Q&A / PERUSTIETOA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOTIMAJOITUKSESTA 20150907 Refugees Welcome Finland RWF Refugees Welcome Finland kansalaisverkosto on syntynyt reagoimaan nykyiseen tilanteeseen, jossa maahan saapuu ennätysmäärä turvapaikanhakijoita hyvin lyhyessä ajassa. Verkoston tavoitteena on luoda turvapaikanhakijoille mahdollisuuksia kotimajoitukseen kansalaisyhteiskunnan keinoin. Verkosto koostuu ihmisistä, jotka haluavat toimia sinä voit olla yksi meistä. RWF ei ole rekisteröitynyt järjestö eikä sillä ole omia työntekijöitä, teemme kaiken vapaaehtoisvoimin. Uusia tarpeita ja ideoita nousee päivittäin ja moni asia on vielä kesken; valmistelemme ja yritämme ratkaista asiat sitä mukaa kun niitä ilmenee. Toivomme apuasi ja osallistumistasi, mutta myös kärsivällisyyttäsi. Verkoston alulle paneminen, toimintatapojen ja periaatteiden muotoileminen sekä toimijoiden keskinäisten vastuiden jakaminen on vielä kesken. Majoitusjärjestelyihin ja niiden organisoimiseen liittyy paljon juridisia ja turvallisuusnäkökulmia, jotka haluamme selvittää huolella, jotta sekä turvapaikanhakijoiden että majoittajien tuki toteutuu. 1. Kuinka pääsen alkuun? Majoittajille on kerätty tietopaketteja sekä Ylen että Maahanmuuttoviraston (Migri) toimesta. Perehdy ensin niihin ja jatka sitten tämän sivun kysymysten ja vastausten lukemista. http://yle.fi/uutiset/ haluaisitko_majoittaa_turvapaikanhakijan_kotiisi_nailla_ohjeilla_pa aset_alkuun/8283273 http://www.migri.fi/asiointi/asiakastiedotteet/ 1/0/ohjeistus_turvapaikanhakijoiden_kotimajoittajille_62091 Lisätietoa verkoston paikallisryhmistä löydät facebookryhmästä Refugees Welcome Kotimajoitusta turvapaikkaa tarvitseville (Finland) kun ryhmät järjestäytyvät. Tähän kulunee muutamia päiviä. Jos et löydä omalta alueeltasi ryhmää ja haluat olla mukana sen perustamisessa, lue erikseen RWF:n Ohjeet paikallisryhmille.
2. Mitä tukea Refugees Welcome Finland verkosto voi tarjota? Tavoitteemme on, että RWF voi tarjota kontaktin halukkaiden majoittajien ja turvapaikanhakijoiden välille sekä tukihenkilöitä majoittamiseen mukaan lähteville. Toiminnan käynnistämisessä tarvitsemme vapaaehtoisia paikallistasolla ympäri Suomea. Jos olet kiinnostunut koordinaatiovastuun kantamisesta, katso verkoston sivuilla oleva tietopaketti paikallisryhmien perustamisesta. 3. Minkä kokoiseen kotiin voin majoittaa turvapaikanhakijan? Tarvitseeko hän oman huoneen? Majoittamisessa on kyse ihmissuhteista yhtä paljon kuin seinistä. Verkostomme saattaa yhteen ihmisiä, jotka tarvitsevat katon päänsä päälle ja niitä, jotka voivat majoittaa vieraita kotiinsa. Rohkaisemme majoittajia miettimään, millaisissa olosuhteissa he itse jaksaisivat asua useamman kuukauden, oli kyseessä sitten erillinen huone, olohuoneen sohva, tai kodin yläkerta. Asuintilojen pitää olla soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen. RWF verkosto ei ole asuntojen vuokrauspalvelu. 4. Miten pitkästä sitoutumisesta majoittamisessa on kyse? Turvapaikanhakuprosessi kestää nykyään lyhimmillään kuusi kuukautta ja käsittelyajat saattavat pidentyä. Toivottavaa on, että majoitus kestäisi turvapaikanhakijan niin toivoessa koko prosessin ajan. RWF haluaa muistuttaa mahdollisia majoittajia, että turvapaikanhakijat tulevat hyvin vaikeista olosuhteista ja tarvitsevat mahdollisuuden luottamuksellisten ja sitoutuneiden ihmissuhteiden luomiseen. Majoittamisen yksityiskohdista keskustellaan kuitenkin majoittajan, turvapaikanhakijan ja hänelle nimetyn sosiaalityöntekijän kesken aina tapauskohtaisesti. 5. En voi tarjota asuntoa, mutta haluaisin auttaa. Mitä voin tehdä? Refugees Welcome verkosto keskittyy turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen koordinoimiseen ja sen tukemiseen. Emme tällä hetkellä kerää vaatteita tai muuta materiaalista apua. Voit osallistua vapaaehtoisena paikallisryhmien toimintaan esimerkiksi koordinaatio ja tiedotustoiminnassa sekä tukihenkilönä. Muut toimijat ja nettiryhmät, esim. SPR, seurakunnat, Refugee Hospitality Club, KUA ja Pelastakaa lapset ry. tarjoavat mahdollisuuksia muun
tyyppiseen apuun. 6. Miten kohtaan vieraasta kulttuurista tulevan ihmisen? Ensisijaisesti vieraasta kulttuurista tuleva ihminen on ihminen. Teillä voi olla enemmän yhteistä kuin arvaatkaan! Toisaalta kulttuurierot voivat alkaa jo ovella: suomalaiset riisuvat kengät ja kättelevät, monesta muusta kulttuurista tulevat ihmiset kulkevat sisään kengät jalassa ja kättelyä voidaan pitää sopimattomana. Keskustelkaa asioista yhdessä, oppikaa toisiltanne! Valmistaudu haasteisiin, mutta myös odottamattomiin iloihin. 7. Millainen ihminen luokseni olisi tulossa? Turvapaikanhakijat muodostavat erittäin moninaisen ryhmän. Heidän koulutustasonsa vaihtelee korkeasti koulutetuista lukutaidottomiin. Osalla heistä on laaja kielitaito, osa puhuu vain äidinkieltään. Jotkut turvapaikanhakijat ovat lähteneet pakoon esimerkiksi lähestyviä taisteluita, toiset tulevat taistelujen keskeltä. Kodin jättäminen on mistä tahansa syystä raskasta, ja monien turvapaikanhakijoiden matka Suomeen on ollut vaikea ja kestänyt pitkään. Majoittajien on syytä tiedostaa vaikeat olosuhteet, joista turvapaikanhakijat tulevat. Riittävän tuen ja toisaalta rauhallisen ympäristön ja oman tilan tarjoaminen turvapaikanhakijalle on tärkeää, samoin kuin yksityisten majoittajien mahdollisuus toimia rinnallakulkijoina. Majoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla traumatyöskentelyn ammattilainen, vaan erityistä psykososiaalista tukea tarvitsevat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja ammatilliseen apuun vastaanottokeskusten kautta. On hyvä pitää mielessä, että osa turvapaikanhakijoista tulee saamaan kielteisen päätöksen. Tähän on myös majoittajan hyvä valmistautua henkisesti. 8. Voinko itse valita, kenet majoitan? Saanko vaikuttaa siihen, kuinka monta, minkä ikäisiä, miehiä vai naisia, mistä maasta, mitä uskontoa, jne? Kyllä. Päätös majoittamisesta tehdään aina majoittajan ja turvapaikanhakijan kesken. 9. Voinko majoittaa yksin tulleen turvapaikanhakijalapsen tai - nuoren? Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoitukseen
liittyy erityisvaatimuksia ja esimerkiksi lastensuojelulaissa määriteltyjä ehtoja pitää noudattaa. RWF ei välitä yksin tulleiden alaikäisten kotimajoitusta. 10. Mitä jos en osaa muita kieliä kuin suomea? Yhteisen kielen puuttuminen on haaste, mutta myös mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Hyvällä tahdolla, googlekääntäjällä ja elekielellä pääsee pitkälle. Rohkaisemme aktiivisuuteen omassa paikallisverkostossa ja lähipiirissä, niistä voi hyvinkin löytyä tulkkausapua. Majoittaminen on erittäin hyvä mahdollisuus tukea turvapaikanhakijan suomen kielen oppimista. 11. Mitä kaikkea majoittaja on velvollinen tarjoamaan? Majoittaja sitoutuu ensisijaisesti tarjoamaan turvapaikanhakijalle turvallisen kodin. Majoittajalla ei ole velvollisuutta osallistua muilta osin, esimerkiksi taloudellisesti, turvapaikanhakijan tukemiseen. Jokaiselle turvapaikanhakijalle on nimetty sosiaalityöntekijä. Turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottokeskusten tarjoamiin sosiaali, terveys ja oikeudellisiin palveluihin. Turvapaikanhakijalle maksetaan vastaanottorahaa ruokaa ja muita välttämättömyyksiä varten. Turvapaikanhakija ja majoittaja ovat tietenkin vapaita tarjoamaan toisilleen apua kaikissa niissä asioissa, joista keskenään sopivat. 12. Kenen vastuulla majoittaminen tapahtuu? Majoittaminen tapahtuu majoittajan ja turvapaikanhakijan keskinäisellä sopimuksella. Paikallisten vastaanottokeskusten osallistuminen majoitusjärjestelyihin selviää lähipäivinä. Käytännöt tulevat varmasti vaihtelemaan paikkakunnittain. Turvapaikanhakijat saavat asua itse valitsemassaan paikassa. 13. Kenelle minun pitää ilmoittaa, jos otan turvapaikanhakijan kotiini? Jokaisen turvapaikanhakijan tulee olla kirjoilla vastaanottokeskuksessa saadakseen hänelle kuuluvat palvelut ja oikeudet. Turvapaikanhakijoiden oman edun turvaamiseksi kotimajoitusta ei tule järjestää ennen kuin turvapaikkahakemus on virallisessa käsittelyssä. Lisätietoa majoittajan vastuukysymyksistä kuten esimerkiksi
kotivakuutuksista, ilmoitusvelvollisuudesta vuokraasunnon omistajalle ja taloyhtiölle tulee verkoston sivuille lähipäivinä. 14. Kustantaako majoittaja vieraiden ruuan? Ruokakulujen jakamisesta jokainen majoittaja ja turvapaikanhakija sopivat keskenään. Rohkaisemme keskustelemaan kulujen jakamisesta jo ennen majoituksen alkua. Katso erillinen ohjeemme keskustelujen pohjaksi. 15. Saako majoittaja rahallista tukea? Majoittaja ei tällä hetkellä saa rahallista tukea turvapaikanhakijan majoittamisesta. 16. Mistä majoittamisessa ei ole kyse? Turvapaikanhakija ei ole työvoimaa tai kotiapulainen. Majoittaja ja turvapaikanhakija sopivat keskenään normaaleista yhteisasumiseen liittyvistä kotitöistä ja niiden jakamisesta. Rohkaisemme tässä avoimeen keskusteluun heti majoittumisen aluksi. Haluamme korostaa, että majoittaminen on vapaaehtoista eikä siitä korvauksena voi edellyttää turvapaikanhakijalta rahaa tai työpanosta. Viranomaistasolla keskustellaan majoittajille mahdollisesti maksettavasta kulukorvauksesta mutta vielä toistaiseksi sellaista ei makseta. 17. Mitä jos majoittamisessa tulee vastaan ongelmia tai elämäntilanteeni muuttuu kesken majoituksen? Majoitusjärjestely on mahdollista purkaa kumman tahansa osapuolen toimesta. RWF tarjoaa ongelmatilanteissa tukea joko paikallisten tukihenkilöiden tai netin kautta. Näitä tukirakenteita ja vapaaehtoisverkostoja rakennetaan parhaillaan. Jos olet halukas toimimaan tukihenkilönä, ota yhteyttä paikallisryhmääsi. Jos sellaista ei ole, perusta se. 18. Mikä on RWF:n, Maahanmuuttoviraston, SPR:n ja muiden vastaanottokeskuksista vastaavien toimijoiden suhde? Kaikki vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston alaisuudessa. Vastaanottokeskusten järjestämisvastuu vaihtelee paikkakunnittain, SPR ylläpitää niistä useita eri puolilla Suomea. RWF:n valtakunnallinen verkosto ei voi vastata jokaista vastaanottokeskusta ja majoittajaa koskeviin kysymyksiin, koska käytännöt vaihtelevat. Eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet
selvitetään yksityiskohtaisesti tällä viikolla (viikko 37), jonka jälkeen niistä tiedotetaan välittömästi verkoston sivuilla. 19. Menettääkö turvapaikanhakija joitakin vastaanottokeskusten tarjoamia etuja tai palveluita, jos hän on yksityismajoituksessa? Hidastaako se hänen asiansa käsittelyä? Turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottokeskusten palveluihin vaikka asuu yksityismajoituksessa. Hakijan pitää ilmoittaa vastaanottokeskukselle missä hän asuu ja antaa selvitys asuinolosuhteista. Asumismuoto ei vaikuta mitenkään turvapaikkahakemusten käsittelyn kestoon tai tulokseen. 20. Pitääkö minun majoittajana huomioida erityisiä terveyskysymyksiä? Maahanmuuttoviranomaiset huolehtivat turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista ja turvapaikanhakijoiden terveydenhoidosta. RWFverkosto kuitenkin suosittelee, että majoittajat tarkastavat oman rokotesuojansa erityisesti polion ja hinkuyskän osalta. Lisätietoja osoitteesta: https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/ rokotteet/poliorokote/poliorokotuksetriskimaistasaapuvillejalahipiiril le#is%c3%a4nt%c3%a4perheet 21. Mitä syitä minulla voisi olla majoittamatta turvapaikanhakijaa? Jos elämäntilanteesi on erityisen stressaava tai ahdistava, jos kodissasi on väkivaltaa, päihdeongelmia tai vakavia mielenterveysongelmia, emme suosittele majoittamista. Kannustamme silloin etsimään muita keinoja auttaa. Jos majoittajan kodissa asuu enemmän kuin yksi ihminen, on ensisijaisen tärkeää, että majoittaminen on kodin asukkaiden yhteinen päätös. 22. Olisinko majoittajana yksin? RWFverkoston vapaaehtoiset kokoavat parhaillaan laajempaa tietopakettia majoittajille ja turvapaikanhakijoita jo majoittaneiden kokemuksia. Perustamme myös keskustelufoorumin, josta voit löytää vertaistukea uusien tilanteiden kohtaamisessa. Paikallisryhmät voivat järjestää tapaamisia toiminnassa mukana oleville turvapaikanhakijoille ja majoittajille.