Yrittäjät mukaan toimintaedellytysten kehittämiseen Hankintalakiin tuli muutoksia 3 2010 Sari Hämäläinen palkittiin Yrittäjyyskasvatusrahaston stipendillä Palveluseteli puhuttaa Esittelyssä kaupungin tuore talousjohtaja Uusi jäsentapahtuma: Firmatori Syyskokouskutsu Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Pikkujoulut 1 jarvenpaanyrittajat.fi
Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi 0400 411 696 Ennakkotilaukset 0400 611 266 Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle www.ku-taksipalvelu.fi Wärtsilänkatu 92, Järvenpää Puh. 010 820 6500, 0400-803 803, Faksi 286 443 jarvenpaanromu@kolumbus.fi www.jarvenpaanromu.fi Vastaanotamme myös sähkö-, elektroniikka- sekä akkuromua. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. OPTIKKO- JA SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT Ajan Näkö PALVELEVA YKSITYINEN OPTIKKO www.ajannako.fi Järnefeltinkatu 1, 04400 Järvenpää, puh. 291 9590 Palvelemme: ma pe 10-18, la 10-14, Tervetuloa! VOIMAKAKSIKKO PALVELEE Muistathan, että sanomalehti Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset muodostavat Voimakaksikon, jonka ilmoituspalvelut yrittäjä saa kätevästi yhdeltä myyjältä. Palveluksessasi ovat ilmoituskonsultit Asiakaspalvelu Paula Julkunen 020 770 3714 Eija Kurvi 020 770 3069 Susanna Ivanoff 020 770 3703 Riitta Pajunen 020 770 3068 Jaana Karttunen 020 770 3064 Jari Murtomäki 020 770 3062 Trafiikkiassistentti Vaula Salmela 020 770 3065 Riitta Kuokkanen 020 770 3095 Päivi Wallin 020 770 3066 Myyntijohtaja Tatu Niutanen 020 770 3060 LIUKUOVIKAAPISTOT Inaria Studio Tuusula Majavantie 10, 04320 TUUSULA puh. (09) 872 3428, 050-547 4598 www.kalustemarkkinointi.com Kun asiakas ei maksa... Perimme saatavanne! Tehoperintä Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää puh. 0207 280 150 info@tehoperinta.fi www.tehoperintä.fi PAINOTUOTTEET WWW-SIVUT FLASH-BANNERIT LOGOT puh. 040-522 1913, (09) 7252 1522 tuotanto@graafinen-konerivi.fi www.graafinen-konerivi.fi 2
Hyvä Järvenpää! Kuntayhteistyö on ollut viime vuonna PPP-hankkeen myötä varsin aktiivista. Viime vuonna tiivistyneiden suhteiden on havaittu lähentäneen vuorovaikutusta kaupungin eri toimialoilla. Järvenpään kaupunki on ollut luonteva osa yhdistyksemme erilaisia tilaisuuksia, yhteistyökumppanina ja vierailijana. Olemme saaneet äänemme kuuluviin. Ensi vuonna on kaupunkistrategiamme suunnittelun vuosi. Elinkeinojohtajamme esittää tässä tiedotteessa yhdistyksellemme luontevan kutsun mukaan tähän suunnitteluprosessiin. Otamme kutsun vastaan mielihyvin. Kaikissa suomalaisissa kunnissa tällaisen kutsun saaminen ei ole itsestäänselvyys. Olemme vihdoin saavuttaneet Uudenmaan Yrittäjien suurimman paikallisyhdistyksen aseman. Jäseniä on nyt 752 ja tämä on kaiken kaikkiaan yksi enemmän kuin Lohjalla. Saavutus on meidän yhteinen. Kiinnostus yhdistystämme kohtaan on merkittävää. Uusia jäseniä on tullut vuoden aikana mukaan jo 80. Vuosi on kuitenkin jäsenpysyvyyden kannalta ollut haasteellinen. Yritystoiminnan lopettaneita on verraten paljon. Sen sijaan tyytymättömiä jäseniä on varsin vähän. Nettomääräisesti jäsenkasvu on ollut jokseenkin maltillista. Tähän joukkoon kannattaa kuulua. Tervetuloa mukaan. Toiminnantäyteinen vuosi 2010 on hyvän matkaa taitettu. Yhdistyksemme on toteuttanut määrätietoisesti yrittäjyyskasvatusta, kouluissa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhdessä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa osallistuimme Buumilla Duuniin kamppanjaan. Yhdistyksemme aktiivisuus on näkynyt jopa valtakunnallisesti. Sanssi-kortin nopeassa liikkeellelähdössä yhdistyksemme on antanut merkittävän panoksen keväällä. Varapuheenjohtajamme, Sari Hämäläisen, aktiivinen työ palkittiin 3.9.2010 Uudenmaan Yrittäjien nuorisokasvatusstipendillä. Onnittelut Sarille! Järvenpäässä tehtävistä päätöksistä suurin osa heijastuu tavalla tai toisella yritysten mahdollisuuksiin. Kaupunkimme edun mukaista on edesauttaa yritysten menestymistä. Tätä voidaan tukea ottamalla paremmin huomioon päätösten yritysvaikutukset jo valmisteluvaiheessa. Yritystoiminnan edellytysten ja mahdollisuuksien parantamisen tulee olla yksi tärkeimmistä tehtävistä. Valitettavan usein tätä ei oteta huomioon riittävästi. Päätettäessä koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta, vaikutus yrityksiin on joko suora tai välillinen. Suurin osa päätöksistä joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä. Järvenpään Yrittäjien tavoitteena on saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kunnallisen päätöksenteon arkipäivää. Tavoitteena ei ole lisätä kuntien byrokratiaa, vaan rakentaa kuntakohtaisesti sellaiset arviointimenettelyt, jotka voivat olla jouheva ja luonnollinen osa päätösten valmistelua ja jotka voivat tukea aidosti paikallista päätöksentekoprosessia. Vielä virkistyksen nimissä syksyllä on tulossa yrittäjien aamukahvit, kaupungin isännöimä Yrittäjäluonas sekä joulukuussa seurakunnan aamubrunssi. Yrittäjäviikolla yrityksillä on mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan Yrittäjälounaan yhteydessä järjestettävällä Firmatorilla. Firmatorista voitte lukea lisää toisaalta tästä tiedotteesta, kaikki joukolla mukaan! Menestystä ja kasvua loppuvuoteen 2010 Jarkko Åström puheenjohtaja YRITTÄJÄ TIEDOTE Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2010 Kannen kuva: Kia Kämäräinen Ilmoitustilavaraukset: puh. 040-522 1913 Merja Altén, merja.alten@graafinen-konerivi.fi Yrittäjätiedote nro 4: aineistot viimeistään 5.11., ilmestyy viikolla 48. Osoitelähde: Järvenpään kaupungin yritysrekisteri. 3
Yrittäjät mukaan toimintaedellytysten kehittämiseen aika luoda elinkeinojen kehittämisen suuntaviivat seuraavalle viidelle vuodelle Pirjo Latva-aho Järvenpään kaupungin elinkeinojohtaja Tänä syksynä on aika tarkastella viimeisten viiden vuoden aikana tapahtunutta elinkeinoelämän kehitystä Järvenpäässä. Nykyiset kehittämisen suuntaviivat on luotu vuosille 2005 2010. Nyt suunnataan katseet seuraavalle viidelle vuodelle ja sitä etäämmäksikin. Yrittäjäyhdistys on jälleen kehittämistyössä luonnollinen kumppani. Mielenkiintoista on katsoa, millainen kehitys on ollut näiden viiden vuoden aikana elinkeinojen kannalta. Kaupungin kasvu kokonaisuutena on ollut hieman arvioitua hitaampaa. Asukasluku on kasvanut vuodesta 2005 heinäkuuhun 2010 yhteensä 3,3 %, eli 37.500:sta 38.700:aan. Rakentamisessa ja kaavoituksessa ei ole täysin pystytty hyödyntämään olemassa olevia mahdollisuuksia. Maanhankinta on aivan viime aikoihin saakka jumittanut. Viiden vuoden aikajakso on pitänyt sisällään kansainvälisen taloudellisen kriisin, josta nyt olemme nousun tiellä. Taantuma on heijastunut ahdinkona myös kunnallistalouteen. Taloudellisesti vaikeilla ajoilla on kuitenkin edes yksi hyvä puoli ne pakottavat nostamaan tehoja niin yrityksissä kuin kunnankin toiminnassa. 4 Yritystoimipaikkoja lisää 750 Yritysten toimipaikkojen nettomäärä kaupungissa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana kasvanut keskimäärin runsaalla sadalla toimipisteellä per vuosi. Kun yritysten toimipaikkojen lukumäärä Järvenpäässä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 vähän yli 1.500, ja viimeisen käytettävissä olevan virallisen tiedon mukaan vuonna 2008 tasan 2.000 toimipistettä, niin tällä hetkellä yritysten toimipisteitä on kaupungin oman yritystiedoston perusteella noin 2.260. Viiden vuoden aikana yritysten toimipaikkojen lukumäärän kasvu on ollut yhteensä noin 750. Yritysten työpaikkojen määrä on viiden vuoden aikana kasvanut parilla tuhannella eli 7.100:sta noin 9.200:aan. Kaikkiaan työpaikkoja on Järvenpäässä tällä hetkellä likimain 12.500, julkisen sektorin ja julkisenemmistöisten yhtiöiden työpaikat mukaan luettuna. Teollisuuden osuus työpaikoista laskenut Eri toimialojen kehitystä tarkasteltaessa nousee esille se, ettei teollisuuden työpaikoista kiinni pitäminen ole onnistunut aivan niin hyvin kuin olisi ollut toivottavaa. Teollisten työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on jo yleisenä trendinä väistämättömässä laskussa. Järvenpäässä on haluttu kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota teollisuuden toimintaedellytyksiin, koska se välillisine vaikutuksineen luo pohjaa muiden elinkeinojen, etenkin palveluelinkeinojen kehitykselle ja myös kaupungin palveluiden kehittämiselle. Haastavana tavoitteena on ollut pitää teollisuuden työpaikkaosuus vähintään 20 %:ssa. Se on kuitenkin laskenut viidessä vuodessa 18 %:n tasolle, mikä ei ole tullut yllätyksenä. Julkisen sektorin osuus puolestaan on kasvanut vajaasta 24 %:sta yli 25 %:iin. Kaupunkiin on saatu lisää oikeushallinnon yksiköitä, mutta siltikään julkisen sektorin osuuden kasvua ei voi pitää toivottavana kehityssuuntana. Liike-elämän palveluiden osuus on noussut hieman, runsaaseen 11 %:iin. Bisnes-to-bisnes -sektorin kasvu ja monipuolistuminen olikin yksi tavoitteista. Tukkukaupan ja maahantuonnin kasvattamisessa ei ole onnistuttu. Sektorin osuus on laskenut 4,5 %:sta 4,2 %:iin, kun siinä olisi pääkaupunkiseudun kupeessa ja kohtuullisilla tonttihinnoilla ollut hyvät mahdollisuudet voimakkaaseen kasvuun. Tukkukauppa ja maahantuonti eivät ole vielä löytäneet Järvenpäätä. Merkittävää yritystyöpaikkojen lisäystä voi tapahtua vain yritysten toimitilojen uudisrakentamisen kautta. Tilankäytön tehostaminen tai yritysten vaihtuminen eivät tuota riittävää työpaikkakasvua. Siksi yritysalueiden kaavoitukseen ja kohtuuhintaisen tonttivarannon ylläpitämiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Järvenpäässä ei vuosien 2005 2010 välillä ole otettu käyttöön uusia yritysalueita tai merkittäviä yritysalueiden laajennuksia. Nykyisille yritysalueille, lähinnä Vähänummelle ja Terholaan, on rakentunut yrityksille uusia toimitiloja, ja yritysalueiden käyttöaste on täten parantunut. Merkittävin uudisrakennuskohde tarkasteltavalla aikajaksolla on ollut keskustaan 2003 valmistunut Prisma-liikekeskuksen laajennus. Tonttitarjonta keskittyy tällä hetkellä Wärtsilän-Vähänummen-Jampan alueille, joissa on vielä jonkin verran tilaa yrityksille, mutta uusia alueita tulee saada kaavoitustyön alle. Ensi kevättalvella lähtee Lahden moottoritien varrella rakentumaan ilmeeltään edustava Intro4-yritysalue. Moottoritien eteläisen liittymän kupeeseen tuleva, erikoistavaran kauppaan painottuva mittava yritysalue on luonnosasteella. Pajalan kaavoitus on saanut vauhtia, ja Perhelän kiinteistön kehittämistä jarruttaneiden solmujen uskotaan lähiaikoina aukeavan. Maanhankinta on viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut todellista potkua. Järvenpään kehitysnäkymät näyttävät taas lupaavilta, mikäli taloudelliset suhdanteet säilyvät myönteisinä.
Hankintalakiin tuli muutoksia 1.6.2010 Hankitalaki on koettu pienten yrittäjien näkökulmasta melko haasteellisena. Lähtökohtaisesti sen tarkoitukset yrittäjän näkökulmasta ovat myönteiset. Lain tavoitteena on: tehostaa julkisten varojen käyttöä, turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa sekä selkeyttää hankintaviranomaisten ostoyhteistyön edellytyksiä. Juhlapalvelua jo yli 20 vuotta! Tilausravintola Taistelukoulun upseerikerho, Rantatie 66, Tuusula Puhelin 29 111 80 asiakaspalvelu@pitomer.fi Kilpailutuslainsäädäntö määrää julksiin hankintoihin menettelytavat. Käytännössä tiettyjä rajoja suuremmat hankinnat on kilpailutettava. Pääsääntöisesti tämä mahdollista kaikille yrityksille tasavertaisen mahdollisuuden osallistua julkisiin tarjouspyyntöihin. Vastaavasti yritykset joutuvat laatimaan melko laajojakin tarjouksia melko pienistä kokonaisuuksista. Lakiin tuli hyvää joustoa 1.6.2010 lähtien. Kansalliset kynnysarvot nousivat seuraavasti. Tavara- ja palveluhankinnoissa uusi kynnysarvo on 30 000 euroa, sosiaalija terveydenhuollon palveluissa 100 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa. Järvenpään Yrittäjät toivoo paikkaseudun julkisten hankintojen kohdistuvan lain sallimissa puitteissa jatkossa enemmän paikallisesti. Julkisia hankintoja paikkakunnalla kannattaa seurata osoitteessa: http://www.jarvenpaa.fi/materiaali/index. tmpl?sivu_id=1253 HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. HILMA on selattavissa osoitteessa: www.hankintailmoitukset.fi. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. EU-ilmoituksista HILMAssa täytetään ennakkoilmoitus, hankintailmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Muut EU-ilmoitukset tehdään suoraan Simapin verkkosivustolla. Voimassaolevia ilmoituksia voi selata ilman rekisteröitymistä. JRFIX MONIMERKKIHUOLTO Laurilantie 9 04410 Järvenpää Puh. 010 271 0080 www.jrfix.fi HUOLTO JA TARVIKKEET KAIKKIIN MERKKEIHIN MYYMME JA HUOLLAMME KOPIOKONEET, TULOSTIMET, FAKSIT, TIETOKONEET, PAPERISILPPURIT PPURIT - Lähteet: http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ http://www.kunnat.net Järvenpään Yrittäjien jäsenet saavat kestoetuna 10% verottomasta työveloituksesta. Edellyttää maksettaessa voimassa olevan jäsenkortin esittämistä. Ei jälkihyvitystä. TOIMISTOTEKNIIKAN ERIKOISLIIKE HUOLTO JA TARVIKKEET KAIKKIIN MERKKEIHIN 5
JYMYVOIMA järvenpääläisten miesyrittäjien liikuntakerho TÄHÄNKIN JOUKKOON KANNATTAA KUULUA! Kuntokeskus Saluksessa aloitti viime kevättalvella järvenpääläisille miesyrittäjille suunnattu "liikuntakerho". Tarkoituksena oli saada liikkeelle aina niin kovin kiireiset yrittäjämiehet helpolla ja mukavalla tavalla, eli yhdistää hauska yhdessäolo ohjattuun liikkumiseen. Ryhmän vetäjäksi löydettiin KuntoSaluksen vetäjä Martti "Mara" Autio, jolla olikin jo valmis paketti, eli tiistai- ja perjantaiaamuisin klo 8.00 9.30 kokoontuva ryhmä, johon pääsimme mukaan. Ryhmään on osallistunut säännöllisesti 5 10 henkilöä, joten siitä on myös muodostunut hyvä porukka, jossa on mukava vaihtaa kuulumisia säännöllisesti sekä tutustua uusin kasvoihin. Aloitimme maaliskuussa 2010 jolloin Mara teki myös halukkaille kehon koostumusmittauksen. Näin saimme puuhaan myös tavoitteellisuutta, kun jokainen voi seurata omaa kehitystään numeroiden valossa. "Liikuntasessiomme" koostuvat kolmesta osasta, eli vapaamuotoisesta lämmittelystä, lihaskuntoharjoittelusta sekä venyttelystä. Ensin lämmittelemme vapaamuotoisesti kuntosalin puolella esim. kuntopyörillä ja kestää yleensä n. 20 min. Tämä jälkeen siirrymme Pace-saliin, jossa jokainen voi harjoitella oman kunnon ja mieltymysten mukaan erilaisilla lihaskuntolaitteilla vapaamuotoisesti. Laitteet ovat erittäin helppokäyttöisiä ja tarvittaessa Mara opastaa niiden käytössä. Viimeiseksi on venyttely; vaihe, joka perinteisesti tuppaa unohtumaan. Venyttely on kuitenkin mainio tapa avata jumittuneita hartioita tai muuten vain jäykkää kehoa. Tämän lisäksi tarkoituksena on tutustua myös uusiin liikuntalajeihin. Viime keväänä kokeilimme mm. spinningiä sekä kamppailuharjoittelua Järvenpään Sisu Gymillä. Jälkihiet otetaan tietysti perinteiseen tapaan Saluksen saunan lauteilla, jonka jälkeen onkin hyvä aloittaa päivä kroppa täynnä energiaa! Eli tervetuloa mukaan kaikki jotka haluatte pari kertaa viikossa aloittaa viikon energisesti liikkumalla ja hyviä kavereita tapaamalla! Mukaan tarvitset vain sisäliikuntavaatteet sekä -kengät. Erillistä ilmoittautumista ei ole, riittää kun saavut paikalle osoitteeseen Alhotie 14. Kaiken lisäksi tämä ei maksa mitään! Henri Ulan 6
Verkosto-osaaminen ja työ nuorten puolesta palkittiin Sari jatkaa työtä nuorison parissa oman yrityksensä Masarin puitteissa jättäessään Syketta ja sinfoniaa ry:n toiminnanjohtajan tehtävät lokakuun alussa. Kolarikorjaamo & Automaalaamo T. Kurvinen Oy Kolarikorjaukset Autorobot-oikaisulaittein Muovikorjaukset Maalaukset (36 kk:n takuulla) Palvelemme ma pe 7.30 17.00 Ahertajankatu 3, PL 24 04441 JÄRVENPÄÄ www.tkurvinen.fi Puh. (09) 283 120 WORLD LEADERS IN AUTOMOTIVE FINISHES Järvenpään Yrittäjien varapuheenjohtaja Sari Hämäläinen Masari Oy:stä palkittiin syyskuussa Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusrahaston stipendillä. Sari on kävelevä esimerkki siitä, millaisia tuloksia aktiivisuudella ja verkostoitumisella saa aikaiseksi. Hän onkin ollut viime vuosina mukana monenlaisissa yrittäjyyskasvatusta tukevissa hankkeissa Järvenpään Yrittäjien kautta. Nuoret ja heidän asiansa ovat Hämäläisen sydäntä lähellä. Hän on ollut organisoimassa Järvenpäässä mm. Duuni Buumi -hanketta, jonka avulla noin 120 nuorta on saanut harjoittelupaikan. Duuni Buumin jatkona Järvenpäässäkin on tällä hetkellä käynnissä ns. Sanssi-korttihanke, jonka avulla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria. Nuorten eteen tehtävä työ kannattaa aina: sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä, mutta jos työllistämisen avulla ehkäistään yksikin syrjäytyminen, niin sanoisin että se on sen arvoista, miettii Sari. Minna Vuorio Etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Keskitä raha-asiasi meille. Saat käyttöösi yrityksesi oman pankkineuvojan asiantuntemuksen. Hänen kanssaan voit hoitaa niin omat kuin yrityksesi pankkija vakuutusasiat nopeasti sekä vaivattomasti. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma pe 8 18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää 0200 2121 nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Yrittäjyys on Timangi uravalinta Timangi 2010 -kilpailulla palkitaan nuoria yrittäjiä (18-32 v.) ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Kilpailun pääpalkinto on 50.000 euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25.000 eurolla 8.12.2010 Helsingissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa. Osallistumisaikaa kilpailuun on 29.10.2010 klo 16.00 saakka. Kilpailun järjestää hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Lisätietoja: www.tem.fi/timangi ÄÄNENTOISTO, VALAISTUS, VIDEO... KONSERTTEIHIN, SEMINAAREIHIN, JUHLIIN JNE... info@aanimaisema.fi 09-2711296 www.aanimaisema.fi 7
Palveluseteli Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluissa Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut käytössä palveluseteli pienimuotoisesti usean vuoden ajan. Seteli on ollut toimiva ratkaisu erilaisissa sosiaalihuoltolain mukaisissa kotihoidon tukipalveluissa, kuten sairaalasta kotiutuvien tilapäinen kotipalvelu ja 65 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen virkistyspalvelut. Myös sotaveteraaneille ja pienituloisille vanhuksille on voitu myöntää kotipalvelua ja siivousta palvelusetelillä. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelin käytön laajasti erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelin käytöllä on kuitenkin myös omat rajoituksensa. Setelin käyttäjältä vaaditaan kykyä ja halua hankkia palvelut setelin avulla. Kunta myös asettaa setelillä hankittaville palveluille samoja myöntämisehtoja kuin muillekin vastaaville palveluille ja valvoo palvelujen laatua. Setelin sovelluksista on meneillään kansallisia kehittämishankkeita, mutta käytännön toteutusmallit vaativat kuitenkin vielä hio- mista. Odotamme myös muiden käyttökokemuksia ennen kyseisen palvelumuodon mahdollista laajentamista. Myös palvelujen tuotteistamisen on oltava kunnossa ennen sitä. Tuotteistaminen aloitetaan pilottihankkeilla keskeisten palvelujen osalta kevään aikana. Edessä on mittava työ, jonka tuloksena odotamme palvelujemme vertailtavuuden paranemista. Palvelusetelin käyttöönotto ei saa lisätä kunnan kustannuksia, vaan sen olisi aidosti korvattava joitakin nykyisiä palveluja. Setelin on oltava toisaalta kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille osapuolille. Seuraamme aktiivisesti palvelusetelin käytön kehittymistä ja tiedotamme mahdollisesta setelin laajentamisesta. Helena Venetvaara-Nurmi Palveluseteliuudistus ajatuksia yrittäjän näkökulmasta Palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan monella taholla ja erilaisia hankkeita pyörii asian ympärillä niin Sitran kuin muidenkin rahoittamina. Hankkeiden ja suunnittelun yhteydessä on tullut esiin seikkoja, jotka huolestuttavat, jopa vihastuttavat, yrittäjää. Tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat. 1. Vahvistaa asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Todella hyvä tavoite. Ihmistä kunnioittava. Ihmisoikeuksia vahvistava. Yrittäjänä kannatan todellakin sitä, että palvelun tarvitsija omien läheistensä kanssa päättää, keneltä / miltä palveluntuottajalta tarvitsemansa palvelut hankkii. 2. Lisätä palveluiden valintamahdollisuuksia ja saatavuutta. Todella kannatettava tavoite! Uskon, että esim. kotipalvelujen osalta läheisyys on tärkeä asia. Kun palvelun tuottaja tulee samalta alueelta, hän tuntee palvelun tarvitsijan historiaa ja elinympäristöä. Miten läheisyysperiaate huomioidaan palveluntuottajia valittaessa? Tärkeää on muistaa, että eri palveluissa pätevät eri valintakriteerit. Kysymys, joka tähän tavoitteeseen liittyy on se, miten yrittäjä otetaan mukaan valintamahdollisuuksia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. 8 3. Monipuolistaa rakennetta ja tehostaa tuotantoa. Tehokkuus on tärkeää. Tuotannon tehostamisella asiakaslähtöisesti saadaan aikaan parempaa asiakastyytyväisyyttä. Hyvä palvelu tyytyväiset asiakkaat tehokas toiminta. Palveluiden tuottamista voidaan tehostaa kaikilla sektoreilla julkisella, kolmannella, yksityisellä. Yhteistyössä! 4. Kehittää yksityisen ja julkisen sektorin osaamista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tämäkin on erinomainen tavoite. Tärkeää on, että saadaan nopeasti käyntiin todellinen TASA-ARVOINEN vuoropuhelu. Nyt tuntuu usein, että julkisen sektorin edustajat pelkäävät antautua keskusteluun, vetäytyvät kuntasektorin talousongelmien taakse ja/tai keskustelu pyörii toisarvoisissa asioissa. Itä-Uudellamaalla on päästy keskustelun alkuun ja yhteistyöseminaareja on järjestetty. Konkretiaan pitäisi päästä! Yrittäjä on tyypillisesti ja parhaimmillaan toiminnan ihminen. Sanoista tekoihin ja tuumasta toimeen! 5. Edesauttaa kuntien palvelumarkkinoiden kehittymistä. Tukea erityisesti pienyrittäjyyttä. Jos ja kun palveluiden tuottamisen velvoitetta ja mahdollisuutta ollaan tarjoamassa kolmannelle ja yksityiselle sektorille, on erittäin tärkeää, että kehittämistyössä on mukana alueiden yrittäjiä. Elintärkeää on muistaa, että palveluseteliin liittyvien alojen yrittäjistä valtaosa on mikro- ja pienyrityksiä. Toivottavaa on, että markkinoiden kehittämisessä muistetaan tämä alan rakenne, muuten palveluntuotanto on pian suurten kansallisten ja kansainvälisten ketjujen hallinnassa. Läheisyysperiaate merkitsee pienten paikallisten yrittäjien mahdollisuuksien varmistamista. Summa summarum: Keskustelu näyttää jämähtäneen palvelusetelin arvonmääritykseen. Se on ennenaikaista siihen asti, kunnes kunnissa on tehty perusteellista tuotteistamis- ja palvelujen hinnoittelutyötä rehellisesti kaikki kustannukset mukaan laskien, samoin perustein kuin yrittäjän oletetaan tekevän. Nyt esitetyt hinnat ja se periaate, että omarahoitusosuuden mahdollisuus suljetaan pois, panee miettimään, onko tarkoitus sittenkin tehdä ylivoimaisen vaikeaksi yrittäjien pääsy palveluiden tuottajiksi. Esim. 21 euron arvoisen setelin (jos se vastaa noin tunnin työtä) perusteella työntekijän tuntipalkaksi jäisi selvästi alle 10 euroa. Järki käteen, rohkeasti keskustelemaan ja pelkäämättä kohti parempaa palveluyhteiskuntaa! Erja Saarelainen
Esittelyssä Järvenpään kaupungin talousjohtaja ANTTI PELTOLA, 32-vuotias kunnallistaloutta opiskellut maisterismies. Syntyjään rovaniemeläinen Antti aloitti työn Järvenpään kaupungin talousjohtajana toukokuussa 2009. Hän tuli Keravalta sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön toimesta. Ennen Keravan kaupunkia hän työskenteli Hartolassa hallintojohtajana. Antti asuu Helsingissä puolisonsa kanssa ja perheeseen kuuluu myös kohta puolivuotias tytär. Talousjohtajan toimintakenttä on varsin laaja: hän on talous- ja tietohallintopalveluiden esimies ja vastaa muun muassa kaupunkistrategian, talousarvion ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta ja raportoinnista kaupunkikonsernin ylimmälle johdolle. Toimenkuvaan kuuluu myös omistajapolitiikan valmistelu ja kaupungin riskienhallinnan koordinointi. Talous- ja tietohallintopalveluissa hoidetaan myös esimerkiksi tietohallintoon, kirjanpitoon ja laskutukseen liittyviä tehtäviä sekä huolehditaan siitä, että kaupungin maksuvalmius on kunnossa. Järvenpään kuntatalouden haasteet Peltolan mielestä erityisesti loistava sijainti pääkaupunkiseudulla antaa hyvät edellytykset verotulopohjan vahvistamiselle muun muassa elinkeino- ja maapolitiikan kautta. Järvenpäässäkin ollaan kuitenkin erittäin tiukassa tilanteessa, koska palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä ja verotulopohja on kaventunut huomattavasti maailmanlaajuisen taantuman seurauksena. Vaikka orastavaa talouskasvua onkin näköpiirissä, säilyy epävarmuus taloudessa pitkään. Järvenpäässä investointien tulorahoitusaste on viime vuosina heikentynyt aikalailla tasaisesti. Vuosi 2009 muodosti yhden poikkeuksen 2000-luvun kehityksessä ja investointien tulorahoitusaste saatiin nostettua yli sadan. Tämä tarkoitti sitä, että lainamäärää saatiin jopa vähennettyä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002. Vuoden 2009 tulokseen vaikutti mm. onnistuminen toimintakatteen kasvun hillitsemisessä ja vuodelle 2009 toteutettu kunnallisveron korotus. Investointien tulorahoitusaste on kuntatalouden näkökulmasta hyvä mittari, koska se kertoo muun muassa sen riittävätkö kunnan tulot toiminnan ja investointien, yleensä erilaisten rakennushankkeiden, rahoittamiseen. Kunta voi pelkän tuloslaskelman valossa tuottaa suurtakin ylijäämää ja velkaantua samanaikaisesti voimakkaasti, mikäli investointipaineet ovat kovat, Peltola selittää. Vapaa-ajanvietto Vapaa-ajanvietto-ongelmia Antilla ei tuoreena isänä ole. Se aika mikä työltä ja perheeltä liikenee, menee kuntosalin, mailapelien ja kesällä moottoripyöräilyn merkeissä. WinWin.fi kaikki hallintopalvelut tehokkaasti ja edullisesti Tilitoimisto WinWin Oy 010 425 0190, Kartanontie 12, Järvenpää A S I A N A J O T O I M I S T O RISTO KÄRJÄ OY Sibeliuksenkatu 23 C 26, 04400 Järvenpää puh. (09) 291 1922, fax 271 5789 risto.karja@asianajotoimisto.inet.fi Kiinnitystarvikkeet, työkalut, työvaatteet ja -jalkineet. Meiltä myös Suomi-tikkaat! Vanha yhdystie 17, 04430 Järvenpää Puh. 292 2797, fax 292 2796 Avoinna arkisin 8.00 17.00 www.uudenmaanpultti.fi 9
FirmaJamit keräsi näytteilleasettajia viime vuotista enemmän 2011 messupäiväksi kaavaillaan lauantaita Teksti ja kuvat: Minna Vuorio Edes pienet sadekuurot eivät säikäyttäneet 5. elokuuta järjestetyn FirmaJami-tapahtuman osallistujayrityksiä. Messupäivää vietettiin kävelykatu Jannella rennoissa tunnelmissa. Ensi vuonna yhä useamman yrityksen on helpompi tulla mukaan, sillä messujen ajankohdaksi on suunniteltu lauantaita. Yritysten Jami-ilta sen sijaan pysynee paikoillaan torstai-illassa. Kirjanpitotehtävistä hyvän olon yrittäjäksi Kävelykadun iloisimmasta ilmeestä taisi vastata Pilates Studio Hyväolon Minja Tuominen, joka oli mukana omalla osastollaan esittelemässä muun muassa pilates- ja Method Putkisto -tarjontaansa. Tuominen on ollut yrittäjänä noin 7 vuotta siitä päätoimisena yrittäjänä 2 vuotta. Hän on aikanaan lähtenyt yrittäjäksi studiopäällikön ja kirjanpidon tehtävistä. Yrittäminen on minun juttuni, en enää menisi palkkatöihin! Minja Tuominen avasi oman studionsa Järvenpäähän viime keväänä. Sitä ennen hän toimi samalla alalla Helsingissä. Järvenpääläiset ovat hänen mukaansa rentoa porukkaa; täällä tullaan tunneille ajoissa ja tutustutaan toisiin ryhmäläisiin helpommin kuin pääkaupungissa. Pilates on liikuntamuotona osalle järvenpääläisistä jo tuttu juttu, kertoo Minja Tuominen. Nestorit hommiin eläkepäiviltään Henkilöstöpalvelualan yritys Opteam etsi Nestoreita omalla isolla osastollaan FirmaJami-messukadulla. Nestorit-hankkeella etsimme takaisin työelämään haluavia eläkeläisiä. Senioreita ja kokeneita työntekijöitä tarvitaan yllättävän paljon ja tietojemme mukaan jopa noin 80 % eläkkeelle lähtevistä henkilöistä haluaisi itse asiassa jatkaa työn tekemistä jossain muodossa, kertoo Elina Petäjäniemi, Opteamin myyntipäällikkö Järvenpäästä. Helsinkiläinen Marja-Liisa Uotila työskentelee Nestori-projektissa ja on samalla koko hankkeen oiva mannekiini: hän itse totesi eläkkeelle päästyään, että jotain tarttis tehdä ja otti yhteyttä Opteamiin. Nyt hän kiertää ympäri Suomea etsimässä itsensä kaltaisia kokeneita ja työelämässä pitkään olleita konkareita, joilla vielä on työintoa jäljellä. Opteamin toimipiste Järvenpäässä avattiin vuonna 2006, kertoo myyntipäällikkö Elina Petäjäniemi (vas.). Marja-Liisa Uotila työskentelee Opteamin Nestorit-projektissa. 10
Toista kertaa ollaan mukana FirmaJameissa ja kokemukset ovat positiivisia, sanovat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Sirpa Koppinen, Mirva Aaltonen, Tarja Listeri sekä Aulis Veteläinen. Annetaan yhdessä mahiksia työhön Sirpa Koppinen, Mirva Aaltonen, Tarja Liski sekä Aulis Veteläinen muodostivat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen iskujoukon messukadulla. Heidän tiiminsä oli tullut paikalle kertomaan koulutuskeskuksen monipuolisesta tarjonnasta ja etenkin Mahis työhön -projektista. Sen avulla yritys voi löytää itselleen vaikkapa työntekijän oppilaitoksen laajasta opiskelijakunnasta. Järvenpään koulutuskeskus on mukana tukemassa ja räätälöimässä yksilöllisiä ratkaisuja yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita työllistämisestä. Oppilaiden tukena meillä toimii mm. 2 yksilövalmentajaa, jotka ovat mukana työllistämisen eri vaiheissa, kertoo Aulis Veteläinen. Hän kannustaakin työllistämisestä kiinnostuneita yrityksiä ottamaan suoraan yhteyttä Järvenpään yksikköön. FirmaJamit huipentui illanviettoon Jamiteltassa Tänä vuonna vietimme toista kertaa yrittäjien kesätapahtumaa Jannen Jamien yhteydessä Jamiteltassa. Iltaa vietettiin legendaaristen Lapinlahden Lintujen sekä mainion bilebändin, Red Hill Rattsin, tahdeissa. Ilta alkoi tervetuliaismaljoilla sekä viininmaistelulla. Tämän jälkeen siirryttiin pöytiin seurustelemaan ja nauttimaan ruokailusta. Valittavana kolme pääruokaa jotka olivatkin erinomaisia. Jono muodostui ajoittain varsin pitkäksi mutta toimiva tarjoilu takasi juhlaväen viihtyvyyden. Tilaisuus olikin käytännössä loppuunmyyty loistavan ohjelman ansiosta! Yleisöltä saadun palautteen perusteella kiiteltiin laadukasta ohjelmaa sekä korkeatasoisia ruoka- ja juomapalveluita. Tämän päivän erittäin runsaan tapahtumatarjonnan vuoksi olisikin vaikeaa saada väkeä liikkeelle mikäli näihin asioihin ei aidosti ole panostettu. Osa juhlaväestä suuntasi vielä Jamiteltan jälkeen Järvenpään Swengiin jossa saimme jatkaa iloista illanviettoa Niko Ahvosen ja Cortina Jetsien tahdeissa. Tämänkaltaiset tilaisuudet ovat tärkeitä yrittäjille ja heidän sidosryhmilleen. Ilta oli kaikin puolin onnistunut ja osoitti, että kunnon panostus ohjelman ja palveluiden laatuun takaa väen viihtyvyyden sekä Firma- Jamien jatkuvuuden. Teksti: Henri Ulan, Kuva: Satu Hänninen 11
JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS 2010 Jarkko Åström Puheenjohtaja www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Puh. 2794 8320 jarkko.astrom@foral.fi Sari Hämäläinen Varapuheenjohtaja masari Oy Puh. 040-358 9922, 040-534 2999 sari.hamalainen@masari.fi Erja Saarelainen Varapuheenjohtaja Narikka Oy Puh. 050-524 4618 erja.saarelainen@narikka.eu Ismo Nöjd Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Puh. 0400-463 417 ismo.nojd@elisanet.fi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Puh. 020 7437 560 johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Puh. 050-340 4433 olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Ullamaria Vehviläinen Me Kalustajat Oy Puh. 040-707 8850 uma@mekalustajat.fi Henri Ulan Laattapiste Collection Järvenpää Puh. 020 788 0710 henri.ulan@lpc.fi Päivi Koponen Koposka Ky Puh. 040-748 4447 paivi.koponen@onnistuja.fi TOIMIHENKILÖT Jussi Mäkelä Sihteeri Fennia Puh. 0400-218 322 jussi.makela@fennia.fi Leena Rekola-Nieminen Rahastonhoitaja Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Puh. 2790 730 leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi Minna Vuorio Tiedottaja Viestintätoimisto Sofiel Puh. 040 843 5059 minna@sofiel.fi Merja Altén Yrittäjätiedotteen taitto ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh. 040-522 1913 merja.alten@graafinen-konerivi.fi 12
TAPAHTUMAKALENTERI 2010 LOKAKUU 1. 9.10. YRITTÄJÄVIIKKO 1.10. Aamukahvitilaisuus yrityksille ja työnantajille klo 8.00 10.00 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen ruokalassa, Mannilantie 27-29, Järvenpää. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet sivulla 16. vko 39 Sähköinen tiedote jäsenille 2.10. Syksyn suuri muotinäytös, Studio 123. Näytökset klo 11 ja 13, lisätietoja sivulla 14. 3.10. Yrittäjäkirkko klo 17.00 Järvenpään kirkossa 4.10. Yrittäjälounas Järvenpää-talolla klo 11.30, yhteistyössä Järvenpään kaupunki Lounastilaisuuden yhteydessä Firmatori, lisätietoja sivulla 14. 8.10. Y-paneeli Järvenpään lukiolla, seuraa www-sivustoamme. 9.10. Vuoden Yrittäjä -juhla Järvenpää-talolla klo 19.00, kutsut tapahtumaan lähetetään postitse. vko 41 Sähköinen tiedote jäsenille 22. 23.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turussa, kts. sivu 19. MARRASKUU 4.11. Hallituksen kokous klo 18.30 5.11. Yrittäjätiedote nro 4 aineistopäivä 12.11. Yrittäjien Aamukahvit Scandicissa klo 8.30 10.00 vko 46 Sähköinen tiedote jäsenille 27.11. Järvenpään Yrittäjien Syyskokous, kts. sivu 16 ja pikkujoulut kts. sivu 23. JOULUKUU 3.12. Aamubrunssi klo 8.30 10.00, yhteistyössä Järvenpään seurakunta. vko 48 Yritäjätiedote nro 4 ilmestyy vko 50 Sähköinen tiedote jäsenille Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmat tiedot, kun kaikki järjestelyt ovat varmistuneet. Seuraa sähköisiä tiedotteita sekä sivustoamme www.jarvenpaanyrittajat.fi Uudenmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista saat lisätietoja www.uudenmaanyrittajat.fi Haluatko tarjota hallitukselle kokoustilat tai pyytää meidät muuten vain tutustumaan yritykseesi? Onko mielessäsi jotain, jonka haluaisit julkaistavan Yrittäjätiedotteessa ja/tai nettisivuillamme? Ota yhteys Minnaan puhelimitse 040-843 5059 tai sähköpostitse minna@sofiel.fi Liity jäseneksi osoitteessa www.jarvenpaanyrittajat.fi 13
Firmatori ja Yrittäjälounas saman katon alla Kenellepä yrittäjälle lisätunnettuus ei tekisi terää? Tietävätköh2än kaikki yrittäjäkollegasi yrityksesi tuotteista ja palveluista? Järvenpään Yrittäjät tarjoaa loistavan tilaisuuden esitellä omaa yritystäsi Firmatoritapahtumassa. Paikkana on Järvenpäätalon Juhani Aho -sali ja aika on lokakuun 4. päivä, kello 10 14. Mikä parasta, sinun ei tarvitse kuin tulla paikalle Järvenpää-talolle neljäksi tunniksi ja ottaa mukaan esimerkiksi yrityksesi esitteitä tai mahdollisesti tuotteita esille pantaviksi. Samalla sinulla on oiva mah- dollisuus tutustua muihin yhdistyksemme jäseniin ja Firmatorilla vieraileviin ihmisiin. Mukaan mahtuu ensimmäiset 30 yritystä, ja ilmoittautumisaikaa on vain 24.9. saakka. Ajankohtaista paikkatilannetta voit vielä kysyä osoitteesta sanna.makinen@ pentisol.fi tai puhelimitse numerosta 040 526 8916. Samana päivänä Järvenpään kaupunki tarjoaa Yrittäjälounaan Järvenpää-talolla klo 11.30. Lounasvierailla on myös mahdollisuus tutustua Firmatorin tarjontaan. Tasaista kiinnostusta Sanssi-korttiin Keväällä lanseerattu Sanssi-kortti on kiinnostanut Uudellamaalla niin työnhakijoita kuin työnantajiakin tasaisesti. Tällä hetkellä 19 nuorta on saanut Keski-Uudellamaalla palkkatukipaikan Sanssikortin avulla. Sanssia markkinoidaan edelleenkin tehokkaasti. Sanssi on työ- ja elinkeinoministeriön kampanja nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen vauhdittamiseksi. Sanssi-kortin tavoitteena on kannustaa nuoria aktiiviseen työnhakuun ja työnantajia nuorten palkkaamiseen. Sanssi koskee alle 30-vuotiaita, työttömänä työnhakijana olevia henkilöitä. He voivat saada Sanssi-kortin käyttöönsä myös määräaikaista työsuhdetta varten. Työttömyysaikaedellytystä ei ole alle 25-vuotiailla, mutta 25 29-vuotiailta edellytetään 6 kuukauden työttömyysaikaa. Tätä edellytystä ei kuitenkaan ole, jos henkilö palkataan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kortin arvo on noin 500 euroa / kk ja yrityksen on mahdollista saada tätä tukea maksimissaan 10 kuukauden ajan, yhteensä noin 5000. Työnantaja, tarkistathan ennen nuoren palkkaamista Sanssi-tuen myöntämisen edellytykset, ota yhteyttä TE-toimistoon ja hae tukea hyvissä ajoin ennen työn alkamista. Myös Järvenpään kaupunki osallistuu tähän kampanjaan tukemalla yrittäjiä 500 eurolla kuukaudessa / nuori. Kaupungin tukea yrittäjä voi saada korkeintaan puolet siitä ajasta mille hän nuoren työllistää eli maksimissaan viiden kuukauden ajan, yhteensä 2500. Menestyksekkään, taannoisen Duuni Buumi -hankkeen kautta moni nuori työllistyi: sen avulla on syntynyt noin 120 harjoittelusopimusta. Harjoittelupaikoista noin 60 % on ollut yrityksissä ja loput 40 % julkisella puolella. Eniten harjoittelupaikkoja on ollut hoivaja sosiaalialalla, kaupallisella alalla ja toimistotyössä. Välitetään yhdessä mikäli teillä on pienikin mahdollisuus näiden tukien avulla työllistää nuori, niin tarttukaa tuumasta toimeen! Nuoret ovat meidän työmme jatkajia! Lisätietoa Sanssi-kortista www.sanssi.fi ja Keski-Uudenmaan Työja elinkeinotoimistolta, puhelinnumerosta 01060 72426, Leena Rekonen. Lisätietoa Järvenpään kaupungin tuesta www.jarvenpaa.fi otsikon Elinkeino ja yrittäminen alta ja puhelinnumerosta 040-315 3029, Tommi Kemppinen. Syksyn 2010 muotinäytös Sykettä ja Sinfoniaa ry järjestää yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa syksyn muotinäytöksen lauantaina 2.10.2010 elokuvateatteri Studio 123:n tiloissa. Näytöksiä on kaksi, ensimmäinen klo 11.00 ja toinen klo 13.00. Näytöksiin on vapaa pääsy. Esillä on järvenpääläisten vaate- ja asusteliikkeiden tarjontaa koko perheelle, niin arkeen kuin juhlaankin. Tule tutustumaan syksyn ja talven muotiin, Järvenpäästä löytyy vaatteet kaiken kokoisille ja ikäisille. Tule, näe ja koe itse. 14
TrainCo Työnohjausta ammattitaidolla ja asiantuntevasti työhyvinvointia edistäen. Sinikka Ikonen, työnohjaaja ikoset.sinikka@kolumbus.fi puhelin 0400 812 823 Sibeliuksenkatu 27 04400 JÄRVENPÄÄ puhelin 279 0840 www.kiinteistomaailma.fi Järvenpään Yrittäjät järjesti yhdessä Järvenpään Studioiden kanssa elokuvaillan 2.9.2010. Ohjelmassa oli Kellokosken sairaalan kuuluisimmasta potilaasta kertova elokuva Prinsessa. Me yrittäjät saimme nauttia uudesta elokuvasta viikkoa ennen valtakunnallista ensi-iltaa. Prinsessa on Arto Halosen ensimmäinen teatterilevityksen saava pitkä fiktioelokuva. Halonen on tunnettu aiemmin dokumentaristina. Prinsessa-elokuvan tarina pohjaa tositapahtumiin ja todelliseen henkilöön. Prinsessa, porvarilliselta nimeltään Anna Lappalainen (1896 1988), oli ihmisenä ja ilmiönä ainutlaatuinen tapaus. Hän vietti elämästään yli 50 vuotta potilaana Tuusulan Kellokosken mielisairaalassa mitä voidaan hyvällä syyllä pitää peräti hänen elämäntyönään. Vuosien saatossa valovoimainen ja rakastettava persoona, Kellokosken prinsessa hoveineen, sai osakseen ihailua ja kunnioitusta niin potilastovereilta, hoitohenkilökunnalta kuin koko ympäröivältä kyläyhteisöltäkin. Elokuva suorastaan vilisee eturivin näyttelijöitämme. Prinsessana esiintyy Katja Kukkola, muita tunnettuja näyttelijöitä ovat Samuli Edelmann, Krista Kosonen, Paavo Westerberg, Irma Junnilainen, Peter Franzén, Pirkka-Pekka Petelius, Antti Litja, Joanna Haartti, Ulla Tapaninen ja Tapio Liinoja. Lisäksi Prinsessassa tekee ensiesiintymisensä valkokankaalla PMMP-yhtyeestä tuttu muusikko Paula Vesala. Kellokosken sairaalan potilas Prinsessa, eli Anna Lappalainen, on tiettävästi ainoa mielenterveyspotilas koko maailmassa, jolle on tehty muistomerkki. Mielenterveyden keskusliitto järjesti kansalaiskeräyksen, jolla rahoitettiin muistomerkki Kellokosken sairaalan puistoon. Kuvanveistäjä Rauni Liukon tekemä patsas paljastettiin vuonna 1995. Nyt Mielenterveyden keskusliitolla on toinen kansalaiskeräys. Keräyksen tuotto on tarkoitus käyttää koulukampanjaan, joka rakennetaan Prinsessa-elokuvan ympärille. Tavoitteena on, että sen näkisivät mahdollisimman monet koululaiset, lähinnä lukiolaiset ja ammattikoululaiset. Elokuvanäytösten yhteyteen on suunniteltu keskustelutilaisuuksia, joissa taidenautintoon voidaan yhdistää teemojen syvällisempi käsittely. Prinsessa-elokuva keräsi salin miltei täyteen järvenpääläisiä yrittäjiä. Päähenkilön paikallisuus saattoi lisätä kiinnostusta juuri tätä elokuvaa kohtaan. Elokuva oli useimmille miellyttävä kokemus. Prinsessa on positiivinen ja elämänmyönteinen kuvaus ihmisistä, jotka ovat onnellisia eri tavalla kuin me ns. terveet. Olavi Ruohomaa ZPS-, hydrauliset-, magneetti- ja vakuumikiinnittimet metalliteollisuuden tarpeisiin myy TS-Import Oy Ota yhteyttä 050 550 6852 tai ts-import@ts-import.com ASIANAJOTOIMISTO J. RAJAMÄKI OY Tuusula-Järvenpää-Mäntsälä Yrityskaupat ja sopimukset Sukupolvenvaihdokset Riita- ja työsuhdeasiat Vahingonkorvaus- ja yhtiöoikeus Sibeliuksenkatu 15 B, JÄRVENPÄÄ (09) 271 5507 Fax (09) 271 0523 Keskustie 4 B, MÄNTSÄLÄ (019) 687 1670 asianajotoimisto@rajamakico.fi 15
Mahis työhön -projekti: ANNETAAN ERILAISUUDELLE MAHDOLLISUUS Aamukahvitilaisuus yrityksille ja työnantajille Aika: Perjantaina 1.10.2010 klo 8.00 10.00 Paikka: Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen ruokala, Mannilantie 27 29, Järvenpää Aika: Lauantaina 27.11.2010 klo 19.00 Paikka: Ravintola Swengin yläkerta Myllytie 2, 04400 Järvenpää KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 7. Päätetään yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muiden hallituksen jäsenten palkkioista 8. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja vuodeksi 2011 9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 10. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 11. Päätetään tilintarkastajien palkkioista 12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 13. Valitaan yhdistyksen edustajat aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi toimintavuodeksi 14. Muut asiat 15. Kokouksen päättäminen Tilaisuus on tarkoitettu mm. yrittäjille, yritysten sekä yhteisöjen edustajille ja työpaikkaohjaajille. Tarjolla on infoa koulutuskeskuksen opiskelijoiden ja henkilöstön tarjoamista resursseista työelämän tarpeisiin. Tarjoilun järjestämistä varten pyydämme ilmoittautumiset 27.9. mennessä sähköpostitse osoitteella anna-kaisa.ihalainen@ijkk.fi Tilaisuuden puheenvuorot: Avaussanat Rehtori Tiina Meriläinen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Työelämäyhteistyö Projektipäällikkö Anna-Kaisa Ihalainen Yksilövalmentaja Sinikka Winqvist Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Kokemuksia yhteistyöstä Varapuheenjohtaja Sari Hämäläinen Järvenpään Yrittäjät ry Tilaisuudessa on myös mahdollisuus keskustella eri koulutusalojen työssäoppimisopettajien kanssa. Järvenpäässä 20.9.2010 Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä? Tervetuloa ehdokkaaksi hallitukseen vuosille 2011 2012. Ilmoittautumiset osallistumisesta sekä ehdokkaaksi asettumisesta sähköpostitse: henri.ulan@lpc.fi Tilaisuus on tarkoitettu kaikille yhdistyksemme jäsenille, joten joukolla äänestämään! Yksi ääni per yritys. Kahvitarjoilu. Syyskokouksen jälkeen siirrymme pikkujoulutunnelmiin, katso tarkemmin sivulta 23. Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen vapaaehtoisista eläkevakuutuksista käy osoitteessa op.fi/elakeratkaisut Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen vapaaehtoisista eläkevakuutuksista, soita 010 254 2505* tai käy osoitteessa op.fi/elakeratkaisut *Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0821 /puhelu + 0,059 /minuutti (alv 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0821 /puhelu + 0,169 /minuutti (alv 23%) 16
MITÄ MUUTOKSIA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI TOI KÄYTÄNNÖSSÄ OSAKKAAN JA TALOYHTIÖN ASEMAAN? Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010. Laki toi tullessaan muutoksia ja tarkennuksia yhtiön toimintaan sekä osakkeenomistajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Lakiteknisesti olennaisin muutos oli se, että asunto-osakeyhtiölaki eriytettiin kokonaan osakeyhtiölaista. Kun vanhassa asunto-osakeyhtiölaissa oli lukuisia viittauksia osakeyhtiölakiin, uuteen asuntoosakeyhtiölakiin on otettu omat säännökset niin, että asuntoosakeyhtiötä koskeva sääntely on saman lain alla ilman viittaussäännöksiä osakeyhtiölakiin. Pääosin muutokset ovat sääntelyn ja menettelytapojen selvennyksiä. Uusi laki ei niinkään tuo olennaisia muutoksia yhtiön tai osakkaiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, vaan uuden lain tarkoituksena on selventää osakkaiden ja yhtiön vahingonkorvausvastuun jakautumista sekä kunnossapitovastuun jakautumista ja selventää yhtiön päätöksentekoon kuuluvia menettelytapoja. Uusi laki tuo taloyhtiölle vastuun selvittää ja varautua tarkemmin ja ennakoivammin rakennusten kunnossapitoon pidemmällä aikavälillä eli se lisää kunnossapidon suunnitelmallisuutta. Uuden lain mukaan yhtiön hallituksen pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys viiden seuraavan vuoden kunnossapitotarpeesta taloyhtiössä. Isännöitsijäntodistukseen kunnossapitotarpeet tulevat jatkossa merkityksi aikaisempaa tarkemmin. Asukkaiden huoneistokohtaiset remontit on nyt ilmoitettava kirjallisesti taloyhtiölle etukäteen. Ilmoittamisvelvollisuus koskee mm. kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, hanan vaihtamista ja esim. lattiamateriaalien uusimista. Yhtiö voi ilmoituksen saatuaan asettaa tehtävälle remontille ehtoja ja rajoituksia ja jopa erityisistä syistä kieltää remontin. Yhtiöllä on velvollisuus valvoa osakkaiden tekemiä remontteja. Säännöksen taustalla on rakennusteknisten vaatimusten kehittyminen ja osakkeenomistajien teettämien muutostöiden yleistyminen. Osakkaiden remontteja tullaan näin ollen jatkossa valvomaan entistä tarkemmin. Meiltä löytyy tietoa ja taitoa Kotiavaimet Autonavaimet Postilaatikot ja kilvet Ovikilvet Heloitus Mekaaninen ja sähköinen lukitus Ovensulkijat ja automatiikka Kulunvalvonta Video- ja hälytyslaitteet Murto- ja sirpalesuojakalvot Räätälöityjä ratkaisuja! Toimistomme palvelee Teitä palkanlaskennasta kirjanpitoon sekä verotuksesta taloushallinnon konsultointiin. Hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tarjoamme sähköisiä palvelumuotoja asiakkaidemme taloushallinnon tehostamiseksi. TALOUDEN ASIANTUNTIJA Pretax Järvenpää Oy Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää Puh 09-280 455 Fax 09-288 101 tarja.ikalainen@pretax.net Lisätietoja konsernistamme: www.pretax.net Vartti Keski-Uusimaa siellä missä Sinäkin. Me palvelemme: Anne Helander p. 040 527 2381 Helena Kalske p. 040 709 6294 Matti Hänninen p. 040 512 7880 oletpa sitten rakentaja, remontoija tai muuten vaan avaimet hukassa! Alhotie 14, Järvenpää puh. 020 743 7560 avoinna ark. 8 17, la 10 14 Päivystys: 040-536 8000 www.jarvenpaanlukko.fi ABLOY VALTUUTETTU Laissa säädetään myös kunnossapito- ja muutostöihin liittyvistä vahingonkorvausvastuista esim. kosteusvaurion sattuessa. Uusi laki selkeyttää aiempaa tarkemmin korvausvastuuta koskevaa käytäntöä määrittelemällä korvausvelvolliset tahot vahingon sattuessa. Uusi laki muutti yhtiökokouksen kutsumisen vähimmäisaikaa niin, että kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkaille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Tilintarkastuksen osalta laki määrää, että alle 30 huoneiston yhtiöissä voi olla tilitarkastajan sijaan toiminnantarkastaja, joka voi olla esim. taloyhtiön osakas muttei kuitenkaan hallituksen jäsen. Uudessa laissa on myös selkeytetty ja helpotettu päätöksentekoa useassa taloyhtiössä vilkasta keskustelua aiheuttaneissa hissin jälkiasennusta koskevissa kysymyksissä mm. niin että ylempien kerroksien osakkaat vastaavat suuremmalla osalla kustannuksista kuin alemmissa kerroksissa asuvat osakkaat hissistä saatavan hyödyn mukaisesti. Simo Heikkinen Keski-Uudenmaan Osuuspankki, lakimies Vartti tavoittaa jo 61 600 lukijaa Keski-Uudellamaalla! Valitse paikallinen media, jota lukee 72% alueen yli 15-vuotiaista. Vartin lukijatutkimus 2009 (puhelinhaastattelu N=156) Innolink Research Oy KYSY LISÄÄ MYYNTIPALVELUSTAMME! (09) 122 4460 61 600 lukijaa ei voi olla väärässä. 17
Hiki voitelee vauhtipyöräsi! Mennyt kesä oli niin lämmin, että eräs ystäväni osuvasti totesi: On vaan hiki, vaikkei tekisi yhtään mitään. Sen saimme kokea varmasti kaikki. Harvemmin kuitenkaan näin on, vaan hikeä pukkaa vasta työtä tehdessä. Seuraava Tompan (Tom Lundberg) kertoma tarina sopii tähän aikaan kuin nenä päähän ja antaa toivoa sisukkaille puurtajille nousta montusta, jos sellaiseen on joutunut syystä tai toisesta. Juttu kertoo tiluksillaan kiertävästä rikkaasta aatelismiehestä. Talonpojat nostelivat heinää seipäille, ja hän ihastui heidän tarkoituksenmukaisiin liikkeisiinsä. Mies palkkasi yhden talonpojista esittämään hänelle kartanonsa olohuoneessa liiketekniikkaa. Hän lupasi maksaa tunnin näytöksestä yhden kultakolikon. Talonpoika ei aluksi uskonut työnantajan olevan tosissaan. Hän kuitenkin saapui saliin heiluttelemaan tyhjää heinähankoaan tunniksi. Aatelismies katseli häntä, piirteli jotakin paperille ja antoi palkkioksi luvatun kultakolikon. Talonpoika saapui seuraavinakin päivinä heilumaan, mutta vähitellen hänen innostuksensa katosi. Lopulta hän ei enää kestänyt, vaan ilmoitti lopettavansa. Miksi haluat takaisin raskaisiin töihin, vaikka voisit sisätiloissa tehdä helppoa työtä ja saat moninkertaisen palkan? aatelismies ihmetteli. Hyvä herra, talonpoika vastasi. Enhän minä tee mitään! Yhdysvaltalainen tutkija Jim Collins kirjoittaa uudessa teoksessaan Parhaasta pohjalle vai vahvana eteenpäin? (Talentum): Jokainen organisaatio on haavoittuva riippumatta koosta tai tuloskunnosta. Taantuma on mahdollista, olipa sitä ennen saavutettu mitä tahansa tai oli yritys kuinka vahva tahansa. Ei ole luonnonlakia, joka määrää, että huipulla myös pysytään, kun sinne on päästy. Kaikki organisaatiot ja instituutiot voivat kaatua ja niin useimmille käy. Menestys voi synnyttää ylimielisyyttä, joka saattaa johtaa kohtalokkaaseen eristäytymiseen. Yritys voi aikansa pärjätä liikevoimallaan, vaikka pomot tekisivät kuinka huonoja päätöksiä. Huippufirmat ymmärtävät, miksi ne tekevät asioita niin myös parhaat työntekijät. Vauhtipyörä ei koskaan liiku itsestään. Collinsin tutkimuksen mukaan organisaatioiden tuho on suhdanteista riippumatta ensi sijassa itse aiheutettua. Paluuseen tarvitaan aina ponnisteluja ja hikeä. Nyt viimeistään kesän jälkeen hangot heilumaan, heinien kera! Tuottakoon ponnistelut jokaiselle hien lisäksi myös menestystä! Monissa menestyvissä yrityksissä toimitaan samankaltaisessa tavoitetilassa, jossa kassavirtaa pitäisi tulla mitään tekemättä. Suoraveloitus ilman toimitusvelvoitetta on lukuisten johtoryhmien pysyvä, märkä uni. Sellaiset firmat alkavat väistämättä taantua ja ne poistuvat pian kartalta hiessä kylpevien yritysten vallatessa markkinat. Koposka paivi.koponen@onnistuja.fi 18
Uudenmaan Yrittäjien alueen pk-yritysten odotukset parantuneet selvästi Pienten ja keskisuurten yritysten odotusten perusteella pahin taantuma alkaa olla ohi. Vielä vuosi sitten koko maan yritysten ns. saldoluku oli 25, kun nyt luku on noussut jo tasolle +40. Näin korkeaa tasoa tulevissa odotuksissa ei ole ollut sitten 1990-luvun laman jälkeen. Suomen tasolla seuraavien 12 kuukauden aikana parempia suhdanteita odottaa peräti 47 prosenttia vastaajista, heikompaa enää seitsemän prosenttia. Kun lähdemme pudotuksen jälkeen nousuun, odotukset ovat tietenkin hyvät heikompaan tilanteeseen verrattuna. Hienoa on, että useimmat yritykset ovat nyt nähneet kuopan pohjan ja tulevaisuus näyttää valoisammalta, toteaa Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe. Uudenmaan Yrittäjien alueella parhaat odotukset ovat HyvinkääRiihimäki -talousalueella (saldoluku +54) ja heikointa LänsiUudellamaalla (+27). Alueelliset erot ovat suurehkoja. Odotukset investointien kasvusta eivät kuitenkaan ole kasvaneet. Saldoluku on vain +7. Investointien käynnistyminen vaatii vielä runsaasti lisää tulevaisuudenuskoa. Yksi tärkeimmistä asioista on suunnitteilla oleva verouudistus. Maan hallitukselta toivon pian linjausta siitä, että yrittäjien verotus pidetään kannustavuudeltaan vähintään nykytasoisena, jotta investoinnit ovat houkutteleva vaihtoehto, sanoo Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Rahoitustilanne on vakiintunut Yritysten rahoitustilanne näyttää normalisoituneen Uudenmaan alueella, toteaa Finnveran aluejohtaja Kari Villikka. Finnveran suhdannerahoitukselle ei ole enää niin suurta tarvetta kuin vuosi sitten. Tuolloin rahoitusta aikoi hakea Finnverasta 36 prosenttia vastaajista, mutta nyt vastaava luku oli enää 22 prosenttia. Kaikkiaan uusmaalaisten pk-yritysten rahoitus on hyvin pankkikeskeistä ja muita rahoittajia, kuten Finnveraa tai vakuutusyhtiöitä, käytetään selvästi vähemmän kuin vaikkapa Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa myös siihen, että alueen yrityksillä on hieman enemmän ongelmia rahoituksen saatavuudessa ja vakuuksien suhteen kuin maassa keskimäärin, sanoo Kari Villikka. Luvut perustuvat Uudenmaan Yrittäjien, Finnveran sekä Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometriin. Lisätietoja: Kari Villikka, aluejohtaja, Finnvera, puh. 040 750 0022 Mikko Simolinna, puheenjohtaja Uudenmaan Yrittäjät, puh. 0400 312 126 Petri Graeffe, toimitusjohtaja, Uudenmaan Yrittäjät, puh. 040 547 3388 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turussa kipinöi Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Turku 22. 24.10.2010 Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittautuminen alkaa 3.5. osoitteessa www.yrittajapaivat.fi 19 www.yrittajapaivat.fi
Uusmaalaista yrittäjyyttä juhlistetaan marraskuussa Porvoon Kokousmyllyssä UUSMAALAINEN YRITTÄJÄJUHLA PORVOOSSA Lauantaina 13.11.2010, klo 18-01 Kokoushotelli Kokousmylly www.kokousmylly.fi Myllykyläntie 151, 07280 Ilola, Porvoo Juhlassa jaetaan palkinnot vuoden 2010 uusmaalaisille yrityksille ja Uudenmaan Yrittäjien elämäntyöpalkinto Illallisella nautitaan Kokousmyllyn keittiömestarin kokoama itäuusmaalainen buffet-illallinen ensiluokkaisista paikallisista mauista Juhlapuheen pitää ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Yhteistyökumppanien tervehdyksen tuo johtaja Ari Perälä, Elisa Oyj Illalliskortti 35. ilmoittaudu 29.10. mennessä mieluiten sähköisesti: www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtumakalenteri. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja: info@uudenmaanyrittajat.fi tai p. 09 274 54214 (Liisa Mustonen). Majoitusvaraukset suoraan Kokousmyllystä, info@kokousmylly.fi, puhelin 0400 941 104. Tumma puku, Suomen Yrittäjien yrittäjäristit ja järjestöansiomerkit Yhteistyössä: Viihtyisää illallista seuraa monta tuntia tunnelmallista yhdessäoloa, hyväntuulista musiikkia ja tanssia uudenmaanyrittajat.fi MIKKO SIMOLINNA ehdokkaaksi Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi 286894 Uudenmaan Yrittäjien hallitus on asettanut Suomen Yrittäjien puheenjohtajaehdokkaaksi Mikko Simolinnan. Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Pontus Palmqvist perustelee valintaa sillä, että yrittäjien menestyksekäs edunvalvonta vaatii jatkossa alue- ja toimialajärjestöjen sekä Suomen Yrittäjien koko organisaation saumatonta yhteistyötä. Uskomme, että Simolinnalla on parhaat edellytykset Helsingintie toimia 10 tämän yhteistyön rakentajana. Yli 100 000 jäsenen järjestö 04400 tarvitsee Järvenpää kokeneen ja vakuuttavan johdon, Palmqvist toteaa. Olen saanut useita yhteydenottoja eri puolilta Suomea, ja minua on pyydetty asettumaan ehdolle SY:n puheenjohtajakilpailuun. Olen haasteesta kiinnostunut ja lähden tavoittelemaan kisan voittoa. Jos minut valitaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi, järjestö saa vahvan joukkuepelaajan johtoonsa. Teemme asioita yhdessä, puheenjohtajalla on oma roolinsa ja toimivalla johdolla omansa., Mikko Simolinna kommentoi ehdokkuuttaan. Suomen Yrittäjille valitaan uusi puheenjohtajisto SY:n liittokokouksessa 22.10.2010 Turussa. Ehdokkaita Suomen puheenjohtajakisassa Taloushallintoliitto on tällä ry:n hetkellä kaksi ja varapuheenjohtajakisassa auktorisoitu kahdeksan. jäsentoimisto www.simolinna.fi www.yrittajapaivat.fi Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A 04400 Järvenpää puh. (09) 279 0730 Turussa kipinöi 22.-24.10. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma Wärtsilänkatu 10-04400 Järvenpää (09) 291 0060 valloilleen myynti@autovaraosa.com Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät kerää lokakuussa yrittäjät Turkuun, ilmoittautuneita on jo yli 1300. Yrittäjäpäivillä verkostoituminen ei jää sanahelinäksi hae uudet bisneskontaktit ja uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi! Yrittäjäpäivät on tarkoitettu kaikille yrittäjille. Elisa Yrittäjäpalvelu Perjantain liittokokouksessa n. 200 virallista kokousedustajaa mm. valitsee järjestölle uuden puheenjohtajiston. Kokousta pääsevät seuraamaan kaikki päivien osallistujat. Lauantain Vimma ja Kipinä -seminaari suuntaa tulevaan. Postikatu Siellä löydetään 4 luovuutta, rohkeutta ja yrittämisen kannustimia. 04400 Perjantain JÄRVENPÄÄ urheiluhenkinen illanvietto, lauantain juhlagaala Vuoden yrittäjä palkintoineen ja monipuolinen Ark. 9 17 oheisohjelmisto tarjoavat valinnanvaraa ja tilaisuuksia vapaaseen keskusteluun. info@thinkit.fi Katso tarkka ohjelma ja ilmoittaudu www.yrittajapaivat.fi. Huom! Hotellikiintiöt pienenevät koko ajan. TERVETULOA ASIAKKAAKSI MEILLÄ PALVELLAAN 2 Puh: 010 3965 115 www.thinkit.fi 20