Metro mahdollistaa kestävän kasvun

Metro mahdollistaa kestävän kasvun ja vastaa kaupungistumisen haasteeseen Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo on turvallinen ja viihtyisä viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama lähes 280 000 asukkaan kaksikielinen ja kulttuurisesti moninainen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Syntyvyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin 4500 asukkaalla vuodessa, lähivuosina jopa 4900 asukkaalla. www.espoo.fi

EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen Espoo - Euroopan kestävin kaupunki Espoo osoittautui vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa Euroopan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestävimmäksi kaupungiksi. 2017 tehdyssä seurantatutkimuksessa Espoo säilytti asemansa. Hollantilaisen Tilburgin yliopiston yhteydessä toimivan Telos-tutkimusinstituutin tutkimuksessa vuonna 2016 oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia, joiden kestävyyttä mitattiin sosiokulttuurisilla ja ekologisilla kestävän kehityksen mittareilla. Tutkimus oli EU-puheenjohtajamaan Hollannin teettämä. Vuoden 2017 seurantatutkimuksessa Espoon jälkeen seuraaviksi sijoittuivat Helsinki, Tukholma, Linköping ja Innsbruck. Telos-tutkimusinstituutti toteutti seurantatutkimuksen Espoon toimeksiannosta ja siinä oli mukana 15 kaupunkia: viime vuoden kymmenen parasta sekä seuraavasta kymmenestä kaupungista viisi parhaiten Espoon kanssa vertailtavissa olevaa kasvukaupunkia. Espoon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat molempina vuosina erityisesti osaaminen, turvallisuus ja luonto. Espoo-tarinassa on sitouduttu kehittämään Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi osana metropolialuetta. Kysy lisää: Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä puh. 046 877 3953 Kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala puh. 043 824 5427

ESPOO Viisi kaupunkikeskusta raiteiden varrella Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Viidestä kaupunkikeskuksesta muodostuu asuin-, asiointi-, palvelu-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia. Kasvu suunnataan erityisesti länsimetron, metron jatkeen, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. Sujuva arki, toimivat matkaketjut ja liikkumisen helppous ovat avaintekijöitä. Metro on investointi kestävään tulevaisuuteen Länsimetro on kaupungin ylivoimaisesti suurin investointikohde. Sen avulla uudistetaan kaupunkirakennetta ja tehdään metron kasvu- ja kehityskäytävästä korkeatasoinen ja houkutteleva työpaikka- ja asuinalue, jossa jokaisen metroaseman lähiympäristö muutaman kilometrin säteellä on laadullisesti omaleimainen. Metroinvestointi vetää ympärilleen jopa kymmenkertaisesti muita investointeja. Kysy lisää: Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo puh. 050 593 3359

KEILANIEMI Keilaniemi muodostaa yhdessä Otaniemen kanssa Pohjois-Euroopan suurimman teknologian, innovaatioiden ja liike-elämän keskuksen. Espoo Innovation Gardenin sydän sykkii Keilaniemessä, Otaniemessä ja Tapiolassa Otaniemen ja Keilaniemen alue muodostaa ainutlaatuisen innovaatiokeskittymän, jossa kukoistavat Aalto-yliopisto ja maineikas tiede- ja tutkimusyhteisö, kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä kuhiseva startup-ekosysteemi. Alueella toimii yli 5000 tutkijaa, lähes 50 tutkimus- ja kehitysyksikköä ja suuri osa Suomen pörssiyrityksistä. Alueen kansainvälisyydestä kertoo siellä toimivien ihmisten 110 eri kansallisuutta. Vilkasta tieteen, taiteen ja talouden keskittymää rikastuttavat kulttuurielämykset kävelymatkan päässä Tapiolassa. Asukasluku: 3 800 (Otaniemi-Keilaniemi) Asukasluku 2050 mennessä (arvio): 10 000 (Otaniemi-Keilaniemi) Haluatko kuulla lisää Keilaniemen suunnitelmista? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Antti Mäkinen puh. 050 593 1339 antti.o.makinen@espoo.fi

KEHÄ I TUNNELOINTI viihtyisämpää ja tiiviimpää kaupunkia Kehä I Keilaniemessä -projektissa Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola -alueesta rakennetaan yhteneväistä ja viihtyisää kaupunkia. Liikenne siirretään tunneliin, jonka päälle rakennetaan puisto. Alueen luonne muuttuu tiiviimmäksi ja elävämmäksi kaupunkiympäristöksi, jossa on entistä paremmat yhteydet asukkaille, työpaikkoihin sekä Aalto-yliopistoon. Kehä I tunnelointi Kehä I:n uudistamistyöt ovat käynnissä Keilaniemessä. Kaupungin ja valtion kesken tehtiin kesäkuussa 2015 sopimus, jonka mukaan Kehä I Keilaniemessä uudistetaan. Keilaniemen ja Itärannan väliin rakennetaan noin 440 metriä pitkä tunneli, jonka viereen tulee neljä korkeaa asuintornia. Ensimmäisen tornin rakentaminen aloitetaan vuonna 2019. Lisäksi suunnitelmissa on Kehä I:n tunnelointi Tapiolan ja Otaniemen välillä sekä Maarinsolmun eritasoliittymän toteuttaminen Kalevalantien kohdalla. Tunnelin päälle suunnitellaan uutta kaupunkiympäristöä, jolla on oma luonne Tapiolan puutarhakaupungin ja Aalto-yliopiston kampuskaupunginosan välissä. Tapiolan Silkkiniitystä ja Otaniemen lehmuskujasta muodostetaan yhtenäinen viherakseli. Tunnelin päälle tulee myös Otsolahdelle johtava pohjoiseteläsuuntainen viherakseli. Haluatko kuulla lisää Keilaniemen suunnitelmista? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Antti Mäkinen puh. 050 593 1339 antti.o.makinen@espoo.fi

ELÄMYKSIÄ ESPOOSSA Metrolla on helppo lähteä myös virkistymään. Rantaraitti Espoon rantaraitti kutsuu viihtymään merellisessä ympäristössä. Se tarjoaa paitsi virkistysmahdollisuuksia, myös työ- ja elinkeinomahdollisuuksia ja lisää ranta-alueiden matkailullista vetovoimaa. Kaupungin tehtävä mahdollistajana on vauhdittaa positiivisen kehän luomista. Metro lisää Espoon rantaraitin saavutettavuutta ja metrokäytävän kasvava asukasmäärä luo paineita Espoon rantaraitin nykyisen palvelutason kehittämiseen. 40 kilometrin pituisella rantaraitilla riittää tutustuttavaa! Saaristo Espoossa on 58 km merenrantaa ja 165 saarta. Meri- ja saaristoelämästä pitäville riittää tekemistä ja kokemista: vesiurheilulajien lisäksi aikaa vierähtää Rantaraitilla kävellen ja hyvin hoidetuilla uimarannoilla päivää paistatellen tai rantalentistä pelaten. Espoon saaristossa on ihania ulkoilusaaria, joihin pääsee reittiveneellä. Merta voi ihailla myös rantaravintoloissa ja -terasseilla. Otsolahden melontakeskus ja Café Otsolahti Tapiolassa sijaitsevasta Otsolahden Melontakeskuksesta voi vuokrata kajakin. Melonnan jälkeen virkistystä tarjoaa uudistunut Café Otsolahti, joka on kiva rantakahvila ystävällisellä palvelulla. Haukilahden uimaranta, Sup Station, Café Mellsten, Haukilahden Paviljonki ja ranta Haukilahden uimarannan ja venesataman alueelta löytyvät monipuoliset palvelut uimarannasta muutamaan vierasvenepaikkaan. SUP Station vuokraa sup-lautoja ja pitää kursseja. Herkullista ruokaa ja juomaa kauniilla maisemilla tarjoavat Café Mellsten, Haukilahden Paviljonki ja Haukilahden ranta. Nokkalan Majakka ja Café Merenneito Matinkylän alue on kehittynyt kovaa vauhtia. Nokkalan Majakassa pääsee nauttimaan kauniista merimaisemasta ympäri vuoden. Cafe Merenneidolla on pitkät perinteet ja vankka kannattajajoukko. Laguuni Suomen suurin vesiurheilukeskus ja ravintolalaituri Laguuni avasi ovensa Keilaniemessä toukokuussa 2017. Laguuni tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia: sup-lautailua, wakeboardingia, melontaa ja vesitrampoliinilla hyppimistä. Hanasaari Uusittu kulttuurikeskus- ja kokoushotelli Hanasaari tarjoaa merellisen ympäristön täynnä taidetta, hyvää ruokaa ja toimivat kokous- ja kongressipalvelut. Haluatko kuulla lisää Rantaraitin kehittämisestä? Ota yhteyttä: Rantaraitin isäntä, projektipäällikkö Lennart Pettersson puh. 046 877 2082 lennart.pettersson@espoo.fi

AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopiston kampuksesta on tullut ainutlaatuinen yhteistyön keskittymä. Avoin, kokeileva ja yhteistyötä tukeva ekosysteemi houkuttelee opiskelijoita, tutkijoita, opettajia, muuta henkilöstöä ja kumppaneita ympäri maailman. Aalto-yliopisto Korkeatasoisten tutkimus- ja oppimistilojensa ansiosta Aalto-yliopiston kampus tunnetaan siitä, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon ja innovaatioiden syntyä. Kampukselle on rakentumassa elävä keskusta, joka tarjoaa houkuttelevia kumppanuus- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä kannustaa ideoiden ja kokemusten jakamiseen. www.aalto.fi Kysy lisää Aallon ja Espoon kaupungin yhteistyöstä: Elinkeinojohtaja Tuula Antola puh. 043 824 6393 Vararehtori, kampuksen kehittäminen Antti Ahlava puh. 050 324 1179 antti.ahlava@aalto.fi

ESA BUSINESS INCUBATOR CENTER Euroopan avaruusjärjestön avaruuskiihdyttämö (Business Incubation Center) aloittaa toimintansa syksyllä 2017 Otaniemessä startup-yritysten A Gridissä. ESA Business Incubaton Center ESA:n avaruuskiihdyttämö (Business Incubation Center) aloittaa toimintansa syksyllä 2017. Se perustetaan A Grid -kasvuyrityskeskukseen Aalto-yliopiston tiloihin Otaniemeen. Kaupungeista mukana ovat Espoo ja Helsinki. ESA:n avaruuskiihdyttämön (Business Incubation Center) perustaminen Suomeen on tärkeä lisä Suomen innovaatiojärjestelmään ja auttaa uusien yritysten syntymistä alalle. Tavoitteena on, että yrityskiihdyttämön kautta syntyisi uusia avaruusdataa hyödyntäviä kasvuyrityksiä ja sovelluksia koko Suomeen. Haluatko kuulla lisää avaruuskiihdyttämöstä tai A Gridistä? Ota yhteyttä: kiinteistöjohtaja, Aalto CRE, Eetu Ristaniemi puh. 040 773 9083 eetu.ristaniemi@aalto.fi

LÄMPÖENERGIAA SYVYYKSISTÄ St1 porautuu seitsemän kilometrin syvyyteen Espoon Otaniemen kallioperään, syvemmälle kuin Suomessa koskaan aiemmin. Pilottiprojektin tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mittakaavan lämpölaitos, jonka arvioidaan tuottavan parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla geolämpöä. Puhdasta lämpöenergiaa syvyyksistä Tulevaisuuden päästötön energiamuoto löytyy maan alta. St1 porautuu seitsemän kilometrin syvyyteen Espoon kallioperään, syvemmälle kuin Suomessa koskaan aiemmin. St1 Deep Heat -pilottiprojektin tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mittakaavan lämpölaitos. Lämpölaitoksen arvioidaan tuottavan parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla geolämpöä, jonka Fortum ostaa kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella. Projekti on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2018 alkupuoliskon aikana. Geolämmön tuotanto vahvistaa kestävän Espoon roolia päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hanke on erinomainen esimerkki mahdollisuuksista, joita länsimetron kehityskäytävä tutkimus-, kehitys- ja testialustana tarjoaa. Haluatko kuulla lisää geotermisestä lämpölaitoksesta? Ota yhteyttä: toimitusjohtaja, St1 Deep Heat Oy, Jari Suominen Puh. 010 557 2371 jari.suominen@st1.fi

KOULU PALVELUNA Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto ovat yhdessä kehittäneet toimintamalliin koulusta oppimista tukevana monipuolisena palveluna ei vain koulurakennuksena. School as a service Koulu palveluna Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto ovat yhdessä kehittäneet toimintamalliin koulusta oppimista tukevana monipuolisena palveluna ei vain koulurakennuksena. Ratkaisu tukee uudenlaisia oppimisen tapoja, lisää oppimisen iloa ja avaa koulun ovet yhteiselle tekemiselle ja verkostoitumiselle. Tilankäyttö tehostuu, kun tilat joustavat ja opetuksessa hyödynnetään muuta ympäristöä. Alustavat laskelmat osoittavat, että Koulu palveluna -palveluinnovaatio saattaa säästää tilojen käyttökustannuksia jopa 25 % investointipohjaiseen malliin verrattuna. Lähtökohta kokeilussa on uudenlaisessa koulutuksen järjestämisessä, jossa oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppimisen olosuhteet suunnitellaan oppimisen ehdoilla. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaista oppimista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Ensimmäisenä uutta toimintamallia pääsi kokeilemaan Haukilahden lukio, joka muutti Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen elokuussa 2016. Haukilahden lukio sai seuraa Pohjois-Tapiolan lukiosta vuotta myöhemmin. Pohjois-Tapiolan lukion uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Maarintie 6, Open Innovation House -talona tunnetussa rakennuksessa. Talosta osa kolmatta ja neljättä kerrosta on vuokrattu lukion käyttöön ja samassa rakennuksessa on mm. Aalto-yliopisto Start-Up Center sekä yliopiston sähkötekniikan osaston tiloja. Haluatko kuulla lisää koulu palveluna -konseptista? Ota yhteyttä: kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä puh. 09 816 52202 kristiina.erkkila@espoo.fi

TAPIOLA Tapiola uudistuu perusteellisesti perinteitä ja Tapiolan ainutlaatuista ilmapiiriä kunnioittaen. Pääosa alueen uudistushankkeista valmistuu vuonna 2025. Tapiola puutarhakaupungin uusi tuleminen Tapiolan alueen kaupunginosat ovat vahvasti omaleimaisia. Tapiola on taiteen, kulttuurin, liikunnan ja palvelujen elävä keskus. Tapiola kehittyy voimakkaasti. Tapiolan keskus uudistetaan aiempaa elävämmäksi ja monipuolisemmaksi kaupunkikeskukseksi, jossa on korkeatasoiset joukkoliikennepalvelut, toimivat pysäköinti- ja huoltojärjestelyt, monipuoliset palvelut sekä viihtyisät jalankulkualueet ja kohtaamispaikat. Teatterille tulee uudet tilat Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen samalla, kun kulttuurikeskus uudistetaan kokonaisuudessaan. Parhaillaan selvitetään uuden kulttuurikeskuksen kokonaiskonseptia. Tapiolan keskuksen uudistaminen jatkuu Merituulentien ympäristössä vielä vuosia. Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2019 alussa. Heikintorin uudistaminen käynnistyy 2019, minkä jälkeen parannetaan koko Kulttuuriaukion ympäristö. Tapiolan keskuksen rakennustyöt on pääosin tehty vuoteen 2025 mennessä. Asukasluku: 9 700 asukasta Asukasluku 2050 mennessä (arvio): 15 000 Haluatko kuulla lisää Tapiolan kehityksestä? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Antti Mäkinen puh. 050 593 1339 antti.o.makinen@espoo.fi

HEIKINTORI Heikintori on osa Tapiolan rakennushistoriallisesti merkittävää rakennuskokonaisuutta. Heikintorin uudistamissuunnitelmilla on myönteisiä vaikutuksia myös kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseen. Heikintori Tapiolan Heikintorin uudistaminen käynnistyy 2019. Alue uudistetaan edelleen pääosin kaupalliseksi keskukseksi, johon tulee myös päivittäistavarakaupan tiloja. Heikintori ja sen läpi kulkeva Tapionraitti uudistetaan ja selkeytetään alkuperäiseen arkkitehtoniseen asuunsa purkamalla pois aikojen kuluessa lisättyjä rakenteita. Pysäköintitalo puretaan pois ja sen tilalle tulee asuinrakennus. Myös Heikintorin päälle Kauppamiehentien puoleiselle sivulle tulee uutena kerrostumana asuinosa. Heikintori on osa Tapiolan rakennushistoriallisesti merkittävää rakennuskokonaisuutta. Heikintorin uudistamissuunnitelmilla on hyvin positiivisia vaikutuksia kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön kehittämiseen ja päinvastoin. Haluatko kuulla lisää Heikintorin kehittämisestä? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Antti Mäkinen puh. 050 593 1339 antti.o.makinen@espoo.fi

KAUPPAKESKUS AINOA Kauppakeskus Ainoa Kauppakeskus Ainoa on paljon enemmän kuin pelkkä kauppakeskus: asuminen ja monipuoliset kaupan palvelut nivoutuvat toisiinsa erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Ainoa edustaa modernia arkkitehtuuria ja sen juuret ovat ympäröivässä Tapiolassa, joka on kulttuurihistoriallisesti yksi vanhimmista ja tunnetuimmista puutarhakaupunginosista Suomessa. Muutostyöt Ainoan ympäristössä jatkuvat edelleen, sillä kauppakeskukseen on suunnitteilla kolmas vaihe. Sen myötä kauppakeskukseen tulee 100 erikoisliikettä ja palvelua. Kolmannen vaiheen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. Haluatko kuulla lisää kauppakeskus Ainoasta? Ota yhteyttä: kaupallinen johtaja Kirsi Borg puh. 040 557 6526 kirsi.borg@lahitapiola.fi

URHEILUPUISTO Tapiolan urheilupuistoa uudistetaan. Kaupunki tekee konsulttiyhtiö Siton avustuksella visiotyön urheilupuiston uudistamisesta osayleiskaavan tueksi. Visiotyöhön pääsevät osallistumaan muun muassa alueen käyttäjät, asukkaat sekä päättäjät. Visiotyön tarkoituksena on luoda Tapiolan urheilupuistosta viihtyisä, helppokulkuinen ja monipuolinen liikuntakeskus kaikille espoolaisille. Tapiolan urheilupuisto uudistuu Tapiolan urheilupuisto on monipuolinen liikuntakeskittymä, jossa on useita liikunta- ja monitoimihalleja sekä ulkoliikunta-, jalkapallo- ja yleisurheilukenttiä. Urheilupuiston laajamittaista käyttöä kuitenkin hankaloittavat mm. sekavat liikennejärjestelyt sekä se, ettei nykytilassa alue ole yhtenäinen. Urheilupuistoa käyttää suuri määrä ihmisiä ja metron myötä parantuvien liikenneyhteyksien jälkeen määrän odotetaan kasvavan. Urheilupuistoon laaditaan yleissuunnitelma ja osayleiskaava. Alueesta halutaan vetovoimainen, kansainvälisen tason liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan toimintakeskus, joka on luonteva osa Tapiolan viihtyisää ja korkeatasoista puutarhakaupunkia. Tulevaisuudessa alueella on monipuolisten urheilutoimintojen lisäksi myös asuntoja ja palveluita, jotka tekevät urheilupuistosta kaikille avoimen puistomaiseen liikuntaan ja hyvinvointiin painottuvan ympäristön. Osayleiskaavaprosessin aloittamisen lisäksi on käynnistetty tarveselvityksen laatiminen monipuolisen monitoimihallin toteuttamiseksi. Monitoimihallin ohella urheilupuistoon on suunnitteilla myös jalkapallostadion, jossa on n. 6000 katsojapaikkaa. Urheilupuiston kokonaissuunnitelma toteutetaan joustavasti vaiheittain, ja joltain osin rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2020. Urheilupuiston käyttäjät osallistetaan mukaan alueen kehittämiseen. Visiotyötä varten järjestetään syksyn 2017 ja alkutalven 2018 aikana kaksi visiotyöpajaa, joissa haetaan alueen käyttäjiltä, asukkailta, päättäjiltä, ym. sidosryhmiltä ideoita ja ajatuksia osayleiskaavan ja kaavarungon suunnitteluun. Visiotyön tarkoituksena on luoda Tapiolan urheilupuistosta viihtyisä, helppokulkuinen ja monipuolinen liikuntakeskus kaikille espoolaisille. Haluatko kuulla lisää Urheilupuistosta? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Antti Mäkinen puh. 050 593 1339 antti.o.makinen@espoo.fi

NIITTYKUMPU Moderni metrokeskus ja tuhansien uusien asukkaitten kaupunginosa Hyvien liikenneyhteyksien ja kattavien palveluiden Niittykumpu on lapsiperheiden suosiossa. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu pinta-alaltaan pienessä Niittykummussa, joka on tulevina vuosina muuttumassa moderniksi metrokeskukseksi ja tuhansien uusien asukkaitten kaupunginosaksi. Niittykummun kehityksen tavoitteena on mahdollistaa Niittykummun metroaseman ympäristön rakentuminen keskustamaiseksi palvelujen ja asumisen alueeksi. Metrokeskuksen ympäristön kadut alkavat jo suurelta osin olla hyvin viimeisteltyjä. Kevyen liikenteen yhteydet on vilkkaiden katujen osalta tehty turvallisiksi rakentamalla korkealaatuiset alikulkutunnelit sekä Merituulentielle että Haukilahdenkadulle. Niittykummun alueella merkittävää vuodelle 2018 on Niittykallion kaavan vahvistuminen, minkä myötä alueelle on tulossa n. 60 000 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta. Asukasluku: 4 300 Asukasluku 2050 mennessä (arvio): 11 000 Haluatko kuulla lisää Niittykummusta? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Jarmo Kulmala puh. 043 826 6846 jarmo.kulmala@espoo.fi

KAUPPAKESKUS NIITTY Kauppakeskus Niitty Kesäkuussa avasi ovensa kauppakeskus Niitty, joka sijaitsee Niittykummun metroaseman yhteydessä, hyvien yhteyksien varrella. Niitty ei haasta isompia kauppakeskuksia, vaan uskoo lähipalvelujen lisääntyvään kysyntään nopeasti kasvavassa Niittykummussa. Kesäkuussa 2017 avasi ovensa kauppakeskus Niitty, joka sijaitsee Niittykummun metroaseman yhteydessä, hyvien yhteyksien varrella. Kauppakeskuksen päällä ovat maamerkkinä kohoavat 24- ja 12-kerroksiset asuintornit. Niitty ei haasta isompia kauppakeskuksia, vaan uskoo lähipalvelujen lisääntyvään kysyntään nopeasti kasvavassa Niittykummussa. Niityn ympäristöön rakennetaan vuoden 2018 aikana uusia puistoja ja lähiliikuntapaikkoja. Erityisesti kauppakeskuksen eteläpuolinen Niittypuisto tulee olemaan näyttävä graniittikiveyksineen, leikkipaikkoineen ja runsaine istutuksineen. Haluatko tietää lisää kauppakeskus Niitystä? Kysy lisää Property Manager Teemu Tallholm, Newsec Oy p. 0400 323 321

MATINKYLÄ-OLARI Matinkylän keskustassa on tarjolla kaupunkielämän edut, sillä päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut ovat kävelymatkan päässä. Ympärillä avautuvat laajat ja vaihtelevat virkistys- ja ulkoilumaastot, muun muassa rantaraitti ja keskuspuisto. Matinkylä lähiöstä kaupunkikeskukseksi Matinkylän keskustassa on tarjolla kaupunkielämän edut, sillä päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut ovat kävelymatkan päässä. Ympärillä avautuvat laajat ja vaihtelevat virkistys- ja ulkoilumaastot sekä aktiviteettejä moneen lähtöön: jääkiekkoa, jalkapalloa, uimista, lenkkeilyä, auringonottoa ja saaristoveneilyä. Matinkylän sijainti houkuttelee myös yrityksiä teknologiayrityksistä esimerkiksi Outotec, Hewlett Packard ja Oracle Suomi ovat sijoittuneet Matinkylään. Matinkylässä Tynnyripuiston alueelle on kaavoitettu asumisen, palvelujen ja viihtymisen alue, jonne sijoittuu kaupungin hankkeista mm. Matinkylän uimahalli, joka valmistuu vuonna 2021. Lisäksi rakennetaan katu-, puisto- ja liikunta-alueita. Yksityisenä hankkeena toteutetaan hotelli ja sen yhteyteen ravintola- ja liiketiloja, asuntohotelli ja asuntoja sekä pysäköintilaitos. Asukasluku: 20 000 asukasta Asukasluku 2050 mennessä (arvio): 30 000 Haluatko kuulla lisää Matinkylän muutoksista? Ota yhteyttä: projektinjohtaja Carl Slätis puh. 043 824 6506 carl.slatis@espoo.fi

KAUPPAKESKUS ISO OMENA Kauppakeskus Iso Omena kasvaa yhdessä Matinkylän kanssa. Viimeisin laajennus avattiin keväällä 2017. Kauppakeskus Iso Omena Ison Omenan vaikutusalue on yksi Suomen nopeimmin kasvavia alueita, ja sen kotitalouksien tulotaso on erittäin korkea. Kauppakeskuksessa on juuri valmistunut mittava laajennushanke, jonka ensimmäinen vaihe avattiin elokuussa 2016 ja toinen vaihe huhtikuussa 2017. Isossa Omenassa on nyt yli 200 muodin, sisustuksen, vapaa-ajan erikoisliikettä, erinomainen päivittäistavarakaupan tarjonta ja monipuolinen valikoima yksityisiä sekä julkisia palveluita. Ison Omenan sydän on ravintolamaailma M.E.E.T (meet, eat, enjoy, together). Isossa Omenassa voi kokea aimo annoksen hulluttelua ja jekkuilua juuri avatussa Duudsonit Activity Parkissa. Iso Omena on kolmen suurimman kauppakeskuksen joukossa Suomessa. Haluatko kuulla lisää Ison Omenan kauppakeskuksesta? Ota yhteyttä: Cityconin kaupallinen johtaja Sanna Yliniemi puh. 020 766 4489 sanna.yliniemi@citycon.com

ISON OMENAN PALVELUTORI Elokuussa 2016 avautunut Ison Omenan palvelutori on Suomen ja Pohjoismaidenkin mittapuussa varsin ainutlaatuinen julkisten palvelujen keskittymä. Ison Omenan palvelutori Ison Omenan palvelutorista on ensimmäisen toimintavuoden aikana muodostunut elävä ja dynaaminen osa espoolaisten arkielämää. Ison Omenan palvelutori on vuoden vanha julkisten palvelujen palvelukonsepti, jonka tavoitteena on helpottaa kuntalaisten arkiasiointia. Palvelutorilla asiakkaita palvelee yhteensä kymmenen eri julkista palveluyksikköä; Espoon kaupungin kirjasto, neuvola, nuorisopalvelut, mielenterveys- ja päihdeklinikka, yhteispalvelu sekä kulttuuripalvelut, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSLab ja HUS-kuvantaminen, Kela sekä yksityisenä yrityksenä Mehiläinen, joka tuottaa kunnallisen terveyskeskuspalvelun Palvelutorille. Haluatko kuulla lisää Ison Omenan palvelutorista? Ota yhteyttä: palvelutoripäällikkö Juha-Pekka Strömberg puh. 043 826 8538 juha-pekka.stromberg@espoo.fi

FIKSUJA TAPOJA LIIKKUA Liityntäliikenteen ympärille luodaan liikkuminen palveluna -toimintaympäristö, joka edistää fiksujen ja ketterien liikkumistapojen syntyä. Fiksuja tapoja liikkua Toimintaympäristön kehittämiseen ajaa myös tavoite tehdä Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkipyörät Ensimmäiset kaupunkipyörät ilmestyivät Espoon kaduille kesällä 2017, ja ne tulivat kaupunkiin jäädäkseen. Kaupunkipyörillä halutaan erityisesti parantaa joukkoliikenteen matkaketjujen sujuvuutta ja innostaa kaupunkilaisia pyöräilemään. Juuri päättyneen kilpailutuksen mukaan kaupunkipyörät toimittaa jatkossa CityBike Finland Oy, joka vastaa myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä. Haluatko kuulla lisää kaupunkipyöristä? Ota yhteyttä: liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg puh. 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Samocat-potkulaudat Otaniemen kampuksella pääsee taittamaan matkan viimeiset etapit potkulaudalla, mitä moskovalainen startup Samocat ja Espoon kaupunki pilotoivat. Haluatko kuulla lisää potkulaudoista? Ota yhteyttä: elinkeinopäällikkö Harri Paananen puh. 043 826 7701 harri.paananen@espoo.fi

METRON VARREN KASVUPOTENTIAALI 2050 MENNESSÄ 70 000 uutta asukasta 170 000 matkustajaa päivittäin 100 % kasvu työpaikoissa Metron varren kasvupotentiaali 2050 mennessä Espoo jatkaa uudistumistaan metron ensimmäisen vaiheen liikkeellelähdön jälkeenkin. 2020-luvun alkupuolella metron matka jatkuu Matinkylästä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden kautta Kivenlahteen. Espoolaisten uusi merellinen kaupunginosa Finnoo lähtee rakentumaan vuonna 2018. Kysy lisää Espoon elinkeinotoimesta: Elinkeinojohtaja Tuula Antola puh. 043 824 6393