Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2008 vp Metsäkone- ja kuljetusyritysten toiminnan turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Venäjän puutullien käyttöönoton siirto merkitsee suomalaisille metsäkone- ja kuljetusyrittäjille taloudellisen aseman heikentymistä. Yrityksissä oltiin valmistauduttu niin asiakkaan kuin myös valtiovallan kehotuksesta kasvattamaan kotimaan hakkuiden ja tehdastoimitusten määriä. Nyt Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan Suomessa käytettävän raakapuun määrä laskee 75 miljoonasta kuutiometristä 61 miljoonaan kuutiometriin. Kotimaisella puunkorjuujärjestelmällä on ylimääräistä kalustoa noin miljoonan kuutiometrin korjuuta vastaava määrä. Käytännössä se tarkoittaa 300:aa metsätraktoria, hakkuukonetta ja puutavara-autoa :ta koneenkuljettajaa ja 600:aa puutavara-auton kuljettajaa uhkaa lomauttaminen puuntuonnin ajaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaisten puunkorjuuyritysten toiminnan ja metsäkone- ja kuljetusyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseksi? Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2008 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaisten puunkorjuuyritysten toiminnan ja metsäkone- ja kuljetusyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuonna 2007 suomalaisen metsäteollisuuden puunkäyttö oli 75 miljoonaa kuutiometriä. Samana vuonna toteutunut teollisen käyttöpuun hakkuukertymä oli 57 miljoonaa kuutiometriä eli teollisuutemme tarpeisiin korjattiin ja kuljetettiin tämän verran kotimaista puuta valtaosin kotimaisella kalustolla (metsätraktorit, hakkuukoneet ja puutavara-autot). Erotus kotimaisen hakkuukertymän ja puunkäytön välillä selittyy puun tuonnilla, mikä vuonna 2007 oli 18 miljoonaa kuutiometriä. Tästä tuonnista kaksi kolmannesta tuli Venäjältä. Tällä hetkellä metsien kokonaiskasvu on lähes 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vuosina tästä kasvusta voidaan kestävästi hakata noin 71 miljoonaa kuutiometriä vuodessa teollisuuden käyttämää tukki- ja kuitupuuta. Toisella kymmenvuotiskaudella ( ) hakkuut voidaan nostaa 80 miljoonaan kuutiometriin. Välittömästi hakkuita voidaan lisätä 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa heikentämättä puuntuotannon kestävyyttä. Metsien käyttöasteen nostaminen on keskeinen tavoite metsäsektorin ja kansantalouden kannalta. Kotimaisen puun käytön lisääminen ja tuontiriippuvuuden vähentäminen ovat kaikissa olosuhteissa strategisesti tärkeitä tavoitteita riippumatta Venäjän tullipäätösten toteutumisesta ja sen aikataulusta. Teollisuuden lyhyen aikavälin tavoite on nostaa kotimaan puunhankintaa 3 5 miljoonalla kuutiometrillä yli 60 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Pidemmällä aikavälillä tavoite on nostaa hakkuita miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Samanaikaisesti energiapuun korjuumäärät kasvavat tämänhetkisestä noin 3,4 miljoonasta kuutiometristä 8 12 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsätyövoiman tarvelaskelmien (Savotta 2015) mukaan vuosittainen uusien metsäkoneenkuljettajien tarve kasvaa 530:sta 820 henkilöön ja uusien puutavara-autonkuljettajien 290:sta 440 henkilöön, jos autokuljetusten osuus säilyy nykyisenä. Laskelman oletuksina on, että ainespuun hakkuut nostetaan nykytasolta 72 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja energiapuun korjuu nousee 3,4:stä 8,0 miljoonaan kuutiometriin vuodessa vuoteen 2015 mennessä Ammattitaitoisen työvoiman, erityisesti metsäkoneenkuljettajien riittävyyden turvaamiseksi myönnettiin lisätalousarviossa kesäkuussa 2008 rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Vuosina metsäkoneenkuljettajien aikuiskoulutusta tehostetaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla yhteensä 17 miljoonalla eurolla. Lisäpanostukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Metsäkoneenkuljettajan opinnot aloitti tänä syksynä noin 430 opiskelijaa, mikä on yli 20 % korkeampi kuin aikaisempina vuosina. Kun metsäkoneenkuljettajien koulutusta lisäksi tehostetaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla, on toden- 2

3 Ministerin vastaus KK 928/2008 vp Pauliina Viitamies /sd näköistä, että valmistuvien metsäkoneenkuljettajien määrä nousee noin 550 uuteen kuljettajaan vuodessa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on välttämätöntä, että metsäalan koulutustarpeita ryhdytään seuraamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Kansallinen metsäohjelma 2015 toimintaa ohjaava metsäneuvosto asettaa metsäalan osaaminen ja hyväksyttävyys -työryhmän tätä tarkoitusta varten. Suomalaisen metsäteollisuuden toimintaympäristö on muutamassa vuodessa muuttunut huomattavan epävakaaksi ja sen ennakointi on vaikeutunut. Metsäteollisuuden toimien lisäksi on yhteisillä poliittisilla päätöksillä pidettävä huolta siitä, että Suomessa toimii vuosikymmentenkin päästä menestyvä metsäklusteri, joka hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta kestävästi ja monipuolisesti sekä tarjoaa työtä ja toimeentuloa. Tässä suhteessa Kansallisen metsäohjelma 2015 ja Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän esittämien toimenpiteiden laittaminen käytäntöön on ensisijainen tehtävä. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 928/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa finländska drivningsföretags verksamhet och trygga arbetsplatserna för dem som är anställda hos skogsmaskins- och transportföretag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under 2007 använde den finländska skogsindustrin 75 miljoner kubikmeter virke. Samma år var avverkningsuttaget i fråga om gagnvirke för industrin 57 miljoner kubikmeter; dvs. att för industrins behov avverkades och transporterades denna mängd inhemskt virke, merparten med inhemsk utrustning (skogstraktorer, avverkningsmaskiner och timmerbilar). Skillnaden mellan det inhemska avverkningsuttaget och användningen av virke förklaras med import, som under 2007 var 18 miljoner kubikmeter. Av importen kom två tredjedelar från Ryssland. För närvarande är den totala tillväxten av skog närmare 100 miljoner kubikmeter per år. Enligt Skogsforskningsinstitutet kan man under på ett hållbart sätt årligen avverka cirka 71 miljoner kubikmeter timmerträ och massaved av denna tillväxt för industriell användning. Under andra tioårsperioden ( ) kan avverkningen höjas till 80 miljoner kubikmeter. Avverkningen kan omedelbart höjas med 14 miljoner. kubikmeter per år utan att försvaga virkesproduktionens hållbarhet. Höjningen av kapacitetsutnyttjandet av skog är ett centralt mål med tanke på skogssektorn och samhällsekonomin. Den ökade användningen av inhemskt virke och det minskade beroendet av import är under alla omständigheter strategiskt viktiga mål oberoende av genomförandet av Rysslands tullbeslut och tidsschemat. Industrins mål på kort sikt är att öka den inhemska anskaffningen av virke med 3 5 miljoner kubikmeter så att den blir över 60 miljoner kubikmeter per år. På längre sikt är målet att höja avverkningen med miljoner kubikmeter per år. Samtidigt ökar avverkningsmängden för energived från närvarande cirka 3,4 miljoner kubikmeter till 8 12 miljoner kubikmeter per år. Enligt kalkylerna om behovet av skogsarbetskraft (Savotta 2015) ökar det årliga behovet av nya skogsmaskinsförare från 530 till 820 personer; behovet av nya timmerbilsförare från 290 till 440 personer, om andelen biltransporter är på samma nivå som nu. Kalkylen baserar sig på antagandena att avverkningen av gagnvirke höjs från nuvarande nivå till 72 miljoner kubikmeter per år och drivningen av energived ökar från 3,4 till 8,0 miljoner kubikmeter per år fram till år För att säkerställa att det finns tillräckligt med yrkeskunnig arbetskraft, i synnerhet skogsmaskinsförare, beviljades i tilläggsbudgeten i juni 2008 finansiering till ett belopp av 4 miljoner euro. Under kommer man att effektivisera vuxenutbildningen för skogsmaskinsförare med hjälp av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och läroavtalsutbildning med sammanlagt 17 miljoner euro. Tilläggssatsningarna har visat sig vara effektiva. Cirka 430 personer inledde i höstas studier till 4

5 Ministerns svar KK 928/2008 vp Pauliina Viitamies /sd skogsmaskinsförare, vilket är över 20 % mer än under tidigare år. När dessutom utbildningen för skogsmaskinsförare effektiviseras med hjälp av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och läroavtalsutbildning, är det sannolikt att antalet utexaminerade skogsmaskinsförare kommer att öka till 550 nya förare per år. I en snabbt förändrande omvärld är det nödvändigt att man på ett målmedvetet och långsiktigt sätt börjar iaktta utbildningsbehoven inom skogsbranschen. Skogsrådet, som styr verksamheten för Nationella skogsprogrammet 2015, kommer att för detta ändamål tillsätta en arbetsgrupp för kunnighet och acceptabilitet inom skogsbranschen. Verksamhetsbetingelserna för den finländska skogsindustrin har inom några år förändrats och blivit påfallande instabila och svårare att förutse. Utöver åtgärderna inom skogsindustrin måste man med gemensamma politiska beslut se till att det i Finland också om flera årtionden finns ett framgångsrikt skogskluster som nyttiggör förnybart råmaterial på ett hållbart och mångsidigt sätt samt erbjuder arbete och utkomst. I detta avseende är den primära uppgiften att verkställa de åtgärder som Nationella skogsprogrammet 2015 och Arbetsgruppen för skogsindustrins och skogssektorns verksamhetsbetingelser föreslår. Helsingfors den 12 januari 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 5