Kaupunginhallitus 49 30.01.2012 OIKAISUVAATIMUKSET KAUPUNGINHALLITUKSEN 2.1.2012 TEKEMÄÄN VENEPAIKKAMAKSUJA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN 813/08/2011 KH 49 Norista Oy, Jaakko Kokko/Lappeenrannan Moottoriveneseura ry, Tommi Isotalo/ Lappeenrannan Pursiseura ry, Juha Torniainen/ Saimaan Kulkurit Ry ja Tero Penttilä/ Suur-Saimaan Wanhat Laivat ry ovat tehneet oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen päätökseen. Satamajohtaja Hannu Lappalaisen vastine 24.1.2012: Tausta Satamalaitoksen hallinnassa on 18 venesatamassa yhteensä 2 800 venepaikkaa. Satamalaitos on nyt nettobudjetoitu taseyksikkö kaupungin organisaatiossa ja investoinnit ovat tulleet kaupungin investointibudjetista. Satamalaitoksen talousarviossa on pystytty kattamaan käyttötalouskulut, mutta ei käytännössä lainkaan investointien poistoja. Satamalaitoksen todellinen tulos on ollut vuositasolla n. 0,65 milj euroa tappiollinen kun poistot otetaan huomioon. Satamalaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden kirjanpitoarvo v. 2010 tilinpäätöksessä on n. 6,3 milj. euroa. Tästä omaisuusmassasta venepaikkojen osuus on 2 milj. ja matkustajasataman, rahtisataman, kenttien ja raiteistojen osuus yhteensä 4,3 milj.. Venepaikkojen (kesäpaikat sekä talvisäilytys) tuotto v. 2011 on ollut yhteensä 235.000. Nyt päätetyllä ko. paikkoihin tulevalla korotuksella lisätuloja saadaan n. 120.000. Yhtiöittämisvelvoite Vireillä oleva kuntalain muutosehdotus johtaa siihen, että mm. kunnalliset satamalaitokset on yhtiöitettävä. Lappeenrannan kaupungin osalta tarkoituksenmukaisin tapa on liittää satamatoiminnat Lappeenranta Free Zone Oy:öön, josta asiasta kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen 20.6.2011, ja jonka päätöksen perusteella yhtiöittämistä on valmisteltu.
Yhtiöittämisselvityksessä on analysoitu satamalaitoksen tuleva tase ja sille siirtyvät omaisuuserät sekä niiden käypä arvo. Yhtiömuotoisena venesatamien kaikki kustannukset tulee kattaa tuloilla eli käyttäjät maksavat jatkossa kaikki venepaikkojen ylläpitokustannukset ja korvaus- ja uusinvestoinnit. Tätä harrastustoimintaa ei siis ole tarkoitus avustaa verovaroilla. Muutos uuteen rahoitustilanteeseen on tehtävä yhtiöittämisen yhteydessä, eikä todellinen korotustarve ollut tarkkaan tiedossa ennen viime syksynä tehtyä kattavaa käyttöomaisuuden arviointia. Omaisuuden arviointi KPMG Oy:n laatiman kirjanpitoaineistoon perustuvan yhdistymis ja yhtiöittämisselvityksen mukaan satamalaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo on n. 6,3 milj.. Tuosta arvosta satamaliiketoimintoihin suoraan liittyvän ja yhtiöön siirrettävän käyttöomaisuuden alaskirjattu käypä arvo on 1,- 1,6 milj. + 2011 vuoden investoinnit. Rahti- ja matkustajasataman laitureiden käypä arvo on 0,6 milj. Rahtisataman kentät ja raiteistot eivät siirry yhtiöittämisessä yhtiöön omaisuudeksi vaan jäävät yhtiön hallintaan ja kaupungin omistukseen. Taloudellinen selvitys, venepaikat Pelkästään venepaikkoja koskevan omaisuuden käypä tasearvo on 1,5 milj., josta tulee 15 vuoden poistoajalla poistettavaa 100 000 /vuosi. Venepaikkojen hallintakustannuksiin tulee poistojen lisäksi laskea yhden toimistohenkilön vuosityöaikaa vastaava kustannus (30 000 ), 50 % yhden satamatyöntekijän vuosityöaikaa vastaavasta kustannuksesta (15 000 ), venepaikkojen ylläpitopitokustannukset (korjauskulut, vartiointi, sähkö, vesi) keskimäärin 180 000 /vuosi, sekä osuus yleiskustannuksista (10 000 ), yhteensä noin 335 000 /vuosi. Näin ollen pelkästään venepaikoista ja talvisäilytyksestä tulee saada yhtiöittämisen yhteydessä suunniteltujen käyttöomaisuuden alaskirjausten myötä vuositasolla tuottoa vähintään 335 000. Mikäli alaskirjauksia ei tehdä, kasvaa rahoitustarve suoraan suhteessa tasearvoon. Venepaikkoihin liittyvät tuotot ja kustannukset: Venepaikkojen kesä ja talvisäilytys tuotot 2011 235000
palkkakustannukset ja osuus yleiskustannuksista -55000 ylläpitokustannukset -180000 poistot, venepaikat 1,5 milj /15 v -100000 kustannukset yhteensä -335 000 Erotus, voitto / tappio ennen korotusta -100 000 2012 korotuksen vaikutus 120 000 investointivaraus tuleviin hankkeisiin 20 000 Venepaikkamaksuun sisältyy käyttövesi ja sähkö niissä satamissa, joihin ne on pystytty investoimaan. Vierasvenesatamamaksuun 25 /vrk sisältyy venepaikan lisäksi, vesi, sähkö, wc-palvelut sekä aamun sanomalehti. Kaupunginhallituksen 2.1.2012 tekemän taksakorotuksen vaikutus tuottoihin on 120 000, joka kattaa toiminnan kustannukset ja antaa pienen varauksen investointeihin. Mikäli venesatamien kirjanpitoarvoa ei tarkisteta vastaamaan käypää arvoa eli 0,5 miljoonan euron alaskirjausta ei tehdä, pitäisi venepaikkataksoja korottaa selvästi enemmän. Huomioitavaa on myös se että yhtiöittämisen myötä yhtiön tulee jatkossa maksaa vuokraa satamatoimintoihin liittyvistä maa- ja vesialueista. Nämä maksut vaikuttavat talouteen ja tulokseen ja sitä kautta tulevaisuuden hinnoitteluun. Määräävä markkina-asema Määräävää markkina-asemaa tai sen saavuttamista ei ole kielletty laissa. Vain määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. (www.kilpailuvirasto.fi) Määräävä markkina-asema ei sinänsä ole väärin eikä Lappeenrannan kaupunki ole käyttänyt asemaa väärin. Kustannukset on katettava käyttäjiltä eikä siihen perustuva hinnoittelu ole miltään osin väärin, kuten edellä oleva kustannusselvitys osoittaa. Alla lisäksi hintavertailu Lappeenrannan venepaikoista: Hintavertailu, venepaikat LPR EUR/kausi paikan leveys 2,5m 3m 3,5m Halkosaari/kaupunginlahti, 2012/ kaupunki 220 250 280 Linnoitusniemi, 2012/ kaupunki 270 310 350 Likosenlahti, 2011/veneseura 340 410 492
New Port Of Saimaa Gardens/yksityinen 475 675 995 Yhtiön mahdollisuus investoida jatkossa uusiin venesatamiin on hyvin rajallinen, joten yksityinen palveluntarjonta on varteenotettava ja tervetullut vaihtoehto uusiin venesatamakohteisiin. Edellä olevan perusteella katson, että venepaikkataksojen korotuspäätös on ollut välttämätöntä ja oikea eikä oikaisuvaatimuksissa esitetyissä perusteluissa ole mitään sellaista, minkä vuoksi päätöstä tulisi muuttaa. Oikaisuvaatimukset ovat esityslistan liitteenä. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee oikaisuvaatimukset ja niihin annetun vastineen tiedoksi ja toteaa, että venepaikkamaksuilla tulee kattaa venepaikoista syntyvät kustannukset. Vastineesta käy selville, että korotetut maksut eivät ole kohtuuttomat, niillä katetaan venepaikoista aiheutuvat käyttökustannukset, investointien poistot ja pystytään varautumaan vain pieneltä osin tuleviin investointeihin. Edellä olevan perusteella kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimukset. Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen An ja Hel vas to esit ti Lee na Kohvakka-Turjan kannat tamana, et tä vas ti netta ei hyväk sytä vaan asia palautetaan uudel leen val mis teluun hinnan korotusten kohtuullistamiseksi. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Pu heenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kan nattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Anja Helvaston esitys tä ää nes tä vät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Anja Helvaston esi tys tullut kaupunginhallituksen pää tök sek si. Ää nestys esitys hy väksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yksitoista (11) kau pun ginhallituksen jäsentä/varajäsentä (Laakko, Näivä, Tor niai nen, Ii tiä, Hakula, Lindh, Belinskij, Partanen, Pulli, Holo pai nen) ää nesti vät JAA ja kol me (3) kau pun gin hal li tuksen jä sen tä (Helvasto, Kohvakka-Turja, Timonen) EI ja yksi (1) kaupun ginhallituksen varajäsen (Virkki) äänesti tyhjää.
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksy neen kau punginjoh tajan esityk sen. Merkittiin, että pöytäkirjaan lii tettiin asianajaja Kari J. Laineen 30.1.2012 lähettämä asiaa koskeva sähköposti.