1 LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA Sisällys: 1. Koulutuksen volyymit s. 2 2. KM- tutkinnon tavoitteet s. 4 3. KM- tutkinnon rakenteet s. 12 4. Harjoittelu s. 15 5. Opettajan pedagogiset opinnot s. 15 6. Monialaiset opinnot s. 18 7. Sivuaineopinnot s. 23 8. Didaktinen kirjallisuus luokanopettajakoulutuksessa s. 23 Käytetyt lähteet 24.11.2004 Leena Lehtimäki HY/Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ VOKKE - projekti
2 1. Koulutuksen volyymit Luokanopettajien koulutusta Suomen yliopistoissa järjestävät Helsingin, Joensuun (Joensuu ja Savonlinna), Jyväskylän (Jyväskylä ja Chydenius - Instituutti Kokkolassa), Oulun (Oulu ja Kajaani), Lapin, Tampereen (Hämeenlinna) ja Turun yliopisto (Turku ja Rauma) sekä Åbo Akademi (Vaasa). Opiskelijavalinta suomenkieliseen luokanopettajakoulutukseen on kaksivaiheinen. Esivalinta suoritetaan todistusten perusteella ja sitä hoitaa Jyväskylän yliopisto. Toisen vaiheen eli valintakokeen järjestää kukin yliopisto erikseen. Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa järjestetään kansainvälistä tai vieraskielipainotteista luokanopettajakoulutusta, jossa opetus annetaan pääosin englannin kielellä. Yksityiskohtaisemmat valintaperusteet vaihtelevat yliopistoittain. Ruotsinkielisen luokanopettajan koulutuksen valinnoista vastaa Åbo Akademi. (Yliopistojen valintaopas 2004, Opetushallitus) Taulukossa 1 on eritelty yliopistoittain luokanopettajakoulutuksen aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot. Tiedot on kerätty yliopistojen kasvatustieteiden tiedekuntien opintotoimistoista ja tiedekuntien opinto-oppaista. Taulukko 1: Yliopistojen aloituspaikat ja suoritetut luokanopettajatutkinnot vuonna 1998 ja 2003. Yliopisto Aloituspaikat 1998 Suoritetut tutkinnot 1998 Aloituspaikat 2003 HY 101 82 156 108 JoY 140 167 140 120 JY 115 119 131 120 LY 64 59 64 62 OY 140 143 148 140 TaY 80 82 91 90 TY 156 133 155 157 ÅA 100 58 112 64 Yhteensä 896 842 997 861 Aloituspaikat vuonna 1998 ja vuonna 2003 Suoritetut tutkinnot 2003 Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen otettiin vuonna 1998 opiskelijat yhteisvalinnan kautta. Vuonna 2003 luokanopettajaopiskelijoita otettiin sekä yhteisvalinnan kautta (103) että ns. lisäkoulutukseen (40), jossa opiskellaan oman työn ohella. Lisäksi vuonna 2003 Helsingin yliopistoon otettiin seitsemän monikulttuurisen taustan omaavaa ja kuusi vanhamuotoista luokanopettajaopiskelijaa.
3 Joensuun yliopistossa voi opiskella luokanopettajaksi sekä Joensuussa että Savonlinnassa. Aloituspaikkojen lukumäärä on viidessä vuodessa säilynyt ennallaan, vaikka vuoden 1998 luvussa ovat mukana viisi ns. vanhamuotoisen tutkinnon jo suorittanutta opiskelijaa. Jyväskylän yliopistossa voi opiskella luokanopettajaksi joko Jyväskylässä päätoimisesti opiskellen tai Kokkolan Chydenius - Instituutissa muuntokoulutuksessa. Jyväskylän yliopistossa on ns. JULIET-ohjelma (Jyväskylä University Language and International Education for Teachers), joka antaa valmiudet opettaa englannin kielellä perusasteella. Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi myös viittomakielisessä koulutuksessa. Jyväskylän yliopistoon otettavien luokanopettajaopiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2003 jonkun verran. Lapin yliopiston kiintiö sisään otettavien uusien luokanopettajaopiskelijoiden osalta on pysynyt suunnilleen samana. Lapin yliopiston uusista opiskelijoista vuonna 2003 valittiin 48 tavalliseen luokanopettajakoulutukseen ja 16 mediapainotteiseen koulutusohjelmaan. Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajan koulutukseen valitaan vuosittain 40 uutta opiskelijaa ja Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen valitaan vuosittain 60 uutta opiskelijaa. Lisäksi vuonna 1998 Oulun opettajankoulutuslaitoksessa aloitti Master of Education koulutus (englannin kielinen ohjelma) ja teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus, jotka tuottavat luokanopettajan kelpoisuuden ja joihin kumpaankin valittiin erillisen haun perusteella 20 uutta opiskelijaa. Sekä Master of Education koulutus että teknologiapainotteinen koulutus aloitettiin myös vuonna 2003 ja vielä lisäksi vuonna 2003 Ouluun otettiin ruotsin kielen kielikylpyyn painottuvaan koulutukseen 16 opiskelijaa, joista 8 oli luokanopettajaopiskelijaa. Tampereen yliopistossa luokanopettajaksi opiskellaan pääosin Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella. Vuonna 2003 Tampereen yliopistossa oli mahdollisuus hakeutua luokanopettajakoulutuksen valintojen yhteydessä vaihtoehtoisesti kasvatustieteen maisterin tutkintoon, joka sisälsi peruskoulun matematiikan aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittavat opinnot. Tutkinnon pääaine on kasvatustiede (sisältää aineen opettajan pedagogiset opinnot 35 ov) ja laajana sivuaineena matematiikka (vähintään 35 ov). Opiskelijoita valittiin 10. Tampereen yliopistossa on myös luokanopettajien lisäkoulutusohjelma. Turun yliopistossa voi opiskella joko Turussa tai Raumalla (aloituspaikkoja vuonna 2003 Turussa 85 ja Raumalla 70). Aloituspaikkojen lukumäärä viiden vuoden aikana on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Åbo Akademissa Vaasassa järjestetään maamme ruotsinkielinen luokanopettajakoulutus. Aloituspaikkoja oli vuonna 1998 100 ja vuonna 2003 112. Aloituspaikkojen määrän kasvu johtuu mm. siitä, että vuonna 2003 Åbo
4 Akademiin valittiin 40 uutta luokanopettajaopiskelijaa, jotka samalla saavat mahdollisuuden pätevöityä vuosiluokkien 7-9 aineenopettajiksi matematiikassa, englannin tai suomen kielessä (ns. laaja sivuaine). Koulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon, ja se on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Kolme ensimmäistä opiskeluvuotta opiskellaan Vaasassa ja kaksi jälkimmäistä vuotta Helsingissä. Luokanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä on maassamme kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2003 101 opiskelijapaikalla. Samalla erilaisten koulutusohjelmien lukumäärä on kasvanut (mm. mahdollisuus saada samalla aineenopettajan kelpoisuus tietyssä aineessa, etenkin matematiikassa luokille 7-9). Suoritetut KM -tutkinnot Valmistuvien luokanopettajien määrä kasvoi vuodesta 1998 vuoteen 2003 19 luokanopettajan verran. Aloituspaikkojen määrän lisääminen ei ole vielä vuoteen 2003 mennessä vaikuttanut valmistuvien luokanopettajien määrään. 2. KM tutkinnon tavoitteet Luokanopettajan koulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon, jonka laajuus on 160 opintoviikkoa. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon neljässä, viidessä vuodessa. Maisterin tutkinnon tavoitteet ovat: 1. pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden perusteiden tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; 2. tieteellisten menetelmien tuntemus; 3. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 4. tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot. Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. (A 576/95, 8 ) Helsingin yliopisto Helsingin yliopistossa voi opiskella luokanopettajaksi pääaineena joko kasvatustiede tai kasvatuspsykologia. Luokanopettajakoulutuksen tavoitteita ovat Helsingin yliopistossa (pääaine kasvatustiede): 1. Opiskelija perehtyy ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun ja kehittymiseen elinikäisen oppimisen periaatteet perustanaan siten, että kykenee yhdessä kotien kanssa edistämään lapsen kaikinpuolista kehittymistä ja koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
5 2. Opiskelija perehtyy kasvatuksen filosofisiin, historiallisiin ja yhteiskunnallisiin perusteisiin voidakseen opinnoissaan tutkia, eritellä, arvioida ja kehittää yhteiskuntaa, kulttuuria, erilaisia kasvatus- ja koulutusjärjestelmiä ja niiden toimintaa sekä koulutussuunnittelua ja koulutuspolitiikkaa. 3. Opiskelija perehtyy koulukasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja työtapoihin siten, että hänellä on hyvät taidot ja tiedot suunnitella, toteuttaa ja evaluoida kasvatus- ja opetustapahtumia. 4. Opiskelija harjaannuttaa metakognitiivisia taitojaan ja kykyjään perustella ja raportoida teoriaopinnoissaan sekä tehdessään päätöksiä kasvatus- ja opetustilanteissa. 5. Opiskelija hankkii valmiuksia toimia oman työnsä kehittäjänä, vaikuttajana, kokeilijana, tutkijana ja asiantuntijana. 6. Opiskelija on kykenevä kansainväliseen yhteistyöhön. 7. Opiskelijalla on valmius jatkaa opintojaan kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja muissa tiedekunnissa. (HY/Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2004-2005, osa A, 63) Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian yksikön luokanopettajakoulutuksen yleistavoitteena on: 1. Opettajuuden kehittäminen: oman ajattelun ja toiminnan analysointi, tutkiminen ja arviointi sekä opettajuuden ydinosaamisen rakentaminen. 2. Oppimisprosessin ymmärtäminen sekä sen suuntaamisen ja ohjaamisen oppiminen. 3. Vuorovaikutusvalmiuksien oppiminen ja oman toiminnan tiedostaminen suhteessa eri tilanteisiin ja niissä toimiviin muihin ihmisiin. 4. Itsetuntemuksen syventäminen. 5. Ihmisen kehityksen, erilaisten ihmisten ja heidän erilaisten taustojensa ja lähtökohtiensa ymmärtäminen. 6. Opetussuunnitelmatyön oppiminen: tavoitteiden, oppimisympäristöjen ja toiminnan suunnittelu sekä arviointi yhteistyössä muiden suunnitteluun osallistuvien kanssa. 7. Maailmankuvan syventäminen ja laajentaminen, maailman eri ilmiöiden ja niiden muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen. 8. Tiedonhankinta- ja soveltamistaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen oppiminen. 9. Oman aseman tiedostaminen kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa: koulun aseman, tehtävän ja merkityksen ymmärtäminen, kouluun perehtyminen oppivana organisaationa sekä lasten ja nuorten maailmaan ja kehitykseen syventyminen. (HY/Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2003-2005, osa A, 71)
6 Joensuun yliopisto Joensuun yliopistossa luokanopettajaksi voi opiskella joko Joensuun yksikössä tai Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella. Koulutuksen tavoitteet Joensuun yliopistossa: Luokanopettajien koulutuksen päävastuinen tiede on kasvatustiede. Kasvatustiede antaa teoreettisen perustan opettajan tehtävien hoitamiselle. Kasvatustieteen opintojen tavoitteena on myös johdattaa opiskelija tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustoimintaan. Koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on jatkokoulutuskelpoisuus kasvatustieteessä.(joy/kasvatustieteiden tiedekunta, opinto-opas 2003-2005, 107) Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija perehtyy ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, opettajan ja oppijan väliseen vuorovaikutukseen sekä kasvatus-, oppimis- ja kehitysprosessia koskeviin tieteellisiin teorioihin ja niiden sovelluksiin käytännön kasvatustyössä siten, että hän kykenee luomaan omaa mielekästä käyttöteoriaansa ja opettajana toimiessaan edistämään oppijan kokonaispersoonallisuuden kehitystä sekä koulun kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksessa painotetaan monitieteisen kasvatustieteen ja koulussa opetettavien aineiden teoreettis-metodologisia sisältöjä ja käytännön sovelluksia. Opetus ja opiskelu kytketän tieteelliseen tutkimukseen, siten että opiskelija saisi valmiudet jäsentää ja ratkaista itsenäisesti kasvatustieteellisiä ongelmia sekä kehittää työtään tutkimuksen keinoin. Opiskelija luo koulutuksessa omaa mielekästä käyttöteoriaansa voidakseen opettajana toimiessaan ymmärtää oman opettajuutensa ja oppilaiden kokonaispersoonallisuuden kehitystä sekä edistääkseen kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi opiskellaan ja tutkitaan Ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, kasvatusta, oppimista ja kouluyhteisön vuorovaikutussuhteita koskevia tieteellisiä teorioita ja käytännön sovelluksia, Opettajan työn yhteiskunnallisia ja kulttuurisia edellytyksiä muutosvaatimuksineen, Koulutyössä vaadittavien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sisällöt ja menetelmät sekä Tieteellistä toimintaa erityisesti monitieteisen kasvatuksen tutkimuksen alueella. (JoY/Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, opinto-opas 2003-2005, 23-24)
7 Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa esitellään opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelmaa, joka koskee kaikkia opettajankoulutusta Jyväskylän yliopistossa. Opettajankoulutuksen tehtävänä on luoda pohja suomalaisen koulujärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle kouluttamalla opettamisen, oppimisen ja ohjaamisen asiantuntijoita, jotka pystyvät tukemaan monipuolisesti niin yksilöllisiä kuin yhteisöllisiäkin oppimisprosesseja. Nämä asiantuntijat ovat vastuuntuntoisia, avarakatseisia, elämän eri puolia ymmärtäviä ja itseään kehittäviä kasvatuksen ammattilaisia. Opettajuus, professionaalisuus ja asiantuntijuus opettajan työssä Opetussuunnitelman lähtökohta on opettajan työ. Tässä nojataan kolmeen käsitteeseen: opettajuus, asiantuntijuus ja professionaalisuus. 1. Opettajuus korostaa opettajan aseman ja tehtävän ainutlaatuisuutta ja opettajan ammatin henkilökohtaista ja moraalista luonnetta. Opettajan työ vaatii henkilökohtaista sitoutumista opettajan tehtävään. 2. Professionaalisuus korostaa opettajan työn vaatimaa erityisosaamista ja ammattikunnan vastuuta opetuksen ja kasvatuksen kehittämisestä eri koulutusinstituutioissa. Opettajan professiossa korostuu vastavuoroisuus. 3. Asiantuntijuudessa yhdistyy ymmärrys ja osaaminen. Asiantunteva opettaja osaa opettaa ja kasvattaa, mutta myös perustella toimintaansa teoreettisen ja käytännöllisen ymmärryksen avulla. Asiantuntijuuteen kuuluu myös ymmärryksen ja osaamisen arviointikyky, johon liittyvät valmius oppia uutta ja kyseenalaistaa, avoimuus erilaisille asioille. Opettajan asiantuntijuus on jaettua, joka mahdollistaa opettajayhteisön toimintakyvyn. Opettajan asiantuntijuuteen kuuluu myös ammatillinen eetos. Opettajan työssä on pysyviä tehtäviä, mutta toisaalta opettajan työ muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Opettajan tärkein pysyvä tehtävä on oppimisen ja kasvun ohjaaminen. Tätä tehdessään opettaja tarvitsee vuorovaikutustaitoja. Samoja taitoja hän tarvitsee toimiakseen yhteistyössä sekä toisten opettajien että muiden yhteistyötahojen kanssa. Opettajan työllä on laajat ja moniulotteiset yhteiskunnalliset seuraukset. Opetussuunnitelma rakentuu sekä opettajan pysyvien tehtävien varaan että opettajan työn luonteen muuttumiseen tulevaisuudessa. Henkilökohtaisen ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaaminen on yhä tärkeämpää. Myös yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on tärkeää.
8 Asiantuntijaksi oppiminen Opettajankoulutuksen tärkein tavoite on tukea asiantuntijuuden kehittymistä. Tämä asiantuntijuus tarkoittaa käytännön ammattitaitoa, jonka avulla voidaan selvitä opettajan työn esittämistä moninaisista haasteista. Toisaalta sillä tarkoitetaan syvällistä ymmärrystä oppimisesta, opettamisesta ja kasvun tukemisesta. Tärkeää on jatkuva itsensä kehittäminen, johon opettajankoulutus antaa välineitä. Asiantuntijaksi kasvu edellyttää vuosien työkokemusta. Asiantuntijaksi kasvu merkitsee jatkuvaa dialogia opettajan ja opiskelijan välillä. Opettajankoulutuksen oppimisympäristöt tulee rakentaa niin, että opiskelija saa maksimaalisen tuen osaamisensa ja ymmärryksensä kehittämiseen. Työskentelyn tulee olla ongelmalähtöistä, kokemuksellista, toiminnallista, yhteisöllistä ja vastuullista, jotta teoria ja käytäntö voivat integroitua. Opettajaksi opiskelun tärkein osa on opetusharjoittelu. Se muodostaa keskiön, johon muut opinnot sidotaan. Lisäksi eri opettajaryhmien koulutuksen tulee tapahtua mahdollisimman tiiviissä yhteydessä, jotta luodaan edellytyksiä yhteistyölle eri opettajaryhmien kesken. (JY/Kasvatustieteiden tiedekunta, opinto-opas 2003-2005, 106-109) Chydenius - Instituutin luokanopettajakoulutuksen keskeisiä painotuksia ovat 1. muuntokoulutuksen ja jatkuvan koulutuksen toteuttaminen, 2. koulutuksen ja yhteiskunnallisen arkitodellisuuden lähentäminen sekä 3. yhteiskunta- ja arvofilosofien ajattelun syventäminen. Pedagogisina ja didaktisina painotuksina koulutuksessa korostetaan 1. oppimisympäristön avoimuutta ja opiskelijalähtöisyyttä, 2. teorian ja käytännön yhteyttä sekä 3. oppimisen yhteisöllisyyttä, 4. erityistä huomiota kiinnitetään myös koulutuksen laadun arviointiin. (JY/ Chydenius - Instituutti, luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelma 2003-2004, 2-3) Lapin yliopisto Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että Opiskelija perehtyy lapsen ja nuoren kehitykseen sekä kasvatuksen ja opetuksen tieteellisiin teorioihin ja niiden sovelluksiin käytännön opetus- ja kasvatustyössä, Opiskelija perehtyy peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmatyöhön niin, että hän pystyy aktiivisesti vaikuttamaan opetuksen jatkuvaan kehittämiseen, Opiskelija hankkii perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja erilaisista koulujärjestelmistä ja niiden toiminnasta voidakseen arvioida ja kehittää niitä yhteistyössä muiden lasten ja nuorten kasvatukseen osallistuvien kanssa Opiskelija hankkii pohjan oman työyhteisönsä ymmärtämiselle ja sen jatkuvalle kehittämiselle
9 Opiskelija hankkii pohjan itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun, tutkimustyöhön, oman työnsä tutkimiseen sekä tutkimustulosten kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. (LY/Kasvatustieteellisen tiedekunnan opintoopas 2003-2005, 84-85) Oulun yliopisto Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas kertoo periaatteista, joilla luokanopettajan koulutusta on uudistettu viime vuosina voimakkaasti. Tämän jälkeen esitellään koulutuksen tavoitteet. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehittymistä eettisesti tiedostaviksi kasvatus- ja opetusalan ammattilaisiksi, jotka: Kykenevät ja sitoutuvat toimimaan erilaisissa kasvatusalan tehtävissä Tutkivat ja kehittävät työtään erilaisissa kasvatusalan instituutioissa Toimivat rakentavan kriittisesti ja tulevaisuuteen suuntautuneesti Tiedostavat työnsä yhteiskunnallisen merkityksen Kykenevät vastaamaan kasvatusalaa kohtaaviin uusiin haasteisiin Edistävät toiminnassaan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa Tavoitteet ovat samanlaiset sekä kasvatustiedettä että kasvatuspsykologiaa pääaineena opiskeleville opiskelijoille. Englanninkielisen luokanopettajakoulutuksen tavoitteet ovat myös samat (kansainvälinen painotus), mutta teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa korostetaan lisäksi seuraavia seikkoja: Opettajan valmiuksien kehittäminen niin, että hän pystyy hyödyntämään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia opetustyössään. Opettajan valmiuksia kasvattaa oppilaat ymmärtämään teknologista maailmaa, sen hyviä ja huonoja puolia sekä sen kehittämistä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Opettajan valmiuksia hyödyntää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja teknologisen kasvatuksen kehittämisessä sekä teknologiakasvatusta matemaattis-luonnontieteellisten tietojen ja taitojen kehittämisessä. (OY/Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, 2003-2005). Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajan koulutuksen erityisenä tavoitteena on, että Opiskelija perehtyy lapsen ja nuoren fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä kasvatuksen ja opetuksen tieteellisiin teorioihin ja niiden sovelluksiin käytännön opetus- ja kasvatustyössä siten, että hän kykenee opettajana edistämään lapsen ja nuoren kokonaispersoonallisuuden kehitystä ja muiden koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista; Opiskelija perehtyy opetettavien aineiden sisältöön ja niiden opettamiseen siten, että hän saa tosiasiallisen pätevyyden luokanopettajan tehtäviin ja kykenee erilaisissa oloissa opettamaan peruskoulun opetussuunnitelman
10 eri aineita sekä perehtyy ainakin yhden aineenopettamiseen muita syvällisemmin; Opiskelija saa perustiedot yhteiskunnasta, erilaisista koulujärjestelmistä ja niiden toiminnasta sekä koulutuspolitiikasta siten, että hän tulee tietoiseksi vastuustaan yhteiskunnan jäsenenä ja kasvattajana sekä kykenee suunnitelmalliseen ja yhteisvastuulliseen toimintaan lasten kasvatuksessa ja koulujärjestelmän toiminnassa muiden kasvatukseen osallistuvien kanssa sekä Opiskelija perehtyy kasvatustieteen historiaan, teorioihin, menetelmiin ja tutkimustuloksiin siten, että hän kykenee jäsentämään kasvatustieteellisiä ongelmia, hankkimaan tietoa, analysoimaan, tekemään päätelmiä ja raportoimaan tutkimustuloksia sekä saa valmiuden tarkastella saamaansa koulutusta ja opetusta kriittisesti. Opiskelija saa teoreettisen tietoperustan ja taidot tieto- ja viestintäteknologian soveltamisesta opetukseen sekä kykenee hyödyntämään ja toteuttamaan sovelluksissa tarvittavia oppimateriaaleja. Lukuvuoden aikana opetussuunnitelmaa täydennetään ja kehitetään OPM:n osoittamien resurssien puitteissa siten, että opintoihin vähitellen sisällytetään tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön opintoja 8-10 ov. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa johtamistaidollisia opintoja eli suorittaa Opetushallinnon perusteet ja johtamisen 15 ov:n sivuaineen. Kokonaisuus antaa rehtorin kelpoisuuden. (OY/Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, opinto-opas 2003 2005, 36) Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajan koulutuksen tavoitteet rakentuvat ongelmaperustaisen oppimisen Hämeenlinnan mallille. Mallissa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot on jaettu 3-6 opintoviikon ongelmaperustaisiin jaksoihin, jotka rakentuvat poikkitieteellisten teemojen käsittelylle. Jaksot muodostavat opiskelun keskiön ja niihin sidotaan muita opintoja. Oppimisen lähtökohtana ovat opetuksen ja oppimisen arkitodellisuudesta nousevat skenaariot tai ongelmat. Opinto-oppaan teksti on kirjoitettu opiskelijalle sinä muodossa, esim. Olet tehnyt suuremman valinnan kuin ehkä olet ajatellutkaan lähtiessäsi opiskelemaan kasvatuksen ammattilaiseksi. Koulutuksen tavoitteena on tarjota teoreettisia, taidollisia ja taiteellisia opintojaksoja ja oppimistilanteita, jotka auttavat asiantuntijaksi kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. Koulutuksessa kehitetään oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia opettajan perustaitojen karttumiselle ja tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Opettaja tarvitsee sekä ajattelun taitoja että eettistä ja esteettistä herkkyyttä. Opettajalla täytyy olla herkkyyttä kuunnella monenlaisia ääniä ja nähdä erilaisia sävyjä sekä kyky erottaa niistä olennainen. Opiskelijalle
11 tarjotaan monipuolisen opettajan työvälineistön ohella sekä sivistäviä että elämyksellisiä oppimiskokemuksia, jotka rohkaisevat opettajan tielle ja virittävät oppimisen halun elämän tärkeäksi ohjenuoraksi. (TaY/Kasvatustieteiden tiedekunta, opinto -opas 2004 2005, 74-75) Turun yliopisto Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksen ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen tavoitteen määrittelyssä on sekä molemmille yhteinen että eriytyvä osa. Yhteinen osa: opettajan tehtäviin suuntautuvassa koulutuksessa ohjataan opiskelija kehittämään valmiuttaan itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana, sekä valmiuksiaan opetettavien aineiden hallintaan. Luokanopettajan koulutuksen ammatillisena perustana ovat esiopetuksen ja perusopetuksen luokkien 1-6 luokanopettajan tehtävät. Keskeistä koulutuksessa on opetettavien aineiden perusopintojen, kasvatustieteen opintojen ja opetusharjoittelun integraatio. Luokanopettajan koulutuksessa opiskelija kehittää valmiuksiaan myös kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. Eriytyvä osa, Turku: Opintojen suunnittelun lähtökohtana on visio, joka perustuu kokonaisvaltaiseen käsitykseen ihmisestä. Opettajan tehtävänä on oppimisen ohjaaminen ja oppilaan kasvun tukeminen. Opettajankoulutuksen tavoitteena on minäkäsitykseltään realistinen, itseohjautuva ja työtään tutkiva ja kehittävä kasvattaja-/opettajapersoonallisuus, joka toimii työyhteisössä ja yhteiskunnassa muutostekijänä. (TY/Kasvatustieteiden tiedekunta, opinto-opas 2003-2005, 85) Eriytyvä osa, Rauma: Kasvatustieteellisissä opinnoissa pyritään tukemaan opiskelijan kehittymistä kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijaksi. Visiona on itseensä ja ihmissuhteisiinsa, erityisesti oppilaisiinsa myönteisesti asennoituva opettaja, joka tiedostaa omaa kasvatus- ja opetustoimintaansa sekä niiden perusteita, tavoitteita ja päämääriä ja joka pyrkii myös kriittisesti arvioimaan, tutkimaan ja kehittämään omaa työtään ottaen samalla huomioon yhteiskunnan muutosvaatimukset. Opinnoissa kannustetaan opiskelijan omaa aktiivista tiedon etsintää ja prosessointia, ongelmien havaitsemista ja niiden itsenäistä ratkaisemista. (TY/Kasvatustieteiden tiedekunta, opinto-opas, 2003 2005, 119) Åbo Akademi Åbo Akademin Vaasan opettajankoulutuslaitoksen opinto-oppaassa ei esitellä tavoitteita asetusta laajemmin. (ÅA/Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning, Studiehandbook 2003-2005).
12 3. KM- tutkinnon rakenteet Luokanopettajien koulutukseen kuuluu kasvatustieteen maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine (kasvatustiede tai kasvatuspsykologia) ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot (35 opintoviikkoa) sekä 35 opintoviikon laajuiset, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. (A 576/95, 12 ). Tutkintoon sisältyy sivuaineopintoja, jotka ovat peruskoulussa opetettavien aineiden opintoja, peruskoulun aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja tai muita opintoja. Tutkintoon sisältyy kieli- ja viestintäopintoja ja mahdollisesti myös vapaasti valittavia opintoja. Luokanopettajan tutkinnon rakenne eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa näkyy taulukosta 1. Tutkintojen rakenteiden luokittelun pohjana on käytetty opintooppaita.
13 Taulukko 2: Luokanopettajan (KM) koulutus 160 ov, tutkinnon rakenne eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa. HY; Kasv.tiede HY; Kasv.psyk. HY; Monimuoto JoY; Joensuu JoY; Savonlinna JY; Jyväskylä JY; Kokkola LY; Rovaniemi OY; Kasv.tiede OY; Kasv. psyk. Yleis- Opinnot, Kieli- ja Viestintäopinnot Perusopinnot Aine- Opinnot Syventävät opinnot Yliopisto, Koulutusohjelma Monialaiset opinnot Sivuaineopinnot 11 15 20 40 35 2* 15 tai 1 * 35 11 15 20 40 35 2* 15 tai 1 * 35 11 15 20 40 35 2 * 15 tai 1 * 35 13 15 20 40 35 2 * 15 tai 1* 35 12 15 20 40 35 2 * 15 tai 1 * 35 12 15 20 40 35 2* 15 tai 1* 35 7 15 20 40 35 2 * 15 tai 1 * 35 15 15 20 40 35 2 * 15 tai 1* 35 9 16 15 20 42 35 2 * 15 tai 1 * 35 6 15 20 45 35 2 * 15 tai 1 * 35 Muut opinnot/ Valinnaiset Opinnot Yht. 4 tai 9 160 8-9 tai 3-4 160 4 tai 9 160 2 7 160 3 8 160 8 160 13 160 5 160 3 160 9 kasvatus- 160 tieteellisiä opintoja 3 160 OY; 9 14 15 20 42 35 2 * 15 Master of. tai 1 * 35 Education OY; 9 16 15 20 42 35 2 * 15 160 Teknologia tai 1 * 35 OY; 15 15 20 40 35 2 * 15 160 Kajaani tai 1 * 35 OY; 7 15 20 19 35 35 55 ruotsi 160 Ruotsink. 14 Kielikylpy harjoittelu TaY; 10 16 19 40 35 2 * 15 5 10 160 Hämeenlinna tai 35 TaY; 14 15 20 40 35 Vähint. 160 Sa Matem. 36 TY/Turku 10 15 20 40 35 15 20 tai 0 26 160 35-40 TY/Rauma 10 15 20 40 35 15-20 tai 0 26 160 35-40 ÅA/Vaasa 10 15 20 40 35 2 * 15 tai 10 160 30 tai 35 ÅA/Vaasa; Ympäristö- Kasvatus 10 15 20 40 35 2 * 15 tai 30 tai 35 10 160
14 Yleisopintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen laajuus vaihtelee jopa 10 opintoviikkoa. Enimmillään opintoja voi olla 16 opintoviikkoa (Oulun yliopisto, pääaineena kasvatustiede tai teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus) ja vähimmillään 6 opintoviikkoa (Oulun yliopisto, pääaine kasvatuspsykologia). Oulun yliopiston koulutusohjelmissa opintojen laajuus voi vaihdella eniten. Kajaanin ruotsinkielisessä kielikylpykoulutuksessa ja Chydenius - Instituutissa yleis-, kieli- ja viestintäopintoja on yhteensä 7 opintoviikkoa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa 10 opintoviikkoa, Helsingin yliopistossa 11 opintoviikkoa, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella ja Jyväskylän yliopistossa 12 opintoviikkoa. Joensuun yliopistossa 13 opintoviikkoa ja Tampereen yliopistossa (sivuaine matematiikka) 14 opintoviikkoa. Kasvatustieteen perus- ja aineopintojen laajuus on yleensä yhteensä 35 opintoviikkoa ja syventävien opintojen laajuus on 40 opintoviikkoa. Pienin syventävien opintojen määrä on Kajaanin ruotsinkielisessä kielikylpykoulutuksessa ja laajimmat syventävät opinnot ovat Oulun yliopiston luokanopettajakoulutusohjelmissa. Taulukko 3: Pro gradun/tutkielman osuus syventävistä opinnoista luokanopettajakoulutuksessa eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa. Yliopisto, koulutusohjelma Pro gradun osuus syventävistä opinnoista HY; kaikki koulutusohjelmat 14 JoY; Joensuu 16 JoY; Savonlinna 16 JY; muuntokoulutus 18 JY 12 LY 15 OY; kaikki Oulun koulutusohjelmat 16 OY; Kajaani 14 TaY; Hämeenlinna 15 TaY; sivuaine matematiikka 12 TY/Turku 15 TY/Rauma 15 ÅA/Vaasa 18 Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu/tutkielma vaihtelee laajuudeltaan eri yliopistoissa. Opinto-oppaiden mukaan laajimmat pro gradut tekevät Åbo Akademin ja Chydenius - Instituutin opiskelijat, mutta tutkielman opintoviikkomäärästä 18 ei ole eroteltu seminaareja. Kaikkien muiden koulutusohjelmien osalta seminaarit on erotettu tutkielman opintoviikkomäärästä. Suppein pro gradu- työ opintoviikoilla mitattuna (12 opintoviikkoa) tehdään Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa koulutusohjelmassa, jossa sivuaineena on matematiikka.
15 4. Harjoittelu Luokanopettajakoulutukseen kuuluva harjoittelu muodostaa keskeisen osan koulutuksesta. Harjoittelusta käytetään vaihtelevaa terminologiaa (praktikum, harjoittelu, työssä oppiminen, opettajaharjoittelu, opetusharjoittelu). Harjoittelun laajuus vaihtelee. Taulukko 5: Luokanopettajakoulutuksen harjoittelun kokonaislaajuus (ov) eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa. Yliopisto, koulutusohjelma Harjoittelun kokonaislaajuus HY; kaikki koulutusohjelmat 15 JoY; Joensuu 14 JoY; Savonlinna 15 JY 15 JY; muuntokoulutus 17 LY 18 OY; pa kasvatustiede 16 OY; pa kasvatuspsykologia 15 OY; Master of Education ja 13 Teknologiapainotteinen koulutus OY; Kajaani 14 TaY; Hämeenlinna 18 TY 16 ÅA 18 Harjoittelun laajuus on 18 opintoviikkoa Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella, Lapin yliopistossa ja Åbo Akademissa, 17 opintoviikkoa Chydenius - Instituutissa, 16 opintoviikkoa Turun yliopistossa ja Oulun yliopistossa (pääaine kasvatustiede), 15 opintoviikkoa Helsingissä, Savonlinnassa, Jyväskylässä ja Oulussa (pääaine kasvatuspsykologia), 14 opintoviikkoa Joensuussa ja Kajaanissa, 13 opintoviikkoa Oulun yliopiston englanninkielisessä ja teknologiapainotteisessa koulutuksessa. 5. Opettajan pedagogiset opinnot Luokanopettajan koulutukseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (35 opintoviikkoa). Opettajan pedagogiset opinnot painottuvat didaktisesti ja sisältävät harjoittelua. Seuraavassa taulukossa 6 on esitelty luokanopettajan koulutuksien opettajan pedagogisten opintojen rakennetta eri yliopistoissa. Pedagogiset opinnot on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin: Alku- ja varhaiskasvatus Ainedidaktiikka Didaktiikka Erityispedagogiikka
16 Harjoittelu Kasvatustiede Kehityspsykologia,kasvatuspsykologia,oppimispsykologia, sosiaalipsykologia Kasvatuksen filosofiset ja yhteiskunnalliset perusteet, kasvatussosiologia, koulutussosiologia Opetushallinto Opettajan työ, opettajuus, vuorovaikutustaidot Tutkimusmetodologia, tutkimusmenetelmät Valinnaiset opinnot Muut opinnot, yliopistokohtaisia painotuksia Luokittelu on tehty opintokokonaisuuden mukaan, eli yksi opintokokonaisuus on luokiteltu yhteen sisällölliseen kokonaisuuteen. Luokittelu on tehty opintooppaiden tarjoaman informaation perusteella.
17 Taulukko 6: Opettajan pedagogisten opintojen (35 ov) rakenne luokanopettajan koulutuksessa eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa. Sisältö HY JoY/ Joensuu JoY/ Savonlinna JY JY Kok- Kola LY OY * OY / Kajaa ni TaY TY Turk u TY Rauma Alku- ja 2 1 2 2 2 2 varhaiskasvatus Ainedidaktiikka 6 Didaktiikka 10 6 4 4 4 6 4 7**** 7 6 6 Erityispedagogiikka Oppilashuolto 3 3 2 3 4 ** 3 2 2 2 Harjoittelu 15 10 11 9 8 12 10 14 3 7 7 10 Kasvatustiede 2 2 2 6 2 2 2 Kasvatuspsykologia 2 2 3 2 2 3 4 6 5 5 4 Kehityspsykologia Oppimispsykologia Sosiaalipsykologia Kasvatuksen 3 1 1 3 2 6**** 2 2 2 kulttuuriset perusteet, Kasvatussosiologia Koulutussosiologia Opetushallinto 1 1 1 1 1 2 2 Opettajan työ 1 3 4 2 3 2 3 2 Opettajuus Vuorovaikutustaid ot Tutkimusmetodologia 5 9 5 3 2 10 4 4 5 Tutkimusmenetelmät Valinnaiset opinnot 2 4 2 Muita opintoja, 2 3 yliopistokohtaisia painotuksia Yhteensä 35 35 35 20*** 18* **** 35 35 35 35 35 35 * Oulun yliopisto/kasvatuspsykologia pääaineena: Opettajan pedagogiset opinnot muodostuvat osasta psykologian aineopintojen ja kasvatuspsykologian syve ntävien opintojen opintojaksoja sekä muista kasvatustieteellisistä opinnoista (OY/Kasvatustieteiden tiedekunta, opinto-opas 2003-2005). ** Oulun yliopistossa erityispedagogiikan 4 ov:n kokonaisuuden sijasta Master of Education koulutuksessa koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmät eri maissa ÅA
18 kokonaisuus ja teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa teknologiakasvatus-opintokokonaisuus. *** Jyväskylän yliopiston Chydenius - Instituutissa Kokkolassa opettajan pedagogiset opinnot rakentuvat kasvatustieteen 15 opintoviikon laajuisista perusopinnoista ja 20 opintoviikon laajuisista aineopinnoista. Perusopinnot edellytetään aiemmin suoritetuiksi. **** Tampereen yliopistossa näihin opintojaksoihin sisällytetty harjoittelua 3 opintoviikkoa. ***** Lapin yliopistossa opettajan pedagogiset opinnot muodostuvat seuraavasti: ainedidaktiikka I 3 ov, ainedidaktiikka II 3 ov, lo-harjoittelu 2 ov, kenttä- ja kokeiluharjoittelu 4 ov ja syventävä harjoittelu 6 ov. Loput opettajan pedagogiset opinnot muodostuvat kasvatustieteen perus- ja aineopinnoista. Opettajan pedagogisia opintoja ei ole eritelty opinto-oppaassa. 6. Monialaiset opinnot Peruskoulussa vuosiluokilla 1-6 opetus on pääosin luokanopetusta. Luokanopettaja opettaa yleensä kaikkia vuosiluokkien 1-6 aineita. Opetettavat aineet ovat: suomen kieli ja kirjallisuus, historia, uskonto tai elämänkatsomustieto, matematiikka, biologia, maantieto, vieras kieli, liikunta, kuvataide, musiikki, käsityö, fysiikka, kemia, terveystieto, suomi toisena kielenä ja ympäristö- ja luonnontieto. (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus) Monialaisten opintojen laajuus luokanopettajan koulutuksessa on jokaisessa yliopistossa 35 opintoviikkoa asetuksen mukaan. Tämän kokonaisuuden sisällöllinen rakentuminen poikkeaa eri yliopistoissa. Monialaisten opintojen painotuksia tarkastellaan taulukossa 7. Lähteinä on käytetty opinto-oppaita.
19 Opinto- Kokonaisuus Biologia Maantiede Ympäristöoppi Luonnontiede Historia Yhteiskuntaoppi Taulukko 7: luokanopettajakoulutuksen monialaiset opinnot, 35 ov, rakenne eri yliopistoissa. HY JoY JoY/ S:linna JY JY/ Kokkola LY OY OY/ Kajaani TaY TY/ Turku TY/ Rauma 5 5 5 5 3 5 4 6 4 4 4,5 7 2 2 1 2 2 2 1 1 1,5 2 1,5 Kuvataide 2 3 4 4 3,5 3 4,5 3 3 4,5 3 Käsityö 3 5 0,5 4 4,5 Käsityö 2 2 3 (tekstiilityö) Tekninen työ (teknologiakasvatus) 2 2 3 Käsityö, 3 4,5 2,5 3 tekstiilityö TAI tekninen työ, teknologiakasvatus Liikunta 2 3 4 4 4 3 4 3 2,5 4 3 Matematiikka 4 4 4 3 2,5 3 3 4 3 3 4 4 Musiikki 2 3 5 4 3,5 1 6 3 3 5 3 Terveystieto 1 1 Uskonto TAI 2 2 2 2 1 1 1,5 2 1,5 Elämänkatsomus Tieto Uskonto 2 1 Elämänkatsomus 2 1 -tieto Äidinkieli ja 5 5 5 4 3,5 3 5 5 4 3,5 4,5 5 Kirjallisuus Englanti 1 Hum. Ain. 1 Didaktiikka Taito- ja taideain. 1 Didaktiikka Esi- ja 2 2 alkuopetus Opet., oppim. 2 fil. didakt. Ja psyk. per. Vieras kieli 2 Suomen kieli 2 Pakolliset 27 30 35 35 32 25 31 15 27 26 35 35 Opinnot Valinnaiset 8 5 3 10 4 20 8 9 opinnot YHTEENSÄ 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 ÅA
20 Helsingin yliopistossa monialaiset opinnot koostuvat seuraavista osuuksista: Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 5 ov Matematiikan didaktiikka 4 ov Taito- ja taideaineiden didaktiikan perusosat 9 ov sekä valinnaiset osat 2-6 ov Orientoivien aineiden didaktiikan perusosat 9 ov Perusosien jälkeen suoritetaan valinnaiset osat siten, että jokaisen opiskelijan on valittava vähintään yksi kahden opintoviikon kokonaisuus sekä taito- ja taideaineiden didaktiikan että orientoivien aineiden didaktiikan opintokokonaisuudesta. Pakollisia opintoja on 27 opintoviikkoa ja valinnaisia osia tulee suorittaa 8 opintoviikkoa. Joensuun yliopistossa luokanopettajien koulutuksen monialaiset opinnot rakentuvat kolmesta kokonaisuudesta: Humanistiset aineet 9-12 ov Matemaattis-luonnontieteelliset aineet 9-12 ov Taito- ja taideaineet 12-14 ov. Valinnaisia opintoja opiskelija voi valita humanistisista ja matemaattisluonnontieteellisistä aineista yhteensä 3ov ja taito- ja taideaineista yhteensä 2ov. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa luokanopettajan koulutuksen monialaiset opinnot on ryhmitelty seuraavasti: Kommunikaatioaineet (äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide, musiikki, liikunta) 18 ov Kulttuurihistorialliset aineet (katsomusaineet ja historia) 3 ov Teknologiset aineet (käsityö: tekstiilityö ja tekninen työ/teknologia) 5 ov Matemaattis-luonnontieteelliset aineet (matematiikka, biologia, maantiede, fysiikan ja kemian perusteet) 9 ov Valinnaisia opintokokonaisuuksia ei ole. Jyväskylän yliopistossa monialaiset opinnot rakentuvat seuraavasti: Biologia, maantieto ja ympäristöoppi 5 ov Esi- ja alkuopetuksen pedagogiikka 2 ov Historia ja yhteiskuntaoppi 2 ov Kuvataide 4 ov Käsityökasvatus ja tekstiilityö 2 ov * Liikunta 4 ov Matematiikka 3 ov * Musiikki 4 ov Teknologiakasvatus ja tekninen työ * 2 ov Terveystieto 1 ov Uskonto tai elämänkatsomustieto *2 ov Äidinkieli ja kirjallisuus 4 ov Tähdellä (*) merkityissä aineissa opettajankoulutuslaitos järjestää näitä aineita täydentäviä 1 ov:n laajuisia vapaavalintaisia opintoja. Tekniseen työhön ja
21 tekstiilityöhön liittyy ennen varsinaisia opetettavan aineenopintoja 1 ov:n laajuinen valmistava kurssi. Teknisen työn valmistava kurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat opiskelleet peruskoulussa pääosin tekstiilityötä ja tekstiilityön valmistava kurssi niille, jotka ovat opiskelleet peruskoulussa pääosin teknistä työtä. Jyväskylän yliopiston muuntokoulutuksessa Chydenius Instituutissa monialaisten rakenne on seuraava: Pedagogisen toiminnan perusteet yht. 4 ov Äidinkieli ja yhteiskunnalliset aineet yht. 7,5 ov Matematiikka ja luonnontieteet yht. 5,5 ov Taito- ja taideaineet yht. 15 ov Valinnaiset aihekokonaisuudet yht. 3 ov Lapin yliopistossa pakollisia opintoja monialaisissa opinnoissa on 25 ov ja valinnaisia opintoja on 10 ov. Pakollisten opintojen kokonaisuus rakentuu seuraavasti: Elämänkatsomustieto 2 ov Historia 2 ov Kuvataide 3 ov Liikunta 3 ov Matematiikka 3 ov Musiikki 1 ov Käsityö/tekninen työ ja teknologiakasvatus 3 ov Käsityö/tekstiilityö 3 ov Uskonto 2 ov Ympäristö- ja luonnontieto 4 ov Fysiikka ja kemia 1 ov Äidinkieli ja kirjallisuus 3 ov Englannin kieli 1 ov Didaktiikka 1 ov Oulun yliopiston Oulun opettajankoulutuslaitoksessa opiskelija (pääaine kasvatustiede) suorittaa eri modulien pakolliset opinnot: Äidinkielen ja orientoivien aineiden moduuli 8 ov Matemaattis - luonnontiteellisten aineiden moduuli 8 ov Taito- ja taideaineiden moduuli 15 ov (Yhden taito- ja taideaineen opinnot voidaan suorittaa 2 ov:n laajuisina) Jokainen moduli sisältää 1 ov:n opetusharjoittelua. Lisäksi 4 ov opiskelijan valitsemia opintoja Kasvatuspsykologia pääaineena opiskeleville valinnaisiin opintoihin kuuluu myös alkukasvatus (2 ov). Master of Education, International Programme koulutus ja teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus noudattavat monialaisten opintojen osalta saamaa opetussuunnitelmaa kuin kasvatustiedettä pääaineena opiskelevilla opiskelijoita.
22 Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa pakollisia monialaisia opintoja on 15 opintoviikkoa (äidinkieli ja kirjallisuus 5 ov, matematiikka 4 ov, luonnontieteet 6 ov). Vaihtoehtoisten opintojen osuudeksi jää 20 opintoviikkoa (musiikki 5 ov, tekninen työ ja teknologia 5 ov, tekstiilityö ja teknologia 5 ov, kuvataide 5 ov, liikunta- ja terveyskasvatus 5 ov, historia ja yhteiskuntatiede 5 ov, uskonto, elämäkatsomustieto ja monikulttuurisuus 5 ov), jolloin opiskelija suorittaa neljä 5 opintoviikon pakettia. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa kaikille yhteisiä opintoja on 27 ov ja valinnaisia opintoja 8 ov. Yhteiset opinnot muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista: Äidinkieli ja kirjallisuus 4 ov Matematiikka 3 ov Luonnontieteelliset reaaliaineet 4 ov Humanistiset reaaliaineet 3 ov Taito- ja taideaineet 13 ov. Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksessa kaikille opiskelijoille yhteisiä monialaisia opintoja on 26 ov: Äidinkieli ja kirjallisuus 3,5, ov, matematiikka 3 ov, historia 1,5 ov, uskonto 1,5 ov, ympäristö- ja luonnontiede 4 ov, kuvataide 3ov, käsityö 4 ov, musiikki 3 ov ja liikunta 2,5 ov. Valinnaisia opintoja on kolme 3ov:n täydentävää opintojaksoa. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksessa monialaisissa opinnoissa kaikille yhteisiä opintojaksoja ovat seuraavat: äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikka 4,5 ov, matematiikka 4 ov, historia 2ov, uskonto 2ov, ympäristö- ja luonnontiede yht. 4,5 ov, kuvataide 4,5 ov, käsityö 4,5 ov, musiikki 5 ov ja liikunta 4 ov. Valinnaisia opintojaksoja ei ole. Åbo Akademissa monialaiset opinnot on jaettu Humanistisiin aineisiin 12 ov, Matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin 11 ov ja Taito- ja taideaineisiin 12 ov. Luonnontieteelliset aineet (biologia, maantiede, ympäristöoppi, luonnontiede) ovat kaikissa yliopistoissa luokanopettajan monialaisissa opinnoissa pakollisia. Niiden yhteenlaskettu opintoviikkomäärä vaihtelee kolmesta (Kokkola ja Tampere) seitsemään (Åbo Akademi, ympäristökasvatuksen painotus). Historia ja yhteiskuntaoppi on laajuudeltaan 1, 1,5 tai 2 opintoviikkoa samalla tavoin kuin uskonto ja elämänkatsomustieto. Matematiikan laajuus on yleensä 4 tai 3 opintoviikkoa, mutta Kokkolan muuntokoulutuksessa vain 2,5 opintoviikkoa.
23 Musiikin opintojen laajuus vaihtelee paljon, esimerkiksi Lapin yliopistossa pakollisen musiikin laajuus on vain 1 opintoviikko ja Oulun yliopistossa jopa 6 opintoviikkoa. Käsityön laajuus vaihtelee. Helsingissä, Savonlinnassa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Raumalla luokanopettajaopiskelijat opiskelevat sekä tekstiilityötä että teknistä työtä. Joensuussa, Oulussa ja Åbo Akademissa luokanopettajaopiskelijat suorittavat pakollisina opintoina vain toisen käsityöaineen. Liikunnan opintojen osuus on pienimmillään 2 opintoviikkoa (Helsingin yliopisto) ja laajimmillaan 4 opintoviikkoa (Jyväskylä, Kokkola, Savonlinna, Oulu ja Rauma). Luokanopettajan monialaisissa pakollisissa opinnoissa on jonkin verran yliopistokohtaisia painotuksia. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa opiskellaan terveystietoa sekä esi- ja alkuopetusta omina opintokokonaisuuksina. Åbo Akademissa opiskellaan pakollisina opintoina sekä vierasta kieltä että suomen kieltä. Tampereen yliopistossa on haluttu omat didaktiset kokonaisuudet sekä taito- ja taideaineille että humanistisille aineille. Kunkin yliopiston omat vahvat tieteenalat näkyvät myös luokanopettajan monialaisten opintojen painopisteinä. 8. Sivuaineopinnot Luokanopettajakoulutuksessa suoritetaan sivuaineopintoina joko kaksi 15 opintoviikon laajuista tai yksi 35 opintoviikon laajuinen kokonaisuus (Kts. Taulukko 2). Kokonaisuudet ovat joko opettajankoulutuslaitoksilla järjestettäviä opintoja tai muita yliopistollisia sivuainekokonaisuuksia yliopistojen tarjonnan mukaan. Opiskelija voi myös suorittaa muita vapaasti valittavia opintoja (kts. Taulukko 2), joiden laajuus ja tarjonta vaihtelee yliopistoittain. Mikäli ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät vähintään 35 opintoviikon laajuiset sivuaineopinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, tutkinto antaa kelpoisuuden (aineenopettajan) peruskoulun lehtorin virkaan tässä aineessa. 9. Didaktinen kirjallisuus luokanopettajan koulutuksessa Seuraavassa taulukossa 8 on esitetty didaktisen kirjallisuuden kappalemäärä, joka opiskellaan luokanopettajakoulutuksessa. Mukaan on laskettu kaikki opintooppaissa lueteltu kirjallisuus, ts. mukaan on otettu oheiskirjallisuus tms. Kirjallisuus koskee yleistä didaktiikkaa, ei ainekohtaista didaktiikkaa. Tarkastelun lähteinä ovat tiedekuntien opinto-oppaat.
24 Taulukko 8: Yleistä didaktiikka koskevan kirjallisuuden määrä luokanopettajakoulutuksen tutkintovaatimuksissa. Yliopisto/koulutusohjelma Didaktisen kirjallisuuden Lukumäärä HY/kasvatustiede 28 HY/kasvatuspsykologia 15 JoY 20 JoY/Savonlinna 17 JY 19 JY/Chydenius Instituutti 19 LY 11 OY/kasvatustiede 13 OY/kasvatuspsykologia 4 OY/teknologia-painotus 13 OY/Kajaanin okl 9 TaY 2 TY/Turku 8 TY/Rauma 11 ÅA 15 Taulukossa 9 tarkastellaan eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa yhteneväistä didaktista kirjallisuutta. Atjosen ja Uusikylän teos Didaktiikan perusteet on ylivoimaisesti käytetyin didaktiikan oppikirja luokanopettajakoulutuksessa. Myös Lahdeksen Peruskoulun uusi didaktiikka on varsin suosittu kirja (7 koulutusohjelmaa). 5:ssä koulutusohjelmassa käytetään Aeblin opetuksen perusmuodot -teosta, Hakkaraisen & Longan & Lipposen Tutkiva oppiminen teosta ja Rauste -von Wrightin ja von Wrightin Oppiminen ja koulutus - teosta. Taulukko 9: Luokanopettajakoulutuksen didaktinen kirjallisuus, eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa yhtenevä kirjallisuus. Luokittelu Tekijät Teos 11 koulutusohjelmassa Atjonen & Uusikylä Didaktiikan perusteet sama teos 7 koulutusohjelmassa Lahdes Peruskoulun uusi sama teos didaktiikka 5 koulutusohjelmassa Aebli Opetuksen perusmuodot sama teos Hakkarainen & Lipponen Tutkiva oppiminen & Lonka Rauste-von Wright & von Oppiminen ja koulutus Wright 4 koulutusohjelmassa Bruner The culture of Education sama teos 3 koulutusohjelmassa Tynjälä Oppiminen tiedon
25 sama teos 2 koulutusohjelmassa sama teos rakentamisena Korpinen & Pollari & Arviointi oppimisen Koppinen tukena Puolimatka Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa Uljens School didactics and learning Mezirov Uudistava oppiminen Eteläpelto Oppiminen ja asiantuntijuus Joyce & Weil Models of teaching Atjonen Oppimistapahtuman kuvaaminen didaktisessa laboratoriossa Haapasalo Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu Käytetyt lähteet Asetus 576/1995. Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus. Yliopistojen kasvatustieteiden tiedekuntien opintotoimistojen toimittamat tiedot luokanopettajakoulutuksesta vuodelta 1998 ja vuodelta 2003. Yliopistojen valintaoppaat 1998, 2003 ja 2004. Opinto-oppaat Helsingin yliopisto > www.helsinki.fi< Kumlin, Terhi (toim.). Kasvatustieteellisen tiedekunnan opinto-opas, osa A, tutkintovaatimukset 2001-2002 2004-2005. Yliopistopaino, Helsinki 2003. Jyväskylän yliopisto >www.jyu.fi< Kesonen, Riitta (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas 2003-2005. Gummerrus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2003. Luokanopettajien aikuiskoulutuksen opetussuunnitelma 2003-2004. Jyväskylän yliopisto, Chydenius - Instituutti.
26 Joensuun yliopisto > www.joensuu.fi< Autti & Karjalainen & Posti & Malinen & Walling & Kyllönen & Rinne & Vihermäki & Jonsson-Fuchs & Järvinen & Mustonen &Heikkinen (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunta, Opinto-opas 2003-2005. Yliopistopaino, Joensuu 2003. Kokkonen, Hellevi & Putto, Elli (toim.). Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Opinto-opas 2003-2005. Yliopistopaino, Joensuu 2003. Lapin yliopisto > www.ulapland.fi< Auranen, Kyllikki (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas 2003-2005. lapin yliopiston monistuskeskus, Rovaniemi 2003. Oulun yliopisto www.oulu.fi Kramsu, Raili (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunta, Opinto-opas 2003-2005. Raahen Kirjapaino Oy 2003. Kramsu, Raili & Käsmä, Jouko (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Opinto-opas 2003-2005. Raahen Kirjapaino Oy 2003. Tampereen yliopisto >www.uta.fi< Tahvola, Arja (toim.). Kasvatustieteiden tiedekunta, Opinto-opas 2003-2004, 2004-2005. Kirjakas Oy, Nurmijärvi 2003. Turun yliopisto > www.utu.fi< Aalto, Irmeli (toim.). Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opinto-opas 2003-2005. Kirjapaino Typopress Oy, Turku 2003. Åbo Akademi > ww.abo.fi< Studiehandbok. Åbo Akademi, Pedagogiska Fakulteten, Institutionen för Lärarutbildning 2003-2005. Åbo Akademis tryckeri, Åbo 2003.
27