osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 Kuntaliitto 26.8.2014

Samankaltaiset tiedostot
osallisuushanke Salli

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi ja koordinointi. Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Toimintasuunnitelma 2018

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa

Sosiaaliturvayhdistykset maakuntien järjestöyhteistyötä rakentamassa. Sosiaaliturvayhdistysten perusteet

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Arjen turvaa kunnissa

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Lape-hankkeen tulokset

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

ETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Salli-OSALLISUUSHANKE. 1. Lähtökohdat ja perustelut

Osallisuussuunnitelma

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Innostu yhteistyöstä!

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Mediakasvatusseuran strategia

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Transkriptio:

osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 Kuntaliitto 26.8.2014 Salli-kuvat: Ninka Reittu-Kuurila

Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja, kehittäjä ja keskustelun herättäjä Yhdistyksen toiminnan tavoitteet Edistää paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista vuoropuhelua sosiaali- ja terveyspolitiikassa Tukea järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä Vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Perustettu v. 1938 Jäseninä henkilöitä ja yhdistyksiä toimialalta Seitsemän kehittämishanketta, reilut 20 työntekijää Verkkosivut: www.pksotu.fi

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi ja koordinointi www.jelli.fi/osallisuus

Projektin kokonaiskonteksti Kehittämisrakenne (STKL, SOSTE, ISO) Osallisuutta tukevat muodot järjestöjen toiminnassa Pohjois- Karjala Pohjois- Karjala Sosiaaliturvayhdistysten koordinoima Etelä- Savo Järjestölähtöinen osallisuuden edistäminen Salli hanke (Ray) Kunta osallisuuden edistäjänä KASTE ohjelman kuntahankkeissa Etelä- Savo Keski- Suomi Keski- Suomi Kuntien kehittämiskokonaisuus Pohjois- Savo Pohjois- Savo Osallisuutta tukevat kuntajärjestö yhteistyön uudet rakenteet ja toiminta-tavat Osallisuutta tukevat muodot osana kunnallista palvelujärjestelmää

Sallin tavoitteena Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päätavoitteena on kokeilla ja kehittää toimintamalleja ja -tapoja osallisuuden edistämiseksi huono-osaisten ihmisten lähtökohdista ja heidän kanssaan heidän hyvinvointinsa parantamiseksi. Osallisuutta lisäävät toimintamallit ja menetelmät Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Vuoropuhelu aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa Järjestö-kunta yhteistyö Kaste-yhteistyö -> alueellisen toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen ja vuoropuhelu Kaste-ohjelmatyössä

Asiakaskeskeisyyden toteutuminen julkisissa palveluissa, Sosiaalibarometri 2013: Lähde: http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/ sosiaalibarometri2013.pdf

Asiakaslähtöisyyden toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa kansalaisten mielipide Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2011 Kansalaisbarometri Kuvio 41. http://issuu.com/soste/docs/kans alaisbarometri_2011

Anne Pyykkönen 15.5.2014

Mitä on osallisuus?

Minusta osallisuus merkitsee sitä, että Ei tarvitse olla yksin kotona voi mennä toisten seuraan. Haluaa osallistua yhteisiin toimintoihin ja kannustaa muitakin tuttujaan mukaan Osallisuus on hyvin monitasoinen ja syinen tuntemisen, Hanna Pieviläinen kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. (Särkelä-Kukko 2013)

Osallisuus Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima: syrjäytymisen prosessissa sosiaaliset siteet yhteisöön heikkenevät, osallisuuden prosessissa ne vahvistuvat Osallisuus on tunnepohjainen kokemus se voi syntyä osallistumisesta, mutta pelkkä osallistuminen ei useinkaan riitä Osallisuuden tunteen synty edellyttää yhteisön ja yksilön vastavuoroista toimintaa Yhteisö huomioi jäsenensä, yksilö tulee aktiivisesti mukaan. Lähde: Oranen, Mikko 2008: Mitä mieltä? Mitä mieltä!

osallisuushanke Salli 2014 Osallisuus Osallisuus on monitasoinen ja syinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudessa on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus on yksilöllinen tunne tai kokemus kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Osallisuus yhteiskunnassa - Yhteiskunnan tasolla osallisuus liittyy edustukselliseen demokratiaan. Keskeistä osallisuudessa on se, miten ihmisellä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosessiin. Osallisuus ympäröivissä yhteisöissä - Osallisuudessa on kyse kiinnittymisestä johonkin: yhteisöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisestä, turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. - Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus omassa elämässä - Osallisuus koostuu identiteetistä ja elämänhallintavalmiuksista ja voimaantumisesta (empowerment) - Olennaista on omakohtainen sitoutuminen, omaehtoinen toiminta ja vaikuttaminen omaa elämää koskevien asioiden kulkuun sekä vastuun ottaminen seurauksista - Osallisuus ja osallisuuden kokemukset ovat aina kytköksissä osallistujan ihmiskäsitykseen ja henkilökohtaiseen elämismaailmaan. Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Lähekkäiset käsitteet Osallistuminen Osallistaminen Osallisuuden muotoja Tieto-osallisuus Toimintaosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätöksenteko-osallisuus (Kohonen&Tiala 2002) Englanninkielisiä vastineita Participation citizen engament inclusion co-production involvement Määritelmät perustuvat Mona Särkelä-Kukon ja Päivi Rouvinen-Wileniuksen Sallin artikkelikokokelmassa (Jämsén&Pyykkönen (toim.) 2014) osallisuuden jäljillä julkaistuihin artikkeleihin.

Osallisuuden edistäminen Sallissa Kansalaisten osallisuus palvelujen kehittämisessä uudet kokeilut eri toimijoiden kanssa Matalankynnyksen (kohtaamispaikka)toiminnan kehittäminen kunta-järjestöyhteistyön näkökulmasta Kunta- järjestöyhteistyön uudet työvälineet Kuvat: Ninka Reittu-Kuurila

Asiakkaan äänellä Sosiaalitoimistojen asiakaspalautepäivät Toteutettiin Pohjois-Karjalassa 2012 ja 2013 (Joensuu, Kontiolahti, Lieksa) ja Etelä-Savossa 2013 (Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen alue) pääasiassa aikuissosiaalityön palveluissa Yhteistyö Karelia AMK:n ja Mikkelin AMK:n kanssa opiskelijat ideoimassa ja toteuttamassa palautteenkeruuta Palautetta kerättiin kyselylomakkeella ja erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä Palautepäivien yhteydessä kerättiin palautetta yhteensä 462 asiakkaalta Asiakaspalautepäivistä ja muista asiakaspalautteen keräämisen piloteista kerättyjen kokemusten pohjalta laadittiin Asiakkaan äänellä menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä ja Asiakkaan äänellä koulutuspaketti Asiakkaan äänellä koulutuksia toteutetaan syksyn 2014 aikana ainakin Jyväskylässä 4.9, Joensuussa ISOn verkostoissa 26.9 ja 30.9 ja Mikkelissä ja Savonlinnassa 15.10

Jyväskylän nuorten aikuisten ääni ryhmä Ryhmä koostuu palvelujärjestelmän kehittämisestä kiinnostuneista nuorista aikuisista, joilla itsellään on kokemusta mm. sosiaalitoimen, Kelan ja TE-toimiston palveluista. Nuorten aikuisten ääni -ryhmän toiminta käynnistyi 2012, kun Salli-hanke ja Jyväskylän yliopiston PalKo-hanke kutsuivat nuoria aikuisia keskustelemaan kokemuksista palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tilaisuudet olivat avaus nuorten aikuisten, päättäjien ja viranomaisten vuoropuhelulle Jyväskylässä. Yhteistyö Jyväskylän Katulähetys ry:n ylläpitämän Nuortentalo Katutason ja Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan kanssa Kuva: Ninka Reittu-Kuurila

Nuorten aikuisten kokemuksia osallisuudesta palvelujärjestelmässä: En tule kuulluksi. Ei yksilöllisyyttä: kaikille sama palvelu ja lappu En ymmärrä. Ei tule onnistumaan, leimautuu. Käytännöt ovat sekavia Käsitelläänkö palautetta? Tietoa ei saa tarpeeksi. Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Ei ole kysytty palautetta, ei ole annettu palautetta. Ei uskalla antaa palautetta.

Jyväskylän nuorten aikuisten ääni ryhmä Ryhmä järjesti vuonna 2013 keskustelutilaisuuksia (3 kpl), joissa nuoret aikuiset tapasivat viranomaisia, kansanedustajia ja paikallisia päättäjiä. Nuoret aikuiset halusivat jatkaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken myös vuonna 2014. Nuorten aikuisten suunnittelema keskustelutilaisuus järjestettiin 12.3. Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Näkyvyyttä mediassa, mm. Keskisuomalainen, YLE Keski-Suomi Eduskuntavierailu 3.6.2014 nuorten viesti kansanedustajille. Tuotoksena TÄÄ EI NYT VAAN TOIMI Nuoret aikuiset palvelujärjestelmän asiantuntijoina kooste https://www.facebook.com/nuortenaaniryhma?fref=ts

Arki-infot ja toimeentulotuen kyselytunnit Arki-infot Joensuun Kansalaistalolla ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa Jyväskylässä Tietoiskuja erilaisista arkeen liittyvistä aiheista, mm. talous- ja velkaneuvonta, arjen säästövinkkejä, muistin huoltoa työikäisille, perustietoa maahanmuutosta, kierrätys ja lajittelu, sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet Alustus ja aikaa keskustelulle Vierailijoina järjestöjen ja kuntapalveluiden edustajia http://www.jelli.fi/osallisuus/osallisuushanke-salli/ajankohtaista/ Toimeentulotuen kyselytunnit Joensuun Kansalaistalolla Infoa toimeentulotukeen liittyvistä asioista Aikaa kysymyksille ja keskustelulle Keskustelijoina Joensuun kaupungin sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijät

Vertaistoimintaa Joensuun alueella opas Kuntien ja järjestöjen yhteistyön välineenä

OSALLISTU! VAIKUTA! teematapahtuma järjestetään järjestöjen, Joensuun kaupungin ja Karelia AMK:n yhteistyönä YK:n kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9.2014. Vuonna 2013 tapahtuma kesti koko viikon, nyt yhtenä päivänä. Tapahtumassa mm. esitellään alueen järjestö-, vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaa, kerrotaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista kaupungin asioihin. Asukkailta kerätään turvallisuuteen liittyviä kokemuksia, epäkohtia ja kehittämisehdotuksia syksyllä 2014 päivitettävää Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelmaa varten 40 Karelia AMK:n opiskelijaa jalkautuu tapahtumapaikoille ja palveluyksiköihin keräämään asukkaiden kokemuksia. www.jelli.fi/osallistuvaikuta

Osallisuus henkilöstön osaamisena Kuopiossa Yhteistyösopimus Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja Sallin välillä Osallisuus- ja järjestökoulutusmateriaalin kokoaminen koulutuspaketiksi (3h) Osallisuusvastaavien verkoston kokoaminen Kuopion kaupungin palvelualueiden henkilöstöstä Osallisuuskoulutusten toteuttaminen kaupungin henkilöstölle, alkaen palvelualueiden johtoryhmät 27.5 Syksyllä palvelupäälliköt ja osallisuusvastaavat (9 koulutusta) Koulutusmateriaali myös muualla hyödynnettävissä

KOULUTUSSUUNNITELMA HENKILÖKUNTA Toukokuu 2014 johtoryhmät (poissa olleiden täydentävä koulutus määritellään tarpeen mukaan). Osallisuusvastaavien nimeäminen keväällä 2014 (JORYT). Verkosto näkyvissä ajantasaisena projektityöverkostoalustalla ja Santrassa. Olemassa oleva osaaminen käyttöön. Syksyn henkilöstökoulutusten yhteydessä. Elokuun 2014 viikko 34 osallisuusvastaavien yhteistapaaminen. Palvelualueiden syventävä osallisuuskoulutus syys-lokakuu 2014. Osallisuusvastaavat, palvelupäälliköt. 22

HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Luoda henkilökunnalle monipuolinen näkemys osallisuudesta. Antaa ajatuksia siitä, miten osallisuuden toteutumista voi edistää. Innostaa kehittämään osallisuuden mahdollistavia työtapoja omassa toimintaympäristössään. SISÄLTÖ Mitä on osallisuus Kunta osallisuuden edistäjänä Järjestöt osallisuutta tukemassa Osallisuus Kuopiossa Kokemuksia ja toimintamalleja Tukirakenteet Ryhmätyöskentelyä TOTEUTUS Syksyn 2014 aikana koulutetaan yksiköiden palvelupäälliköt sekä osallisuusvastaavat. Koulutus järjestetään palvelualuepareittain. Koulutustilaisuus kestää kolme tuntia. 23

Salli ja Pohjois-Karjalan sote-palvelujen alueellinen järjestämismalli? Pohjois-Karjalaan yksi sote-palvelujen tuotantoalue Valmistelu käynnissä, ehdotus valmiiksi 30.4.2015 mennessä (PKSSK ja alueen kunnat vastaavat valmistelusta) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry mukana valmmistelussa Valmistelussa nimetty 5 työryhmää, joissa mm. palvelutuotantotyöryhmä ja sote-kunta -rajapintatyöryhmä. Salli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kansalaisten ja järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua palveluiden järjestämiseen liittyen marrasjoulukuussa 2014 yhteistyössä valmistelutyöryhmien kanssa palvelujen asiakkaiden (=kuntalaisten) ääni valmisteluun mukaan. Sallille haettu jatkohankkeeksi SULOa, jossa kehitetään kuntien henkilöstön osallisuus-osaamista järjestö- ja kansalaistoiminnan ja kuntapalveluiden näkökulmista sekä vauhditetaan uusien asiakasosallisuuden toimintamallien käyttöönottoa osana uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Johtolankoja osallisuuteen Osallisuuden kokemus syntyy yhteisöissä. Matalan kynnyksen toiminta luo mahdollisuuksia eri lähtökohdista tulevien ihmisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kuulemalla ihmistä voi saada uusia näkökulmia. Ennakko-olettamukset voivat osoittautua vääriksi. Tieto on osallisuuden edellytys. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus saada selkeästi esitettyä ja helposti löydettävää tietoa osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja tarjolla olevista palveluista. Ihmisten arkiympäristöihin jalkautumalla voi tavoittaa enemmän ihmisiä. Samalla mahdollistuu ihmisten tasa-arvoisempi kohtaaminen. Ihmisten välinen luottamus on osallisuudessa olennaista. Luottamus rakentuu arvostavassa kohtaamisessa. Osallisuuden edistäminen on kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja valtion viranomaisten yhteinen asia. Voimien, osaamisen ja ihmisten tavoittamisen kanavien yhdistäminen kannattaa.

Sallin julkaisut: Tää ei nyt vaan toimi nuoret aikuiset palvelujärjestelmän asiantuntijoina Asiakkaan äänellä menetelmäopas asiakaspalautteen keräämiseen sosiaalityössä osallisuuden jäljillä artikkelikokoelma Verkossa osoittessa www.pksotu.fi

Osallisuustietopankki www.jelli.fi/osallisuus

Sallin onnistumisia I Kehittämisen teema on ollut ajankohtainen osallisuuden edistämisestä ja osallisuutta edistävien toimintamuotojen kehittämisestä ollaan oltu kiinnostuneita niin kunta- kuin järjestökentällä (kansallisten ohjelmien ja lakiuudistusten vaikutus). Hanke rakennettiin Kaste-vuoropuheluun alusta alkaen yhteistyö Kaste-verkostossa on tuonut hankkeelle näkyvyyttä ja avannut tiettyjä ovia kuntayhteistyöhön. Hanke on löytänyt kehittämiseen sitoutuneita yhteistyökumppaneita, erityisesti sosiaalityö, perusterveydenhuolto, oppilaitokset ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat (Joensuun Kansalaistalo, Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Matara ja Jyväskylän Nuorten Katutaso)

Sallin onnistumisia II Osallisuuden käsitettä ja kehittämistyön tavoitteita onnistuttiin konkretisoimaan oikealla tavalla kentän tarpeita kuunnellen alkuperäinen hankesuunnitelma antoi mahdollisuuksia (liian) moneen Iso neljän maakunnan kokoinen hankealue on mahdollistanut erilaisiin toimintakulttuureihin tutustumisen ja tuonut vertailukohtaa osallisuuden edistämisen tilanteeseen eri alueilla. Myös hyväksi todettujen käytäntöjen kokeileminen eri alueilla on mahdollistunut, kun hankkeessa on mukana useita maakuntia. Hankkeessa on henkilöstövaihdoksista huolimatta onnistuttu pitämään yllä hyvä kehittämisen meininki, Sallin henki. Henkilöstön vaihtuvuus on avannut myös uusia mahdollisuuksia ja uudet ihmiset ovat tuoneet tuoreita ideoita kehittämiseen.

Sallin onnistumisia III Vaikka kohderyhmän tavoittaminen ei kaikilla alueilla ole toteutunut odotetulla tavalla, on kohderyhmän ääni saatu kuuluviin ja toiminnalla on ollut vaikutuksia projektiin osallistuneiden ihmisten elämään: On ehkä ollu se suurin asia, mikä mulla on jääny päällimmäisenä niin kun itteni kohalla. Kasvu.- - - Ehkä mää sitten oon kasvanu aikuiseksi. Mutta siis tää on niin ku antanu mahdollisuuden siihen. Päässy tavallaan sellasiin tilanteisiin, missä on voinu avata suuta. (Nuori)

Sallin haasteita Osallisuus -käsitteen monimuotoisuus erilaiset tulkinnat, toiveet ja odotukset, on vaatinut konkretisoimista Iso hankealue kehittämisen vaikeus etänä, paljon matkustamista, hallittavuus, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden sitoutuminen Vähäiset henkilöstöresurssit on jouduttu tekemään rajauksia ja valintoja sen suhteen, mihin aika ja resurssit riittävät isolla alueella STKL:n purkaminen ja SOSTEn syntyminen vaikutukset alueellisten sosiaaliturvayhdistysten rooliin ja elinvoimaisuuteen alueilla ja sitä kautta vaikuttanut myös yhdistysten sitoutumiseen hankkeeseen. Valtakunnallinen tuki jäi puuttumaan STKL:n purkamisen jälkeen (2011 lopussa). Kohderyhmän tavoittaminen ei ole onnistunut odotetulla tavalla vain osassa kehittämispilotteja suoraan hankkeen kautta ( toimittu enemmän rakenteissa ammattilaisten kanssa) ( ilkeät ongelmat vaativuus, pitkäjänteisyys, jalkautuminen, sitoutuminen)

Salli osallisuus! www.jelli.fi/osallisuus www.pksotu.fi Kiitos!