HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA
Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 26.5.2014 Tavoitteenasettelua, lähtökohtien kartoitusta Kevät 2012 Teemaryhmien ja työpajojen yhteenveto 13.11.2012 Työohjelma Kslk/OAS 2014 Kaavaluonnos/Kslk 2016 Kaupunginvaltuusto Työohjelman valmistelu 2013 alkutalvi Kslk-seminaari Laiturin seminaarit 2013 loppusyksy VISIO 2050 Kslk 2015 Kaavaehdotus Kslk suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät Teemaryhmätyöskentely Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies
Väestönkasvu keskeinen lähtökohta -Väestö kasvaa: Helsinkiin 265 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä -Kaavavaranto loppumassa: yleiskaava 2002 vanhentunut tilavarauksiltaan, jäljellä oleva merkittävä varanto nykyisillä projektialueilla ja Östersundomissa
VIHERVISIO TAVOITTEENA VIHERVERKOSTOKAUPUNKI SIPOONKORPI JA NUUKSIO VIHERSORMET KAUPUNGINOSAPUISTOT LIIKUNTAPUISTOT VIRKISTYSYHTEYDET- SAAVUTETTAVUUS JULKISEN KAUPUNKITILAN LAATU ottaen huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet MERELLINEN VIRKISTYSVYÖHYKE SAARET, RANNAT, SISÄLAHDET, RANTAREITTI, VANTAANJOKIVARSI
MERI-VISIO MERELLISET ELINKEINOT JA SATAMAT MERELLISET ASUINYMPÄRISTÖT VIRKISTYSKÄYTÖN ja VESILIIKENTEEN KEHITTÄMI -SAARET JA RANNAT MANTEREEN JOUKKOLIIKENTEE VESILIIKENTEEN PARANTAMINEN MERI&METRO PISTEISSÄ LUONNON JA KULTTUURIPERINNÖN VAALIMINEN ENERGIANTUOTANTO
Vihervisiotyön taustaselvitykset 1. Viheralueiden kehityskuva (VISTRA) (A-os ympäristötoimisto) -Viheralueiden merkitys tiivistyvässä kaupungissa -Viheralueverkosto osana kestävää kaupunkia -Helsingin viheralueet -Korostuu: Viheralueiden merkitys liikkumisen edistämisessä Terveyshyödyt
Selvitykset yleiskaavassa. Helsingin kestävä viherrakenne-selvitys Kaupunkiekologiset lähtökohdat ja keinot kestävän viherrakenteen luomiseksi. Helsingin yliopiston kaupunkiekologian työryhmän ja Ksv:n yhteistyö. Uusin kaupunkiekologinen tieto mukaan. Luontoselvitys ja luontovaikutusten vaikutusten arviointi sekä Natura-vaikutusarviointi (Ramboll Oy) Koko yleiskaava-alueen kattava lepakkoselvitys (Wermundsen Consulting Oy) Luontoselvitysten päivitykset (liito-oravat ja eräät hyönteiset) Ympäristökeskus
Helsingin kestävä viherrakenne selvitys Tavoite: Löytää keinoja kestävän viherrakenteen luomiseksi tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ottaen huomioon yleiskaavan muut tavoitteet Tekijät: Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, kaupunkiekologian tutkimusryhmä Kati Vierikko, Jere Salminen, Jari Niemelä, Joel Jalkanen ja Niina Tamminen
Helsingin kestävä viherrakenne- selvitys Kaupunkiekologiset suositukset: 1) Helsingin luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset ydinalueet ja monimuotoisuutta tukevat alueet tulee säilyttää kaavoituksessa. 2) Helsinkiin luodaan metsäinen ja avoimien biotooppien verkosto. 3) Neljän E:n periaatteen avulla (I) estetään ekologisten yhteyksien katkeaminen, (II) elävöitetään ekologiset yhteydet kaupunkilaisten ulkoilureiteiksi, (III) ennallistetaan pienvedet ja (IV) istutetaan ja säilytetään enemmän puita rakennetuille alueille. 4) Ilmastonmuutokseen varaudutaan valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla ja monipuolisella viherrakenteella 5) Kehitetään monimuotoisuutta huomioivia viherkertoimia ja -mittareita sekä ekologisen laadun suunnittelukäytäntöjä. 6) Maankäytön muutoksen pitkäaikaisen seurannan toteuttamiseksi kehitetään indikaattoreita ja aloitetaan ekologisen seuranta-aineiston kerääminen. 7) Lisääntyvän virkistyskäytön ohjaaminen pois alueilta, jotka ovat herkkiä (kalliot) alueille, joille lisääntynyt käyttöpaine voi olla jopa suotavaa (avoimet ruderaatit), 8) Monihyödyllisten viheralueiden tunnistaminen (ekologia, sosiaalinen ja taloudellinen), jolla saavutetaan win-win -tilanne.
YLEISKAAVAN LUONTO- JA NATURA- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Konsulttina Ramboll Finland Oy. Luontovaikutusten arviointi osana suunnittelutyötä. Asiantuntijatyöpaja 26.5.2014