sivistystoimiala Sosiaalisen median käyttö Lahden nuorisopalveluissa

sivistystoimiala Sosiaalisen median käyttö Lahden nuorisopalveluissa

Tiedoxi-tiimi 2010 Taitto Media-akseli,Tuija Torikka

Mikä sosiaalinen media on? Sosiaalinen media on tietoverkkoja hyödyntävä vuorovaikutteinen ja käyttäjälähtöinen viestinnän muoto, jossa luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. Sosiaalisen median palveluissa vietetään aikaa, jaetaan tietoa, kuvia, videoita, musiikkia ja mielipiteitä, tehdään yhteistyötä, jutellaan, pelataan ja verkostoidutaan. Sosiaalisen median palvelut jaotellaankin niiden käyttötarkoituksen perusteella esimerkiksi verkkoyhteisöpalveluihin, sisällönjakopalveluihin, keskustelupalstoihin ja wikimäisiin yhteistyön tekemisen alustoihin. Suomessa käytetyimpiä palveluita ovat Facebook, Irc-Galleria, Suomi24, YouTube, Twitter, Wikipediat ja blogit. irc-galleria.net suomi24.fi twitter.com facebook.com youtube.com 3

Perustelut sosiaalisen median käytölle nuorisotyössä Sosiaalinen media on itsestään selvä osa nuorten maailmaa ja määrittää niitä tapoja, millä nuoret ovat tekemisissä keskenään. Siksi se tulee ottaa myös työntekijöiden näkökulmasta haltuun. Työntekijöiden sosiaalisen median tuntemus lisää tietämystä nuorten maailmasta. Sen kautta voidaan saada tietoja, joita työntekijöillä ei muutoin olisi. Sosiaalisen median avulla reaaliaikainen yhteydenpito nuoriin on mahdollista silloin, kun he eivät ole paikkakunnalla. Näin sosiaalinen media toimii kasvokkain kohtaamisen lisävälineenä ja laajentaa tilan yhteisöä tilan seinien ulkopuolelle. Osallistumalla sosiaaliseen mediaan selkeästi ammattiroolissa työntekijä voi omalla esimerkillään tuoda näihin verkostoihin nuorisotyöllisen näkökulman. Sosiaalisen median käyttö nuorisotyössä on vasta alkuvaiheessa ja siihen liittyy paljon kokeilemista ennen kuin löydetään toimivat käytänteet. Paljolti kyse on kuitenkin siitä, kuinka aktiivisesti työntekijät sitä käyttävät. Sosiaalinen media on työkalu, joka oikein käytettynä voi antaa välineet syventää ja parantaa jo tarjolla olevien palveluiden laatua. 4

Miksi nuorille suunnattuja palveluita kannattaa siirtää verkkoon 1. Nuorten ajankäyttö netissä on kasvussa. Neljä viidestä nuoresta ilmoittaa käyttävänsä nettiä päivittäin. Keskimäärin nuoret käyttävät nettiä päivässä noin kaksi tuntia. Sukupuolten väliset erot eivät ole merkittäviä. 2. Sosiaalinen media on halpa ja helppo tapa tavoittaa erilaisia kohderyhmiä. 3. Sosiaalinen media on vuorovaikutteinen viestinnän väline. 4. Työntekijät voivat hyödyntää sosiaalista mediaa muun muassa ammattiverkostojen yhteydenpidossa, viestinnässä, tiedonjakamisessa, palveluiden tunnetuksi tekemisessä, palautteen saamisessa, osallisuuden edistämisessä ja kansalaismielipiteiden luotaamisessa. 5. Sosiaalista mediaa kannattaa käyttää sisäänheittäjänä omille verkkosivuille. Esimerkiksi Facebookissa linkkien avulla voi ohjata kävijöitä hakemaan lisätietoa nuorisopalveluiden sivuilta tai Nuori-X:stä. 6. Jokainen voi olla verkkonuorisotyöntekijä. Erityistaitoja ei tarvita. 5

Työntekijänä palveluissa Tuttujen nuorten kanssa keskustelua kannattaa käydä mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja kysyä esimerkiksi nuorten kuulumisia. Tällöin myös nuorille tulee kuva siitä, että työntekijöihin voi ottaa helposti yhteyttä. Kirjoittamalla käytävässä keskustelussa aiemmin tutuiksi tulleet hiljaiset nuoret voivat olla aktiivisia ja kertoa itsestään asioita, joita ei ole aiemmin tiedetty tai jotka saattavat yllättää esimerkiksi vakavuudellaan. Verkkokeskustelussa on toimittava yhtä ammattimaisesti kuin kasvokkain käytävässä keskustelussa. Työntekijälle haasteita voivat tuoda keskusteluiden nopea tempo ja nuorten halu saada nopeasti vastauksia vaikeisiinkin asioihin. Nuorelle voi kuitenkin sanoa suoraan, että työntekijä selvittää asiaa ja että vastausta ei välttämättä saa välittömästi. Vaikka raskaita keskusteluita voi tulla vastaan, on luultavaa, että suurin osa keskusteluista käydään kevyemmistä aiheista. Nuorelle tämä ohjaajalta saatu aika ja huomio voi olla tärkeää, eikä sitä tule missään tilanteessa vähätellä. Suullisessa kommunikoinnissa toimivat vivahteet eivät lähtökohtaisesti toimi kirjallisessa viestinnässä. Humoristiseksi tarkoitettu viesti näkyy ilmeissä, eleissä ja äänenpainossa. Verkossa niiden välittäminen vastaanottajalle on vaikeampaa. Työntekijöillä on siten suuri vastuu, ettei nuori tulkitse sanomaa väärin. 6

Ohjeita verkossa toimivalle ohjaajalle Yleistä 1. Ainoastaan kokopäiväiset työntekijät voivat luoda itselleen tunnuksen tai profiilin. Sivutoimiset työntekijät eivät saa luoda työprofiilia. He eivät saa myöskään hyväksyä nuoria kavereiksi, elleivät he pidä nuoren kanssa yhteyttä työajan ulkopuolella. 2. Varmista, että työskentelysi verkossa on nuorisopalveluiden toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaista. 3. Sosiaalisen median palvelut eivät saa korvata toimipisteiden omia verkkosivuja. Muista tiedottamisen marssijärjestys: a. www.nuorilahti.net b. www.nuori-x.net c. nuorisopalveluiden viestintävastaava d. V_Media1 e. toimipisteen Facebook-sivut f. nuorisopalveluiden Facebook-sivut 4. Huomioi, että sosiaalisessa mediassa mukana oleminen vaatii aktiivisuutta. Neuvottele esimiehen kanssa ajallisista resursseista ja noudata niitä. 5. Nuoriin ei pidetä yhteyttä työajan ulkopuolella. 6. Sitoudu palvelun järjestäjän toimintaperiaatteisiin ja arvoihin. 7. Muista asettaa sivuille kirjoituskielto lomiesi ajaksi. 7

Nuoren kohtaaminen 8. Puutu sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen esim. rasismiin, kiusaamiseen tai johonkin moraalisesti epäilyttävään, joka virheellisesti voidaan yhdistää nuorisopalveluihin. Jos poistat kirjoituksia ja kommentteja, perustele se kirjoittajalle esim. toteamalla Asiaton viesti poistettu. 9. Keskustelussa työntekijä on nuorta varten. Nuorella on oikeus luotettavaan, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen keskusteluun. Keskustelussa ei käsitellä omia asioita eikä tehdä päätöksiä nuoren puolesta. Kunnioita nuorta omana itsenään. 10. Tuo tarvittaessa esiin mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. 11. Ohjaa nuoret tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. 12. Älä suostu epäasialliseen kohteluun. Nuorellakin on velvollisuus noudattaa sosiaalisen palvelun sääntöjä. 13. Luovu vaitiolovelvollisuudesta, mikäli keskustelussa tulee ilmi suunnitteilla oleva rikos tai vakava lastensuojelullinen huoli. Kerro nuorelle asiasta. 8

Sisältö 14. Kerro riittävästi tietoa markkinoimastasi palvelusta, esim. ikärajat, maksullisuus ja järjestäjän yhteystiedot. Jos keräät nuorten yhteystietoja, kerro nuorelle tietojen käyttötarkoitus. Huomioi tietosuoja (www.tietosuoja.fi). 15. Pyri olemaan mahdollisimman selkeä. Ironia ja sarkasmi eivät toimi, joten varo niiden käyttöä. 16. Jos olet epävarma asiasta, älä julkaise. Kysy työkaverin mielipidettä. 17. Virheen tapahtuessa myönnä ja korjaa se. 18. Varmista, että kirjoittamasi tieto on ajantasaista. 19. Huomioi säännöt kuvien ja muun digitaalisen median käyttöoikeuksista. 9

Facebookin käyttö Miksi juuri Facebook Facebookissa on tarjolla monipuolinen ja maksuton sosiaalisen median palvelu, jota nuoret käyttävät aktiivisesti. Maaliskuussa 2010 (HS 6.3.2010) palvelussa oli jo 900 000 suomalaista. Käyttäjistä valtaosa on nuoria ja nuoria aikuisia. Facebook tarjoaa työvälineitä viestintään, tiedottamiseen, markkinointiin ja keskusteluihin nuorten kanssa. 10

Palvelun käyttöönotto Kokopäiväiset työntekijät voivat luoda itselleen Facebookiin työntekijäprofiilin, jonka kautta nuoriin voidaan olla yhteydessä. Vaatimuksena työprofiilin tekoon on, että työntekijä on valmis säännöllisesti kirjautumaan palveluun ja hyödyntämään sitä työvälineenä. Nuorella on oikeus tietää työntekijän olevan yhteydessä heihin työroolissa, minkä vuoksi tämän tulee näkyä profiilin nimessä. Työprofiilin nimeksi tulee Lahden nuorisopalvelut Etunimi Sukunimi, esimerkiksi Lahden nuorisopalvelut Mika Ahokas. Rekisteröitymisen sähköpostiosoitteena käytetään kaupungin työsähköpostiosoitetta (etunimi.sukunimi@lahti.fi). Kaveripyynnöt ja profiilisivut Työntekijä ei laita nuorten nähtäville mitään sellaista, mitä ei muutenkaan töissä tuoda esille. Poliittinen kanta, seksuaalinen suuntaus, siviilisääty, uskonnolliset tai muut vakaumukset eivät ole sellaisia asioita, mitä pitäisi erikseen nuorille mainita omassa työprofiilissa. Yhteystiedoiksi laitetaan työpuhelinnumero, työsähköposti ja kotisivuiksi nuorisopalveluiden Internetsivut (http://www.nuorilahti.net). 11

Työntekijät voivat työprofiilien kautta sekä itse pyytää nuoria kavereiksi että hyväksyä nuorten kaveripyyntöjä. Etenkin alkuvaiheessa kannattaa olla aktiivinen ja yrittää löytää itselle tuttuja nuoria. Nuorilla on oikeus kieltäytyä kaveripyynnöistä tai poistua myöhemmin kaverilistalta. Tätä ei kyseenalaisteta missään tilanteessa. Mikäli nuori lähettää kaveripyynnön työntekijän henkilökohtaiseen profiiliin, pyyntöä ei hyväksytä. Näissä tilanteissa nuorta pyydetään kaveriksi työprofiilin kautta. Samaten, jos nuoria on jo hyväksynyt kaverilistalleen henkilökohtaiseen profiiliin, nuoret poistetaan listalta. Nuorille ilmoitetaan työprofiilin kaveripyynnössä, että olemme siirtyneet käyttämään työprofiileita. Jos nuoret kyseenalaistavat tämän, muutosta perustellaan työntekijöiden vapaa- ja työajan eroilla ja sillä, että työprofiilissa työntekijät on helpompi tavoittaa. Pelkästään työhön liittyvät kontaktit suositellaan pitämään työprofiilissa. 12

Omat sivut ja niiden personointi Facebookissa on mahdollista luoda organisaatiolle omat sivut. Omat sivut on tarkoitettu organisaatiolle ja brändeille viestintään ja markkinointiin. Omalle organisaatiolle voidaan perustaa omat sivut, mutta sivuja ei voida perustaa yleisesti nimikkeen nuoret tai auttajat alle, sillä näihin sanoihin ei organisaatiolla ole oikeuksia. Kaikki asiat mitä ylläpitäjä kirjoittaa organisaation omille sivuille välittyvät sivuista tykkäävien omaan uutisvirtaan. Tämän ansiosta organisaation sivuille tuotettu materiaali näkyy tykkääjän uutisvirrassa ilman, että hänen täytyy erikseen muistaa käydä organisaation sivuilla uutisia lukemassa. Sivuille on mahdollista liittää sovelluksia ja käyttäjien toimista voi kerätä statistiikkaa. Omat sivut voi vapaasti muokata organisaation ilmeen mukaiseksi. Omille sivuille saa myös yksinkertaisen osoitteen (http://www.facebook.com/netari), mikäli tykkääjiä on riittävästi (yli 25) ja omat sivut ovat olleet olemassa riittävän pitkään. Omat sivut on helppo tapa pitää yhteyttä nuoriin. Ne tuovat mahdollisuuden interaktiiviseen kanssakäyntiin ja luovat kuvaa nuoria kuuntelevasta yhteisöstä. Omille sivulle pitää tuottaa aktiivisesti sisältöä. Parhaiten toimivat sivut tarjoavat käyttäjille uutisten lisäksi muuta sisältöä, kuten videoita, kuvia ja linkkejä muihin mielenkiintoisiin asioihin tai tapahtumiin. 13

Muistiinpanoja 14

Lähteet Sanastokeskus TSK, Sosiaalisen median sanasto http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/sosiaalisen_median_sanasto Nuorisotyö ja sosiaalinen media (osa1) http://netari.fi/c/document_library/get_file?uuid=668ec036-2f30-4d3a-8a0d-d8d04d7f90be&groupid=10136 Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle, kirjoittaja Tuija Aalto, tuottaja Oikeusministeriö Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö. http://www.kansanvalta.fi Tutkimus ja kehitys Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. Nuorille suunnatun verkkotyön eettiset periaatteet http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=5600 Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli sosiaalisesta mediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/sosiaalinen_media Huomioita sosiaalisesta mediasta ja nuorisotyöstä h t t p : / / w w w. n u o r i s o k a n u u n a. fi / t i e d o s t o t / t o m i _ kiilakoski_080310.pdf 15

Lahden kaupungin nuorisopalvelut Sammonkatu 8 B 15140 Lahti nuorisopalvelut@lahti.fi www.nuorilahti.net