Kuljetus3/13 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Erkko Papinaho: Osaamisen pääoma kertyy sukupolvesta toiseen Kaasu on tärkeä elämäneliksiiri Hiljainen tieto ei siirry väkisin Vaadi laadukasta ammattipätevyyskoulutusta 1
Pääkirjoitus Kivituhkaa Itse kukin meistä tekee työtään ja pyörittää arkeaan oman osaamisensa varassa. Hankitusta osaamisesta ja asiantuntijuudesta ovat kertomassa ansioluettelot ja tutkintotodistukset. Kuljetusalalla asianmukainen ajokortti ja ammattipätevyysmerkinnät todistavat välttämättömästä muodollisesta pätevyydestä, jota ilman ei saa kuljettaa. Liikenneyrittäjän tutkinto puolestaan oikeuttaa tavaraliikenteen harjoittamiseen. Kaikille yhteinen pätevyysvaatimus on tasa-arvoa, vaikka varsinainen osaaminen luonnollisesti vaihteleekin. Sivulta 24 alkaen kerromme, mitä ammattipätevyysvaatimukseen nykyään kuuluu, ja miten nuori ihminen pääsee kuljetusalalle. Niin kauan kuin meillä on riittävästi ihmisiä, jotka osaavat kuljettaa raskasta ajoneuvoa, olemme myös kansakuntana vahvoilla odottamattomissa tilanteissa. Toivotaan, että ajokorttilain muutoksesta huolimatta nuoret innokkaat ihmiset yhä löytävät alalle, ja toivotaan, että nämä nuoret ovat tarmokkaita. Tarmosta on vain lyhyt matka osaamiseen. Kerron esimerkin. Useita vuosia sitten vietin pari viikkoa kesästä itsekseni, päivät töissä, perhe matkoilla. Sain jostakin ajatuksen ja tarmonpuuskan rakentaa pihallemme kivetyn pation. Kärräsin auton takaluukussa liuskekiviä lavallinen kerrallaan, sommittelin viuhkan muotoisen alueen nurmeen ja lapioin pintamaat pois. Isäni kertoi, miten pohja kannattaisi tehdä. Juurimattoa oli, vallikiviä hain luvan kanssa rakennustyömaalta, mutta täytemateriaali puuttui. Ihmettelin, mistä taikoisin kuution pienirakeista mursketta. Seuraavana aamuna kiinnitin huomiota läheisen tien varressa kököttävään hiekkakasaan, joka osoittautui kivituhkaksi. Jätin kasan päälle minigrip-pussissa lapun, jossa tarjouduin ostamaan sen. Pian soitti mies, joka pyysi tekemään palveluksen ja lapioimaan kasan pois. Urakoin kivituhkakasan pihallemme kymmeniä kottikärryllisiä ylämäkeen puskien. Lapio, vatupassi, nuora ja lauta apunani levitin ja tasoitin pohjan. Oli kesäkuu ja sataa tihuutti. Vieritin epämuotoisia liuskekivilevyjä kiekkoina nurmea pitkin. Houkuttelin lähellä asuvan ystävän auttamaan viimeisten laattojen asettelussa. Kun perhe tuli kotiin, kivipatio odotti valmiina. Kesäaamuisin sillä juodaan kahvit. Kannattaa ryhtyä kaikkeen, mikä kiinnostaa ja katsoa, mitä siitä tulee. Jos olisin patioajatuksen tullessa ryhtynyt analysoimaan mahdollisuuksiani, se olisi jäänyt rakentamatta. Tuskin olisin huomannut kivituhkakasaakaan. Kasa ilmestyi, koska pidin sitä mahdollisena ja tarvitsin sitä. Kivituhkakasa ei ole merkittävä juttu. Sen sijaan se, että uskallamme ja uskomme oppivamme kaikkea, mihin ryhdymme, voi olla vähintään elämän kokoinen asia vaikka emme heti onnistuisikaan. Kaikkea hyvää tämän lehden lukijoille, jotka ovat ammattinsa huippuosaajia. Ja ilmestyköön kivituhkakasa kun sitä tarvitsette! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Mikko Voutilainen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X ISO 14001 heini.polamo@skal.fi SERTIFIOITU ORGANISAATIO 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 PS. Radio Novalla vietetään 6.5. liikenneturvallisuuspäivää. SKAL sisarjärjestöineen on mukana rakentamassa ohjelmaa, jonka teemana on suojatiet. Viritäthän taajuudelle. 3
Tässä numerossa 3 2013 Pääkirjoitus 3 Huhtikuu 6 Toimitusjohtajalta 13 Mitat ja massat etenivät EU:ssa 7 Kotimaassa hyväksyttiin uusi tavaraliikennelaki. Yöksi kotiin 8 Kuljetusalan järjestöt vaativat joustoa ajo- ja lepoaikoihin. Hiljainen tieto ei siirry 14 valmiilla muotilla Ville Vähälä on kiitollinen kahvikeskusteluista edellisen sukupolven kanssa. Kaasu on tärkeä elämäneliksiiri 16 Transkivimäki on AGA:n luottokuljettaja. Päivä puutavara-auton kyydissä 20 Erkko Papinaho koki yrittäjyyden kutsun ja vastasi siihen. Miten tämä nyt menikään? 24 Ajo-oikeus ja ammattipätevyys mitä, missä, milloin? Tulevaisuuden tähti työuralle 27 Vesa-Pekka Valtonen valmistuu logistiikkainsinööriksi. Koulutusta yrityksen joka tasolle 28 SKAL:lta uusia ammattitutkintoja. Oppikirjoja ymmärrettävässä 29 muodossa VAK-kuljetuksiin ja ammattipätevyyteen uutuuskirjat. 52 SKAL:n talvipäivillä Ilomantsissa taisteltiin mestaruuksista. Vaadi laadukasta 30 ammattipätevyyskoulutusta Jussi-Pekka Laine antaa vinkkejä kuljetusyrittäjille. Kokemuksia kuljetusyrittäjän 32 ammattitutkinnosta Katariina Koivuniemi tiesi heti, että koulutus on hänelle suunnattu. Kuorma-autojen 34 tunnistuskilpailu uudistuu Alkukilpailu käynnistyy 2.5. Suurien haasteiden edessä kasvaa 39 Marika Kirjavainen vaikuttaa Kotkan kaupungissa. Koeajoja ja uutisia autorintamalta 40 Ford, Iveco ja Atego. Mustikkakeittoa ja maitohappoja 44 Kokemuksia Finlandia-hiihdosta. JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 48 61 Onnea 60 Svensk resume 62 63 14 32 39 5
Mitat ja massat etenivät EU:ssa Ajankohtaista Euroopan komissio on ilmoittanut Suomelle, ettei se aseta esteitä Suomen mitta- ja massamuutoksille, mutta muistuttaa että poikkeavat massamme eivät käy rajat ylittävässä liikenteessä. Kansallisen kuljetuskaluston enimmäismassaksi on tulossa 76 tonnia ja enimmäiskorkeudeksi 4,40 m. Suomi sai EU:lta hyväksynnän kansalliselle mitta- ja massaesitykselleen kaikessa hiljaisuudessa. Maaliskuun 21. päivänä hallituksen kehysriihi linjasi kuljetuskaluston mittojen ja massojen korotuksen säästötoimeksi, jolla alenne- taan logistisia kustannuksia vuositasolla 80 120 miljoonaa. Korotuksen edellyttämiin tiestön parannustöihin varataan 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Hallitus lupasi myös aloittaa kaikki liikennepoliittisen selonteon tiehankkeet. Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöä kansallisesta mitta- ja massaasetuksesta ei ole vielä tullut. SKAL valmistautuu siihen jäsenkyselyn pohjalta. SKAL ja Liikennevirasto järjestävät mitta- ja massaasioista yhteisen päättäjäseminaarin 22.4. Hyvästit 30 prosentin säännöille! Uusi tavaraliikennelaki tuo uudet pelisäännöt Eduskunta hyväksyi uuden tavaraliikennelain sisällön 20.3. SKAL oli lainlaatimisprosessissa loppuun asti mukana, ja suurin osa ajamistamme tavoitteista kirjattiin lakiin. Hallituksen alkuperäiseen esitykseen tuli useita muutoksia. Tiedotamme lain yksityiskohdista jäsenille, kunnille ja valvoville viranomaisille kevään aikana. Lakiin tulevat muutokset kiteytettyinä: 30 prosentin säännöt poistuvat laista. Maa-aineksia ja lunta saa kuljettaa ilman lupia, jos kaluston omistaja vastaa koko urakasta määrätyin ehdoin. Lunta saa kuljettaa traktorilla ilman lupaa vain silloin, kun kuljetuksen suorittaja on huolehtinut lumen poistamisesta työkohteesta. Alihankkijana ei saa käyttää mustakilpistä autoa missään kuljetustehtävässä. Muuttokuljetukset: Kaikkiin muuttokuljetuksiin vaaditaan lupa. Hinaukset: Ilman lupia saa hinata vain lähimpään turvalliseen paikkaan ei korjaamolle asti. Tilaajan vastuu: Saamme Euroopan tiukimmat kuljetuspalvelun ostamista säätelevät pykälät. Jos tilaajalla on perusteltu syy - esimerkiksi alhaisen hinnan perusteella - epäillä, että kuljetuksen suorittaja ei hoida lakisääteisiä velvollisuuksiaan, tilaajaa voidaan rangaista selvitysvelvollisuutensa laiminlyönnistä. Kabotaasi: Suomeen on tulossa EU:n tiukimmat kabotaasipykälät: kuorman purkamiseksi katsotaan myös lastatun perävaunun kytkeminen pois vetoautosta siinä olevaa kuormaa purkamatta. - CMR-rahtikirjan mukanapitämis- ja esittämisvelvollisuus poliisille. Traktoreille liikennelupapakko tavarankuljetuksessa: maa- ja metsätalouden kuljetuksissa lupapakon rajana olisi päivämaksuvelvollisuus. Muuhun työhön liittyvät kuljetukset: liikennelupaa ei vaadita työhön tarvittavien materiaalien, koneiden tai laitteiden kuljetukseen koneurakoinnin, rakentamisen, asennustyön tai vastaavan työn yhteydessä silloin, kun ajoneuvon kuljettaja on yksi työn tekijöistä. Lupaa ei myöskään tarvita siirrettäessä metsässä käytettäviä työkoneita metsäurakointipaikoissa ja niiden välillä silloin, kun siirron tekijä osallistuu urakointiin. - Esimerkki: Lupaa ei tarvitse parketin ja putkien asentaja tai muunlaisen remontin tekijä, joka kuljettaa asiakkaan tavaraa työn suorituspaikalle. Esimerkkejä kuljetuksista, joihin ei tarvita liikennelupaa: Kuljetuksen suorittaja kaivaa omalla kaivinkoneellaan omakotitalon pohjat ja vie kuorma-autollaan ylimääräiset maat pois. Kuljetuksen suorittaja räjäyttää kallioleikkauksen ja lastaa murskeen kaivinkoneellaan oman kaluston kyytiin. Kuljetuksen suorittaja kaivaa omalla kaivinkoneella viemärin päältä maat pois, jotta viemäriä päästään korjaamaan, ja kuljettaa maa-aineksen pois. Lain voimaantulosta Tavaraliikennelain muutokset tullevat voimaan kahdessa vaiheessa presidentin esittelyn ja lain allekirjoittamisen jälkeen. Ensimmäiset muutokset voivat tulla lainvoimaisiksi jo huhtikuussa, loput todennäköisesti vuoden päästä. Tiedotteet löytyvät jäsennetistä www.skal.fi/jasentiedotteet Kerromme lisää asiasta toukokuussa messunumerossa. 7
Ajankohtaista Yöksi kotiin kuljetusalan etujärjestöt vaativat EU:lta joustavampia ajo- ja lepoaikoja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) ja Linja-autoliitto ry luovuttivat 6.3. liikennekomissaari Siim Kallasille ajo- ja lepoaika-asetuksen muutosta koskevan esityksensä. Esityksessä hienosäädetään EU:n yleistä ajo- ja lepoaika-asetusta siten, että pitkää matkaa ajavat ammattiliikenteen kuljettajat voisivat nukkua yönsä nykyistä useammin kotona, ja heidän yleinen työhyvinvointinsa kohenisi. Järjestöt ehdottavat pieniä, mutta merkittäviä lyhennyksiä ja joustoja lepoaikoihin, sekä mahdollisuutta pidentää vuorokautista ajoaikaa kahdella tunnilla silloin, kun ajamista edeltää tai seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Puitteina säilyisivät nykyiset enimmäisajoajat viikon tai kahden viikon jaksoille (56/90 tuntia). Lisäksi järjestöt ehdottavat, että 4,5 tunnin ajoaikaa kohden pidettävän 45 minuutin tauon voisi jakaa kolmeen 15 minuutin jaksoon. Suomalaistutkimuksen mukaan kolmasosa ammattikuljettajista viettää vuorokautisen lepoaikansa tien päällä vähintään 2-3 kertaa viikossa, ja peräti 24 % kuljettajista useammin kuin 3 kertaa viikossa. Pitkää matkaa ajavien on monesti kestettävä yksinäisyyttä ja vaikeita olosuhteita syrjäisillä ja jopa vaarallisilla lepoalueilla ajoneuvossa nukkuessaan. Kuormavarkaudet tainnutuskaasua käyttäen ovat valitettavan yleisiä Manner-Euroopassa, ja ongelma tunnetaan myös Ruotsissa. Kuljettaja ei voi venyttää ajoaikaa päästäkseen kotiin tai turvallisemmalle lepopaikalle, sillä ajo- ja lepoaikarikkomuksista rangaistaan tuntuvasti. Kuljettaja menettää ajo-oikeutensa määräajaksi kolmesta vähäisestäkin rikkeestä. Työaikadirektiivin astuessa voimaan myös yrittäjäkuljettajat kaipaavat joustoja EU-tason tieliikenteen sosiaalisäädöksiin. Suomalaisjärjestöjen esitys lisäisi säädösten joustavuutta vaarantamatta kuitenkaan liikenne- tai työturvallisuutta. Järjestöjen ehdotukset: Kuljettajan vuorokausilepo voitaisiin lyhentää kerran viikossa vähintään 9 tuntiin ja kahdesti viikossa vähintään 7 tuntiin. Lyhentämätön vuorokausilepo olisi edelleen 11 tuntia. Vuorokautista ajoaikaa tulisi voida jatkaa kahdella tunnilla silloin, kun ajamista edeltää tai seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Vuorokausitason pidennykset toteutettaisiin nykyisin voimassa olevien enimmäisajoaikojen (56 h/ viikko ja 90 h/2 viikkoa) puitteissa. Kansainvälistä linja-autotilausliikennettä koskevaa 12 päivän poikkeussääntöä tulisi joustavoittaa. Liikennekomissaari Siim Kallas. 4,5 tunnin ajoaikaa kohden pidettävä 45 minuutin tauko tulisi voida jakaa kolmeen 15 minuutin jaksoon henkilö- ja tavaraliikenteessä. Irlannin kuljetusyritysten järjestö tukee suomalaisesitystä Irlannin kuljetusyritysten edunvalvontajärjestö Irish Road Haulage Association IRHA tukee väkevästi suomalaisjärjestöjen ehdotusta ajo- ja lepoaika-asetuksen joustoista. IRHA on toimittanut 13.3. kannanottonsa liikennekomissaari Siim Kallasille. Kirjelmässään IRHA viittaa SKAL:n ja suomalaisjärjestöjen esitykseen ja toistaa ehdotuksen pääkohdat vuorokautisten lepoaikojen lyhentämisen, viikkolepoa edeltävän ja seuraavan ajoajan pidentämisen sekä taukojen jaksottamisen osalta. IRHA on myös julkaissut lehdistötiedotteen, jossa se korostaa joustojen tarvetta kuljettajien työhyvinvoinnin kannalta sekä sitä, että esitetyt muutokset ovat toteutettavissa liikenneturvallisuutta vaarantamatta. 8
Ajankohtaista Jo perinne Puunkuormaajamestaria etsittäessä: kisastartti Lahdesta maaliskuussa. Kisakalustona Hiab Loglift -kuormain ja viimeisen kerran Actros, jatkossa paikan ottaa Mersun uutuusmalli Arocs. Puunkuormausmestaruus ratkotaan nyt 28. kerran Puunkuormaajamestarin etsintä käynnistyi tänä vuonna nyt jo perinteisesti Veho Hyötyajoneuvojen Lahden toimipisteestä. Ajankohta oli laajasta kisakiertueesta johtuen jälleen sangen varhainen eli kipakan pakkasen purema maaliskuun 11. päivä. Kiertue päättyy toukokuun 17. päivä Haapamäelle käytyään sitä ennen 26 paikkakunnalla. Alkukilpailujen yhteenlasketuksi osan- ottajamääräksi ennakoidaan parin edellisvuoden tapaan noin 1 000. Mestaruus ratkeaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokouksen yhteydessä Kuopiossa kesäkuun 7. päivänä. Paikkana on Kuopion matkustajasataman alue. Kilpailukalustona on tänäkin vuonna Mercedes-Benz Actros 3360 6x4 -autot ja Hiab Loglift 105 ST -kuormaimet. Jokaisella kilpailupaikalla on koeajettavana myös muuta Mercedes-kalustoa. Nais- ja veteraanisarjojen voittajat ratkeavat alkukilpailujen aikojen perusteella. Kuopion loppukilpailussa mittaa toisistaan ottaa tuttuun tapaan viisi lääninmestaria; heidät haastaa alkukilpailujen perusteella seitsemän seuraavaksi nopeinta kilpailijaa. Puunkuormaajamestari-kilpailun järjestävät SKAL ry, Hiab Suomi ja Veho Hyötyajoneuvot yhteistyökumppaneineen. Gustavelundissa Tuusulassa ansiomerkkinsä saanet kuljettajat. Kumpelissa iloitsi ansiomerkit saanut taitavien ammattilaisten ryhmä. Kiitosimeon juhlisti 30-vuotista taivaltaan Kiitosimeon Oy Rajamäeltä (Nurmijärvi) juhli perinteisten kuljettajatapaamisten yhteydessä jo hieman etukäteen 30-vuotispäiviään. Virallinen 30-vuotispäivä on 23. syyskuuta. Kuljettajatilaisuudet järjestettin 16.3. Tuusulassa Gustavelundissa ja 23.3. Heinolan Kumpelissa. Tuusulassa SKAL:n edustajana oli puheenjohtaja Teppo Mikkola ja Heinolassa Simo Räihä. Molemmissa tilaisuuksissa jaettiin runsaslukuiselle joukolle kuljettajia IRU:n ansiomerkkejä. Kaikkiaan ansiomerkkejä myönnettiin 81:lle Simeonin kuljettajalle. Kunniamerkit myönnetään ammattimaisen liikenteen kuljettajille, jotka ovat ajaneet vähintään 20 vuoden ajan, toimi- neet nykyisen työantajansa palveluksessa vähintään viisi vuotta ja ajaneet vähintään 1 000 000 ajokilometriä ammattiliikenteessä. Lisäksi kuljettaja ei ole saanut aiheuttaa viimeisen 20 vuoden aikana vakavaa liikenneonnettomuutta, eikä syyllistyä viiteen vuoteen lakien tai määräysten rikkomiseen. 10
iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Näillä eväillä on pärjättävä Kehysriihessä 21. maaliskuuta linjattiin Suomen talouskehitystä. Yhteisöveron tuntuvalla alennuksella haettiin talouskasvua ja vahvistettiin uskoa tulevaan. Linjaukset tehtiin ilman työmarkkinajärjestöjen tukea ja palkkaratkaisuja, mikä jätti osan talouskehityksestä arvailujen varaan. Tavaraliikenteen odotukset kehysriihestä olivat kovat, sillä ministerit puivat tiemäärärahoja, kaluston mittoja ja massoja sekä rikkidirektiivin kompensaatiokeinoja. Itämerellä kulkevissa laivoissa on vuonna 2015 oltava vähärikkistä polttoainetta, josta arvioidaan koituvan 600 miljoonan euron lisälasku Suomen ulkomaankaupalle. Vientitulojen arvioidaan vähenevän 300 miljoonalla eurolla, jos ei tehdä mitään. Hallitus päätti myöntää tukea LNG -terminaalien rakentamiseen nesteytetyn maakaasun jakeluun sekä siunata kuljetuskaluston kapasiteetin tuntuvan korotuksen, johon oli saatu EU:n lupa. Vaikka tekniset yksityiskohdat yhä uupuvat samoin kuin asetusteksti, jolla 76 tonnin enimmäispaino ja 4,4 metrin korkeus astuvat voimaan hallitus arvioi kompensaatiohyödyksi 80 120 miljoonaa euroa. Hyödyt ovat valumassa hukkaan, kun Liikennevirasto rahan puutteessa kylvää rajoitusmerkkejä siltojen pieliin ja teiden varsille. Tarvittaviin parannustöihin luvatut 55 miljoonaa euroa eivät riitä. Rikkidirektiivin kompensaatiovaihtoehdot oli listattu työ- ja elinkeinoministeriön kehysriiheen teettämään raporttiin. Raportti oli kiireessä koottu, ja sen huomasi. Polttoaineveron palautusjärjestelmää kuvattiin erityisen hankalaksi ja kalliiksi. Hallintokustannuksia arvioitiin kertyvän noin 20 palautushakemuksia käsittelevästä virkamiehestä yli 20 miljoonaa euroa. Hymy oli herkässä, kun löysin Suomen kallispalkkaisimman virkamiehen: miljoona euroa vuodessa tienaavan palautushakemusten käsittelijän siinäpä toiveammatti. Tuollaisesta hutiloinnista olisi SKAL:ssa saanut jääkiekkotermein penalttia tai ainakin vakavan varoituksen. Hallitus lupasi turvata nykyiset liikennehankkeet ja käynnistää kaikki liikennepoliittisessa selonteossa mainitut tiehankkeet, mutta polttoaineveron palautusjärjestelmälle ei näytetty vihreää valoa. Kaiken lisäksi riihestä viikon kuluttua julkistetusta kehyspäätöksestä löytyi tieto, että polttoaineveroa aiotaan korottaa ja kerätä liikenteeltä 125 miljoonaa euroa. Käsittämätön päätös, sillä tavoitteenahan oli parantaa Suomen kilpailukykyä kuljetuskustannuksia alentamalla. Polttoaineveron noustessa 2014 tarvitsemme järjestelmän, jolla palautetaan kuljetusyrityksille kaikki ne sentit, joilla dieselin litrahinta nousee. Siihen asti näillä eväillä on pärjättävä. Iiro Lehtonen 13
Hiljainen tieto ei siirry valmiilla muotilla tai väkisin rutistamalla Hiljaisen tiedon siirtäminen yrityksessä on haastavaa, puhutaan sitten sukupolvenvaihdoksesta tai kokeneen työntekijän eläköitymisestä. Vähälä Yhtiöissä osaamisen siirtymistä pyritäänkin edesauttamaan monin keinoin. Teksti ja kuva: Jaana Sivén Yhtiöt on perinteinen kuljetusliike, mutta viimeisimmän sukupolvenvaihdoksen -Vähälä jälkeen olemme pyrkineet profiloitumaan logistiikkatalona, joka tarjoaa asiakkailleen muutakin kuin vain kuljetuspalveluita. Toimintamme pitää sisällään monenlaisia logistiikan lisäarvopalveluja, mutta perinteinen kuljettaminen on luonnollisesti se leipälaji, josta suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee, kertoo Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä, jota Kuljetusyrittäjä-lehti haastatteli Oulussa Oritkarin pääkonttorilla. Kolmas sukupolvi Vähälä Yhtiöiden puikoissa Vähälä Yhtiöissä on viety läpi kaksi sukupolvenvaihdosta, ensimmäinen vuonna 1975 ja toinen vuonna 2009. Jälkimmäisen myötä siirtyi Ville Vähälä sisaruksineen yhtiön johtoon isänsä ja setänsä väistyttyä. Sukupolvenvaihdokset ovat Vähälän mukaan toteutuneet kertarysäyksellä. Lähtökohtana on pidetty sitä, ettei vanhempi sukupolvi ole jäänyt istumaan operatiivisten yhtiöiden hallituspaikoille tai jarrumiesten rooleihin, vaan siirtynyt nauttimaan eläkepäivistään. Periaatepäätös viimeisimmälle sukupolvenvaihdokselle tapahtui Vähälän mukaan vuonna 2006, minkä myötä konsernissa tehtiinkin erinäisiä sisäisiä järjestelyjä ja toimintojen siirtämisiä. Lisäksi nuoremman sukupolven vastuuta yrityksen sisällä kasvatettiin ainakin lapiollisen verran, ja työtehtävistä muodostui haastavampia. Vähälä Yhtiöissä sukupolvenvaihdosta ei ole nähty nuoremman polven valmentamisena tai mentorointina tehtävään. Yrityksen johtamista ei välttämättä voi noin vain opettaa toiselle. Lähtökohtana pidimme sitä, että vanhemman polven ajanjakso yrittäjänä on ollut omanlaisensa ja erilainen verrattuna nykyhetkeen, Ville Vähälä kertoo. Yrittäjän mukana myös yritys muuttuu, ja yrittäjä luo yritykseen oman ilmapiirinsä ja näköisensä toimintatavat. Mentorointia olivat Vähälän mukaan pikemminkin keskustelut siitä, miten vanhempi johto on asioita tehnyt. Ei niinkään se, että he olisivat tuoneet ratkaisuihin valmiita malleja. Operatiivisesta toiminnasta kullakin hetkellä vastaavat henkilöt tekevät itse hyväksi näkemänsä ratkaisut. Tarkoituksena ei ole ollut tehdä asioita valmiilla sabluunalla. Arvokkaiksi osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämisen työkaluiksi muodostuivat Vähälän mukaan juuri nämä keskustelut. Kävimme vuosina 2006 2009 paljon keskusteluja isän, sedän ja meidän lasten välillä. Puhuimme yrityksen asioista ja kävimme läpi käsillä olevia tilanteita kahvikupin äärellä säännöllisesti ja tietoisesti. Nyt muutama vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen on mukava todeta, että se kannatti, ja olen tyytyväinen että näimme vaivaa ajatustenvaihdon eteen. Vähälän mukaan eläkkeellä olevilta sedältä ja isältä saa vielä nykyäänkin apua tarvittaessa. Neuvoja ei kuitenkaan aktiivisesti tyrkytetä, vaan eläkkeelle siirtynyt polvi on sopeutunut hyvin uuteen elämänrytmiinsä ja nauttii tästä ajasta. Tie yleismiehestä toimitusjohtajaksi Toimitusjohtaja Ville Vähälä on toiminut nuoresta pojasta asti Vähälä Yhtiöiden palveluksessa. Menneet vuodet ovatkin kerryttäneet toimitusjohtajalle runsaasti osaamista yrityksen useilta osa-alueilta. Olin 13 14-vuotias, kun pääsin taloon töihin. Siitä asti kaikki kesät ja lomat olen tehnyt yrityksessä erilaisia hommia. Peruskouluaikana tein yleismiehen töitä ja lukioaikana viikonloppupäivystyksiä aina kuin mahdollista. Tuli tehtyä kaikenlaista ruohonjuuritason hommaa laidasta laitaan. Myöhemmässä vaiheessa Vähälä toimi ajojärjestelijänä, jakoauton ratissa ja E-kortin suoritettuaan myös yhdistelmäajoneuvon kuljettajana satunnaisilla keikoilla. Opiskelujen jälkeen hän siirtyi myyntityöhön tehden välillä controllerin hommia, ja ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään hän toimi tuotantojohtajana vuosina 2006 2009. Korjaamo on ainoa paikka, jossa en ole ollut päivääkään töissä. Tuntumaa yritykseen siis löytyy ja toimintaan on päässyt kiinni monelta kantilta. Palkkaa en ole muista yrityksistä koskaan nostanut, vaikka nyt myöhemmin jälkiviisaana on mieleen juolahtanut, että kokemus muistakin paikoista voisi olla yrittäjälle hyväksi, Vähälä toteaa. Osaava henkilöstö on välttämätön voimavara Tällä hetkellä Vähälä Yhtiöiden palveluksessa toimii 340 työntekijää, minkä päälle tulevat vielä sopimusyrittäjät ja heidän kuljettajansa. Henkilöstön osaaminen on Vähälä Yhtiöille tärkeä arvo. Osaamista pyritään jatkuvasti kehittämään koulutuksilla, jotta yrityksen palvelukseen löydetään hyvää porukkaa, joka saadaan myös pysymään talossa. Kuljettajille kuuluvien direktiivipäivien lisäksi tarjotaan myös muille toimihenkilöille monenlaista koulutusta. Osaamisen siirtäminen on isossa yhtiössä tärkeää myös työntekijöiden keskuudessa. Vähälä Yhtiöissä on esimerkiksi käytössä toimintatapa, jossa kokenut kuljettaja toi- 14
Kolmannen sukupolven toimitusjohtaja Ville Vähälä Oritkarin terminaalissa. mii uuden työntekijän perehdyttäjänä. Kokeneemmista kuljettajista on varta vasten koulutettu perehdyttäjiä, joiden matkassa aloittelevat kuljettajat ovat alussa. Vähälän mukaan hiljaisen tiedon siirtäminen kokeneilta tekijöiltä seuraajille on kuitenkin haastavaa: Kokonaisuudessaanhan tehtävä on mahdoton. Kuljettajan työn yksinäinen luonne tekee hyvien käytäntöjen jakamisesta vaikeaa. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovikaan toiselle. Myös ajat muuttuvat ja maailman meno sekä yritykset samalla. Perehdyttämisellä pyritään tietenkin siirtämään arvokasta tietoa, mutta väkisin rutistamisella ei saada hyötyä irti. Olisihan se tehokasta, jos voisimme kloonata näitä kokeneita vanhoja kettuja, Vähälä naurahtaa. Pyrkimyksenä kuitenkin on, että tietyissä strategisissa tehtävissä edeltäjä ja seuraaja työskentelisivät talossa jonkin aikaa samanaikaisesti. Esimerkiksi yhtiön nykyisen talousjohtajan jäädessä vuodenvaihteessa eläkkeelle on hänen seuraajansa ollut talossa jo tämän vuoden alusta lähtien. Näin edistetään mahdollisimman tehokkaasti tiedon siirtymistä. Joustoja ja panostuksia työssä jaksamiseen Vähälä Yhtiöiden henkilöstön keski-ikä on 42 vuotta. Ikäryhmien välinen jakauma on hyvin tasainen. Yhdeksän prosenttia henkilöstöstä on 60 vuotta täyttäneitä. Ville Vähälän mukaan työntekijän ikääntyessä voi ilmetä tarvetta työaikojen ja työtehtävien uudelleensuunnitteluun, jolla pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan osaavien työntekijöiden fyysiset työskentelyedellytykset sekä omat toiveet työajoista ja -tehtävistä. Esimerkiksi yrityksen vanhemmat kuljettajat ajavat usein pitkää linjaa, kun taas nuoremmille kuljettajille sopii nopeatempoinen ja lähellä perhettä sekä asuinpaikkaa tehtävä jakeluauton ajaminen. Yrityksessä on useita noin 40 vuoden työuran tehneitä, ja Vähälän mukaan osa tähän ryhmään kuuluvista kuljettajista on nimenomaan aloittanut jakeluauton kuljettajana ja siirtynyt ajan myötä fyysisesti hieman kevyempään pitkän linjan ajamiseen. Osa henkilöstöstä toivookin fyysisen kuormittavuuden keventämistä uran edetessä, mutta osa taas haluaa painaa täysillä eläkeikään asti. Vähälä Yhtiöiden tämän vuoden teema on työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpidon edistämiseen on yhtiössä käytössä monenlaisia keinoja. Yksi panostuksista on teemavuoden mukainen työhyvinvointikoulutus, jonka puitteissa yrityksen johtoryhmä on jalkautunut kouluttamaan kaikki työntekijät kuluvan kevään aikana. Myös fyysiseen aktiivisuuteen kannustetaan, ja onpa yrityksestä osallistumassa kaksi bändiä toukokuussa myös FirmaRock-yritystapahtumaan. Osaajatkin eläköityvät Keskimääräinen eläköitymisikä Vähälä Yhtiöissä on noin 63 vuotta. Ville Vähälän mukaan yrityksessä tehdään töitä liian varhaisen ja etenkin työkyvyttömyydestä johtuvan eläköitymisen ehkäisemiseksi. Meillä on hyviä työntekijöitä, joita Vähälä Yhtiöt emme halua ajaa eläkkeelle. Pidämme mielellämme talossa ihmiset, joilla riittää virtaa työntekoon. Erilaisilla joustoilla työaikojen ja tehtävien suhteen sekä työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvillä panostuksilla pyrimmekin vaikuttamaan positiivisesti henkilöstömme jaksamiseen. Kysymykseen tulevaisuuden työvoiman saatavuudesta toimitusjohtaja suhtautuu huolestuneena. Työvoimapula nähdään Vähälä Yhtiöissä selkeänä uhkana toiminnalle. Vähälän mukaan kuljettajapula onkin jo nähtävissä, tosin selvemmin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa, ja osaavien kuljettajien löytäminen on haastavaa. Kuljetusalan houkuttelevuus nuorten silmissä pitäisi saada paremmaksi. C-kortin suorittamisen väheneminen ja alan imagon lasku vaikuttavat tilanteeseen kielteisesti. Potentiaalisen kotimaisen työvoiman hyödyntämiseen pitäisi löytää keinoja isossa mittakaavassa, jotta alan osaaminen maassamme turvataan, Vähälä toteaa. Kotipaikka: Oulu Perustettu: vuonna 1937 Ullavalla Keski-Pohjanmaalla Konserni: emoyhtiö Vähälä Logistics Oy, tytäryhtiöt Lauri Vähälä Oy, Kiitoterminaali Oy ja Kiitohuolto Oy Toimialat: kappaletavarakuljetus, logistiikkapalvelut Henkilöstöä: 340 työntekijää, sopimusyrittäjät ja heidän kuljettajansa 15
Kaasu on tärkeä elämäneliksiiri Kaasupullojen kuljettaminen tehtaalta asiakkaalle on millintarkkaa työtä. AGA:n luottokuljettaja Transkivimäki Oy tietää tämän lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Anneli Similä Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka moneen tarkoitukseen erilaisia kaasuja tarvitaan. Sairaalat esimerkiksi eivät nykyään toimisi ilman niitä. Lääkkeellinen happi, hengitysilma, ilokaasu, typpimonoksidi nämä kaikki ovat välttämättömiä, jotta potilaita voidaan hoitaa ja ihmishenkiä pelastaa. Lukematon määrä eri teollisuudenaloja käyttää myös kaasuja tuotannossaan. Kuljetusalallakin kaasuja tarvitaan esimerkiksi jäähdytettyjen ja pakastettujen elintarvikkeiden kylmäkuljetuksissa. Kalankasvatus ja avaruustekniikka voisivat olla ääripäitä käyttökohteista. Listalle ei loppua näy, sillä niin moninaiset ovat kaasun käyttökohteet. Risto Kivimäki ja kotipotilaan happihoitopullo. 16 Kuljettaja vastaa oikeista kytkennöistä Risto Kivimäki aloitti kaasujen kuljetukset AGA:lle vuonna 1995. Yrityksen toiminta on siitä lähtien keskittynyt kokonaan näihin kuljetuksiin. Kolmen kuorma-auton ja välillä myös yhden pakettiauton voimin kaasuja kuljetetaan kolmessa vuorossa, viitenä päivänä viikossa. Yrityksen kotipaikka on Virrat, mutta kuljetusalue on laaja, ulottuen Riihimäeltä aina Seinäjoen korkeudelle saakka. Mutta kysytäänpä Risto Kivimäeltä, miten Transkivimäen kuljettajat huolehtivat sairaaloiden kaasukeskusten toimintavalmiudesta ja varmistavat katkeamattoman kaasuntulon sairaaloissa päivittäin. Pätevöitetyt kuljettajat hoitavat prosessin itsenäisesti. Asiakas, eli sairaala, ei puutu tai ohjaa sitä millään tavalla. Kuljettaja kytkee kunkin kaasupullon oikeaan linjaan ja varmistaa, että linja on auki ja toimii kunnolla. Hänen on myös
Transkivimäki Oy Perustettu 1957 Toimitusjohtaja Risto Kivimäki Kotipaikka Virrat Viisi vakituista kuljettajaa Kolme kuorma-autoa, yksi pakettiauto Kaasujen kuljetuksia vuodesta 1995 Toiminta-alue Riihimäeltä Seinäjoen korkeudelle Asiakkaat: Teollisuus, sairaalat, kotipotilaat tarkistettava, ettei aine pääse vuotamaan linjaston ulkopuolelle. Prosessi vaatii erityistä huolellisuutta, sillä virheettömästi toimiva kaasunjakelujärjestelmä on sekä käytön turvallisuuden että henkilöstön turvallisuuden ja työn laadun kannalta ratkaisevan tärkeä, Risto Kivimäki kertoo. Kaasujen kuljetus vaatii ADR-ajolupakoulutuksen, joka on uusittava viiden vuoden välein. Lisäksi AGA järjestää kuljettajille säännöllistä koulutusta, jossa käydään läpi aineiden ja pullojen käsittelyyn liittyviä toimintoja. Näiden lisäksi uusi kuljettaja on vanhemman kuljettajan opissa vähintään kuukauden, ennen kuin hänet päästetään itsenäisesti hoitamaan kuljetuksia, Risto Kivimäki toteaa. Kuljettaja Vesa Murtomäki (oik.) on yksi viidestä Risto Kivimäen luottokuljettajasta. Happea kotipotilaille Mielenkiintoisia, mutta myös omalla tavallaan raskaita ovat happipullojen kuljetukset kotipotilaille. Nämä kuljetukset ovat lisääntyneet, sillä sairaalat kotiuttavat potilaita mielellään kotihoitoon aina kun se on mahdollista. Viemme 65 kg painavan happisäiliön asiakkaalle ja kytkemme sen paikalleen. Samalla viemme vanhan säiliön pois. Portaalliset asunnot tuovat oman lisähaasteensa, sillä säiliö on raskas käsitellä. Potilas voi itse tarpeen mukaan säätää hapen määrää pullossa olevan vivun avulla. Tähän ja muihinkin pullon ominaisuuksiin sekä aineen käyttöön tulee AGA:lta henkilö opastamaan asiakasta heti alkuvaiheessa. Kotihoito-asiakkaita on monenikäisiä, aina lapsista vanhuksiin. Happihoito mahdollistaa potilaiden kotonaolon ja arkielämän. Vaikka on kiire, yritämme aina vaihtaa kuulumisia, ja kyllä joskus on mattojakin tampattu ja kukkia kasteltu yksinäiselle henkilölle. Erityistä hienovaraisuutta tarvitaan, kun toimitaan asiakkaan tiloissa. Hänen kotiaan pitää kunnioittaa ja pitää esimerkiksi huolta siitä, ettei kärryn pyörien mukana tuoda likaa sisään, Risto kuvailee. Lääkkellinen happi on reseptilääke, jonka lääkäri määrää potilaalle. Happihoito saattaa kestää vuosia ja potilaat ehtivät tulla hyvinkin tutuiksi. Tällainen asiakassuhde päättyy useimmiten henkilön kuolemaan. Tämä on raskasta myös kuljettajille. Tunteet ja suru menetyksestä nousevat myös heille pintaan. Kuljettajan on kohdattava myös omaiset potilaan kuoleman jälkeen, kun happipulloa ei enää tarvita ja se haetaan pois. Puimme näitä asioita jonkin verran keskenämme, mutta olemme myös miettineet jonkinlaista ammattiapua välillä. Olisi hyvä, että voisimme purkaa tuntojamme ammattilaisen ohjauksessa, Risto miettii. Kaasupulloja seurataan reaaliajassa Sitten takaisin pullojen liikkeisiin, eli mistä ja mihin kuormat kulkevat. Kunkin auton reittisuunnittelun hoitaa logistiikkayhtiö Bold Moves Oy, joka lähettää tiedot seuraavan päivän reiteistä tietokoneelle autoihin edellisenä iltana. Runkokuljetukset hoidetaan yöllä. Tämä tarkoittaa kaasupullojen noutoa kahdella kuormaautolla AGA:n Riihimäen täyttölaitokselta lavanvaihtopaikoille Tampereelle, Parkanoon ja Laihialle. Jakelua hoidetaan päivän ja illan aikana kolmella autolla. Yhteen autoon mahtuu 100 300 kaasupulloa. AGA seuraa jokaisen kaasupullon kulkua reaaliajassa. Kun viemme pullot asiakkaalle, tunnistaa lukulaite pullon kyljessä olevan viivakoodin, josta sen sisältämä tieto välittyy saman tien AGA:lle. Tämä on osa laajaa turvallisuuskäytäntöä, ja varmistaa samalla pullon jäljitettävyyden esimerkiksi laadun ongelmatilanteissa, Risto selvittää. Kaasupullojen turvallinen kuljetus ja käsittely alusta loppuun on ehdoton vaa- 17
timus. Lastin sitomista koskevat tiukat määräykset. Kaasupullot lastataan ja sidotaan häkkeihin, jotka puolestaan kiinnitetään auton lastitilaan sidontaliinoilla. Jos pullo sattuisi putoamaan ja sen kaula katkeaisi, lähtisi energia pullon sisältä kuin ammus lähimpään kohteeseen. Turvallisuusmääräysten noudattaminen on ehdotonta ja jokainen pienikin poikkeama on kirjattava ylös, Risto kertoo. Sukulaisalennusta ei heru Kaasujen kuljetukset ja niihin liittyvät toimenpiteet vaativat osaamista, johon koulutus antaa pohjan, mutta joka huippuunsa hiottuna edellyttää vuosien käytännön toimintaa. Risto Kivimäellä ja hänen kuljettajillaan osaaminen on vahvaa lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Yrityksen suurimmat asiakkaat ovat järjestyksessä teollisuus, sairaalat ja kotipotilaat. Viiden kuljettajan lisäksi ruuhkanhuippuja tasaamassa ja lomia tuuraamassa on kaksi varakuljettajaa ja myös Risto itse. Riston poika Pauli on myös käytettävissä hätätilanteessa, vaikka hänen varsinainen työnsä onkin oman tilitoimiston johtaminen. Siellä hoidetaan myös Riston yritykset tilit. Sukulaisalennusta ei kuitenkaan ole vielä herunut, Risto nauraa. Palkanmaksusta ja moninaisista toimistotöistä puolestaan huolehtii Riston vaimo Raila oman työnsä ohella. Risto ja Raila ovat onnellisia isovanhempia. Päivityttären kaksi vilkasta poikaa, Hugo ja Kaarlo saapuvatkin ilahduttamaan isovanhempiaan säännöllisin väliajoin. Lääkekaasut auttavat sairauksien hoidossa: - lääkkeellinen happi keuhkosairauksien hoidossa elintärkeä kaasu - lääkkeellinen ilokaasu lievittää kipua ja puuduttaa - lääkkeellinen ilokaasu/happiseos lyhytkestoiseen kivunlievitykseen - lääkkeellinen hengitysilma käytetään hengityshoidossa ja anestesian aikana, sekä puhtaana hengitysilmana elinsiirtojen tai laajojen palovammojen yhteydessä - lääkkeellinen typpimonoksidi vauvojen hengityksen vajaatoiminnan hoitoon - nestemäinen typpi, lämpötila -190 C elinten ja näytteiden säilytykseen - helium magneettitutkimuksissa jäähdytykseen. Discover the future of logistics. With the newest impetus for your success. As the world s leading exhibition for logistics, mobility, IT and supply chain management, transport logistic is the industry s most important gathering again in 2013. International, transaction-oriented business platform Innovations and trends along the entire value chain First-rate program of related events with forums, conferences and country specials EXPLORING THE WORLD OF LOGISTICS A must-attend event for your future success! Order your ticket online now: www.transportlogistic.de/tickets/en 18 Contact: JPO FairConsulting Phone +358 400 451 667 juha.pokela@hmdc.fi www.transportlogistic.de www.aircargoeurope.com June 4 7, 2013 Messe München, Germany TL13_Besucher_185x135_E_AV.indd 1 08.02.13 20:58
Päivä puutavaraauton kyydissä Erkko Papinaho on 36-vuotias logistiikkainsinööri, joka vastasi myöntävästi yrittäjyyden kutsuun likimain kaksitoista vuotta sitten. Omien sanojensa mukaan hän teki sen täysin omasta vapaasta tahdostaan, vaikkakin yrittäjyys kulkee vahvana suvussa. Kuljetusyrityksen historia ulottuu aina 58 vuoden ja kahden sukupolven taakse. Mikko Voutilainen Keuruulaisen Papinaho Oy:n punainen Mercedes Actros -puutavarayhdistelmä on lastattu multialaisella kuusipuulla. Kiipeän auton ohjaamoon apumiehen paikalle, kun kello lähenee puoli kahdeksaa ja aamuaurinko säestää paukkuvaa yli 25 asteen pakkasta. Tällaisella kelillä ajoneuvojen ja työkoneiden hydrauliikka on varmasti kovilla. Erkon päivä on alkanut nelisen tuntia aiemmin ja hän on ennättänyt hakea kuorman Multialta aamuvarhaisella. Papinaho Oy liikennöi nykyään viidellä yhdistelmällä ja yritys työllistää täysiaikaisesti kymmenisen työntekijää. Yrityksen suurimmat asiakkaat ovat Metsäliitto, Harvestia sekä Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistys. Mersun V8 hörähtää käyntiin ja lähdemme kohden Koskenpäätä ja sen takana puukuormamme määränpäänä olevaa Jämsänkosken paperitehdasta. Puhetta tiestä tienpäällä Usean auton yrityksen hallinnointi ajojärjestelyineen täyttää pääsääntöisesti nuoren yrittäjän työpäivät. Erkko Papinaho kuitenkin lähtee itsekin mielellään ajohommiin aina, kun tuuraajaa tarvitaan. Puhelin ja ajoneuvoon sijoitetut kaksi tietokonetta mahdollistavat kiireellisimpien konttoritöiden tekemisen myös tienpäällä. Petäjävedeltä Koskenpäähän johtava tie on tänään kauttaaltaan kiiltävän jään peittämä. Hiekkaa tai muita liukkauden torjunta-aineita ei näy. Erkko tietää, että näin kovassa pakkassäässä tiellä vielä on jonkunlaista pitoa, mutta auringon alkaessa vähitellen lämmittää tietä se muuttuu varsin liukkaaksi. Puuautoilija liikkuu työssään niillä kaikkein pienimmillä teillä. 20
Jäinen tie tuo alemman tieverkon käyttäjille aina omat haasteensa. Erkko Papinaho. Erkkoa harmittaa Suomen alemman tieverkon taso, sen talvihoito ja liukkauden torjunta. Tai itse asiassa harmin aihe on hoidon puuttuminen, se kun on oikeasti iso haitta alemman tieverkon suurkäyttäjille. Perusparannustoimetkaan eivät aina ole näillä teillä onnistuneet odotetulla tavalla. Vaikka tien kantavuus toimien ansiosta olisikin kasvanut, niin kovin usein parantamisen yhteydessä tie myös kapenee vaarallisen paljon. Tällaisilla teillä turvallinen liikennöinti ei aina ole mahdollista, sanoo Erkko Papinaho. UPM:n Jämsänkosken tehtaiden savupiiput piirtyvät horisontissa eteemme ja pian suuntaamme ajoneuvovaa alle. Puunvastaanottovirkailija varmistaa, että myös toimittajalla on vaadittavat suojavarusteet mukana. Kyllä on kypärä tiukasti päähän ja purkukentälle. Kuorman purkaminen käy yllättävän nopeasti, suuri puukurottaja eli kahmari tyhjentää koko kuorman yhdistelmästä vain kolmella kahmaisulla. Purku ja purkualueella asiointi on työturvallisuuden varmistamiseksi ohjeistettu tarkasti. Erkko hallitsee nämä määräykset hänen käsin näyttämänsä ohjeetkin trukin kuljettajalle ovat tarkat ja täsmälliset. Osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle Paluumatkalla keräämme kuorman Multian sahalle. Käännymme Siniävirran risteyksestä pienemmälle tielle, jonka varressa sahalle menevä pino odottaa. Viime kesänä samaisella tiellä MM-rallisarjassa kilpailevat Jari-Matti Latvala, Sebastien Loeb ja muut rallitähdet käskyttivät autojaan siihen malliin, että heikoimpia hirvitti. Muutama kilometri tästä eteenpäin ja edessä siintäisivät ne Urrian legendaariset hyppyrit. Tässäkin kohtaa tie on mutkainen ja jyrkkiä nousuja ja laskuja riittää. Jari-Matille ja ralliyleisölle tieprofiili tarjoaa mitä parhainta viihdettä, sen sijaan puuautoilijaa liukas talvitie ei viehätä alkuunkaan. Onneksi nämä mutkaiset tiet ovat Papinaholle tuttuja. Yrityksen autot ovat kulkeneet Keski-Suomen sorateillä jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Erkon isoisä Eino Papinaho perusti kuljetusyrityk- 21
Paperitehtaalla Kahmari purkaa yhdistelmän kuorman nopeasti ja tehokkaasti. Erkko Papinaho toimii merkinnäyttäjänä. Varoituskolmio pienen tien risteyksessä kertoo, että tie on jo käytössä koko leveydeltään. sen Keuruun Haapamäelle vuonna 1955. Osaaminen on yrityksessä siirtynyt polvelta toiselle, sillä kuusikymmentäluvun puolivälissä myös Erkon isä, Jorma Papinaho aloitti ensin työskentelyn yrityksessä ja myöhemmin otti vetovastuun yrityksen johtamisesta. Erkko itse siirtyi yritykseen kokoaikaisesti vuonna 2001. Jo aikaisemmin autoilijan poika oli työskennellyt yrityksessä opiskelujen ohessa aina koulun loma-aikoina ja viikonloppuisin. Nyt Jorma-isä on vähitellen jäämässä eläkkeelle ja Erkko on ottanut vuorollaan vastuun yrityksen luotsaamisesta. Erkko hyödyntää kokemustaan, koulutustaan ja tietotekniikkaa yrityksensä johtamisessa. Laskin ei missään olosuhteissa saa olla kuljetusyrittäjälle vieras kapine, hän muistuttaa. Erkko näkee yrityksensä tärkeänä pääomana sen opin, minkä kuljetusyrittäjyydestä hän on isältään ja isoisältään perinyt. Kerätyt kokemukset ovat vahvistaneet yritystä ja osaaminen on siirtynyt polvelta toiselle kerryttäen yritykseen osaamisen pääomaa. Minuutin tarkkuudella Purettuamme kuorman Multian sahalle, suuntaamme jälleen syvälle metsään. Erkon työvuoro päättyy kuorman hakemiseen samaiselta hakkuu-alueelta Multialta, jolta aamun ensimmäinen kuormakin on noudettu. Tämänpäiväinenkin reittimme on ollut ennalta tarkkaan suunniteltu. Ajoneuvoon sijoitetuilta tietokoneilta Erkko voi koska tahansa reaaliaikaisesti tarkistaa kuljettavien puiden määrän ja sijainnin. Tämä mahdollistaa puille logistisesti järkevimmät kuljetusreitit ja tyhjänä ajon minimoinnin. Erkko pysäyttää yhdistelmän Multian Sipilässä leimikolle johtavan tien risteykseen. Hangessa kimaltaa punainen varoituskolmio johon on mustalla tussilla kirjoitettu puhelinnumero. Erkko tietää mistä on kyse - tietä käyttää toinen yhdistelmä, eikä kapealle tielle ole nyt asiaa, sillä ohittaminen tiellä on mahdotonta. Erkko soittaa kolmiossa olevaan numeroon aikataulua tiedustellakseen. Samalla mutkan takaa esiin kaartaa turveauto, jonka kuljettaja on hetkeä aikaisemmin saanut kuormansa valmiiksi. Tie vapautuu kuin tilauksesta käyttöömme. Kapean tien päässä oleva kääntöpaikka on nopean arvion mukaan mitoitettu lähinnä henkilöautolle tai korkeintaan siihen kytketylle kevytperävaunuyhdistelmälle. Erkko kuitenkin kääntää raskaan puutavarayhdistelmän tässäkin paikassa ja puut tulevat noudetuksi suunnitellusti. Erkko soittaa kuljettajalleen ja sopii paikan kuljettajanvaihdolle. Äsken lastaamamme kuorma pääsee jatkamaan matkaansa uusin voimin Hankasalmea kohden. Sovitulla vaihtoalueella digitaalinen ajopiirturi osoittaa ajoaikaa olevan jäljellä yhden minuutin työpäivää tuskin voi tarkemmin suunnitella. Vihreän kullan maa Työpäivän päätteeksi mietimme vielä hetken metsäteollisuuden kokonaiskuvaa tämän päivän Suomessa. Puuraaka-aineen hankintaketju on vuosikymmenien saatossa hioutunut varsin tehokkaaksi ja toimivaksi. Tätä kansallista kilpailuetuamme olisi pyrittävä hyödyntämään kaikin keinoin, sillä metsäähän maassamme kyllä riittää. Etenkin nyt globaalin kilpailun ravistellessa perinteistä paperiteollisuutta, on varsin helppo yhtyä Erkon näkemykseen, että tulevaisuuden menestymisenmahdollisuuksiamme edistää uusien ja innovatiivisten puuraaka-aineen hyödyntämiskeinojen etsiminen ja löytäminen, vahvan perinteisen metsäteollisuuden rinnalle. Suomi kun tosiaan on vihreän kullan maa. 22
Tulevaisuuden tähti työuralle Vesa-Pekka Valtosella on kova halu yrittämiseen. Viittä vaille valmis logistiikkainsinööri haluaa kuitenkin vielä kehittää osaamistaan työelämässä ennen kuin perheyrityksen haasteet kutsuvat. Anneli Similä Vesa-Pekka Valtonen ikä: 26 vuotta ammatti: logistiikkainsinööri siviilisääty: kihloissa harrastaa: pelaa jalkapalloa 2. divisioonassa Espoossa. Seuraa Englannin valioliigaa. viimeksi luettu kirja: Minä, Zlatan Ibrahimovic. Vesa-Pekka Valtonen osallistui reilu vuosi sitten SKAL:n ja Volvosäätiön yhteiseen Tulevaisuuden tähdet -koulutusohjelmaan logistiikkainsinööri opintojensa ohella. Nyt nuo Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulussa suoritetut nelivuotiset opinnot alkavat olla takanapäin ja logistiikka-insinöörin tutkinto plakkarissa. Edessä on siirtyminen työelämään. Ehdin jo pelästyäkin yhdessä vaiheessa, että tuliko valittua väärä linja, kun ensi alkuun opinnoissa keskityttiin paljon matematiikkaan ja insinööritaitoihin. Mutta huoli oli turha, sillä liiketoiminnan ja johtamisen, ylipäätänsä logistiikan laaja-alaiset toiminnot tulivat pian kuvaan mukaan ja niitä on käyty läpi viimeiset pari vuotta, Vesa-Pekka kertoo. Vahvana, mutta nöyränä eteenpäin Nyt 26-vuotias Vesa-Pekka toi aikoinaan armeijasta tuliaisina yhdistelmäajoneuvo -kortin. Taidot tulivat heti käyttöön pariksi vuodeksi omassa perheyrityksessä. Tammelassa sijaitseva Autoyhtymä Valtonen kuljettaa metsäteollisuuden raakapuuta UPM:lle. Isä, Pekka Valtonen, johtaa yritystä. Vesa-Pekalla on kaksi veljeä, joista toinen työskentelee perheyrityksessä ja toinen opiskelee logistiikkaa. Omenat eivät siis ole kauaksi pudonneet tämän perheyrityksen puusta. Olen siinä onnellisessa asemassa, että minulla on mahdollisuus vähän katsella ympärilleni ja hankkia kokemusta teollisuuden ja kaupan yrityksissä tässä vaiheessa. Isällä on vielä vuosia edessä työelämässä ja kun kaksi veljeäni myös suuntautuvat alalle, ei välitöntä painetta perheyritykseen siirtymisestä ole, Vesa- Pekka kertoo. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, ettei Vesa-Pekalla olisi haluja yrittämiseen. Päinvastoin. - Yrittämisen halu on kova. On mielenkiintoista tarttua uusiin haasteisiin, huomata omat ja yrityksen vahvuudet ja mennä rohkeasti eteenpäin. Olen senkin isältä oppinut, että tietty nöyryys pitää kuitenkin yrittämisessä aina säilyttää, Vesa-Pekka miettii. Verkot on heitetty työmarkkinoille Logistiikka-insinöörin opintoihin sisältyi kaksi harjoittelujaksoa, jotka Vesa-Pekka suoritti omassa yrityksessä. Myös opintojen lopputyö on tehty oman perheyrityksen toimintaa silmällä pitäen. Aiheena on mahdollisten mitta- ja massamuutosten vaikutus puutavarakuljetuksiin. Vesa-Pekka uskoo vahvasti kuljetusalan tulevaisuuteen, sillä tavaran täytyy liikkua. Hän tietää, että alalla kamppaillaan jatkuvien kustannuspaineiden kanssa, mutta pessimismi ei vie yrittämisessä eteenpäin. Hän näkee ihanteellisena mallin, jossa vanhemmilta saadut opit sovelletaan nykyaikaan niiden pohjalta uusia ideoita ja toimintamalleja kehittäen. Vesa-Pekalle osallistuminen Tulevaisuuden tähdet -koulutusohjelmaan toi paljon hyviä kokemuksia. - Parasta antia oli yrityksiin ja ihmisiin tutustuminen. Ohjelman aikana huomasi verkostoitumisen tärkeyden ja tuli myös itse verkostoiduttua, mistä on varmasti myöhemmin hyötyä elämässä. Myös liiketoiminnan ydin ja yritysten johtaminen avautuivat käytännön kautta uudella tavalla, Vesa-Pekka korostaa. Pekka miettii, että voisi vielä tulevaisuudessa opiskella lisää taloutta ja liikkeenjohtoa. Tällä hetkellä päällimmäisenä on kuitenkin työnhaku. Verkkoja on jo heitetty eri puolille. Vesa-Pekan tuntuma on, että työtilanne alalla on hyvä. Onnea työnhakuun Vesa-Pekka ja hyvää kevättä! 27
SKAL tarjoaa Koulutusta yrityksen joka tasolle SKAL:n koulutustarjonta on täydentynyt uusilla ammattitutkinnoilla. Yrittäjän ammattitutkinto ja kuljetusalan työnjohtokoulutus tarjoavat täsmäkoulutusta ylimmän ja keskijohdon tarpeisiin. SKAL on mukana myös nuorten tuetussa oppisopimuskoulutuksessa. Anneli Similä Kouluta kuljettaja yritykseesi yhteistyössä SKAL:n ja TTS:n kanssa SKAL toimii linkkinä Työtehoseuran (TTS:n) ja kuljetusyritysten välillä järjestämällä nuorille oppisopimuskoulutukseen haluaville kuljetusalan oppisopimuspaikkoja. Työnantajalle maksetaan nyt ensimmäistä kertaa korotettua koulutuskorvausta ja joissakin tapauksissa myös palkkatukea, jos hän ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen yritykseensä, kertoo SKAL:n koulutusasiantuntija Kari Suutarinen. Tuetussa oppisopimuksessa TTS maksaa työnantajalle korotettua koulutuskorvausta. Kolmen oppisopimusvuoden ajan korvausta maksetaan seuraavasti: ensimmäisenä vuonna 800 e/kk, toisena vuonna 500 e/kk ja kolmantena vuonna 300 e/kk. Nuorten tuettu oppisopimuskoulutus on uusi oppisopimuksen muoto, jossa nuori oppii ammatin pääosin alan käytännön töissä. Tuettu oppisopimus on samalla sekä koulutus- että työsopimus. Työpaikalla opitaan noin 80 % ja oppilaitoksessa 20 % tutkinnon tavoitteista. Oppisopimus kestää 2,5 3 vuotta. Kohderyhmiä ovat koulutustakuun piirissä olevat keväällä 2013 peruskoulun 9. luokan tai lisäopetuksen 10. luokan päättävät. Työnantaja voi saada työ- ja elinkeinotoimistosta (TEtoimisto) myös tukea palkkauskustannuksiin, jos hän ottaa töihin työttömän työnhakijan. Palkkatuella työllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, alle 25-vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta. Palkkatuen edellytyksenä, on että työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja yritys tekee työnhakijan kanssa oppisopimuksen. Lisätietoja: Kari Suutarinen, SKAL, (09) 478 999, kari.suutarinen@skal.fi tai www.tts.fi Yrittäjän ammattitutkinto Kuljetusyrittäjävalmennus, joka tähtää yrittäjän ammattitutkintoon, pyörähtää käyntiin myös Helsingissä, kertoo SKAL:n koulutuspäällikkö Eino Simonen. Tätä yhteistyössä Vakka-Suomen oppisopimustoimisto NOVIDAn kanssa räätälöityä yrittäjän ammattitutkintoa on myös Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät järjestänyt Turussa. Nyt koulutusalue siis laajenee. Kaksi vuotta kestävään valmennuskokonaisuuteen sisältyy lähiopetuspäiviä, mutta pääosa opiskelusta tapahtuu omalla työpaikalla. Yrittäjän ammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkinnon osat ovat: Liikeidean täsmentäminen, Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Lue Katariina Koivuniemen kokemuksia Yrittäjän ammattitutkinnon suorittamisesta tämän lehden sivulta 36. Lisätietoja syksyn kurssista: Eino Simonen, SKAL, (09) 478 999, eino.simonen@skal.fi Työnjohto-osaaminen kuntoon Kuljetusalan työnjohtokoulus toteutetaan SKAL:n, KKL:n ja TTS:n yhteistyönä. Koulutus on tarkoitettu KTK:iden toimihenkilöille, asiantuntijoille ja työnjohdollisissa tehtävissä työskenteleville tai niihin tehtäviin hakeutuville. Seuraava kurssi alkaa ensi syyskuussa, 12.9., ja jatkuu 31.12.2014 saakka. Koulutus sisältää 21 lähiopetuspäivää sekä kaksi päivää kieliopetusta tarvittaessa. Koulutus sisältää lähijaksojen välillä suoritettavia tehtäviä ja kehitystyön. Koulutus keskittyy kuljetusalan esimies- ja asiantuntijatyön kehittämiseen ja sen pääpaino on työnjohdollisen ja taloudellisen ajattelun osaamisen kehittämisessä. Tehtävät liittyvät suoraan omaan työympäristöön, päivittäisiin työtehtäviin sekä työnjohto- tai asiantuntijatason ohjattuun kehittämistyöhön. Kaikki annettavat tehtävät liittyvät yrityksen toiminnan parantamiseen. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka on opiskelijalle ja työnantajalle maksuton. Lähijaksot pidetään SKAL:n tiloissa Helsingissä ja TTS:n Vantaan toimipisteessä. Lisätietoja: Eino Simonen. 28
Oppikirjoja, selkeästi SKAL julkaisi vuodenvaihteessa Vaarallisten aineiden kuljetusten ajolupakoulutus -kirjan, josta on jo nyt otettu vilkkaan menekin vuoksi toinen painos. Tavaraliikenteen ammattipätevyysoppikirja, joka on tarkoitettu kuorma-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutukseen, ilmestyi maaliskuussa. Anneli Similä Vaarallisten aineiden kuljetusten ajolupakoulutus -kirjan 500 kappaleen ensipainos myytiin heti sen ilmestyttyä loppuun. Kirjasta on nyt otettu jo toinen painos. Kirjaa markkinoidaan ammattikouluttajille, oppilaitoksille ja kuljetusalan sidosryhmille. SKAL:n jäsenet voivat tilata kaikkia SKAL:n kirjoja edulliseen jäsenhintaan. Vaarallisten aineiden kuljetusten ajolupakoulutus -kirja on pyritty tekemään mahdollisimman lukijaystävälliseksi. Asiat on avattu niin helppotajuisiksi kuin mahdollista. Senpä vuoksi esimerkiksi varsinaista lakitekstiä on kirjassa aivan minimaalisesti, kertoo kirjasta vastaava koulutuspäällikkö Eino Simonen. Koulutukseen tai yleisteokseksi SKAL:n tuorein oppikirja, Tavaraliikenteen ammattipätevyysoppikirja, on tarkoitettu kuorma-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutukseen. Tämä 290-sivuinen kirja soveltuu myös yleisteokseksi kaikille tavaraliikenteessä toimiville ja siitä kiinnostuneille. Sisältö on päivitetty helmikuun 2013 lainsäädännön mukaan. Kirjaan on poimittu keskeisimmät kuljettajan työssään tarvitsemat tiedot helposti omaksuttavassa muodossa. Sisältö noudattelee ammattipätevyysdirektiivin asiakokonaisuuksia. Kirjan kirjoittajat ovat kunkin asiakokonaisuuden parhaita asiantuntijoita. Molempia ilmestyneitä kirjoja yhdistää helppotajuisuutensa lisäksi uusi, raikas ulkoasu. Odotettavissa lisää kirjoja SKAL:n uutuuskirjojen valikoima lisääntyy, sillä parhaillaan työn alla ovat Yleinen kuljettajan käsikirja sekä ADR-kuljettajan käsikirja. Nämä noin 50-sivuiset käsikirjat on tarkoitettu nopeaan tiedonhakuun, autossa mukana pidettäväksi. Tulossa myöhemmin tänä vuonna on myös Kuljetusyrittäjän käsikirja, jossa käsitellään laajasti yrittäjiä koskevia asioita ja joka on tarkoitettu vain jäsenyrittäjille. Hinta SKAL:n jäsenille 32 e + alv, ei-jäsenille 50 e + alv Hinta SKAL:n jäsenille 39 e + alv, ei-jäsenille 60 e + alv Tilaukset: kirsi.hyvarinen@skal.fi tai puhelimitse numerosta (09) 478 999. Tilauksiin lisätään laskutuslisä 3 e/tilaus sekä lähetyskulut. 29
Jussi-Pekka Laineen vinkit kuljetusyrittäjälle Vaadi laadukasta ammattipätevyyskoulutusta Osallistu itse jo koulutuksen suunnitteluvaiheeseen ja varmista kouluttajan pätevyys. Silloin tarjoat kuljettajillesi mahdollisuuden kehittävään koulutukseen, neuvoo Jussi- Pekka Laine kuljetusyrittäjiä. Ulla Eskelinen Tarkastaja Jussi-Pekka Laine hyväksyy työssään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa ammattipätevyyskoulutusohjelmia ja näkee niiden koko kirjon. Kuljetusyrittäjille hän haluaa antaa muutaman neuvon, joiden avulla ammattipätevyyskoulutuksesta saadaan innostava mahdollisuus. Koulutus auttaa kuljettajaa valmentautumaan ammatillisesti entistä parempaan työskentelyyn. Suunnittele! Kuljetusyrittäjänä sinun on mietittävä miten haluat yritystäsi ja sen palveluja kehittää. Onko kenties asiakaspalvelussa parannettavaa, pitäisikö vähentää polttoaineenkulutusta, voisiko kuljetusvahinkojen määrää pienentää? Pohdi mitä taitoja juuri nyt olisi kehitettävä. Kun tiedät yrityksesi tarpeet, ota yhteyttä ammattipätevyyskoulutusten tarjoajiin. Vertaile vaihtoehtoja. Henkilökohtainen tapaaminen kouluttajan kanssa ja yksilöllinen ohjelman suunnittelu antavat lisää näköaloja. Jos yrityksesi on pieni, kannattaa verkostoitua muiden samanlaisia kuljetuspalveluita lähiseudulla hoitavien yritysten kanssa ja järjestää yhteinen koulutustilaisuus kuljettajille. Porukalla saatte juuri sellaisen koulutuksen mitä tällä hetkellä tarvitsette. Neuvottelu suuren kuljetusasiakkaan kanssa voi myös tuoda esiin hyvän tavan kouluttaa kuljettajat asiakkaan tilaamalla kurssilla, jonka suunnittelette tai valitsette yhdessä. Muista, että kysymyksessä on yrityksesi jatkuvan koulutuksen suunnittelu, Jussi-Pekka Laine korostaa. Suunnittelua ei saa unohtaa. Ajattele koko ajan tilannetta myös tulevien koulutustarpeiden ja yrityksesi liiketoimintasuunnitelman kannalta. Viiden vuoden ajanjakso ei riitä. Nyt on kyseessä yrityksesi henkilökunnan jatkuvan koulutuksen suunnittelu, Jussi-Pekka Laine muistuttaa. Sisältöön eloa Vaadi koulutuspäivän sisältöön myös käytännön tekemistä, mikäli se sopii aiheeseen. Ajokaluston sitominen koulutuskäyttöön lisää tietysti kuluja, mutta voi moninkertaistaa kuljettajan innostuksen koulutukseen. Sopivaa vaihtelua tuo esi 30
merkiksi pieni käytännön harjoittelu luento-opetuksen välillä. Hyväksi havaittuja esimerkkejä on monenlaisia: Anna tehtäviä. Niiden avulla saa kartoitettua heti alussa oppilaiden tason. Tehkää kuorma, jonka kuormansidonnassa on virheitä. Koulutettavien tehtävä on etsiä ne. Sen jälkeen pohditaan oikeita ratkaisuja yhdessä. Käykää läpi todellisia asiakkailtanne tulleita reklamaatioita. Keksikää yhdessä ratkaisuja niiden vähentämiseksi. Seuratkaa jatkossa vähenevätkö valitukset. Ottakaa koulutukseen mukaan asiakas, esimerkiksi kauppias, jonka liikkeeseen toimitatte tavaraa. Antakaa hänen kertoa mitä hän palvelultanne odottaa. Kouluttajan pätevyysvaatimukset Suomessa kaikilla ammattipätevyyskoulutusluvan saaneilla on oikeus kouluttaa koko valtakunnan alueella. Kouluttajan etsiminen ei siis ole paikkakuntasidonnaista. Varmista jo suunnitteluvaiheessa, että kouluttajalla on Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä kouluttajalupa. Ammattipätevyyskoulutuksessa koulutusohjelman pitää olla myös aina näkyvissä koulutuksen aikana. Kysy koulutuksessa olleilta kuljettajiltasi palautetta ja vaadi sitä myös kouluttajalta. Voit saada kehittämisohjeita seuraavien koulutustilaisuuksien suunnitteluun. Kuljettajan anti Maailma avartuu ja kuljettajan on muututtava sen mukana. Kalusto ja ajoneuvotekniikka muuttuvat. Esimerkiksi autonasentaja saa lisäkoulutusta monta päivää vuodessa. Kuljettajakin tarvitsee yhtä lailla koulutusta esimerkiksi uuden auton tekniikan oppimiseen, muuten saattaa uusista hienouksista jäädä osa käyttämättä kokonaan tai eri kuljettajat käyttävät niitä eri lailla. Tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia teemoja ovat myös työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja ergonomia. Koulutuspäivä on monelle kuljettajalle myös ainoa tilaisuus tavata muita kuljettajia. Kokeneemmalta kuljettajalta voi saada keskustelussa paljon uutta tietoa tai vinkkejä. Todistukset ja niiden säilyttäminen Varmista, että kouluttaja ilmoittaa Liikenteen turvallisuusviraston palveluntuottajalle koulutukseen osallistuneet henkilöt viimeistään kahden viikon kuluessa koulutuksesta. Kouluttajan on myös jaettava kurssin päätteeksi osallistujille henkilökohtaiset todistukset tai toimitettava ne kirjallisina osanottajille kahden viikon sisällä. Kehota kuljettajia säilyttämään todistus huolellisesti ja pyydä siitä varmuuden vuoksi itsellesikin kopio. Ilman todistusta on vaikea osoittaa ammattipätevyyskoulutuksen suorittamista, jos epäselvyyksiä koulutuksen suorittamisesta ilmenisi. Oppimalla lisää nostaa samalla alan arvostusta, muistuttaa Jussi-Pekka Laine. - asianajorengas SKAL-asianajorenkaan kautta jäsenyritykset saavat osaavan avustajan niin liiketoimintaan liittyviin kuin henkilökohtaisiin oikeudenkäynteihinsä. Seuraavassa renkaaseen kuuluvat toimistot alueittain: HELSINKI Asianajotoimisto Juridicus Salo, Ääri & Heinänen Oy, Eero Heinänen, Korkeavuorenkatu 30, 4 krs, 00130 Helsinki, puh. (09) 684 4060, fax 6844 0644 Kuljetusalan Lakiasiaintoimisto Oy, Marjo Paananen, Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki, puh. (09) 4789 9432, 045 879 4066 fax (09) 454 6036 HÄMEENLINNA Asianajotoimisto Portaanpää Oy, Raatihuoneenkatu 8, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 626 210, fax 626 2111 JOENSUU Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu, puh. (013) 120 731, fax (013) 127 153 JYVÄSKYLÄ Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy, Väinönkatu 28 A, 40100 Jyväskylä, puh. (010) 3221 890, fax 010 3221 899 KAJAANI Asianajotoimisto Antti Kejo Ky, Kauppakatu 26 D 25, 87100 Kajaani, puh. (08) 622 436, fax 627 517 KOUVOLA Asianajotoimisto Salo & Salo Oy, Jukka Salo, Keskikatu 9, 4 krs, 45100 Kouvola, puh. (05) 311 0345 KUOPIO Asianajotoimisto Kolari & Co Oy, Kauppakatu 39 A, 70100 Kuopio, puh. (017) 265 7777, fax 261 1085 MIKKELI Asianajotoimisto Suhonen Oy, Maaherrankatu 8 A 5, 50100 Mikkeli, puh. (015) 321 540, fax 150 696 OULU Asianajotoimisto Botnia Oy, Hallituskatu 21, 90100 Oulu, puh. 020 779 7500, fax 020 779 7501 PIETARSAARI Asianajotoimisto Ch. Eriksson, Isokatu 17, 68600 Pietarsaari, puh. (06) 723 5944, fax 723 2620 ROVANIEMI Asianajotoimisto Laki-Forum Oy, Rovakatu 13, 2 krs, 96100 Rovaniemi, puh. (016) 340 0520, fax 311 841 SEINÄJOKI Asianajotoimisto Ristikangas Kinnunen & Koskinen Oy, Koulukatu 12, 60100 Seinäjoki, puh. (06) 4219 200, fax 4144 610 TAMPERE Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy, Ilkka Syrjänen, Hämeenkatu 3 A 6, 33100 Tampere, puh. (03) 230 3000, fax 230 3030 VAASA Asianajotoimisto Ch. Eriksson, Alatori Unitas, 65100 Vaasa, puh. (06) 312 7958, fax 312 7908 31