JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KOKOUS Aika: ke 18.10.2017 klo 12.30 14.50 Paikka: Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Jakelu: (x) Randell Aleksi, kaupunginjohtaja (pj.) Turku (x) Häkämies Kari, maakuntajohtaja V-S liitto (x) Aaltonen Seija, kuntayhtymäjohtaja V-S erityishuoltopiiri (x) Allén Seppo, kunnanjohtaja Sauvo (x) Helin Anu, kunnanjohtaja Pöytyä (x) Henrichson Kjell, johtaja TE-toimisto (x) Hiitiö Harri, kunnanjohtaja Rusko (asiat 1-4) (x) Inna Lauri, kaupunginjohtaja Salo (x) Joki Mika, kunnanjohtaja Aura (x) Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja Paimio (asiat 1-5) (x) Katara Veijo, kunnanjohtaja Kustavi (asiat 1-7) (x) Korhonen Ari, kaupunginjohtaja Raisio (x) Koskinen Ari, kunnanjohtaja Vehmaa (asiat 1-7) (x) Luoma Heini, vs. kunnanjohtaja Marttila (x) Luukkonen Johanna, vs. kaupunginjohtaja Laitila (x) Luukanen Mikael, ylijohtaja Lounais-Suomen AVI (-) Matilainen Jukka, kunnanjohtaja Koski TL (x) Mutanen Jouni, kaupunginjohtaja Naantali (x) Muukkonen Matti, kunnanjohtaja Pyhäranta (x) Nygrén Patrik, kaupunginjohtaja Parainen (x) Oikarinen Arto, kunnanjohtaja Masku (asiat 1-7) (x) Pahta Anneli, kunnanjohtaja Kemiönsaari (x) Paju Pekka, kunnanjohtaja Oripää (asiat 1-5) (x) Poikela Esko, kunnanjohtaja Lieto (x) Puolitaival Kimmo, ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus (asiat 4-8) (x) Rantala Jari, kaupunginjohtaja Loimaa (x) Rantala Vesa, kunnanjohtaja Taivassalo (asiat 1-7) (-) Rinta-Jouppi Juha, vs. kunnanjohtaja Nousiainen (-) Sainio Jari, pelastusjohtaja V-S pelastuslaitos (x) Setälä Leena, sairaanhoitopiirin johtaja V-S sairaanhoitopiiri (x) Suikkanen Sami, kaupunginjohtaja Somero (x) Ulfstedt Sofia, kuntayhtymäjohtaja Kårkulla samkommun (x) Vainio Atso, kaupunginjohtaja Uusikaupunki (-) Virolainen Petri, vt. johtajaylilääkäri V-S sairaanhoitopiiri (-) Virta Harri, kaupunginjohtaja Kaarina (x) Österberg Seija, kunnanjohtaja Mynämäki (x) Leppänen Laura, muutosjohtaja V-S liitto (esittelijä) (x) Parpo Antti, muutosjohtaja Turku (esittelijä) (x) Ahola Pasi, yhteyspäällikkö Turku (x) Oksanen Pasi, suunnittelukoordinaattori (sihteeri) Turku Kutsuttuna: (x) Salmivalli Lauri Deloitte Consulting Oy (asia 4)
ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Esittely: Linjaus: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja ja sote-johtajakokouksen pöytäkirja Esittely: Edellisen kokouksen pöytäkirja (ks. liite 1) ja sote-johtajakokouksen pöytäkirja (ks. liite 2). Sote-muutosjohtajan esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja ja merkitään sote-johtajakokouksen pöytäkirja tiedoksi. Liitteet: 1. Edellisen kokouksen pöytäkirja 2. Sote-johtajakokouksen pöytäkirja 22.9.2017 Linjaus: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja ja merkittiin sote-johtajakokouksen 22.9.2017 pöytäkirja tiedoksi. 3. Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Esittely: Muutosjohtaja Parpo käy läpi sote-uudistuksen valmistelutilanteen Muutosjohtaja Leppänen käy läpi maakuntauudistuksen valmistelutilanteen Maku-muutosjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi.
Linjaus: Muutosjohtaja Parpon esitys on muistion liitteenä 1. Muutosjohtaja Leppäsen esitys on muistion liitteenä 2. Muistion liitteenä 3 on johtaja Kjell Henrichsonin esitys kasvupalvelutehtävien valmistelutilanteesta. Merkittiin tilannekatsaukset tiedoksi. 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämismalliselvityksen valmistelutilanne Esittely: Maakuntien valmisteluelinten on tehtävä päätökset tulevan maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuudesta sekä palveluntuottajasta 30.11.2017 mennessä. Päätökset on myöhemmin vuoden 2018 aikana hyväksyttävä maakuntien varsinaisissa päätöksentekoelimissä. Deloitte Consulting Oy laatii Varsinais-Suomen liiton tilaamana selvityksen vaihtoehtoisista talous- ja henkilöstöhallinnon tulevista järjestämismalleista sekä niiden vaikutusten arvioinnin maakunnan ja kuntien näkökulmat huomioiden. Työ valmistuu 31.10.2017 mennessä. Maku-muutosjohtajan esitys: Maku-muutosjohtaja esittelee selvitystyön etenemisen, tarkennettavat vaihtoehdot sekä jatkovalmistelun. Merkitään selvityksen tilanne tiedoksi. Linjaus: Lauri Salmivalli Deloitte Consulting Oy:stä saapui kokoukseen asian käsittelyn alkaessa kello 13.25. Salmivallin esitys on muistion liitteenä 4. Merkittiin selvityksen tilanne tiedoksi. Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä todettiin, että jatkovalmistelussa tulee edelleen huomioida kaikki kolme esityksessä läpikäytyä skenaariota sekä kiinnittää huomioita jäljelle jäävien kuntien näkökulmaan ja eri vaihtoehdoissa hyödynnettäväksi arvioitujen tietojärjestelmien elinkaareen. Lisäksi todettiin, että jatkovalmistelun pohjaksi tulee selvittää onko muualla maassa valmistelussa ylimaakunnallisia / ERVA-tason ratkaisuja. Kimmo Puolitaival saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana kello 13.35. Harri Hiitiö poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.07. Lauri Salmivalli poistui kokouksesta asian käsittelyn päätyttyä kello 14.10.
5. Lähetekeskustelu sote-uudistuksen toteuttamisesta ja sote-palvelujen järjestämisen ja tuotannon organisoitumisen periaatteista Esittely: On ennakoitavissa, että sote-uudistus tullaan toteuttamaan tavalla tai toisella Suomen hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Sote-uudistuksen tarve on tunnustettu yli puoluerajojen ja ennakoitavissa on, että muutos jatkuu. On perusteltua, että Varsinais-Suomessa käynnistetään periaatteellinen keskustelu uudistuksen toimeenpanon ja palvelurakenteen periaatteista. Sote-muutosjohtajan esitys: Sote-muutosjohtaja esittää periaatteellisia kannanottoja sote-uudistuksen toteuttamisesta ja sote-palvelujen palvelurakenteen periaatteista. Sote-muutosjohtajan esityksen jälkeen käydään asiasta lähetekeskustelu ja linjataan jatkovalmistelua. Linjaus: Muutosjohtaja Parpon esitys on muistion liitteenä 5. Johtavien viranhaltijoiden kokous piti hyvänä lähtökohtana jatkovalmistelulle tulevan palvelurakenteen tarkastelua esityksessä jaotellun mukaisesti (Integroidut palvelut, sektorikohtaiset palvelut / Alueelle hajautetut palvelut, alueille keskitetyt palvelut, keskitetyt palvelut). Tämän lisäksi tulee palveluja tarkastellessa huomioida ERVA-tasolle keskitettävät palvelut sekä kiinnittää huomiota liikkuvien ja sähköisten palvelujen hyödyntämismahdollisuuksiin. Ennen konkreettista palveluverkon suunnittelua määritellään palveluverkkosuunnittelun pohjaksi yhteiset periaatteet ja kriteeristöt, joita määriteltäessä huomioidaan alueen resurssit sekä alueen väestön palvelutarve. Jari Jussinmäki poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.17. Pekka Paju poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.28. 6. Periaatelinjaus valinnanvapauspilotteihin osallistumisesta Esittely: Sote-uudistuksen valinnanvapauspilotit valmistellaan valtakunnallisesti uudelleen osana uutta valinnanvapauslainsäädäntöesitystä. Ensi vuoden talousarvioon on esitetty valinannavapauspilottien toteutukseen 100 miljoonan euron määräraha. Osa tästä määrärahasta käytetään kuitenkin palvelusetelikokeilun laajentamiseen. Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018
31.12.2019. Haku valinnanvapauspilottien valtionavustukseen käynnistyy alkuvuonna 2018. Sote-johtajakokouksessa 22.9.2017 ja poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 25.9.2017 henkilökohtaisen budjetin valinnanvapauspilottiin osallistumiseen vammaispalveluissa suhtauduttiin myönteisesti. Sote-muutosjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi poliittisen ohjausryhmän periaatelinjaus siitä, että Varsinais-Suomi valmistautuu valinnanvapauspilotin valtionavustushakuun ainakin vammaispalvelujen ja mahdollisesti vanhuspalvelujen henkilökohtaisen budjetin osalta. Asiakassetelien osalta tehdään linjaukset myöhemmin erikseen. Valinnanvapauspilottien valtionavustushakemukset päätetään erikseen erillisestä valmistelusta vuonna 2018. Linjaus: Merkittiin tiedoksi. 7. Sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun suunnitelma ja tehtävälistaus sekä yhdistetty sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio ja projektiorganisaatio Esittely: Sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun suunnitelmaa käsiteltiin 20.9.2017 johtavien viranhaltijoiden kokouksessa. Johtavat viranhaltijat päättivät, että suunnitelma lähetetään kuntiin ja kuntayhtymiin lausuttavaksi. Lausuntopyyntö on lähetetty kuntiin ja kuntayhtymiin 25.9.2017 ja lausunnot on pyydetty toimittamaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijoille 10.10.2017 mennessä. Pääosassa lausunnoissa annetaan tuki projektisuunnitelman mukaiselle etenemiselle. Lausunnoissa on tarkennusehdotuksia mm. työryhmien jäsenluetteloihin, projektiorganisaation nimikeluetteloihin ja valmistelukokonaisuuksien painotuksiin. Liite 3. Lausuntoyhteenveto Maku-muutosjohtajan esitys: Johtavien viranhaltijoiden kokous 1. merkitsee tiedoksi lausuntoyhteenvedon 2. valtuuttaa sote- ja maku-muutosjohtajat tarkentamaan sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun suunnitelmaa huomioiden esitetyt oleellisimmat muutokset työryhmien jäsenluetteloihin, projektiorganisaation nimikeluetteloihin ja valmistelukokonaisuuksien painotuksiin ja hyväksyy projektisuunnitelman esitetyin muutoksin.
3. hyväksyy projektiorganisaation rekrytointien käynnistämisen, edellyttäen, että valtio on myöntänyt määrärahaa valmistelun jatkamiseksi. Linjaus: Muistion liitteenä 6 on Maku-muutosjohtajan esitys lausuntojen perusteella tehtävistä muutoksista työryhmien jäsenluetteloihin, projektiorganisaation nimikeluetteloihin sekä jatkovalmistelun valmistelukokonaisuuksien painotuksiin. Johtavien viranhaltijoiden kokous: 1. Merkitsi tiedoksi lausuntoyhteenvedon. 2. Päätti puheenjohtajan esityksestä seuraavista täydentävistä linjauksista jatkovalmistelusuunnitelmaan: Valmistelun yhdistäminen on perusteltua, mutta valmistelun laajaa tehtävälistaa tulee ajalliset ja taloudelliset resurssit huomioiden priorisoida. Jatkovalmistelun suunnitelmassa tulee selventää, mitkä asiat priorisoidaan valmisteltavaksi sopimuspohjaisen esivalmistelun aikana ja mitkä asiat väliaikaishallinnon aikana huomioiden käytettävissä olevien resurssien rajallisuus. Kuntien näkökulmaa tulee valmistelussa vahvistaa. Valmistelun tulee tukea kuntien pyrkimystä palveluiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen myös uudistusten jälkeen. Valmistelussa tulee konkreettisesti arvioida uudistuksen vaihtoehtoisten toteuttamistapojen vaikutusta kuntiin ja kuntien mahdollisuuksia toimia toiminnallisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisesti uudistusten jälkeen, sekä huomioida asukkaiden kannalta keskeinen yhtenäisen palveluohjauksen toteuttaminen. Tukipalveluiden osalta valmistelussa arvioidaan mallit, joissa voidaan toteuttaa sekä maakunnan että kuntien kannalta tehokkaat tukipalvelut huomioiden jo tehdyt investoinnit ja jatkuvuus yli muutosvaiheen. Maakunnan hallintoa rakennettaessa on pyrittävä siihen, että julkisen sektorin yleishallinnon kokonaismäärä ei kasva. Hallinto tulee voida sovittaa vastaamaan uuteen tilanteeseen ja tehtävien määrään kunnissa ja maakunnissa, mikä edellyttää yhteistä suunnittelua. Kasvupalveluiden valmistelussa kiinnitetään huomio lainsäädännön keskeneräisyyteen ja varaudutaan muutoksiin uudistuksen peruslinjauksissa. Valmistelussa tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa järjestämisvastuu on kuntapohjainen sekä vaihtoehtoa, jossa kuntien ja kuntien elinkeinoyhtiöiden tuottamisvastuu on erittäin laaja. Valmistelua tuetaan tarkastelemalla uudelleen valmistelutyöryhmien kokoonpanoa siten, että se vastaa kuntien näkökulmasta riittävästi väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoa. Valmistelusuunnitelmaan tulee lisätä kirjaus, jonka mukaan henkilöstöä rekrytoitaessa tulee pyrkiä noudattamaan kunnallisen alan palkkatasoa ja tehtävien vaativuuden määrittelyä, jotta voidaan välttää haitallista palkkakilpailua. 3. Päätti, että kasvupalveluiden valmisteluun liittyen kootaan kuntaedustajien alatyöryhmä, joka tarkastelee vaihtoehdon, jossa järjestämisvastuu on kuntapohjainen sekä vaihtoehdon, jossa kuntien ja kuntien elinkeinoyhtiöiden tuottamisvastuu on erittäin laaja. Lisäksi todettiin, että työryhmistä ei tule poistaa henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavien organisaatioiden edustajia.
4. Valtuutti sote- ja maku-muutosjohtajat tarkentamaan sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun suunnitelmaa huomioiden esitetyt oleellisimmat muutokset työryhmien jäsenluetteloihin, projektiorganisaation nimikeluetteloihin ja valmistelukokonaisuuksien painotuksiin ja hyväksyi projektisuunnitelman esitetyin muutoksin. 5. Hyväksyi projektiorganisaation rekrytointien käynnistämisen valtion myöntämän määrärahan turvin. Ari Koskinen ja Veijo Katara poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.41. Vesa Rantala poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.46. Arto Oikarinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.48. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.50. Pöytäkirjan laati Pasi Oksanen suunnittelukoordinaattori
Sote-uudistuksen valmistelutilanne Varsinais- Suomessa Sote-muutosjohtaja Antti Parpo 18.10.2017
Poimintoja sote-valmistelutilanteesta (1) Palvelujen järjestäminen Palveluverkkoselvitys palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta valmistunut Sote-palvelujen markkinaselvitys valmistelussa Sote-tietopaketit valmistelussa Sähköinen palvelutarjotin valmistelussa Mittarityöskentely osana kansallista valmistelua Sote-konsernirakenteen valmistelu käynnistysvaiheessa
Poimintoja sote-valmistelutilanteesta (2) Palvelutuotanto Palvelujen sisäinen kehittämistyö käynnissä Ikäihmisten kärkihanke Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kärkihanke Sosiaalipäivystys Päihde- ja mielenterveyspalvelut Akuuttipalvelut Palveluohjaus Terveyden ja hvyinvoinnin edistäminen Palvelutuotannon organisointi käynnistämisvaiheessa ja odottaa valinnanvapauslainsäädännön lakiluonnoksia
Poimintoja sote-valmistelutilanteesta (3) ICT-valmistelu Nykytilaselvitys laadittu (yli 500 ict-järjestelmää) Periaatepäätös sähköisten palvelujen kehittämisestä ja käyttöönotosta tehty Valmistelussa talous ja henkilöstöhallinnon ict-järjestelmät Valmistelussa valinnanvapauden ict-järjestelmät Odottaa valmistelua: sote-ict-järjestelmien konsolidaatio Sote-palvelujen järjestäjän raportointityökalut
Ehdotus etenemisestä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen osalta (1) Varsinais-Suomelle ehdotetaan sote-valmistelun etenemistapaa seuraavasti: 1. Keskitytään sote-palvelujen järjestämistehtävien suunnitteluun ja sääntökirjojen laadintaan (terveyskeskus/sote-keskus, henkilökohtainen budjetti asiakasseteli) Palkataan valtion rahoituksella työhön vastuuhenkilö 2. Keskitytään tulevan ICT-hallinnon ja järjestelmien rakentamiseen siten, että uudistus on läpivietävissä annetussa aikataulussa Palkataan valtion rahoituksella vastuuhenkilö 3. Keskitytään sote-tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen eri keinoin (vrt. järjestämissuunnitelmatyö, sähköiset palvelut jne.).
Ehdotus etenemisestä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen osalta (2) 4. Laaditaan nykytilaselvitysten jälkeen suunnitelma sote-palveluverkosta ja sote-konsernirakenteesta sekä tuotantorakenteesta ja tuotannon hallintomalleista. 5. Osallistutaan valinnanvapauspilotteihin soveltuvin osin v. 2018 alkaen 6. Arvioidaan sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutukset ja riittävyys sote-palvelutuotantoon 7. Seurataan tilannetta kuukausittain ja resurssoidaan lisää henkilöstön tarpeiden mukaisesti
Esitys yhdistetystä sote- ja maku-valmisteluorganisaatiosta
Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Muutosjohtaja Laura Leppänen
VARSINAIS-SUOMEEN OSOITETTU ESIVALMISTELUVAIHEEN RAHOITUS Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen valtionavustus on myönnetty ja myönnetään Varsinais-Suomen liitolle. Yleiseen valmisteluun on myönnetty: Yleiseen maakuntauudistuksen valmisteluun ajalle 1.1.2017 30.6.2017 70 000 eur Maakuntien perustamisen esivalmisteluvaiheeseen ajalle 5.7.2017 31.5.2018 414 077 eur hakemus ajalle 1.7.2017 31.5.2018 1 140 000 eur ICT-valmisteluun on myönnetty (rahoitus kahden ensimmäisen rahoitushaun osalta sairaanhoitopiirille): ajalle 29.5.2017 31.5.2018 200 000 eur hakemus ajalle 31.9.2017 31.5.2018 354 000 eur
VALTION TALOUSARVIOSSA 2018 VARATUT MÄÄRÄRAHAT Vuodelle 2018 kohdennetaan yli 300 miljoonaa euroa. ICT-valmistelu ja toimeenpano: maakuntien ICT-palvelukeskuksen, maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin ICT-tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin (130 mil. eur). Valinnanvapauspilotit (käynnistys lakien voimaan tultua) 100 miljoonaa euroa vuosina 2018 2019. Tästä varataan valtakunnallisiin tietojärjestelmäratkaisuihin 10 miljoonaa euroa. Pilotteihin osallistuvilta toimijoilta ei edellytetä omarahoitusosuutta. Sote- ja maakuntauudistuksen perusvalmistelu: maakuntien esivalmistelu ja väliaikaiset valmisteluelimet (40 milj. eur) Maakuntavaalien järjestäminen (15,9 milj. eur) Hallitus päätti lisäksi peruuttaa 40 miljoonan euron leikkauksen kuntien valtionosuuksiin. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien kustannuksiin sekä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon tarkastellaan vuosina 2020 2022 kuntien valtionosuuksien tarkistusten yhteydessä.
Maakuntauudistuksen tilannekatsaus 18.10.2017: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Kjell Henrichson
Projektiohjausryhmän 10.10.2017 kokoustiedotteen olennainen viesti Kokouksen esityslistalla ollut MAKU IIlakipaketti ja kasvupalvelulakiin tehtävät muutokset. Lakiluonnoksen valmistelu on jatkunut lausuntokierroksen jälkeen ja lokakuussa 2017 järjestetään sidosryhmäkuuleminen. TEM käynyt lausunnot läpi ja lakiesitystä viimeistellään niiden ja maakunta- ja soteuudistuksen uusien linjausten pohjalta. Valmistelun peruslinja on pysynyt samana. VM:n virkamieskantana on se, että kasvupalveluiden suhdetta kuntien yleiseen elinvoimatehtävään ja siihen liittyvään työnjakoon sekä yhteistyön kehittämistä on tuotava esille selkeästi. Projektiohjausryhmä seuraa kasvupalveluiden ja aluekehityksen lakikokonaisuuden valmistelua lakikokonaisuuden keskeisen merkityksen vuoksi. Kokouksessa todettiin, että valmistelu on mennyt hyvään suuntaan. Lakipykäliin tehty paljon muutoksia mutta suuri osa niistä luonteeltaan teknisiä ja tarkentavia Keskeisimpiä muutoksia: o o o Oman palvelutuotannon kielto on poistettu. Maakunta voi lisäksi päättää palvelutuotannon ulkoistamisen laajuuden. Muita muutoksia vähän, koska kasvupalveluita ei ole yhtä tarkasti säännelty perustuslain tasolla kuin sote-palveluita. Kasvupalvelulaissa oli valinnanvapauslakia selkeämmin määritelty julkiset hallintotehtävät maakunnan itsensä tehtäväksi.
Muutosten kokonaiskuva Oman palvelutuotannon kielto on poistettu Maakunta voi päättää palvelutuotannon ulkoistamisen laajuuden. Halutessaan maakunta voi ulkoistaa koko palvelutuotannon. Yhtiöittämisvelvollisuuden osalta viitataan maakuntalain (112 117 ) yhtiöittämisvelvollisuuteen = yhtiöittämisvelvollisuus on, jos maakunta tuottaa markkinoilla olevia palveluja. (Kuntalain malli) Kaikki rahoituspäätökset (myös alle 10 000 ) ovat maakunnan julkisia hallintotehtäviä. Järjestämistehtäväksi lisätty asiakasryhmien palvelutarpeen arvioiminen Muutokset on tehty lausuntokierroksen ja sote-pelv-lausunnon pohjalta.
4 Kasvupalvelutehtävät maakunnassa Järjestämisvastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät Ulkoistettavat palvelut Maakunnan kasvupalvelutehtävät Palvelujen tuottaminen Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestäminen on maakunnan tehtävä. Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Konsernin oma tuotanto Maakunta voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa. Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat / sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelu ei ole markkinoilla Jos samaa palvelua on markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos samaa palvelua ei ole markkinoilla, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössä
Jo valitut, säilyvät kasvupalvelulinjaukset Kasvupalveluissa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisiltaan. Järjestämisvastuu säädetään maakunnille (pl. Uudenmaan erillisratkaisu ) Kunnat voivat osallista palvelun palveluntuottajina tarjouskilpailuihin yhtiönsä kautta (kuntalaki) Jos muita palveluntarjoajia ei ole, voi maakunta ostaa palvelut suoraan kunnalta. Tällöin tulee ottaa huomioon hankintalain suorahankinnan edellytysten täyttyminen. Kuntien sidosyksiköt voivat toimia kasvupalvelujen tuottajina vain silloin, kun muita palvelun tarjoajia ei ole.
Lisätyt ja kokonaan poistetut pykälät Lakiluonnokseen on lausuntokierroksen jälkeen lisätty : 17 Yhdessä järjestettävät maakuntien kasvupalvelut 20 Työllisyyden edistäminen 23a Kirjanpidollinen eriyttäminen 26 Asiakkaan oikeus valita kasvupalvelujen tuottaja Lakiluonnoksesta on lausuntokierroksen jälkeen poistettu : Lain tavoitepykälä, rahoituspykälä ja palvelujen maksullisuuspykälä ja asiakkaat Markkinapuutteen toteaminen ja yhtiöittäminen (entinen 49 ) 31 Palvelun järjestämis- ja tuottamisvastuun osoittaminen talousarviossa 36 Tarkastusoikeus 39 Muutoksenhaku
Lisätyt pykälät: 20 Työllisyyden edistäminen Maakunnan tulee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa huolehtia, että sen alueella on tarjolla riittävästi maakunnallisia kasvupalveluja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnan tulee huolehtia, että maakunnallisilla kasvupalveluilla tuetaan erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Oikeudesta kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuteen säädetään julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetussa laissa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee seurata työllisyyskehitystä sekä työllistymistä ja osaamisen kehittämistä edistävien palvelujen saatavuutta valtakunnallisesti ja maakunnan omalla alueellaan. Mikäli maakunnan työllisyystilanne tai palvelujen saatavuus poikkeaa merkittävästi muista maakunnista tai maakunnan eri osien kesken valtio ja maakunta käsittelevät tarvittavia toimia ja niiden edellyttämiä resursseja tämän lain 11 :n mukaisiin keskusteluihin liittyen ja maakunta päättää käsittelyssä sovittujen toimenpiteiden toteutuksesta.
Lisätyt pykälät: 26 Asiakkaan oikeus valita kasvupalvelun tuottaja Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaalla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimeämien palveluntuottajien joukosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Maakunta voi perustellusta syystä asiakkaan pyynnöstä antaa luvan vaihtaa palveluntuottajaa. Mikäli asiakkaan palvelutarve on muuttunut, voi maakunta velvoittaa asiakkaan valitsemaan uuden palvelun tuottajan.
Muokkaantuneet pykälät, tekninen Seuraavat pykälät ovat tarkentuneet ilman, että asian sisältö on muuttunut 1 Lain soveltamisala 2 Määritelmät 14 Kasvupalvelut 22 Palvelujen yhteensovittaminen 23 Järjestäminen ja oman palvelutuotannon eriyttäminen 27 Maakunnallisen kasvupalvelun tuottajan velvollisuudet 33 Palvelujen saatavuuden ja kustannuskehityksen seuranta 38 Keskitetysti hoidettavat tehtävät Voimaanpanolain 3, Euroopan Unionin rr-tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset Voimaanpanolain 13 yhteistoiminnasta sopiminen
Muokkaantuneet pykälät Seuraavissa pykälissä on muutettu/tarkennettu sisältöä 16 Maakunnalliset kasvupalvelut ( vertaa palvelukokonaisuudet) 18 Maakunnan järjestämisvastuu 19 Maakunnan julkiset hallintotehtävät (ent. viranomaistehtävät ja alle 10 000 ) 24 Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat 25 Maakunta kasvupalvelujen tuottajana 35 Laillisuusvalvonta Voimaanpanolain 5 vireillä olevia asioita koskevat siirtymäsäännökset Voimaanpanolain 8 henkilöstön asema ja siirtyminen
Muokkaantuneet pykälät: 16 Maakunnalliset kasvupalvelut Maakunnalla on velvollisuus järjestää työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointi- ja osaamispalveluja siten kuin siitä säädetään julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetussa laissa ja muualla lainsäädännössä. Maakunnan tulee varata määrärahoja palkkatuen myöntämiseen. Palkkatuen myöntämisestä säädetään erikseen alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa. Maakunta voi järjestää kasvupalveluja yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistämiseksi sekä palveluja, jotka luovat edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle. Maakunta voi myöntää rahoitusta siten kuin siitä säädetään alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa.
Muokkaantuneet pykälät: 18 Maakunnan järjestämisvastuu Maakunta itse tai maakunnat yhdessä hoitavat seuraavat kasvupalvelujen järjestämisvastuuseen kuuluvat tehtävät: 1) asiakasryhmien palvelutarpeen arviointi, palvelujen tarveharkinta, palvelujen tuottajien valinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko; 2) palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voi mahdollisimman monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta. Maakunnan on huolehdittava, että työnhakijan palvelutarve arvioidaan ja palveluista sovitaan siten kuin siitä erikseen säädetään. Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta sekä palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään. Maakunnan on palveluja työnhakijalle järjestäessään otettava huomioon Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, erityisesti yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutuminen palvelujen saatavuudessa sekä eri asiakasryhmien ja yksittäisten asiakkaiden syrjimätön kohtelu.
Muokkaantuneet pykälät: 22 Palvelujen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava kasvupalvelujen sekä maakunnan muiden palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisiksi palveluketjuiksi. Palveluketjuun voi kuulua myös kunnan, muun viranomaisen tai tahon järjestämiä palveluja. Maakunnan on huolehdittava, että kasvupalveluja ja momentissa 1 tarkoitettuja yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat asiakasryhmät ja asiakkaat tunnistetaan, heidän tarvitsemansa palveluketjut määritellään sekä asiakasta koskevaa tietoa hyödynnetään eri tuottajien välillä. Maakunnan ja sille palveluja tuottavan toimijan on tunnistaessaan, että asiakas tarvitsee momentissa 1 tarkoitettuja palveluja, huolehdittava siitä, että asiakas 1) saa maakunnan ja muun tahon järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ja 2) ohjataan muun tahon järjestämisvastuulla olevien palvelujen piiriin. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja.
Muokkaantuneet pykälät: 25 ja 24.1 25 Maakunta kasvupalvelujen tuottajana Tuottaessaan kasvupalveluja kilpailutilanteessa markkinoilla maakunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus) siten kuin maakuntalain 112 117 :ssä säädetään. 24.1 Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat Maakunnallisten kasvupalveluiden tuottaja ei voi 25 :ssä tarkoitetussa kilpailutilanteessa olla julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 :n mukainen kunnan sidosyksikkö..
Alueellinen valmistelu: Kiireinen Maakuntauudistuksen kasvupalveluiden valmistelu yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa pitää jatkua tiiviisti nykyisten linjauksien mukaisesti Ryhmät ovat olemassa, valmiusaste hyvä, sitoutuneisuus hyvä Valmistelu hyödyntää työryhmien tähän asti valmistelevaa materiaalia ja kansallisesti valmisteltua muutosaineistoa. Työryhmiin on koottu jäsenet asiantuntemuksen ja edustuksellisuuden periaatteiden mukaisesti eri organisaatioista ja eri puolelta maakuntaa Kunta-, järjestö- ja yrityssektori integroitu mukaan valmisteluun alusta alkaen Sektorien tasapaino huomioitu (TET/ELY/VSL 12, kunnat/kela 13, 3.sekt/muut 8 hlö) Työryhmä tuottaa aineistoa vastuuvalmistelijan toimesta VATE:lle
Kiitos! Kjell Henrichson Kjell.henrichson@te-toimisto.fi 0295 044 779
Sote-palvelujen organisoitumisen periaatteita Antti Parpo 18.10.2017 Johtavien viranhaltijoiden kokous
Sote-uudistus toteutuu tavalla tai toisella Sipilän hallituksen käynnistämää sote-uudistusta voidaan pitää jatkumona erilaisille sote-uudistusehdotusten sarjalle, jotka käynnistyivät vuonna 2006 silloisen hallituksen esitellessä PARAS-hankkeen (palvelurakenneuudistus) Osassa Suomea julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita on uudistettu, kun taas toisaalla palvelurakenteeseen ulottuvat muutokset ovat olleet olemattomia. Varsinais-Suomessa sote-palvelurakennemuutokset ovat olleet maltillisia ja palvelujen järjestäjien määrä on suuri (31 järjestämisvastuussa olevaa organisaatiota) Pääsääntöisesti kaikki kansalliset ja alueelliset vapaaehtoisuuteen perustuvat muutokset muutoksen asteesta riippumatta ovat johtaneet sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanteeseen, jossa järjestämisvastuu palveluista on annettu aikaisempaa suuremmille järjestäjäorganisaatioille. Sote-uudistuksen tarve on tunnustettu yli puoluerajojen ja ennakoitavissa on, että muutos jatkuu riippumatta siitä, miten Sipilän hallituksen soteuudistukselle lopulta käy On perusteltua, että Varsinais-Suomi määrittelee lainsäädännön rajoissa itse millä tavalla sote-uudistus toimeenpannaan ja toteutetaan
Sote-palvelujen trendejä Yksilöllisempi palvelujen kysyntä ja yksilön osallisuus omassa palvelussaan kasvaa Etäpalvelujen tarjonta kysyntä kasvaa osana palvelujen digitalisoitumista, automatisoitumista ja älykkäiden palvelujen kehittymistä Asiakkaiden laatuodotukset ja palvelujen kysyntä kasvaa Palvelut keskittyvät erityisesti vaativien sairaalapalvelujen osalta Valinnanvapaus on kansainvälinen trendi, joka vaikuttaa myös Suomeen Sote-palveluissa jatkuu kasvavien kustannusten ja rajallisten resurssien ristiriita Esitettyihin trendeihin vastaaminen nykyisellä palvelurakenteella on Varsinais-Suomessa vaikeaa
Sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen hallinnollisia organisointiperiaatteita Yhdistetty rahoituksesta vastaava järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio Rahoituksesta vastaava järjestäjä ja tuottaja samassa organisaatiossa (yksittäinen kunta) Rahoittajan asema vahva Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema heikko Eriytetty rahoituksesta vastaava järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio Rahoituksesta vastaava järjestäjä ja tuottaja eri organisaatioissa Sisäinen tilaaja-tuottajamalli Ostopalvelut/palvelusetelit Rahoittajan asema vahva Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema heikko Yhdistetty järjestäjä- ja tuottajaorganisaatio, rahoittaja eri organisaatioissa (kuntayhtymät) Rahoittajan asema heikko Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema vahva Eriytetty järjestäjä- ja tuottaja organisaatio, rahoittaja eri organisaatiossa (maakuntasote) Rahoittajan asema heikko Järjestäjän asema vahva Tuotannon asema vahva, kohtuullinen tai heikko (sidonnainen tuotannon organisoitumistapaan)
Sote-palvelujen palvelurakenteen ulottuvuuksia (1) Sektoriaalinen vs. integroitujen palvelujen organisaatio Sektorikohtainen organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelujen eriyttäminen, perusterveydenhuollon ja eikoissairaanhoidon eriyttäminen Professiolähtöinen Yleensä hierarkisiin valtasuhteisiin perustuva Tiedonkulku organisaatioiden välillä vähäistä Asiakaslähtöisyys vähäistä Integroitu palvelutuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen Moniammattilliset organisaatiot Monialaisiin palveluketjuihin sidotut prosessit ja toimintatavat Tiedon liikkuminen yli organisaatioiden Asiakaslähtöisyys tavoitteena
Sote-palvelujen palvelurakenteen ulottuvuuksia (2) Alueellinen ja keskitetty palvelutuotanto Keskitetyt palvelut Isoja investointeja edellyttävä palvelutuotanto Erityisosaamista vaativa palvelutuotanto Sähköiset etäpalvelut Sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Alueellisesti hajautetut palvelut Peruspalvelut Alueille jalkautetut erityispalvelut (vrt. liikkuvat palvelut) Lähipalvelut Liikkuvat palvelut
Ehdotus palvelurakenteen rakennuspalikoiksi Varsinais-Suomessa Alueille hajautetut lähipalvelut Alueille keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Integroidut palvelut Sektorikohtaiset palvelut *Luokittelu ei ole aukoton ja osa palveluista voi olla sisällöiltään sopivia useampaan rakennuspalikkaan. Ilman luokittelua ja jäsentelyä palvelurakenteen suunnittelu on kuitenkin vaikeaa.
Ehdotukset: Varsinais-Suomeen perustetaan yksi sosiaali- ja terveyshuollon järjestäjäorganisaatio Varsinais-Suomessa halutaan välttää tuotannon monopolisoitumista niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla Hyödynnetään organisaatiomallista riippumatonta julkisen johtamisen viitearkkitehtuuria
Ehdotukset: Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen palvelutuotanto perustuu keskitettyihin palveluihin ja alueellisesti hajautettuihin palveluihin. Varsinais-Suomen julkinen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotanto perustuu sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnalliselle ja rakenteelliselle integraatiolle Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoitumisessa ja palveluverkossa huomioidaan yhteiset sähköiset etäpalvelut ja liikkuvat palvelut
7 Sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun suunnitelma ja tehtävälistaus sekä yhdistetty sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio ja projektiorganisaatio muutosjohtaja Laura Leppänen
MUUTOKSET TYÖRYHMIEN JÄSENLUETTELOIHIN 1. Sairaalapalvelut -työryhmään Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän johtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen (Paimio) => lisätään työryhmään 2. Kiinteistöt ja tukipalvelut -työryhmään hallintojohtaja Paula Pekkala (Pöytyä, Pöytyän ktt:n ky) => lisätään työryhmään 3. Sote-palvelut ja integraatio -työryhmään psykiatrian myöhemmin nimettävä edustaja (VSSHP) => lisätään työryhmään 4. Sote-palvelut ja integraatio -työryhmään Akselin kuntayhtymäjohtaja Marika Polso (Masku, Mynämäki, Akseli) => lisätään työryhmään 5. Sote-palvelut ja integraatio -työryhmään kunnanjohtaja Seija Österberg (Mynämäki) => lisätään työryhmään 6. Pelastuspalvelut ja varautuminen -työryhmään sairaalajohtaja Petri Virolainen ja ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtaja Sirpa Rantanen (VSSHP) => lisätään työryhmään
MUUTOKSET TYÖRYHMIEN JÄSENLUETTELOIHIN 1. Sote-johtajakokoukseen johtavan sosiaalityöntekijän tilalle Pöytyän kunnasta perusturvajohtaja (virka avoin, sijaisena sosiaalityön johtaja Susanna Ikola) => tehdään muutos 2. Sairaalapalvelut -työryhmään Outi Korpelaisen tilalle Pöytyän ktt:n ky:n johtava lääkäri Pirjo Hiltunen => tehdään muutos 3. Suunnittelu, liikenne ja ympäristö -työryhmään kunnanjohtaja Anu Helinin tilalle aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu (Pöytyä) => tehdään muutos 4. Sairaalapalvelut -työryhmään sosiaalityön johtaja Lauri Heinon tilalle vastaava ylilääkäri Pia Lahtinen (Uusikaupunki) => tehdään muutos 5. Valmisteluorganisaation työryhmien kokoonpanoissa tulee heijastua organisaatiokohtainen edustus siten kuin mkh päätti 26.6.2017 väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Tarkastelua tulee tehdä erityisesti non-sote - tehtäviä valmistelevien työryhmien osalta. => lausunnoissa esitetyt muutokset työryhmien kokoonpanoon huomioidaan
MUUTOKSET PROJEKTIORGANISAATION NIMIKELUETTELOIHIN 1. Valmistelutyöhön tulee palkata esitettyä enemmän henkilökuntaa. 2. Henkilöstön siirtoa valmistelevaa henkilökuntaa tulee rekrytoida enemmän. Henkilöstön sijoitus vaatii enemmän huomiota. 3. Vaalityön valmistelua koskeva rekrytointi tulee tapahtua aiemmin. 4. Tiedonhallinnan suunnittelun asiantuntija tulee rekrytoida. 5. Kaksikielisyys huomioitava projektiorganisaatiossa.
MUUTOKSET VALMISTELUKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSIIN - YLEISET HUOMIOT Edetään yhdistetyn projektiorganisaation perustamisessa ja rekrytointien käynnistämisessä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä valmistelussa korostetaan. Sosiaalihuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiotavoite valmistelun keskiöön (kustannustavoitteet). Valmistelusta tiedottaminen ja avoin vuorovaikutus / organisaatioiden konsultointi huomioidaan. Myös keskustelu ja henkilöstöjärjestöjen kuuleminen koko valmisteluprosessissa huomioidaan. Johtavissa viranhaltijoissa sovittu rekrytointiperiaate organisaatioiden johdon kautta rekrytoinnista lisätään suunnitelmaan. Jokainen organisaatio huolehtii näin ollen itse henkilöstönsä tasapuolisesta kohtelusta.
MUUTOKSET VALMISTELUKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSIIN Valmistelussa huomioidaan julkisten sote-palveluiden toimivuutta parantavat asiat, riippumatta valittavista järjestämis- ja tuottamistavoista, esimerkiksi: varautuminen palveluverkkoselvitykset Rakenteen lisäksi valmistelussa edetään sote-palvelujen sisällön osalta, esimerkiksi: palvelukriteerien yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen levittäminen uusien innovaatioiden testaaminen järjestämissuunnitelman laajentaminen Priorisointilistaa selkeytetään. Valmistelussa priorisoidaan lisäksi: ICT-valmistelu palveluverkko ja -rakenne sote-organisoituminen kuntaa suuremmissa rakenteissa järjestämistehtävän suunnittelu ja mallintaminen tiedonhallinnan organisointi maakunnan taloustavoitteiden tarkentaminen ja talouden sopeuttamistarpeen määrittely eri aloille henkilöstöselvityksiä koskeva työ (siirtyvä henkilöstövolyymi, ammattinimikkeet, palkat, noudatettavat sopimukset). tiedolla johtamisen rakenteiden luominen nopea eteneminen palveluohjauksen menetelmien käyttöönottamiseksi
MUUTOKSET VALMISTELUKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSIIN Projektiorganisaatio laatii aikataulun etenemisestä. Projektiorganisaatio tuottaa kunnille toimenpidesuosituksia siitä, miten uudistukseen voi valmistautua (ehdotuksia toteutettavista taloudellisista, hallinnollisista ja toiminnallisista muutoksista) kevään 2018 aikana. Projektiorganisaatio käynnistää sopimusten keräämisen ja myöhemmin selvittämisen (taloudellinen riski luovuttaville organisaatioille). Valmistelussa ei tehdä pysyviä linjauksia tai päätöksiä asioissa, joissa lainsäädännöllinen perusta on epävarma. Esim. hallinnolliset asiakirjat laaditaan ja hyväksytään väliaikaishallinnon vaiheessa (pl. väliaikaishallintoa ja sen aloitusta koskevat asiakirjat). Tarkennetaan jatkovalmistelussa mekanismia maakunta- ja palvelustrategian laadinnasta. Samoin tarkennetaan maakunnan hallintorakenteesta ja sen johtamisjärjestelmästä käytävää poliittista keskustelua.
MUUTOKSET VALMISTELUKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSIIN Kiinteistö- ja tukipalvelut -ryhmän tehtäviin lisätään kiinteistö- ja tekniset palvelut ml. lääkintälaitteiden huoltopalvelujen suunnittelu. TKI-ryhmän tehtäviin lisätään esityksen tekeminen tulevaisuuden TKI-toiminnan maakunnallisesta mallista ja sen rahoituksesta. Tiedonhallinnan organisointi lisätään projektiorganisaatio ja hallintoryhmän tehtäviin. Ehkäistään sote-palvelutuotantoryhmän kahtiajaon aiheuttamaa mahdollisuutta päällekkäiseen valmisteluun seuraavasti: psykiatrista sairaanhoitoa ja perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja suunnitteleva alatyöryhmä työskentelee sote-palvelut ja integraatioryhmän alla, mutta sen jäsenistä puolet tulee erikoissairaanhoidosta ja toinen puoli palveluketjun muista osista. Tämä edesauttaa integraation toteuttamista.