ja 144 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyiseen tuotantorakennukseen jää paikat 66 lihanaudalle ja 44 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorelle karjalle. Yhteensä tilalla tullaan pitämään enintään 282 lihanautaa ja 188 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Etäisyys nykyisestä tuotantorakennuksesta lähimpään asuinrakennukseen on noin 170 metriä länteen, seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 180, 230 ja 270 metrin etäisyydellä. Meijeri sijaitsee 370 metrin etäisyydellä. Uuden tuotantorakennuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kempinkankaan metsäkiinteistön itäisessä osassa, josta puusto raivataan pois. Etäisyys nykyisestä tuotantorakennuksesta tulee olemaan noin 195 metriä koilliseen. Lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 290 ja 360 metriä lounaaseen. Seuraavat kolme sijaitsevat suunnitellusta tuotantorakennuksesta 420-460 metrin etäisyydellä. Meijeri sijaitsee noin 375 metrin etäisyydellä. Ottaen huomioon kunnanhallituksen päätöksen muuttaa alue maatalous- sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, eläinsuojien sijaintipaikkojen ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja sijainnin naapureihin nähden Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalista rakennettuja. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 40 m³ vuodessa. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 4 835 m³ ja kuivalantaa noin 375 m³ vuodessa. Lietelannalla on enintään 395 eläintä ja kuivalannalla enintään 75 eläintä(alle 2 kk). Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1)
9 Vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Vanhaa ohjetta sovelletaan, koska lupa-asia on tullut vireille 18.5.2009. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella sekä ylläpitämällä kuivalantaloiden kiinteät katot vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uudet lietesäiliöt altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten
10 laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Pihaton ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.12.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
12 Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.