Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat - Kelan toimistojen johtajat - TE-toimistojen johto 322 vastaajaa, vastausprosentti 49
Hyvinvoinnin toteutuminen
Arviot väestön hyvinvoinnista Hyvinvoinnin kokonaistilanne omalla alueella hyvä/melko hyvä 78 %:n mielestä. - Heikentynyt v. 2013 jälkeen Suurin osa sitä mieltä, että omalla alueella ja koko maassa eriarvoisuus on kasvanut 10 viime vuoden aikana vähintään jonkin verran. 73 %: hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.
Eri tekijöiden vaikutus hyvinvointiin Melko paljon/paljon vaikutusta lähivuosina (%) Työttömyys 90 % Toimeentulo-ongelmat 80% Terveyspalveluiden saatavuus 67 % Terveysongelmat 61 % Sosiaalipalveluiden saatavuus 60 % Terveyserot 53 % Tuloerot 52 % Rikollisuus 21 %
Työttömyys suurin uhka hyvinvoinnille 46 % sosiaali- ja terveysjohtajista: jonkin väestöryhmän hyvinvointi on heikentynyt kahden vuoden aikana - Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät 91 % TE-toimistojen johdosta: pitkäaikaistyöttömyys on suuri/erittäin suuri ongelma omalla alueella Työttömiä helmikuussa 2015 n. 355 000 - Lähes 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin - Yli vuoden työttömänä 102 500 - Yli kaksi vuotta työttömänä 45 700
Miten eriarvoisuutta vähennetään parhaiten? 21 %: palveluja kehittämällä - Ennaltaehkäisy, perheiden palvelut 21 %: tulonsiirtoja kehittämällä - Etuuksien korotukset, perustulo 30 %: muilla yhteiskuntapolitiikan keinoilla - Työllisyyden hoito, osallistumisen lisääminen 7 %: muilla keinoilla 22 %: ei osaa sanoa
Toimeentulo ja etuudet
Perusturvan riittävyys ja vähimmäistoimeentulo Perusturvaetuuksien taso - 39 %: riittävä/täysin riittävä - 35 %: riittämätön/täysin riittämätön Vastaajien mukaan yksinasuvan pitää tulla toimeen 1 100 eurolla kuussa (sisältää asumismenot) - Pienituloisuusraja 1 190 euroa (v. 2013) - Pienituloisia 13 % väestöstä (v. 2013)
Etuuksien korottaminen Vastaajat korottaisivat ennemmin ensisijaisia etuuksia kuin toimeentulotukea ja selvästi useammin vähimmäismääräisiä etuuksia kuin ansiosidonnaisia Useimmin korotettaisiin: - Omaishoidon tukea - Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa - Vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja - Työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea - Opintotukea - Takuueläkettä
Palveluiden ajankohtaistilanne
Voimavarojen riittävyys palveluiden turvaamiseen Pystytään turvaamaan melko hyvin/hyvin nykyisin voimavaroin tällä hetkellä: - Kelan palvelu 88 % - Terveyspalvelut 62 % - Sosiaalipalvelut 60 % - TE-palvelut, työnantaja- ja yrityspalvelut 54 % - TE-palvelut, henkilöasiakkaiden palvelut 29%
TE-palveluiden uudistuksen vaikutukset palveluihin Uudistus tuli voimaan 1.1.2013. 77 % TE-toimistojen johdosta: henkilökohtainen palvelu toimipisteessä heikentynyt. 60 %: pitkäaikaistyöttömien palvelu on heikentynyt. 45 %: nuorten työttömien palvelu on heikentynyt. Uudistus on parantanut toimipisteiden välistä yhteistyötä, yritysten saamaa palvelua sekä yritysyhteistyötä.
Sote-uudistus
Arvioita esitetystä mallista 49 % sosiaali- ja terveysjohtajista: viisi sote-aluetta on melko hyvä/hyvä ratkaisu. 62 % sosiaali- ja terveysjohtajista: palveluiden järjestämisvastuu kunnalla tai kuntayhtymällä on melko hyvä/hyvä ratkaisu 35 % sosiaali- ja terveysjohtajista: sote-uudistus tuo ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin.
Tärkeää sote-uudistuksessa 78 % sosiaali- ja terveysjohtajista: kansallisen ohjauksen vahvistuminen tarpeellista sote-uudistuksessa. - Ainoa keino turvata yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet - 80 %: vähintään melko tärkeää Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen - 66 %: vähintään melko tärkeää
Tavoitteiden toteutuminen (1/2) Yhdenvertainen palveluiden saatavuus - Terveyspalvelut 44 % - Sosiaalipalvelut 36 % Laadukkaat palvelut - Terveyspalvelut 42 % - Sosiaalipalvelut 33 % Kustannustehokkaat palvelut - Terveyspalvelut 40 % - Sosiaalipalvelut 34 %
Tavoitteiden toteutuminen (2/2) Vahvat peruspalvelut - Terveyspalvelut 36 % - Sosiaalipalvelut 25 % Asiakaslähtöiset palvelut - Terveyspalvelut 26 % - Sosiaalipalvelut 21 % Tavoitteiden arvioitiin toteutuvan paremmin terveyspalveluissa kuin sosiaalipalveluissa
Missä malli ei olisi onnistunut? Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen 15 % Sosioekonomisten terveyserojen kaventuminen 16 % Lähipalveluiden turvaaminen 19 % Nykyistä selkeämpi hallinto 19 % Kuntalaisten palvelutarpeiden tuntemus 21 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 24 %
Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Mitä keinoja tällä hetkellä käytössä? - Asiakaspalautteen kerääminen 94 % - Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet 81 % - Eri väestöryhmille tehtävät kyselyt 59 % - Asiakasraadit tai -foorumit 51 % - Asukkaiden näkemysten ottaminen mukaan hyvinvointikertomukseen 23 % - Muut keinot 19 %
Kiitos!