Maahanmuutto - käsitteitä MAAHANMUUTTAJA ulkomailta toiseen maahan muuttava henkilö, joka ei ole ko. maan kansalainen tavoitteena on pysyvä asuminen Suomessa yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä: pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, paluumuuttajat, työperäiset maahanmuuttajat
PAKOLAINEN henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaissopimus) maailmassa on yli 20 milj. pakolaista Suomen pakolaiskiintiö n. 750/vuosi, vrt. Ruotsi 1 700, Kanada 7 500
TURVAPAIKANHAKIJA henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta hakemus jätetään maahan tullessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka SIIRTOLAINEN pysyvästi toiseen maahan asumaan muuttanut henkilö
PALUUMUUTTAJA ulkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut ulkomailla ja palaa takaisin Suomeen (myös inkerinsuomalaiset) TYÖPERUSTEINEN MAAHANMUUTTO työvoimaa rekrytoidaan ulkomailta pysyvä maahanmuutto vai tilapäinen ratkaisu?
MONIKULTTUURINEN SUOMI Suomen perinteiset vähemmistöt: - saamelaiset (6000) - ruotsinkieliset ( 294 000) - romanit (10 000) - tataarit (900) ensimmäiset kiintiöpakolaiset Suomeen 1973 Chilestä 1980-luvulle asti Suomesta muutti pois enemmän suomalaisia kuin tänne muutti ulkomaalaisia
Maahanmuutto lisääntyi erityisesti 1990-luvulla: - 1990 inkeriläiset saivat paluumuuttajan aseman - 1991 somalialaisia turvapaikanhakijoita yli tuhat - 1993 ja 1994 Jugoslavian hajoaminen Suomessa oli ulkomaalaisia v. 1990 26 000 v. 2006 122 000 (2,3 %) 43 % ulkomaalaisista asuu pääkaupunkiseudulla
ULKOMAALAISET SUOMESSA SUURIMMAT RYHMÄT 31.12.2006 (VRK) Venäjä 25 314 Viro 17 543 Ruotsi 8 295 Somalia 4 621 Serbia ja Montenegro 3 352 Kiina 3 299 Irak 3 038 Thaimaa 2 988 Saksa 2 957 Iso-Britannia 2 915
SUURIMMAT KIELIRYHMÄT TURUSSA Turussa on 174 800 asukasta suomen kieli 155 893 ruotsi 9 138 muut kielet 9 834 venäjä 2226 arabia 1110 albania 819 kurdi 797 eesti 619 somali 455 vietnam 436
MITÄ ON KULTTUURI? Kulttuuriin liittyvät asiat ovat opittuja. Me kasvamme kulttuuriin. Me kasvamme kulttuurissa, omassa tai vieraassa. Kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Aineellinen, näkyvä kulttuuri Esim, ruoka, vaatteet, rakennukset, ihmisten välinen vuorovaikutus Aineeton, näkymätön kulttuuri Esim. arvot,normit, tavat, maailmankatsomus
MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS? Kulttuuri määrittelee meidän käyttäytymistämme. Se sitoo meitä yhteen. Se erottaa meidät muista. Monikulttuurisuus = tilanne, jossa erilaisia kulttuureja edustavat yksilöt ja ryhmät elävät yhdessä
MAAHANMUUTON TAUSTA JA TYÖYHTEISÖ Vaikuttaako maahanmuuton tausta työhön sopeutumiseen ja työn tekemiseen? Yhdistäviä tekijöitä: - halu päästä osaksi yhteiskuntaa - halu toimeentuloon - halu maksaa takaisin yhteiskunnalle - ajoittainen koti-ikävä Erottavia tekijöitä: - pakolaistaustaisilla henkilöillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka heijastuvat joissakin tilanteissa (pelko, ahdistus, depressio)
MIKSI MAAHANMUUTTAJAT HERÄTTÄVÄT KIELTEISIÄ TUNTEITA? Omaan ryhmään kuuluminen on ihmistä hallitseva piirre. Omaa ryhmää ja sen tapoja suojellaan. Kaikilla on ennakkoluuloja. Tutusta poikkeavat asiat herättävät ennakkoluuloja, jopa pelkoa. Luulot leviävät tietoa voimakkaammin, väärää tietoa on vaikea korjata. Stereotypiat elävät: tyypillinen savolainen/venäläinen/ruotsalainen/homo Tunnistanko omia ennakkoluulojani? - Mitä minä luulen? - Mitä minä asiasta tiedän?
MITEN KULTTUURIEROT VAIKUTTAVAT TYÖSSÄ JA TYÖYHTEISÖSSÄ? Riippuu kulttuurista ja vastaanottavasta työyhteisöstä - erot eri kulttuurien välillä suuria jo Euroopassa - erilaisuuden sietokyky on erilainen eri ihmisillä ja työpaikoilla - asioiden tärkeysjärjestys elämässä voi olla erilainen (perhe, suku, ystävät/työ)
Mitkä ovat suomalaiselle työkulttuurille ominaisia asioita? - tehokkuus - demokraattisuus - puhumattomuus (vähäinen keskustelu) - vastuunjako - nopea päätöksenteko Työkulttuurien erot? - yksilöllisyys kollektiivisuus - oma-aloitteisuus ohjeiden noudattaminen - hierarkiat, valtasuhteet - epämuodollisuus muodollisuus - kontrollointi
VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Kielellinen ja tehtäväkeskeinen vuorovaikutus (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) Vähäpuheinen vuorovaikutus, eleet ja ilmeet tärkeitä tulkinnassa (Aasia) Katsekontakti (rehellisyys epäkunnioitus) Henkilökohtainen tila (kiusallisuus toisen huomioiminen, kunnioittaminen) Käskyjen vastaanottaminen
Suomalainen viestijä puhuu vain kun hänellä on asiaa lähestyy uusia tilanteita tarkkailemalla kunnioittaa toisten yksityisyyttä on sitä mieltä, että hänellä on oikeus kuunnella hiljaisuus ei ole häiriötekijä ääntä ei koroteta elekieli on niukkaa Tulkintaesimerkkejä suomalaisesta on sulkeutunut ei ole kiinnostunut muista ihmisistä ei ole kiinnostunut muiden mielipiteistä on vaikeasti tulkittava
KULTTUURISET EROT: YHTEISÖLLISYYS - YKSILÖLLISYYS Yksilöllisessä kulttuurissa yksilö on pienin yksikkö. Yksilöllä on omat päämäärät ja tavoitteet. Yksilö on itse vastuussa omista teoistaan. Erilaisia elämäntapoja. Riippumattomuus, itsenäisyys, rohkeus. Ydinperhe. Länsi- ja P-Eurooppa, P- Amerikka Yhteisöllisessä kulttuurissa yhteisö on elämän pienin yksikkö. Yhteisön tarpeet ja päämäärät menevät edelle. Yksilö edustaa ryhmää. Riippuvaisuus, ei kilpailua, turvallisuus, auktoriteettien kunnioitus. Suurperhe. Aasia, Afrikka, E- ja K- Amerikka, I- ja E- Eurooppa
KULTTUURISET EROT: AIKAKÄSITYS Lineaarinen eli lyhyen aikavälin kulttuuri kristinusko, juutalaisuus, islam Ajalla on alku ja loppu. Tämä hetki ja tulevaisuus korostuvat. Aika on rahaa Syklinen eli pitkän aikavälin kulttuuri hindulaisuus, buddhalaisuus Aika on aluton ja loputon. Mikään hetki ei ole korvaamaton.
KULTTUURISET EROT: AIKAKÄSITYS TYÖSSÄ Yksiaikainen kulttuuri systemaattisuus, aikataulut, etukäteissuunnittelu, projektit Täsmällisyys ja etukäteen sovituista asioista kiinnipitäminen Työ- ja asiakeskeisyys Yksilöllisyyden korostaminen Moniaikainen kulttuuri Ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin aikataulut. Useita tehtäviä samaan aikaan Ei täsmällisyysodotuksia, suvaitsevaisuus myöhästelyyn Ihmissuhdekeskeisyys Yhteisöllisyyden korostuminen
KULTTUURISET EROT: VALTAETÄISYYS Pieni valtaetäisyys Usko ihmisten tasaarvoon valta-asemista huolimatta (työnantaja työntekijä, vanhempi lapsi, mies nainen) Työntekijällä on vastuuta ja hän on oma-aloitteinen. Pohjoismaat, P- Amerikka Suuri valtaetäisyys Yksilöiden välinen eriarvoisuus Valtarakenteet ovat näkyviä. Työnteon tarkka ohjaus ja valvonta Selvät käskynannot Arabimaat, Aasia, Afrikka, E-Amerikka
KULTTUURIKOLAREITA TYÖPAIKALLA KIELI Maahanmuuttajan kielitaito on heikko. Hän osaa kirjakieltä ja yleiskieltä, murre ja ammattikieli on vierasta. Hänelle puhutaan epäselvästi tai liian nopeasti. Hänelle ei puhuta juuri mitään, koska oletetaan, että ei se kuitenkaan ymmärrä. Hän ei uskalla sanoa, että ei ymmärrä (epäkohteliasta, ymmärtämättömyys leimaa tyhmäksi). Hänen puhettaan on vaikea ymmärtää. Ei haluta ymmärtää, ei jakseta kysyä riittävästi, eli ei varmisteta viestin perillemenoa.
KOLAREITA TYÖPAIKAN KIRJOITTAMATTOMAT SÄÄNNÖT Vuorovaikutustavat erilaisissa tilanteissa: kokoukset, palaverit, tauot - esim. asiallisuus tuttavallisuus - virallisuus epävirallisuus Epävirallinen organisaatio kuka kukin on työpaikalla Ammattitaitoon kohdistuvat odotukset, jotka liittyvät ns. hyvä tyyppi käsitteeseen - esim. täsmällisyys, tunnollisuus, luotettavuus, yhteistyötaidot Suomalaisten työntekijöiden maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakkoluulot ja odotukset
Työpaikan sääntöjen noudattamisen tärkeys verrattuna ns. suhteilla saatuihin etuihin Käsitykset yksityisyydestä - esim. erilaiset työelämän tabut, kuten työkaverin palkkatiedot, perhetilanteiden selvittelyt
KOLAREITA VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Tervehtiminen: mitä kuuluu? - osoittaa kiinnostusta toiseen ihmiseen - osa small talkia Teitittely sinuttelu - toisen kunnioittaminen, arvohierarkiat Kohteliaisuus suomen kielestä puuttuu please Keskustelu - keskeyttäminen koetaan eri tavalla eri kulttuureissa - kuulluksi tuleminen oma mielipide on tärkeä Voimakas äänenkäyttö ja elekieli vierasta suomalaisessa työelämässä Em. perusteella: Onko suomalainen töykeä?
KOLAREITA USKONTO Ongelmana usein tiedon puute Uskonnon merkitys on monessa kulttuurissa paljon suurempi kuin Suomessa. - uskonto olennainen osa arkea - uskonto vakavasti otettava asia Uskonnolliset pyhät ja tapahtumat - pyhäpäivien merkitys suuri Ruokailu: kielletyt ruoka-aineet: (tai esim. teurastustapa) Uskonnollisuudessa on kaikkialla yksilöllisiä eroja Työaikana rukoilu? - sovittava työnantajan kanssa -rukoiluun riittää pari minuuttia (vrt. tupakkatauko)
KOLAREITA ASIAKASPALVELUSSA Asiakaspalvelussa asiakaspalvelijalla kielellinen ylihallinta (vrt. puhun ruotsalaisen kanssa mieluummin englantia kuin ruotsia) Valtaetäisyys suhteessa asiakkaaseen: Suuren valtaetäisyyden maissa virkamies ei palvelija, vaan herra, joka käyttää valtaa asiakkaaseen nähden / luottamuksen puute suomalaiseen virkamieheen. Korruptio monissa maissa. Luottohenkilö (suvun vanhin, arvostetuin, koulutetuin) hoitaa asiat / ei sovi suoran viestinnän kulttuuriin.
Opittu avuttomuus / tottunut saamaan tiettyjä palveluja Suomessa. Arviointikyky ei sama kuin suomalaisella (esim. miten painokkaasti voi palveluja pyytää tai vaatia). Islam: mies on perheen pää ja elättäjä (vaimo voi avustaa käymällä työssä, mutta on ensisijassa äiti ja vaimo), mies hoitaa kodin ulkop. asiat. Vrt. elämä Suomessa ennen
PALAUTE TYÖNTEKIJÖILTÄ MAAHANMUUTTAJISTA Ahkera Tunnollinen Oppimiskykyinen Motivoitunut Arka, vetäytyvä Ei kysy (ei uskalla kysyä?) Kielivaikeuksia, ei ymmärrä paljon Tekee paljon, liikaakin Ei ymmärrä, että jotkut asia on tehtävä nopeasti
MAAHANMUUTTAJIEN INTEGROITUMISTA ESTÄVIÄ TEKIJÖITÄ HEIDÄN ITSENSÄ KANNALTA Kielitaidon puute Omat kielteiset asenteet ja motivaation puute Heikko itsetunto, koti-ikävä, traum. kokemukset Muuttunut tai heikentynyt ammatti-identiteetti Työnteon ja työkulttuurien erot eri maissa Suomalaisen työkulttuurin heikko tuntemus Suomalaisen työyhteisön vieraus Perehdytyksen, ohjauksen ja neuvonnan saanti/kielitaidon puute Henkilökohtaisten kontaktien puute Ei tiedetä, mitä suomalaisessa työssä vaaditaan
MAAHANMUUTTAJIEN INTEGROITUMISTA ESTÄVIÄ TEKIJÖITÄ TYÖORGANISAATION KANNALTA Työyhteisöjen negatiiviset asenteet maahanmuuttajia kohtaan Heikot tiedot ja pelko vieraita kulttuureja kohtaan Työn opastuksessa ajan puute Perehdytyksen, ohjauksen ja neuvonnan puute/kielitaidon puute Yrityksiä on vaikea sitouttaa maahanmuuttajien riittävään ohjaukseen ja neuvontaan
MAAHANMUUTTAJAN TARPEITA TYÖPAIKALLA Perehdytys, ohjaus, työnopastus Kulttuurin tulkkaus (työpaikkakulttuuri) Henkilökohtainen tuki Tiedonvälitys Kielellinen tulkkaus
RATKAISUJA Oman tiedon ja tietoisuuden lisääminen Maahanmuuttajataustaisten työtekijöiden huolellinen perehdyttäminen/työpaikkaohjaus Perehdyttäjien kouluttaminen kriittisten asioiden oivaltaminen Työpaikan pelisäännöt kaikille selviksi Työkavereille tiedottaminen uudesta maahanmuuttajataustaisesta työntekijästä Työparimalli Kulttuuritulkit Mitä muuta?