KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)



Samankaltaiset tiedostot
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kielten opiskelu Oulussa

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Perusopetuksen kieliohjelma

Kielten oppiminen Imatralla

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Koulu kansallisen kielitaitovarannon

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

Oulun kaupungin kieliohjelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Opas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

A2-kieli. Puolalan koulussa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kieliohjelma Atalan koulussa

Yläkoulun valinnaiset opinnot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

Uudistuva aikuisten perusopetus

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Työelämä muuttuu monipuolisen

Uudistuva aikuisten perusopetus

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN

Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /

PATENIEMEN KOULU A2 KIELEN JA VALINNAISAINEIDEN OPAS 5-6 LK Päivitetty

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma

Humanistiset tieteet

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental

Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma

Tietoa 7. luokalle siirtymisestä oppilaalle ja huoltajille. Lukuvuosi luokkalaisen opas

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

HELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15

Pisterajat Vuosi

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus. Opetusneuvos Annika Bussman

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Yhteiset tutkinnon osat

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Transkriptio:

Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50 52 ilman aikuiskoulutusta. Selitykset: K1, K2, K3 = pakolliset ja valinnaiset kielet (numero viittaa opintojen aloitusjärjestykseen). vvt = vuosiviikkotuntimäärä = 38 oppituntia valinn. = valinnainen kieli pakoll. = pakollinen kieli en = englanti ru = ruotsi sa = saksa ra = ranska ve =venäjä es = espanja it = italia Kaikissa vaihtoehdoissa varhaiskasvatus/esiopetus: Kielikasvatus aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lapsen ja alueen kieli- ja kulttuuriympäristöön tutustutaan systemaattisesti sekä luodaan lapselle mahdollisuuksia kohdata monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta ympäristössään. Kielelliseen tietoisuuteen ja monikielisyyteen kasvattaminen tapahtuu suunnitelmallisesti osana kunnan kieliohjelmaa siten, että perusopetuksessa otetaan huomioon esim. kielikylpyopetukseen ja vieraskieliseen varhais- ja esiopetukseen osallistuneiden lasten opinpolut.

Vaihtoehto A: Ruotsin opiskelu aikaistetaan + uusi tuntijako K1 pakoll. 3. luokalta (en, sa, ra, ve) 12 vvt K2 pakoll 5. luokalta (ruotsi) 10 vvt à K1- ja K2-kielten ops ja materiaali uudistettava + asennoitumis- ja motivaatio-ongelmat ruotsia kohtaan mahdollisesti vähenisivät ja osaamisen taso nousisi + opettajaresurssit alaluokilla K2opetuksessa + institutionaalinen tuki K1-ja K2-kielille tasapuolisempi päättövaiheen osaaminen laskisi K1-kielessä, erityisesti muut kielet kuin englanti à K2-kielen ops ja materiaali uudistettava, erityisesti ammatillinen + asennoitumis- ja motivaatio-ongelmat ruotsia kohtaan mahdollisesti vähenisivät ja osaamisen taso nousisi à kielten jatkokursseja lisää (myös ruotsin) + ruotsin kielen osaamisen keskimääräinen lähtötaso mahdollisesti parantuisi ja korkeakoulut voisivat keskittyä alakohtaisen ruotsin kielen taidon opetukseen ei välttämättä monipuolistaisi kielivalikoimaa, jos opiskelijat edelleen valitsisivat K1- kieleksi pääasiassa englannin

Vaihtoehto B: Kuten vaihtoehto A, mutta lukiossa kolme pakollista kieltä K1 pakoll. 3. luokalta (en, sa, ra, ve) 12 vvt K2 pakoll 5. luokalta (ruotsi) 10 vvt + pakoll. K3 nykyiset laajuudet à K1- ja K2-kielten ops ja materiaali uudistettava + kielitaitovaranto kasvaisi, koska yli puolet ikäluokasta opiskelisi kolmea kieltä + asennoitumis- ja motivaatio-ongelmat ruotsia kohtaan mahdollisesti vähenisivät ja osaamisen taso nousisi opettajaresurssit alaluokilla K2-opetuksessa à tarvitaan lisää kieltenopettajia à lyhyiden kielten kirjoittajien määrä mahdollisesti nousee à K2-kielen ops ja materiaali uudistettava, erityisesti ammatillinen + kielitaitovaranto laajenisi (yli puolet ikäluokasta opiskelisi kolmea kieltä) + yläkoulun valinn. kielen jatkaminen lukiossa todennäköisempää kuin nykyisin; osaamisen taso nousisi + myös Euroopan ulkop. kielten opiskelu helpommin toteutettavissa motivaatio- ja oppimisvaikeudet lisääntyvät lukiossa (lyhyiden kielten ryhmäkoko ja yleiset oppimisvaikeudet) keskustelu pakkokielestä jatkuisi mahtuuko ohjelmaan? à kielten jatkokursseja lisää (myös ruotsin) + monipuolistaisi kielivalikoimaa

Vaihtoehto C: Naapurikieli-malli K1 pakoll. 3. luokalta (en, ru, sa, ra, ve) 16 vvt K3 pakoll. 7. luokalta (ruotsi, venäjä, viro, norja) 6 vvt K1+K3 (ruotsi, venäjä, viro, norja) nykyiset laajuudet, mutta kahdentasoiset ruotsin kurssit (K1 / K3) K1+K3 (ruotsi, venäjä, viro, norja) K1 + ruotsin alkeiskursseja ns. virkamiesruotsin lisäksi à K3-kielen ops ja materiaali uudistettava/laadittava, erityisesti norja ja viro + venäjää valitaan mahdollisesti enemmän + alueelliset tarpeet/olosuhteet voidaan huomioida paremmin norjan ja viron kysyntä vähäistä eli pakkokielikeskustelussa uusi ulottuvuus à tarjottava venäjää, viroa tai norjaa ruotsin ohella à opettajaresurssi yläkoulu (ve, no, vi) à ops laadittava ja materiaalia tuotettava ve, no, vi; erityiseti ammatillinen à yo-tutkinnossa uusia keskipitkiä kieliä + venäjän opiskelijoita enemmän kuin nykyisin, myös muita kuin alkeiskursseja pätevien opettajien löytyminen (erityisesti no, vi) yo-kokeisiin uusia kieliä à edellyttäisi korkeakoulututkintoja koskevan lainsäädännön muuttamista à tarvittaisiin paljon lisäresursseja ruotsin kielen opetukseen, koska korkeakoulujen olisi tarjottava mahdollisuus ruotsin kielen opiskeluun alkeistasolta ei nostaisi keskimääräistä ruotsin kielen osaamisen tasoa, koska suurin osa opiskelijoista edelleen valitsisi K3-kieleksi ruotsin

Vaihtoehto D: Vapaa valinta K1 pakoll. alakoulusta (en, ru, sa, ra, ve) 12 vvt K2 pakoll. alakoulusta (en, ru, sa, ra, ve) 10 vvt subjektiivinen oikeus ruotsin opiskeluun K1+K2 K1+K2 K1+K2 + vapaa valinta vähentänee motivaatio-ongelmia +/ subjektiivinen oikeus velvoittaisi koulutuksen järjestäjiä, mutta koulutuksen järjestäminen voisi aiheuttaa nykyisen valinnaiskielen opetukseen liittyviä lukujärjestysteknisiä ongelmia à lukiossa monipuolisempi valikoima K1-kieliä à yo-tutkintoon lisää eri A-kielten kirjoittajia à opettajaresurssi ammatillisella 2. asteella à edellyttää mittavaa materiaalituotantoa muihin kieliin + kielivaranto laajenisi edellyttänee kuitenkin väh. kahdentasoisia yo-kokeita ruotsin osaamisen taso erityisesti ammatillisen perustutkinnon jälkeen jatko-opintoja silmällä pitäen riittämätön lisää kustannuksia K2-opetuksen järjestämiseksi laajan tarjonnan vuoksi à edellyttäisi korkeakoulututkintoja koskevan lainsäädännön muuttamista à tarvittaisiin paljon lisäresursseja ruotsin kielen opetukseen, koska korkeakoulujen olisi tarjottava mahdollisuus ruotsin kielen opiskeluun alkeistasolta + monipuolistaisi mahdollisesti kielivalikoimaa + lisäisi mahdollisesti opiskelijoiden motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun, koska se olisi vapaaehtoista

Vaihtoehto E: Kolme pakollista kieltä, ruotsi pakollinen (yksi taso) K1 pakoll. 3. luokalta (en, sa, ra, ve) 14 vvt K2 pakoll. 6. luokalta (ruotsi) 8 vvt K3 pakoll. 7. luokalta (en, sa, ra, ve, es, it) 6 vvt K1+K2 (ruotsi) +K3 K1+K2 (ruotsi) K1+K2 (ruotsi) + mahdollistaa kieliin erikoistuvat koulut (laaja tarjonta toteutuu helpommin suuren opiskelijajoukon vuoksi) +/ K3-kielen valintaprosessin ajankohta haasteellinen oppimisvaikeudet lisääntynevät (kolme kieltä koko ikäluokalla) lisää kustannuksia yhteisen K3-kielen opetuksen järjestämiseksi suuren opiskelijamäärän vuoksi mahtuuko perusopetuksen ohjelmaan? à lukiossa nykyistä monipuolisempi kielivalikoima à vähemmän alkavan kielen opetusta + kielitaitovaranto laajenisi (koko ikäluokka 3 kieltä) +/ vain yksi laajuus ruotsin oppimäärässä lisää kustannuksia yhteisen K3-kielen opetuksen järjestämiseksi suuren opiskelijamäärän vuoksi à ruotsin opetus pohjautuisi yhdelle lähtötasolle à muiden kielten opetus jatkokursseina + monipuolistaisi mahdollisesti kielivalikoimaa + ruotsin kielen osaamisen lähtötaso olisi mahdollisesti nykyistä parempi + ruotsin opinnoissa olisi yhtenäisempi lähtötaso