ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen uustuotanto ja korjaaminen TOIMIVIEN RATKAISUJEN KÄYTTÖÖNOTTO JA LEVITYS Matalan kynnyksen tukipalvelut Rikosseuraamusasiakkaiden asumispalvelut Päihteet sallivat ja päihteettömät palvelut Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Asumisneuvonnan laajentaminen ja kohdentaminen Asuntojen hankinta ja jälleenvuokraus AUNE KEHITYSALUSTA Yksityisten vuokraasuntojen välivuokraus Asunto ensin konseptit ja sovellukset Pilottilaboratorio Yhteiskehittäminen Vertaisoppimisen akatemia Systeemimuutoksen johtaminen 05.06.2015 Asunto ensin - asunnottomuuden ennaltaehkäisy Kasvuklinikka Vaikuttavuusarviointi Ennaltaehkäisevät muutosstrategiat Toimistoista asuntoja, Pienet Tuvat, Konttiasuminen UUSIEN RATKAISUJEN PILOTIT JA KOKEILUT Luottotiedot menettäneiden asunnonsaanti Työllistymispolut ja arjen mielekkyys ex-asunnottomille Mobiilit, moniammatilliset tukitiimit päihde ja mielenterveystyöhön Maahanmuuttajien ja pakolaisten asumis- ja kotouttamispalvelut
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn viitekehys V A R H A I N E N V Ä L I T T Ä M I N E N VARHAINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN PREVENTIO Väliaikainen tukiasuminen Asumisneuvonta SAS - toiminta Palveluohjaus Omatyön-tekijä Kotouttami nen Perhetyö Sovittelu O H J A U S T U K I JA I T S E N Ä I S E E N A S U M I S E E N KOHDENNETTU SYSTEEMINEN PREVENTIO Mielenterveys- ja päihdekuntoukses ta tukiasumiseen Vankilasta vapauteen Sairaalasta kotiin Lastensuojelun jälkihuolto PRIMÄÄRI, UNIVERSAALI PREVENTIO TYÖ JA TOIMEENTULO S U O J A A V I E N T E K I J Ö I D E N V A H V I S T A M I N E N PERHE KOULU VERTAISET, YSTÄVÄT KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN
1. TYÖRYHMÄ Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan sekä asuntojen jaon vaikutus asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn Tehtävänä on: etsiä toimenpiteitä, joilla voidaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ja tuetun asuntokannan avulla nykyistä tehokkaammin vaikuttaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn kehittää hajautettuja asumismuotoja ja siihen liittyvää asuntojen hankintaa seurata käynnistyvää yksityisten vuokra-asuntojen yleishyödyllistä välivuokrauskokeilua ja tehdä ehdotukset toiminnan vakiinnuttamiseksi selvittää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetun asuntokannan korjaustarve ja tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä Pj Peter Fredriksson (YM), kehittäjänä Juho Niskanen (Y-säätiö). Jäseninä edustajat ARA, RAY, suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöt, muut yleishyödylliset omistajat, vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajat/tuottajat, kämppäverkosto Nordic Research on Homelessness 2015
2. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta ehkäisevät tukipalvelut ja niiden vaikuttavuuden parantaminen Tehtävänä on: tunnistaa asunnottomuuden riskiryhmät ja arvioida tukipalveluiden ja vertaistuen akuutti ja pitempiaikainen tarve laatia suunnitelma, joka integroi asunnottomuuden torjumisen kannalta keskeiset tukipalvelut kuten asumisneuvonnan, asumis- ja toimeentulotuen, sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja päihdeja mielenterveystyön, työllistämisen, kotouttamisen ja vertaistuen yhtenäiseksi ennaltaehkäiseväksi kokonaisuudeksi tukea AUNE- ohjelmassa mukana olevia kaupunkeja kunta- tai seutukohtaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyn strategioiden laatimista Pj Marja Dahl (tbc), kehittäjänä Hanna Dhalmann (ARA), Anne Kinni (Hgin kaupunki), Sari Timonen (Y-säätiö), Niina Kaksonen (Ohjaamo/Vantaa), Pekka Karjalainen (THL), Sanna Tiivola (VVA ry), Minnis Vierikko (NAL), Kati Sunimento (OM/RISE), Jussi Sorsimo (Timeline Oy), Sari Tuominen (Hgin kaupunki), Maritta Närhi (Tampereen kaupunki), Samu Saarikoski (Kuntoutuspolku ry), Marja Oksanen (Esperi Care Oy)
3. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta vähentävät uudet asumis- ja tukiratkaisut ja niiden kokeilut Tehtävänä on: valmistella suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vuokra-asumisen turvaamiseksi ehkäistä luottokelpoisuuden menettäminen tai palauttaa luottokelpoisuus tehdä ehdotus asumiseen liittyvistä kotouttamistoimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä turvapaikanhakijoiden ajautumista asunnottomiksi käynnistää selvitys vakuutusyhtiöiden ja vuokra-asuntojen omistajayhtiöiden kanssa luottotietonsa menettäneiden nuorten kotivakuutuksen saannin mahdollistamiseksi. käynnistää hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda jäsentynyt mielekkään arjen ja työtoiminnan malli asunnottomien asumispalveluihin ja niihin liittyviin kriisiluonteisiin palveluihin sekä levittää malli asunnottomuuden vähentämiseen sitoutuneisiin kuntiin käynnistää 4-5 monialaista, liikkuvan tiimityön kokeilua, joissa tarvittavat palvelut tuotetaan työnjaon mukaan asiakkaan kotiin laatia suunnitelma pääkaupunkiseudun yhteisestä nuorten palvelu- ja turvakeskuksesta tai vastaavasta hajautetusta ratkaisusta, eräänlaisesta yökodista akuutissa tilanteessa oleville nuorille, mikä mahdollistaisi turvallisen yöpymisen sekä nuorten asunnottomien tavoittamisen ja eteenpäin ohjauksen.
TYÖRYHMÄ 3 (JATKOA) Pj Juha Kaakinen, kehittäjä Ajatustalo oy (Antti Pelto-Huikku, Tom Tarvainen), ohjelmapäällikkö Jari Karppinen (PAAVO-ohjelma), turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila (SPR), johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni (Helsingin kaupunki), kapteeni Saga Lippo (Pelastusarmeija), projektivastaava Petra Laasonen ja projektityöntekijä Asta Juntunen (Sininauliitto), osastonhoitaja Irene Merano (Helsingin kaupunki, Auroran sairaala), toiminnanjohtaja Juha Pantzar (Takuu-säätiö), toiminnanjohtaja Pekka Matilainen (ViaDia ry), kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors ja hankejohtaja Miriam Attias (Suomen Pakolaisapu Oy), erityisasiantuntija Tarja Rantala (TEM).
Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi yli 7 000 asuntoon 7500 Vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARAvuokra-asuntoja oli koko maassa noin 7 223. 7000 6500 6000 5500 Niistä vähintään 6 kk tyhjänä oli 57 % 5000 4500 4000 3500 3000 21.10.2015
Tyhjien osuus ARAkannasta oli 1,7 % vuonna 2014 Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuosiin 2006-2008 verrattuna 21.10.2015
Pakolaiskriisi: Edessä suuri asuttamissavotta Ruotsin kokemukset vaarana on, että käy samoin: oleskeluluvan saaneiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin kuntien kyky asuttaa Ruotsissa n.10 000 oleskeluluvan saanutta jämähtänyt vastaanottokeskuksiin omaehtoinen asuminen siellä, missä jo muutenkin paljon pakolaisia (80% turvapaikan saaneista hankkii asuntoa omaehtoisesti) Boverket selvittää: Nyanländas boendesituation http://www.boverket.se/sv/om-boverket/publicerat-av- boverket/publikationer/2015/nyanlandas-boendesituation-- delrapport/ Mikä on kuntien/vuokrataloyhtiöiden valmius asuttaa oleskeluluvan saaneita? HE-luonnos: mahdollistetaan myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneiden asukasvalintakelpoisuus ARA-asuntoihin
Tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen Tyhjiä ARA-asuntoja voidaan hyödyntää parhaiten vastaanottokeskusten läheisyydessä. Kaikkien tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen ei ole realistista syrjäisen sijainnin takia. Suurin osa tyhjistä asunnoista on sijaitsee hajallaan ympäri kuntaa, kokonaisia taloja on harvemmin tyhjillään. => arvio: tyhjistä ARA-asunnoista vain noin kolmasosaa eli 2.500 asuntoa voidaan järkevästi hyödyntää maahanmuuttajien asuntoina. 21.10.2015
ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus 2005 2014 PKS Muut kasvukeskukset* Muu maa 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-10000 -15000 *) Muut kasvukeskukset : Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, PKS:n kehyskunnat
Helsingissä asuntopula ja ARA-asuntojen osuus on suurinta myös suhteellisesti 21.10.2015 väkiluku asuntojono 2014 hakijat/ asunnon saaneet ARA-asuntoja/ Kunta 31.12.2914 muutos hakijat muutos 1000 as. yht. muutos yht. 1000 as. Helsinki 621 904 1,5 % 30 400 5 % 49 5 804-5 % 79 381 128 Espoo 265 646 1,9 % 7 600 4 % 29 3 350-7 % 30 391 114 Tampere 223 134 1,2 % 7 369 9 % 33 4 202 4 % 26 816 120 Vantaa 210 720 1,3 % 7 931 21 % 38 3 610 8 % 23 660 112 Oulu 196 374 1,3 % 3 112-31 % 16 4 662-3 % 17 142 87 Turku 183 991 1,0 % 5 325 10 % 29 3 657 2 % 23 035 125 Jyväskylä 135 803 0,8 % 3 933 6 % 29 2 731-1 % 16 083 118 Kuopio 107 562 1,2 % 3 992 48 % 37 2 092 7 % 11 732 109 Lahti 103 811 0,4 % 2 090-18 % 20 1 842 9 % 11 799 114 Kouvola 86 477-0,5 % 948-17 % 11 1 039 0 % 5 915 68 Pori 83 521 0,1 % 668-22 % 8 536 3 % 3 710 44 Joensuu 75 061 0,8 % 1 868 43 % 25 1 350 11 % 7 589 101 Lappeenranta 72 818 0,2 % 1 295-25 % 18 1 362-6 % 8 442 116 Hämeenlinna 67 990 0,3 % 1 061.. 16 875.. 4 605 68 Vaasa 67 009 1,0 % 1 410 16 % 21 1 154 8 % 6 645 99 Rovaniemi 61 556 0,6 % 1 055-15 % 17 943-6 % 4 683 76 Seinäjoki 60 888 0,9 % 482 3 % 8 1 098 4 % 4 290 70 Mikkeli 54 628 0,0 % 714-6 % 13 980 5 % 4 756 87 Kokkola 47 296 0,6 % 350-3 % 7 571-6 % 3 646 77 Kajaani 37 797-0,2 % 267-14 % 7 712-6 % 3 222 85 Koko maa 5 474 289 0,4 % 106 533 3,8 % 19 68 210-0,5 % 433 713 79
ARA-indeksi 0-50 ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kunnissa 2012-2014 50 40 2014 2012 2013 30 Kireät markkinat 20 10 Melko kireät markkinat Tasapainossa Lievää ylitarjontaa Ylitarjontaa 0 21.10.2015
Vuokrat suurimmissa kaupungeissa ( /m2) vuonna 2014 20 18 ARA-vuokrat vapaarah.vuokrat uudet vapaarah. 16 14 12 10 8 21.10.2015 Lähde: Tilastokeskus
Vapaarahoitteisesta tuotannosta yhä suurempi osa vuokra-asunnoiksi Asuntoaloitukset 2012 2013 2014 2015e Asuntoja, kpl Rivi- ja kerrostalot 20 200 19 200 18 600 18 800 - vapaarahoitteisia 14 000 12 800 11 200 10 800 Omakotitalot 9 700 7 900 5 900 5 700 Vapaarah. Yht. 23 700 20 700 17 100 16 500 ARA-asuntoja 6 200 6 400 7 400 8 000 Yhteensä 29 900 27 100 24 500 24 500 Vapaarahoitteiset vuokraasuntojen määrä on kasvanut 2 000 asunnosta 3 500 asuntoon vuosien 2012 ja 2014 aikana. Vuonna 2015 lukumäärä kasvaa 4 300 asuntoon (RT:n arvio). Kuluttajilla tarjottavan uusien asuntojen määrä on neljässä vuodessa lähes puolittunut 12 000 asunnosta 6 500 asuntoon. 21.10.2015
3. KOTOUTTAMISEN EDISTÄMINEN TILANNEKUVA? * Asuntojen tarve kiireellinen * Väliaikaisten ja hajautettujen asuntojen tarve kiireellinen * Kuntien tyhjä asuntokanta saatava käyttöön * Asumista tukevia malleja olemassa, ne kuvattava paremmin ja levitettävä valtakunnallisesti * Tarvitaan lisää pilotteja Asuminen Arjen taidot * Paljon paikallisia ratkaisuja * Nykyisin toimintaa pienille ryhmille, tarvitaan tarjonnan lisäys * Hyvät mallit tunnistettava, kuvattava ja levitettävä * (Vapaaehtoisten) tulkkien tarve järjestöjen toiminnan tueksi Mielekäs tekeminen ja sosiaaliset suhteet * Neuvonta ja alkukartoitus kuntien ja TE-toimistojen kautta * Työpaikkojen puute toisaalta pieniä ja keskisuuria teollisuuspaikkakuntia uhkaa työvoimapula * Paikallisia ratkaisuja (esim. yrityshautomot, työhön perehdyttämisen mentoritoiminta) * Yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen * Tarve työelämän tutustumispaikoille. Esim. töitä vastaanottokeskuksissa (ruokahuolto, kiinteistöhuolto), koulujen valmistavassa opetuksessa jne. * Työpajojen potentiaali? Yhteydet työhön Yhteydet koulutukseen * Koulutukseen ohjaaminen viranomaistyötä (kunnat, TE-toimistot) * Monet toteuttajatahot (peruskoulu, amm. koul., lukiot, kansalaisopistot, järjestöt) * Paljon paikallisia ratkaisuja * Kotoutujien määrä haastaa koulutusorganisaatiot * Tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja * Koulutukseen ja siihen tutustumiseen tarvitaan matalampi kynnys * Yhteys Ohjaamoihin, työpajojen potentiaali?
ASUMISEN TOIMIJOIDEN RATKAISUJA Vapaat asunnot käyttöön. Tyhjien vuokrahuoneistojen hyödyntäminen kunnissa. Tyhjiä asuntoja on arvioitu olevan n. 200 000. Vapaita asuntoja on esimerkiksi maakuntien teollisuuspaikkakunnilla. Kuntien tulisi laatia kotouttamissuunnitelmat, joissa olisi huomioitu yhteistyömuodot valtakunnallisten ja paikallisten kotouttamiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Väliaikaisia ja hajautettuja asuntoja lisää. Maahanmuuttajaperheille tarjottavat moduulikontit ovat yksi asumisen ratkaisu ensi vaiheen asumiseen. Suomessa on käynnistymässä pilotteja. Uusien hajautettujen ratkaisujen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää kansallinen ideakilpailu. Yksityisten tarjoamien tilojen ja vuokra-asuntojen hyödyntämistä tehostettava. Suomessa on käyttämättömänä erilaisia majoittamiseen sopivia tiloja (esim. hotellit, motellit, leirikeskukset), mutta niiden vuokraamiseen liittyy byrokratiaa. Esimerkiksi alueelliset elinkeinoyhtiöt tai erilaiset osaamiskeskukset voisivat koordinoida tilojen kartoittamisessa ja tukea vuokraajia nopeampien valmistelujen aikaansaamiseksi. Kotoutujat sosiaalisen asuttamisen erityisryhmäksi. Kotoutujat eivät ole tasaveroisessa asemassa asunnon hakemisessa kantaväestöön nähden. Kotoutumisen tueksi (ainakin osassa kunnissa) on perusteltua kehittää monialainen asumistiimimalli. Asumistiimien tehtävänä olisi koordinoida kotoutujien asumisen tukipalvelujen kokonaisuutta sekä rakentaa menettelyt sujuvien asuttamispolkujen aikaansaamiseksi. Asumiseen uusia tukipalveluita. Helsingissä on käynnistetty Asumiskummi-pilotti. Jokaisella suurpiirin alueella toimii asumiskummi pilotin päättyessä. Suomeen jo hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat toimivat kotoutujien asumiskummeina haastavissa asumisen tilanteissa. Asumiskummeilla on mm. tieto alueensa asumisneuvonnasta. Asumiskummitoiminta ei vaadi lisäresursseja ja siitä saadaan asumisneuvontaan pysyvä työmenetelmä. Toinen kiinnostava pilotti on Suomen Pakolaisavun organisoima vertaisryhmätoiminta. Vertaisryhmiä on perustettu yhteensä 15, kaikkiin Helsingin vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksiin. Omalla kielellä saatu tuki ja apu helpottaa sopeutumista.
3 500 ASUNTOA ASUNNOTTOMUUSTYÖHÖN (alustava esitys, ei vielä keskusteltu kuntien kanssa) Uustuotanto Hankinta Välivuokramalli Olemassa olevasta asuntokannasta osoitetut yhteensä Espoo 150 80 120 200 550 Helsinki 400 150 150 550 1250 Vantaa 150 100 50 200 500 Kehyskunnat 50 50 50 100 250 Pk-seutu yhteensä 750 380 370 1050 2550 Joensuu 30 10 0 50 90 Jyväskylä 30 20 0 50 100 Kuopio 30 20 10 50 110 Lahti 0 0 0 50 50 Oulu 30 10 0 70 110 Pori 0 0 0 50 50 Tampere 100 50 20 150 320 Turku 30 10 0 80 120 Muu Suomi yhteensä 250 120 30 550 950 Kaikki yhteensä 1000 500 400 1600 3500
Asunnot n. 40 M YM Asumis neuvonta Strategiat Pakolaisten kotouttaminen 3,5 M SM kuntiin n. 3 M ESR (STM) Projektit investoinnit Vangit 0,5 M OM Ohjaamot asuminen 0,7 M OKM Ennaltaehkäisevä asunnottomuus strategia n. 78 M integraatio TEM, ESR? n. 24 M RAY Arviointi Koordinaatio 1,5 M YM, RAY Palvelut, asunnot n. 6 M kaupungit