KIRJALLINEN KYSYMYS 2/2007 vp Metsäalan työntekijöiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Venäjän hallitus teki päätöksen nostaa raakapuun vientitulleja asteittain niin, että vuonna 2009 vientitullit ovat kaksitoistakertaiset nykyisiin verrattuina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puun tuonti Venäjältä loppuu. Raakapuuvaje on paikattavissa kotimaisella puulla, mutta erityistä huolta pitäisi kantaa metsäalan työntekijöiden saatavuudesta. Metsäalan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Kansantaloutemme kannalta tärkeällä metsäsektorilla on kasvava huoli ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudesta tulevaisuudessa. Etenkin metsäkoneenkuljettajista on ja tulee olemaan jatkossa pulaa. Jo nyt muun muassa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus kertoo metsäkoneenkuljettajien saatavuudessa olevan ongelmia, kun erityisosaamista ei löydy. Myös Etelä-Savon TE-keskus on listannut metsäkoneenkuljettajan ammatin kymmenen kärjessä -listalleen. Listassa on lueteltu ne alat, joilla työvoiman saatavuudesta tulee merkittävä työ- ja elinkeinoelämän haaste lähivuosina. Metsäkoneenkuljettajien lisäksi myös metsureita tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan enemmän. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä metsäalan työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi? Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2007 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 2/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä metsäalan työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Venäjän hallitus teki 5.2.2007 päätöksen pyöreän puun vientitullien korottamisesta. Korotus astuu voimaan vaiheittain. Heinäkuun alusta 2007 vientitulli nousee vähintään 10 euroon, huhtikuun alusta 2008 vähintään 15 euroon ja vuoden 2009 alusta vähintään 50 euroon kuutiometriltä. Koivukuitupuun osalta korotus astuu voimaan 1.1.2011. Mikäli korotukset pysyvät voimassa, puuntuonti Venäjältä lakkaa käytännössä vuoden 2009 alkuun mennessä. Vuonna 2005 Suomeen tuotiin Venäjältä 17 milj. m 3 raakapuuta. Metsäklusterin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on lähes 10 % ja teollisuuden tuotannosta noin 30 %. Metsäteollisuuden vienti, 12 miljardia euroa, on runsas viidesosa Suomen viennistä. Viidesosa Suomen energiankäytöstä perustuu metsäteollisuuden sivutuotteisiin (18 %) ja puun pienkäyttöön (3 %). Ainespuun hakkuut ovat 2000-luvulla olleet runsaat 55 milj. m 3 vuodessa. Kansallisen metsäohjelman tarkistusta varten laaditun Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen (MMM:n julkaisuja 11/2006) mukaan hakkuut voisivat olla kestävästi 66 milj. m 3 ja nousta 70 milj. kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi metsähakkeen vuotuinen käyttö voi nousta 3,5 milj. kuutiometristä 8 milj. kuutiometriin. Mahdollinen puun tuonnin väheneminen voitaisiin siten korvata suurimmalta osin kotimaisella puulla. Kotimaista puun käyttöä voidaan edistää valtion eri hallinnonalojen koordinoidulla taloudellisella ja informaatio-ohjauksella. Opetusministeriön hallinnonalalla puun käytön merkittävä lisääminen edellyttää metsäkoneenkuljettajien koulutustarpeen uudelleen arviointia. Tällä hetkellä puun korjuussa työskentelee noin 5 000 metsäkoneenkuljettajaa. Hakkuumäärän kasvattaminen edellä mainitulla määrällä aiheuttaisi ammatissa toimivien metsäkoneenkuljettajien määrän kasvattamista nykyisestä 5 000 henkilöstä noin 6 000 henkilöön. Yhden metsäkoneenkuljettajan kouluttaminen maksaa 25 000 euroa vuodessa ja perustutkintokoulutus kestää kolme vuotta. Vuositasolla määrärahan lisätarve olisi siten 25 milj. euroa, ja 1 000 kuljettajan lisäystavoitteen saavuttaminen kestäisi kolme vuotta. Tällä hetkellä arviolta satoja metsäkoneenkuljettajakoulutuksen saaneita henkilöitä työskentelee metsäsektorin ulkopuolisissa tehtävissä. Osa heistä saattaisi palata lyhyen täydennyskoulutuksen kautta metsätöihin. Venäjällä työskennelleitä metsäkoneenkuljettajia voisi myös tulla Suomeen. Voidaan arvioida, että ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen tarvittaisiin 10 milj. euron suuruusluokkaa oleva vuotuinen lisäpanostus. Hakkuiden lisääminen kotimaassa lisää myös metsäalan toimihenkilöiden tarvetta. Lisäystarve olisi niin huomattava, että sitä ei voida ratkaista riittävän nopeasti lisäämällä metsätalousinsinöörien koulutusta. Metsätalousinsinöörin koulutuksen saaneita työskentelee runsaasti metsäalan ul- 2
Ministerin vastaus KK 2/2007 vp Matti Kangas /vas kopuolella, he ovat potentiaalista lisätyövoimaa neuvonta- ja suunnittelutehtäviin. Opetusministeriö on asettanut 13.11.2006 työryhmän, jonka tehtävänä on kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä tarkastella kaikilla koulutusasteilla metsä- ja puualan koulutusta kokonaisuutena siten, että se ottaa huomioon puun tuottamisen, puun korjuun, metsäbioenergian sekä puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen. Työryhmän tulee arvioida, onko metsä- ja puualan koulutuksen mitoitus käytettävissä olevien tietojen mukaan oikea, ja vastaako metsä- ja puualan koulutus rakenteeltaan elinkeinoelämässä tapahtuneita muutoksia. Työryhmä tulee ottamaan työssään huomioon metsäalan työntekijätarpeessa nähtävissä olevat muutokset ja tekee tarvittavat ehdotukset. Metsäalan koulutukseen hakeutuminen on saatu opetusviranomaisten ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyön tuloksena vastaamaan tiedossa olevaa koulutustarvetta. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut koulutetun työvoiman siirtyminen työhön metsäalan ulkopuolelle. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2007 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 2/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att förbättra tillgången på arbetskraft inom skogssektorn? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Rysslands regering fattade 5.2.2007 ett beslut om att höja exporttullen för rundvirke. Förhöjningen träder i kraft stegvis. I början av juli 2007 stiger exporttullen till minst 10 euro, i början av april 2008 till minst 15 euro och i början av år 2009 till minst 50 euro per kubikmeter. Höjningen för massavirke av björk träder i kraft 1.1.2011. Om förhöjningarna hålls i kraft kommer virkesimporten från Ryssland i praktiken att sluta senast vid början av år 2009. År 2005 importerade Finland 17 milj. m 3 råvirke från Ryssland. Skogsklusterns andel av Finlands bruttonationalprodukt är närmare 10 % och av industrins produktion cirka 30 %. Skogsindustrins export, 12 miljarder euro, utgör en dryg femtedel av Finlands totalexport. En femtedel av Finlands energianvändning grundar sig på skogsindustrins biprodukter (18 %) och på virkesanvändning i mindre skala (3 %). Avverkningen av gagnvirke har på årlig nivå legat på drygt 55 milj. m 3. Skogssektorns framtidsöversikt (jord- och skogsbruksministeriets publikationer 11/2006), som gjordes upp i samband med en översyn av det nationella skogsprogrammet, innehåller uppgifter om att avverkningarna kan på permanent nivå ligga på 66 milj. m 3 och stiga till 70 milj. m 3 fram till år 2015. Därtill kan användningen av skogsflis på årlig nivå stiga från 3,5 milj. m 3 till 8 milj. m 3. En eventuell minskning i importen av virke kunde således till största delen ersättas med inhemskt virke. Användningen av inhemskt virke kan främjas genom koordinerad informationsstyrning mellan olika statliga förvaltningsgrenar. Om användningen av virke ökar avsevärt måste man inom undervisningsministeriets förvaltningsgren se över behovet av att utbilda fler skogsmaskinschaufförer. Inom drivningen arbetar för tillfället cirka 5 000 skogsmaskinschaufförer. När man ökar mängden avverkat virke med tidigare nämnda mängder skall antalet skogsmaskinschaufförer ökas från nuvarande 5 000 personer till cirka 6 000 personer. Att utbilda en skogsmaskinschaufför kostar 25 000 euro om året och utbildningen på grundläggande nivå tar tre år i anspråk. På årlig nivå krävs en anslagsökning på 25 milj. euro. Att komma upp till ett ökat antal skogsmaskinschaufförer på 1 000 stycken tar tre år. För tillfället arbetar hundratals personer som har fått en utbildning som skogsmaskinschaufför i andra uppgifter än dem som de har utbildats för. Efter en kort kompletteringsutbildning kunde en del av dem eventuellt återvända till skogsarbeten. Skogsmaskinschaufförer som har arbetat i Ryssland kunde förslagsvis också ta anställning i Finland. Uppskattningsvis behövs en tilläggssatsning på 10 milj. euro på årlig nivå för yrkesinriktad grundläggande och kompletterande utbildning. När virkesavverkningarna ökar i hemlandet uppstår ökad efterfrågan också på funktionärer på skogssektorn. Tilläggsbehovet är så omfattande att det inte går att lösa tillräckligt snabbt ge- 4
Ministerns svar KK 2/2007 vp Matti Kangas /vas nom att öka utbildningen av skogsbruksingenjörer. Personer med utbildning som skogsbruksingenjörer arbetar i många fall utanför skogssektorn: de är en potentiell reserv i arbeten inom rådgivning och planering. Undervisningsministeriet tillsatte 13.11.2006 en arbetsgrupp, som har i uppgift att fram till november i år se över utbildningen på alla nivåer inom skogs- och trävarusektorn. Utbildningen skall beaktas som en helhet med element som virkesproduktion, virkesdrivning, bioenergi samt kemisk och mekanisk förädling av virke. Arbetsgruppen skall bedöma om utbildningen inom skogs- och trävarusektorn har dimensionerats enligt den information som går att få fram i dagens läge och om utbildningen på skogs- och trävarubranschen till sin uppbyggnad motsvarar förändringarna i näringslivet. Arbetsgruppen skall i sitt arbete beakta förändringarna i behovet av arbetskraft på skogssektorn och göra förslag utgående från dem. Representanter för utbildningssektorn samt arbets- och näringslivet har i samråd kunnat få behovet av utbildad personal inom skogssektorn att motsvara det aktuella utbildningsbehovet. När utbildad personal har gått över till arbetsuppgifter utanför skogssektorn har problem uppstått. Helsingfors den 17 april 2007 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5