Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 7.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Portfolioista Puutteita tehtävin pohdinnan yhdistämisessä luennon sisältöön muitakin lähteitä kuin luentoja pitäisi käyttää kysymyksissä esiin tulevat termit usein määrittelemättä vastauksissa viittauskäytäntö puutteellinen kuvat, kaaviot, ruutukaappaukset elävöittävät portfolion sisältöä omaa pohdintaa saisi lisätä luettavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota Luentopäiväkirjat: lisää pohdintaa puolisivua on liian vähän 1
Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuottajan vastuu Sisällöntuotantoprosessi Informaation esitystapa ja luotettavuus Mediasuunnittelu Eri mediaelementtien ominaispiirteitä kuva (still-kuva) ääni liikkuva kuva Multimedia informaation omaksumisen tukena Multimedia Mediasuunnittelu Oppimisen tukeminen Dual coding Viestinnän psykologiaa 2
Viestinnän psykologiaa Informaatio määritellään usein tiedoksi, jota siirretään tai viestitään. Vain pieni osa nykyajan viestinnästä on kasvokkain viestintää. Erilaiset mediat tarjoavat runsaasti informaatiota: kuvallista, äänellistä ja sanallista aineistoa. Viestinnän psykologiaa - kognitio Kognitiolla tarkoitetaan ihmiselle luontaista tapaa hankkia, järjestää ja käyttää tietoa tai informaatiota. Kognitiivinen psykologia tutkii kognitiota ja informaationkäsittelyä miten ihminen jäsentää havaintoja ja tekee tulkintoja ajattelutoimintoja kuten oppimista, ongelmanratkaisua ja muistamista. Havainnot perustuvat ihmisten synnynnäisiin aistivalmiuksiin kun taas informaationkäsittely kehittyy iän myötä. Muistiin jäävä informaatio ja tieto kertyy kokemusten ja elämäntilanteiden kautta ja ovat sen vuoksi yksilöllisiä. 3
Viestinnän psykologiaa - kognitio Havaintoon ja informaationkäsittelyyn liittyvien tutkimusten mukaan media on useimmille ihmisille tärkeä tulkintakehysten tarjoaja. Tulkintoja välittäviä tekijöitä ovat myös mm. sosiaaliset normit, asenteet, käsitykset mediasisällön realistisuudesta, omat tavoitteet, yleiset tai esimerkiksi ystävien mielipiteet. Tieto informaation käsittelyn sosiaalisesta puolesta antaa paljon eväitä mm. markkinointi- ja yleisöviestinnän kehittämiseen mm. median vaikutusten ennustamiseen ja selittämiseen Viestinnän psykologiaa imago ja mielikuva Imago viittaa viestijän tuottamaan informaatioon Mielikuva syntyy ihmisten informaatiosta muodostamiin käsityksiin ja tulkintoihin. Tulkinta riippuu siitä, millaisia aiempia ymmärtämisen rakenteita tulkinnan tekijällä aiheesta on. 4
Viestinnän psykologiaa - brandi Markkinointiviestinnässä käytetty termi brandi kuvaa tuotteen tai palvelun identiteettiä ja sen tuomaa lisäarvoa. Brandillä pyritään kuvaamaan tuote tai palvelu mahdollisimman houkuttelevana ja laadukkaana. Brandin ulkoisia merkkejä ovat mm. tuotteen tai palvelun nimi, merkki, värit ja typografia. Liiketoiminnassa brandin avulla kilpaillaan markkinaosuuksista. Erilaistaminen on vahvojen brandien avaintekijä. Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Viestintä on keskeinen vaikuttamisen ja näin ollen myös vallankäytön väline. Viestinnän avulla voidaan ohjata ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan. Sen luonteeseen kuuluu sekä suora että epäsuora vaikuttaminen; siksi mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. 5
Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Suostuttelu ja sosiaalinen vaikuttaminen ovat keskeisiä viestinnän keinoja. Suostuttelu Toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista halutunlaiseen käyttäytymiseen. Mm. mainonta, poliittinen vaikuttaminen sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävä vaikuttaminen. Suostuttelevan viestinnän tärkein tehtävä on synnyttää motivaatio sekä halu toimia viestin mukaisesti. Tietopohjaisia suostuttelun keinoja ovat vetoaminen taloudelliseen etuun tai rahansäästöön (tehokkain). myös vertailut muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin vetoaminen uutuuteen tai erikoisuuteen. Sosiaalisen vaikuttamisen tavoite on vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee todellisuutta ja toimii. Sosiaalinen vaikuttaminen viittaa tahattomaan vaikuttamiseen. Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Tietopohjainen viestintä herättää tehokkaammin kiinnostusta, mikäli siihen lisätään tunnesisältöjä. Erityisesti tietopohjaista viestintää tukee ruokamieltymyksiin ja perinteisiin sekä elämäntapaan ja huumoriin pohjautuvat tunnepitoiset viestit samoin kuin ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden ja rakastamisen sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin pohjautuva viestintä. Myös muita tapoja Eroottisten tunteiden tai huumorin käyttö puree yleisöön, olipa esityksellä yhteyttä itse tuotteeseen/palveluun tai ei. Ihmiset ovat myös erittäin persoja itsetuntoa vahvistaville viesteille. Rohkaisu ja kannustus lisäävät viestin vetovoimaa. Suostuttelun vaikuttavuuteen liittyvät myös suostuttelijan ominaisuudet: viestijän ja hänen esittämistapansa täytyy vaikuttaa kohteeseensa ja luoda luotettava vaikutelma. Luottamusta herättävät mm. viestijän sosio-ekonominen asema, koulutuksen tai kokemuksen myötä syntynyt asiantuntijuus, tilanteeseen sopiva viestinnän tapa, attrakiivisuus eli viehättävyys, samanlaisuus sekä tuttuus. 6
Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Tehokas markkinointiviestintä tai tietoisku yhdistää useita suostuttelun keinoja. Perinteisiä tapoja on esitellä häiriö tai puute ja antaa siihen selitys tai ratkaisu. Monia tuotteita tai palveluja markkinoidaan myös mielikuvin voimin osana elämäntapaa. Valinnat viestivät muille elämäntavasta ja identiteetistä. Elämäntapamainonnassa synnytetään mielikuvia ja luodaan mielleyhtymiä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksista, jotka tukevat omistajansa ominaisuuksia. Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Viestinnän sisällön ohella suostutteluun liittyvät erilaiset tilannetekijät kuten ajoitus, esittämistapa ja toisto. Sosiaalisessa vaikuttamisessa on halun herättämisen lisäksi keskeistä muistin tukeminen tuotteen tai palvelun visuaalisen ilmeen tai viestin sisällön toiston avulla. Muistia tukevaan esittämistapaan kuuluu oleellisesti tuotteeseen tai palveluun yhdistetty myönteinen tunnelma, joka saadaan aikaa esimerkiksi musiikilla, symboli- tai värimaailmalla. 7
Viestinnän psykologiaa Asenteen ja mielialan vaikutus toimintaan Asenne on ihmisen yleinen taipumus arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenteeseen sisältyy ihmisen tieto kohteesta tai tilanteesta, tunteet sitä kohtaan sekä aikeet toimia asiassa. Mieliala ohjaa ainakin lyhytaikaisia sosiaalisia vaikutuksia: myönteisessä mielialassa ihminen on myötämielisempi uusille ajatuksille kuin pahalla tuulella. Viestinnän psykologiaa - medialukutaito Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa ymmärtää ja tulkita kriittisesti eri viestimien sanomia; kykyä paitsi ottaa vastaan, myös käsitellä ja purkaa viestejä. Medialukutaito on tietoyhteiskunnan kansalaisen välttämätön taito. Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. On tärkeää oppia kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä olemaan kriittinen mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. 8
Sisällöntuottajan vastuu Sisällöntuottajan vastuu Internetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, Sananvapauslaki ja rikoslaki sekä Henkilötietolaki. 9
Sananvapauslaki Koskee ennen kaikkea säännöllisesti julkaistavia verkkojulkaisuja julkaistaan säännöllisesti ja jonka sisältö on kustantajan tuottamaa ja käsittelemää. verkkojulkaisu on tallennettava 21 vuorokaudeksi. oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä Ei koske portaaleja tai keskustelupalstoja ( mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti) Perussääntö: lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan Tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Henkilötietolaki Henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. keskustelupalsta, sähköinen kaupan, neuvonnan ja palvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin 10
Henkilötietolaki Jos keräät henkilötietoja verkon välityksellä, niin varmista, että sinulla on oikeus kerätä henkilötietoja, tietojen kerääminen on tarpeellista, tiedot ovat virheettömiä, tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä), sinulla on oikeus käsitellä henkilötunnuksia ja tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Huomioi myös, että käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot, vaatia virheellisen tiedon oikaisua, estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa. Huolehdi myös rekisteriselosteen laatimisesta, kerro käyttäjälle yleisistä tietosuojaperiaatteista ja kerro käyttäjälle henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämisen yhteydessä. Sisällöntuotantoprosessi 11
Sisällöntuotantoprosessi Verkkopalvelun olemassaolon edellytys on hyvä ja toimiva sisältö. Sisällön merkitys korostuu etenkin viestinnällisten verkkopalveluiden ollessa kysymyksissä. Sisällön suunnittelu lähtee verkkopalveluntoiminnan ja sisällön tavoitteista. Samoista lähdemateriaaleista voidaan tuottaa monenlaisia sisältöjä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille kohderyhmille. Sama asiasisältö voidaan esittää tavallisena leipätekstinä, uutisena, pelinä, käyttäen tekstiä ja sen lisäksi tai sijaan muita mediaelementtejä, vaihdella tekstin tyyliä jne. Vielä tällä hetkellä verkko on varsin tekstuaalinen ympäristö. Pääosa verkkoviestinnästä on kirjallista viestintää. Sisällöntuotantoprosessi Liikkuminen verkossa perustuu toisiinsa linkitettyihin sanoihin. Myös hakukoneet poimivat dokumentteja erilaisten hakusanojen perusteella. (Vrt. Kauhanen-Simanainen 2001, 103.) Verkkokirjoittaminen vaatii toisaalta dramaturgian ja yksinkertaistamisen tajua. Mikä toimii paperilla ei välttämättä toimi näytöltä luettaessa. Esimerkiksi kirja soveltuu hyvin mutkikkaiden ajatusten ja pitkien keskittynyttä lukemista vaativien tekstien esittämiseen. Verkkojulkaisussa on taas mahdollisuus hyödyntää laajasti muitakin mediaelementtejä kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Eri mediaelementtien käyttö tarjoaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet merkitysten luomiseen ja rakentamiseen. Puhumattakaan mahdollisuuksista kollektiiviseen sisällöntuottamiseen. (Esim. Inkinen 2000.) 12
Sisällöntuotantoprosessi Vaikka sisällöt vaihtelevat noudattaa kirjoitusprosessi yleensä samanlaisia vaiheita. Kokeneet kirjoittajat jaottelevatkin kirjoitusprosessinsa vaiheisiin esim. seuraavasti (vrt. Inkinen 2000): Valmistautumis- ja suunnitteluvaihe: Suunnitteluvaiheessa laaditut suunnitteludokumentit toimivat varsinaisen sisällöntuotantotyön pohjana. Yksi tärkein dokumentti on asiakäsikirjoitus, missä on kuvattu palvelun informaatioarkkitehtuuri, rakenne ja mediaelementtien käyttö sekä sisällön esitystapa. Luonnostelu: Suunnitteludokumenttien pohjalta lähdetään työstämään tekstiluonnoksia sekä valitsemaan muita mediaelementtejä kuten valokuvia ja piirroksia. Luonnokselle hankitaan palautetta. Sisällön tuottaminen: Luonnos muokataan tekstiksi. Tekstit työstetään hyödyntäen eri lähteistä koottua tausta-aineistoa. Tausta-aineistoa käytetään ainoastaan pohjana kirjoitettaessa uutta sisältöä (viittauskäytäntö muistaen). Pelkkä Copy-Paste harrastaminen ei ole sallittua esim. pelkistä sitaateista koostuva teos ei ole tekijänoikeudellisesti luvallista (TekijäL 2: 22). Sisällöntuotantoprosessi Muokkaus: Seuraavassa vaiheessa keskitytään luettavuuden ja tyylin muokkaamiseen. Viimeistely: Viimeiseksi teksti oikoluetaan, tarkastetaan oikeakielisyys ja korjataan kirjoitusvirheet. Informaation esitystapa: Kirjoittajan on pyrittävä määrittelemään koko sisältömateriaalin, sen eri osakokonaisuuksien ja jaksojen sanoma niin, että käyttäjä pystyy omaksumaan olennaisen sanoman. Mikäli informaatio on huonosti jäsennetty, järjestetty tai esitetty sekavasti esim. sekavin lauserakentein, on tieto esitetty sellaisessa muodossa, että sitä on hankala ymmärtää tai siitä on vaikea saada kokonaiskäsitystä. Hyvä esitystapa tuo esiin oleelliset asiat mediaelementeissä ja tilanteissa sekä jättää pois epäoleelliset asiat. Informaatio jäsennetään siten, että se noudattaa asian loogista jäsennystä ja käyttäjälle tuttua tapaa jäsentää ilmiö. Toisin sanoen sovelluksen rakenteen tulisi heijastaa käyttäjän ilmiöstä muodostamaa käsitteellistä mallia. (Esim. Bernard 2000; Luukkonen 2000, 105 107, Rosenfelt & Morville 1998, 2002.) 13
Informaation esitystapa Informaation esitystapa Verkkopalvelun informaatiosisältö voidaan esittää sellaisessa muodossa, ettei käyttäjä kykene sitä omaksumaan. Informaatio voi olla hankalaa ymmärtää, koska se on huonosti jäsennetty tai kielellisesti sekavasti tai monimutkaisesti esitetty sen esittämisessä on käytetty liiallisesti ja/tai informaatiosisällöltään ristiriitaisia mediaelementtejä sen esittämisessä käytetyt visuaaliset vihjeet ovat epäjohdonmukaisia, puutteellisia tai sekavia Toimiva esitystapa auttaa erottamaan oleellisen ja epäoleellisen informaation toisistaan kyseessä toiminnallisuuden ja esteettisyyden yhteen nivominen toimivaksi, miellyttäväksi, käytettäväksi ja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi 14
Informaation esitystapa Informaation esitystapa voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen Informaation ymmärrettävyyden tukeminen Mediaelementtien käyttö Verkkopalvelun toimivuus pelkästään tekstuaalisen informaation varassa Mediaelementtien tarkoituksenmukainen viestinnällinen käyttö Mediaelementtien tekniset ominaisuudet Visuaalisten vihjeiden käyttö Tekstin jäsentäminen visuaalisin keinoin Tekstuaalisen informaation näytöltä lukemisen tukeminen Värien ja muotojen käyttöön: Arvioinnin apuna voidaan käyttää esimerkiksi ARVOn tarkistuslistoja: ARVOverkkomateriaalien arviointiin [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto [viitattu 24.10.2005]. Saatavissa :<URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/arvo/index.php>. Arviointityöväline verkossa. Informaation ymmärrettävyyden tukeminen Informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea esimerkiksi käyttämällä tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä Onko käytetty kieli yleiskieltä? (+) Mikäli käytetään muuta kuin yleiskieltä, onko käyttö perusteltua? (+) Onko käytetty monimutkaisia lauserakenteita? (-) Entä moniselitteisiä ilmaisuja? (-) Onko käytetty vierasperäisiä sanoja? (-) Entä lyhenteitä? Jos, niin onko niiden merkitys avattu käyttäjälle? (+/-) Onko käytetty havainnollistavia esimerkkejä? (+) Onko käytetty kieli virheetöntä? (+) Käytetäänkö tekstissä runsaasti verbejä? (+) Onko etenkin kirjoitetussa tekstissä käytetty runsaasti yhdyssanoja? (-) Sisältääkö teksti turhaa asiaa ja turhia täytesanoja? (-) Selviääkö asia kertalukemalla tai kertakuulemalla? (+) 15
Informaation luotettavuus Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille ei ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ja sen julkaisun motiiveista ei siis aina voi olla täysin varma. Julkaisijoilla on kuitenkin aina motiiveja, jonka perusteella he valitsevat kenen tiedontuottajan aineistoa he julkaisevat. Motiiveina voivat olla niin julkaisijan omien intressien edistäminen kaupalliset intressit 16
Perinteisten arviointikriteerien käyttö Kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta; esim. täsmällisyys, asiantuntevuus, ajankohtaisuus, objektiivisuus, kattavuus, Täsmällisyys (accurancy) Onko sivulla esitetty informaatio luotettavaa ja virheetöntä. Onko lähteen esittämien tosiasiaväitteiden tukena riittävästi todistusaineistoa? Millaista aineistoa lähteen tuottaja itse on käyttänyt todistelunsa tukena? Onko lähteen sisältämä tieto laadultaan mielipiteenilmaisu? Perinteisten arviointikriteerien käyttö Asiantuntevuus (authority) Onko informaation (tiedon) tuottaja(t) aiheen asiantuntija? Kuinka arvostettu informaation julkaisija on? Kuinka pätevää ja asiantuntevaa julkaistava informaatio on? Asiantuntemusta voi selvittää: Tarkistamalla löytyykö tiedontuottajasta tietoa henkilöhakuteoksista. Etsimällä kirjastoluetteloista, löytyykö tiedontuottajalta muita julkaisuja Jos kyseessä on verkkosivu, tarkastamalla löytyykö jostain kohtaa sivustoa tietoja tiedontuottajasta Ilmaiseeko verkkopalvelun domain-nimi (sivun URL:issa) jotakin tiedon tuottajasta tai julkaisijasta? Onko tiedontuottaja esimerkiksi koulutusorganisaatio tai sen palveluksessa oleva vai jokin muu taho? 17
Perinteisten arviointikriteerien käyttö Objektiivisuus Mikä on julkaisijan ja/tai kirjoittajan tavoite ja intressi? Onko julkaisemisen tavoitteena esim. mielipiteisiin vaikuttaminen? Voimassaolo (currency) Milloin informaatio on julkaistu tai päivitetty? On hyvä huomata, että joillakin aloilla tieto vanhenee ja saattaa menettää merkityksensä nopeasti, kun taas toisilla aloilla vuosisatoja vanha tieto on edelleen käyttökelpoista. Toisaalta vaikka sivustosta löytyisikin päivämäärä, niin käyttäjälle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä ajankohta, jolloin tieto on ensimmäisen kerran julkaistu vai ajankohta, jolloin sivustoa on päivitetty. Kattavuus (coverage) Kertooko esitetty informaatio "koko totuuden" vai ainoastaan valikoidut palat asiasta. Onko lähteessä asioita käsitelty yksipuolisesti vai monipuolisesti eri näkökulmista? Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Hypertekstilinkkien käyttö Osoitetaanko käyttäjälle selkeästi milloin hän siirtyy toisen verkkopalvelun sivustolle? Kehysten käyttö Onko käyttäjälle tuotu selkeästi esille kuka tai mikä taho vastaa kuloinkin kehyksiin ladatun sivun informaatiosisällöstä? Entä osoitettaanko käyttäjälle selkeästi milloin sisältö on peräisin jostakin toisesta verkkopalvelusta? Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä Sisältääkö jokainen verkkopalvelun sivu riittävästi informaatiota, jotta käyttäjä pystyy arvioimaan kenen verkkosivusta on kysymys ja mikä taho vastaa verkkopalvelun informaatiosisällöstä. 18
Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Kaupalliset sivustot Onko käyttäjän helppo havaita milloin on kysymys informaation esittämisestä markkinoimistarkoituksessa vai informaationa sinänsä? Ohjelmistovaatimukset Rajoittavatko ohjelmistovaatimukset informaation saatavuutta? Verkkosivujen epästabiilisuus Tuetaanko käyttäjää informaation löytämisessä esim. verkkoosoitteen muuttuessa? Sivujen alttius muutoksille Onko verkkopalvelu suojattu tahattomilta ja tahallisilta sisällön muutoksilta. Mediasuunnittelu 19
Multimedia Saman tiedon välittäminen eri mediaelementtien avulla (teksti, kuva, ääni, animaatio, video) Multimediasta kysymys jo silloin kun tekstin lisäksi asia esitetään kuvan avulla esim.kirjassa Erilaisten mediaelementtien käytön tulee tukea sisältöä ja sen omaksumista. tukea toisiaan mahdollisimman hyvin. Runsas ja suunnittelematon mediaelementtien käyttö ainoastaan hämmentää käyttäjää eikä tue häntä informaation omaksumisessa. Tarkoituksenmukainen mediaelementtien käyttö edellyttää perehtymistä informaation tarkoitukseen ja sisällölliseen merkitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin ja kulttuuritaustaan. (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1998; Nielsen 2000, 134.) Tarvitaan mediasuunnittelua Mediasuunnittelulla tarkoitetaan on audiovisuaalisten esitysten eli representaatioiden suunnittelemista. Voi liittyä myös audiovisuaalisten esitysten tuotantoprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen. Mediasuunnittelu liittyy läheisesti mediakasvatuksen käsitteeseen. Mediakasvatuksessa keskitytään esitysten eli representaatioiden vastaanottamiseen liittyvien prosessien tutkimiseen. 20
Mediasuunnittelun pitkä historia Aina kun joku ihminen välittää informaatiota toisille ihmisille kuvan, tekstin yms. avulla on kysymys mediasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Painottui voimakkaasti graafiseen suunnitteluun aina 1900-luvun alkuun saakka. Radion, elokuvateollisuuden ja television yleistymisen myötä liikkuvan kuvan ja äänen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Verkkojulkaisut pohjautuvat edelleen perinteisen painetun viestinnän periaatteille Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosisällöstä välitetään tekstin ja kuvan avulla. Muiden mediaelementtien osuus on kuitenkin lisääntynyt verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten kehittymisen myötä. Mediasuunnittelu Mediakäsikirjoitus Liikkuvan kuvan ja äänen tuottaminen on kallista Edellyttää jo tästä syystä tarkkaa etukäteissuunnittelua. Suurissa projekteissa sisällönsuunnittelijan lisäksi on olemassa mediasuunnittelijat (myös kuva- ja/tai äänisuunnittelijat) vastaavat mediaelementtien suunnittelusta ja käsikirjoittamisesta. Media suunnitelmasta mediasuunnitelmasta erillinen mediakäsikirjoitus osaksi asiakäsikirjoitusta ja tuotantokäsikirjoitusta 21
Eri mediaelementtien ominaispiirteitä Mediaelementti Mediaelementillä tarkoitetaan tiedon (tai informaation) esitysmuotoa. Tässä: sellainen tiedon osio, jota voidaan käsitellä itsenäisenä kokonaisuutena ihmisen tai tietokoneen toimesta ja joka on uudelleenkäytettävä. Keskeisiä ominaisuuksia ovat sisältö, konteksti ja rakenne. Sisällön perusteella voidaan päätellä mitä elementti on tai mitä se sisältää. Konteksti määräytyy elementin ulkopuolelta ja sen perusteella voidaan sanoa kuka, mikä, miksi, missä tai kuinka jokin liittyy elementin luomiseen. Rakenne taas viittaa niihin assosiaatioihin, jotka ovat elementin sisällä tai useiden elementtien välillä. Muita ominaisuuksia ominaisuuksina on mainittu myös sellaisia tekijöitä kuin laatu, eheys, ymmärrettävyys, oikeellisuus, luotettavuus, ajantasaisuus, kattavuus, määrä ja laajuus. Perinteisesti jaoteltu tekstiin, kuvaan ja ääneen. Jaottelu heijastaa tekniikan, taiteen ja viestinnän traditioita. (Vrt. Gilliland-Swetland 2000; Kauhanen-Simanainen 2003; Kämäräinen 2001.) 22
Teksti Aoccdrnig to a rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer In what oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is that frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe. -David Harris- Näytöltä luettavan informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea laatimalla tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä. Teksti Käytetty kieli: Erilaisia tekstejä tulkitaan erilaisten odotusten perusteella. Käytetty kieli tuo oman merkityksensä verkkopalvelun sisällölle. Yleiskielen käyttäminen on aina turvallista. Yleiskielellä tarkoitetaan kieliyhteisön eri ikäja ammattiryhmille yhteistä, kirjakielen normien mukaista kielimuotoa. Yleiskieli ei sisällä erikoisalojen sanastoa. Kielen helppous ja yksinkertaisuus: Vältä monimutkaisia lauserakenteita ja vältä moniselitteisiä ja konstailevia ilmaisuja. Vältä myös lyhenteitä ja vierasperäisiä sanoja. Pyri havainnollistamaan tekstiä konkreettisin esimerkein. Tiivistä tekstiä: Karsi turha tietoaines ja turhat sanat. Tompurin (2004) sanomalehtimiehet käyttävät lauseissaan keksimäärin 6-7 sanaa ja virkeissä noin 13 sanaa. Kirjoita verkkosivulle enintään puolet siitä, mitä olisit kirjoittanut paperijulkaisuun. Pyri myös välttämään yhdyssanoja ja korvaa pitkä sanat lyhyillä sanoilla. Jäsentely ja esitystapa: Tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen vaikuttaa myös sivun informaatiosisältöjen jäsennys. Jäsennys vaihtelee sisällön mukaan, mutta sanomalehdistä tuttu uutismalli toimii varsin usein. Tärkein asia kerrotaan tekstissä, tekstikappaleessa ja virkkeen alussa ensimmäisenä. Etenkin pitkät tekstikappaleet kannattaa pilkkoa osiin lyhyiden kappaleiden, alaotsikoiden ja luetteloiden avulla. 23
Jäsentely ja esitystapa Teksti 1. Otsikko: otsikon tehtävänä on kiinnittää huomiota ja kiteyttää sisällön perussanoma. Mielekkäästi etenevä otsikointi ilmaisee olennaisen sisällöstä. 2. Ingressi: Alkukappale eli ingressi on ensimmäinen tekstikappale, joka kertoo tiivistetysti koko sisällön perusajatuksen. Usein esitetään muusta tekstistä poikkeavalla tavalla esim. kirjasinkoko. Luettuaan ingressin lukija kykenee heti ymmärtämään sivun sisällön ja arvioimaan sivun hyödyllisyyden omalta kannaltaan. 3. Varsinainen sisältö: Informaatio esitetään kiinnostavimmasta asiasta vähemmän kiinnostavaan tai tärkeästä vähemmän tärkeään. Jokaisessa tekstikappaleessa tulisi esittää vain yksi ajatus, joka on hyvä esittää jo kappaleen ensimmäisessä virkkeessä. Jokaisen uuden kappaleen tulisi nostaa esiin uutta asiaa. Teksti Tekstin luettavuuteen voidaan vaikuttaa useallakin eri tavalla: Kirjasintyypit Kirjasimen koko Pienaakkoset Rivin pituus Kontrasti Tue silmäiltävyyttä Tyhjä tila 24
Kuva (still-kuva) Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... mutta mitkä tuhat sanaa. Keskeinen merkitys informaation välittämisessä. Asia voidaan kertoa nopeasti ja havainnollisesti. Välittää tunnelman tekstiä nopeammin. Ohjaa havaintoa. Kuvan tehtävänä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin esittämää informaatiota. Soveltuvat erityisesti konkreettisten asioiden ja avaruudellisen (tilaan liittyvän) informaation esittämiseen. Käsitteiden ja ajatusprosessien esittämiseen soveltuu paremmin teksti kuin kuva. Auttavat visuaalisesti orientoituneita käyttäjiä hahmottamaan ja muistamaan tekstissä esitettyjä asioita Kuvia on monia eri tyyppejä Valokuva, piirroskuva, maalaus, kaaviot ja graafiset esitykset (Esim. Najjar 1996.) Valokuva Valokuva soveltuu reaalimaailman objektin esittämiseen, tunnelman luomiseen, tunnistamisen tukemiseen ja mielenkiinnon herättämiseen. Mustavalkoinen kuva on usein selkeämpi kuin värikuva myös informaatiosisällöltään Valokuvia on helppo tuottaa. Kuvien tulee olla teknisesti hyvälaatuisia ja riittävän tarkkoja, jotta niiden välittämä informaatio välittyisi käyttäjälle. Epäselvä kuva on täysin hyödytön. (Esim. Najjar 1996.) 25
26
Piirroskuva ja maalaus Piirroskuva soveltuu silloin, kun halutaan pelkistää, yleistää tai karrikoida, yksinkertaistaa sisältöä, välttää paikkojen tai henkilöiden tunnistamista, ei haluta tai ei voida käyttää realistista valokuvaa. Maalaus taas soveltuu silloin, kun halutaan realistista kerrontaa, mutta käytettävissä ei ole valokuvaa halutaan luoda tunnelmaa painotetaan taiteellista vaikutelmaa. 27
Kaaviot ja graafiset esitykset Soveltuvat informaation tiivistämiseen halutaan pelkistää, yleistää tai karrikoida, yksinkertaistaa sisältöä, välttää paikkojen tai henkilöiden tunnistamista, ei haluta realistista kuvaa. Huomioitavaa kuvituksen suunnittelussa Kuvalla on usein monta eri merkityksiä, joiden tulkitseminen on opittua. Erilaiset merkitykset ja niiden tulkinta on varsin kulttuurisidonnaista. Kuvan tulkintaan ja merkitykseen vaikuttaa sen vieressä olevat muut mediaelementit. Mietittävä tarkoin mikä on kuvan tarkoitus. Liiallinen kuvitus häiritsee, hajottaa huomiota ja hankaloittaa siten informaation omaksumista. Vastaavasti kuvituksesta on vain haittaa, mikäli se korostaa vääriä tai epäolennaisia asioita. Perusteettomat kuvat tulee karsia. Pelkästään katseenvangitsijana toimivat kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. Muuta huomioitavaa Voimakkaasti rajattu kuva tuo viestin esille selkeämmin kuin väljästi rajattu kuva. Kuvan rajaamisessa on kiinnitettävä huomiota, ettei sen totuusarvo kärsi. (Vrt. Metsämäki 1995, 91-94; Najjar 1996; Nielsen 2000, 143.) 28
Ääni Ääni on voimakas elementti ja äänimaailma muodostaa usein suuren osan käyttäjien kokemuksesta. Vaikuttaa tunteisiin voimakkaammin kuin esim. kirjoitettu teksti. Äänielementit voidaan jakaa puhe äänitehosteet musiikki varoitus- ja huomioäänet Puhe Puhetta voidaan käyttää antamaan tietoa, opastamaan käyttäjää, johdattamaan asiaan, kommentoimaan. Puhe sisältää aina myös muuta informaatiota kuin pelkkä asiasisältö. luo aina mielikuvaa puhujasta ja hänen suhteestaan asiaan. Informaation vastaanottamiseen vaikuttaa mm. puhetyyli, ääni, äänen uskottavuus ja käytetty kieli ääntämisen huolellisuus/huolimattomuus puhenopeus (esim. Keränen ym. 2003, 80-81.) Puhe on lineaarinen media. Kuulijan on kuultava puhe kokonaisuudessaan saadakseen käsityksen asiasta. Puheosuuksien tulisikin olla kestoltaan lyhyitä korkeintaan muutamia minuutteja. Vaikeat käsitteet ja esim. numerot ovat hankalia hahmottaa pelkän puheen perusteella, ne on hyvä esittää tekstin muodossa. 29
Äänitehosteet Äänitehosteiden tarkoituksena on tukea kuvaa tai kertoa asioita kuvan ulkopuolelta. Korostetaan tapahtumaa ja luodaan osaltaan tunnelmaa. Liittyvät liikkeeseen (esim. animaatiossa) tai käyttäjän tekemiin toimintoihin. Voidaan jakaa Synkroniset tehosteet liittyvät liikkeeseen. Pistetehosteet luovat tunnelmaa ja tehostavat esitettävää asiaa. Reaktioäänet antavat palautetta, ohjaavat ja vahvistavat käyttäjän toimintoja. Musiikki Musiikki on haastava mediaelementti. Musiikkia voidaan käyttää luomaan tunnelmaa, viihdyttämään (ärsyttämään), tunnuksena tai kertovana elementtinä. Keräsen ym. (2003) mukaan musiikin valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Käytetäänkö laulettua vai instrumentaalista musiikkia? Jos valitaan laulettu musiikki, sopivatko laulun sanat muuhun viestintään? Mikä musiikkityyli soveltuu verkkopalvelun ideaan ja kohderyhmään? Millainen rytmi ja tempo on sopiva? Onko musiikin tarkoitus toimia neutraalina taustamusiikkina vai voiko musiikissa olla tarttuvia melodioita? Tunnelman luomisessa tai tehosteena käytetyn äänen oltava riittävän hiljainen, jotta se ei häiritse käyttäjää. 30
Varoitus- ja huomioäänet Parhaimmillaan ääni soveltuu signaaliksi. Käyttäjän huomio voidaan kiinnittää virheilmoitukseen tai vastaamatta jääneeseen kysymykseen. Huomioitavaa: Kriittisen informaation ollessa kyseessä pelkkä äänisignaali ei riitä. Lisäksi on tarjottava riittävästi huomiota herättävä visuaalinen signaali. Kaikki käyttäjät eivät kuule äänisignaaleja. Käyttäjällä ei ole kaiuttimia koneessaan, työskentely-ympäristö saattaa olla meluinen tai hän on huonokuuloinen. (Nielsen 2000, 155; Sinkkonen ym. 2002, 83-85.) Huomioitavaa äänielementtien käytössä Äänitiedostojen tekninen laadukkuus on tärkeä tekijä. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Taustalta kuuluva melu, kohina tai muut ylimääräiset äänet voivat häiritä olennaisen informaation kuulumista. Käytä laadukkaita mikrofoneja ja kiinnittää huomiota myös tilan akustisiin ominaisuuksiin. Tarjoa aina kontrolli käyttäjälle Äänen voimakkuudensäätö ja mahdollisuus sulkea äänitiedosto. Huomioi, ettei käyttäjällä ole aina mahdollisuutta kuunnella Koneessa ei ole äänikorttia/kaiuttimia, käyttötilassa edellytetään hiljaisuutta jne. Tarjoa mahdollisuuksien mukaan tekstuaalinen vastine. (Nielsen 2000, 154-155; Sinkkonen ym. 2002, 84.) 31
Liikkuva kuva Liike ääreisnäkökentän reunalla vie helposti osansa ihmisen huomiokyvystä tehokas huomion herättäjä. Jatkuvasti liikkuva animaatio, video tai rullaava teksti häiritsee helposti sivulla olevan informaation omaksumista. Oikein tehty animaatio liikkuu vain hetken ja pysähtyy sitten. Eri tyyppejä video animaatiot 3D animaatiot (Nielsen 2000, 143-149; Sinkkonen ym. 2002, 91.) Video Perinteisesti video on passiivinen media. Katsojalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun, valittuihin elementteihin tai tarinaan Myös katsomistilanne ja katseluun käytetty tekniikka vaikuttavat katselutilanteeseen. Videokuva täydentää ja havainnollistaa tekstissä esitettyä informaatiota. Ei sovellu pienten yksityiskohtien esittämiseen. Joissakin tapauksissa video on kuitenkin korvaamaton. Esitettäessä liikettä kuten tanssia tai toimintatapaa. Puhujan persoonallisuuden välittämiseen. 32
Huomioitavaa videon käytössä Tietokoneen ruudulta katseltava videon katseluelämys on kuitenkin erilainen kuin esim. televisiossa tai elokuvissa. Kuva toistetaan yleensä pienessä ikkunassa. Etenkin modeemiyhteyksillä, kuva voi olla heikkolaatuista, rakeista (ns. mosaiikki-ilmiö) ja usein myös nykivää (kuvan liian hidas päivittyminen). Videoon liittyvään äänen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota silloin kun äänellä on olennainen merkitys informaation ymmärtämisen kannalta. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Jos äänellä ei ole merkittävää roolia informaation ymmärtämisen kannalta, voidaan miettiä tarvitaanko videossa ääntä laisinkaan. Tosin äänellä on suuri merkitys esim. tunnelman luomisella. Animaatio Animaatiot soveltuvat Nielsenin (2000, 145) mukaan seuraavien ilmiöiden esittämiseen: siirtyminen ja sen jatkuminen esim. tilasta toiseen suunnan osoittaminen siirryttäessä ajassa tapahtuvan muutoksen esittäminen useamman tyyppisen informaation esittäminen samassa tilassa/kuvassa näytön käytön tehostaminen muutosta aiheuttavan toiminnon esittäminen kolmiulotteisen rakenteen tai tilan havainnollistaminen huomion kiinnittäminen. 33
Animaatio Havainnollistavassa animaatiossa animoidun kohteen liikkeen oltava riittävän hidas käyttäjän on ehdittävä tarkastelemaan mikä muuttui ja miten. käyttäjälle on tarjottava mahdollisuus hidastaa tai pysäyttää animaation liike kokonaisuudessaan. 3D animaatio Käytetään silloin kun tarkoituksena on luoda käyttäjälle kuva kolmiulotteisen objektin rakenteesta. Kolmiulotteisessa tilassa liikkuminen on erityisen hankalaa kaksiulotteisessa tilassa tietokoneen näytön ja hiiren avulla, koska käyttäjä ei itse asiassa liiku tilassa. Käyttäjä ei kykene kääntymään ja katsomaan taakseen nähdäkseen mitä siellä oli tai mitkä objektit jäävät osin joidenkin toisten objektien taakse. (Nielsen 2000, 156-161.). Liikkeen tulee olla riittävän hidas, jotta käyttäjä voi tarkastella rauhassa objektin rakennetta. Koska käyttäjän on hankala 3D-animaatiossa liikuttaa kohdetta kaksiulotteisella hallintalaitteella on usein perusteltua liikuttaa kohdetta ennalta suunnitellun liikeradan mukaisesti. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) 34
Multimedia informaation omaksumisen tukena Informaation omaksumisen tukeminen Miten eri mediaelementtien käyttö tukee uuden informaation omaksumista tai tiedon, asenteen tai taidon oppimista? Kiinnostavaa oppimisen näkökulmasta. Erilaisille ihmisille erilaisia mediaelementtejä auditiivinen eli kuulohavaintoon perustuva informaation omaksuminen sanallisen ohjeet, rytmi ja musiikki helpottavat usein informaation omaksumista ääni (myös yhdistettynä muihin mediaelementteihin) esimerkiksi sanallisia selityksiä ongelmaratkaisuille tai sisällysluettelot (numeroidut) 35
Informaation omaksumisen tukeminen visuaalinen eli näköhavaintoon perustuva informaation omaksuminen kaaviot, kuvat, videot, animaatiot, sisältökartat ja kuvatekstit tekstin korostukset ja visuaalisten vihjeiden käyttö informaation jäsentämisessä kinesteettinen (liikkeeseen, tekemiseen) perustuvaa informaation omaksuminen demot, palapelit, koottavat animaatiot mouse over lisätiedot testit Dual coding Informaation omaksumisen tukemiseksi on hyvä hyödyntää sekä verbaalisen että ei-verbaalisen aistikanavan samanaikaista käyttöä (dual coding) (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Esimerkkejä yleisesti käytetyistä yhdistelmistä: Kuva ja ääni: Tehokas keino tukea informaation omaksumista. Kuvan (ei-verbaalinen) ja äänen (verbaalinen) yhdistelmä toimii silloin kun tieto on saatava nopeasti. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. 36
Dual coding Kuva ja teksti: Kuvan (ei-verbaalinen) ja tekstin (verbaalinen) käyttö rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin kuvan ja äänen käyttö. Auttaa palauttamaan paremmin mieleen tekstissä esitettyjä asioita. Joillakin käyttäjillä kuva saattaa tekstin yhteydessä häiritä liikaa informaation prosessointia. Tukee visuaalisia ihmisiä. Teksti ja ääni: Ei toimi muutoin kuin tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen aistikanavan kautta). Animaatio/video ja ääni: Verbaalinen ja ei-verbaalinen kanava. Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja äänen yhdistelmä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan etenemistä tarvittaessa. Hyvä still- kuva toimii kuitenkin paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Dual coding Informaatiosisältö Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Yksityiskohdat kertomuksessa Mediaelementti Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Kuva Ääni Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat (Najjar 1996.) 37
Lähteet Katso luentomateriaali 38