e-learning courses in social work From (duration: 6 8 weeks) Registration to the course

Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhdeväkivalta ja sen ammatillinen kohtaaminen (5 op) Violence in Intimate Relationships, and the Agency Response (5ects)

Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) Special Issues in Multicultural Social Work (5 ECTS)

SL 19 II periodi. Riippuvuusongelmat ja mielenterveys (5 op)

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä

SS 14 I period. e-learning courses in social work From (6 8 weeks long) Registration to the course

SS 14 I period. e-learning courses in social work From (6 8 weeks long) Registration to the course

e-learning courses in social work From (duration: 6 8 weeks) Registration to the course

Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op) Children s rights and participation (5 ECTS)

e-learning courses in social work Available flexible during the academic year Registration to the course

e-learning courses in social work Available flexible during the academic year Registration to the course

SOSNETIN VALTAKUNNALLISET VERKKOKURSSIT LUKUVUONNA ,

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNETIN VALTAKUNNALLISET VERKKOKURSSIT (tiedot ti )

sl 2012 Verkkokurssit: toteutusajankohta periodi II II periodi

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN OPETUS - VALTAKUNNALLISTEN MODUULIEN

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Maisteri-info. kevät

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

60 op. STOA2001 Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus 5 STOA094 Sosiaalisten ongelmien teoreettisia jäsennyksiä

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

i sosiaalityön muutoksen paikannuksia

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Valtioneuvoston asetus

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

CampusOnline Opiskelijapalaute syksy 2018

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen

Sosiaalialan AMK -verkosto

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

KAUPPATIEDE - PERUSOPINNOT 30 OP

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

MATKAILUALAN KOULUTUS

TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

MITEN SOSIAAALITYÖN PERUSOPINNOT SUORITETAAN VANHOJEN TUTKINTOVAATIMUSTEN MUKAISESTI UUDESSA OPETUSOHJELMASSA?

SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Opetuksen tavoitteet

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KEVÄT lv. Seuraa nettilukkaria todennäköisten päivitysten havaitsemiseksi. Päivitykset on merkitty punaisella!

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

VANHA MUSIIKKI > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

21C00250 Organisaatiokäyttäytyminen, 6 op

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

Transkriptio:

AS 15 I period e-learning courses in social work From 1.9.2015 (duration: 6 8 weeks) Registration to the course 10.-26.8.2015 Social Work in Health Settings (5 ECTS) Target group: The course is aimed for 1) students who study social work as their major subject and are in the advanced level in their studies and 2) for international exchange and degree students of social sciences. Learning outcomes: After the course students understand the international statement of the social work in health care. They are also familiar with some client work methods in medical settings and have the capacity to analyze ethical questions. Contents: The objective of the study module is to form a picture of what kind of starting points, principles, targets, working forms and working environments social work has, when, for example, it is faced with illness, disablement and mental health problems. The international statement of the social work in health care, client work methods and ethical questions in health care. Working methods: During the course students familiarize themselves with articles and other written materials and recorded lectures on health social work. Web-based learning: Active small group discussions in Moodle learning environment. Individual essay. Evaluation and assessment scale: Numeric 0-5. In order to pass the course, student needs to participate actively in group work assignments and discussions, which are evaluated in the passed/fail scale. The individual essay is evaluated in five point numeric scale. Learning materials: Written and recorded materials in Moodle learning environment. Beddoe, L. & Maidment, J. (eds.) 2014. Social Work Practice for Promoting Health and Wellbeing. Critical Issues. Routledge. Amount of participants: Due to the limited teacher resources, the maximum amount of students in the course is 40. Additional information: Course is performed in the Moodle learning environment of University of Eastern Finland (UEF). Organizing university: University of Eastern Finland Course producer: Leena Leinonen, MSc., University Teacher, leena.leinonen(a)uef.fi, University of Eastern Finland Responsible teacher: Leena Leinonen, MSc., University Teacher, leena.leinonen(a)uef.fi, University of Eastern Finland

SL 15 II periodi Opintojakson aloitusajankohta 26.10.2015 Verkkokurssin kesto 6 8 viikkoa periodilla 26.10. 18.12.2015 Ilmoittautuminen 28.9. 16.10.2015 Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5 op / 3 op) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen rikosseuraamusjärjestelmän keskeiset piirteet, seuraamuslajit ja toimintamallit. Opiskelija ymmärtää rikosseuraamusalan työtä ja konteksteja sekä osaa tarkastella aihetta asiakas ja vertaistuen näkökulmasta. Opiskelija kykenee liittämään edellä mainitut näkökulmat yhteiskuntatieteelliseen teoriakeskusteluun ja sosiaalityön kontekstiin. Sisältö: Kokonaisuus rakentuu vertaistuen kontekstissa niin, että asiakkaiden ääni käy vuoropuhelua sekä teoreettisen keskustelun että ammattilaisten puheen kanssa. Aihe 1: johdatus verkkokurssille ja seuraamusten täytäntöönpanoon; Aihe 2: uusklassismi ja yksilöllinen kuntoutuminen; Aihe 3: rikollisuuden selittämisen teorioita; Aihe 4: Yhdyskuntapalvelu esimerkkinä kansalaisyhteiskuntaan sijoittuvasta vankeusrangaistuksesta; Aihe 5: Rikosseuraamusalan työ (rikoksista irrottautuminen, rikosseuraamusalan työn sisältöjä, asiakas-työntekijäsuhde rikosseuraamusalalla); Aihe 6: Rikosseuraamusalan työn erityiskysymyksiä (perhesuhteet vankeinhoidossa, asumissosiaalityö ja vertaistuen ja ammattilaisten yhteistyö). Toteutustavat: Kurssilla opiskelija perehtyy itsenäisesti artikkeleihin, kirjallisuuteen ja videotallenteisiin. Opiskelijat keskustelevat verkkoalustalla ennakkoon sovittuina aikoina ja tekevät pienryhmissä aiheeseen liittyviä tehtäviä kuhunkin teemaan liittyen. Joka viikko pienryhmä valitsee edustajan chat-huoneeseen keskustelemaan esittäen pienryhmän koonnoksen tehtävästä ja kysymykset asiantuntijoille. Verkko-opetusmateriaalin tuottajat osallistuvat keskusteluihin chathuoneiden kautta ennakkoon sovittuina aikoina. Lisäksi perusopiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjan valitsemastaan näkökulmasta. Suoritustavat: Suorittaakseen kurssin hyväksyttävästi opiskelija katsoo kurssin videotallenteet, perehtyy kurssimateriaaliin ja osallistuu oman pienryhmänsä keskusteluun ja tehtävien tekoon verkkoalustalla. Opiskelija välittää vuorollaan pienryhmän keskustelukoonnoksen chat-huoneessa. Perustutkinto-opiskelijat laativat oppimispäiväkirjan (5 op), jonka arvostelee kunkin yliopiston nimetty opettaja. Erikoistumiskoulutuksessa olevat suorittavat kurssin osallistumalla pienryhmäkeskusteluihin ja tehtäviin, mutta eivät kirjoita oppimispäiväkirjaa (3op). Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: opintojaksolle otetaan enintään 70 sosiaalityön perusopiskelijaa ja 10 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaa. Kriteerinä kurssille pääsyyn on, että opiskelija on suorittanut sosiaalityön aineopinnot. Mikäli hakijoita on enemmän kuin kurssille voidaan valita, valintakriteerinä on suoritettu sosiaalityön tutkintorakenteen mukainen opintopistemäärä. Kurssin rakenne ja toimivuus edellyttää osallistujamäärän rajausta. Arviointi ja sen perusteet: Erikoistumiskoulutuksen arviointi on hyväksytty/hylätty. Perustutkintoopiskelijoiden arviointi on numeerinen 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumisaktiivisuutta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Arvioinnissa painotetaan oppimispäiväkirjaa. Kurssin tehtävät ja aktiivisuus voivat nostaa tai laskea arvosanaa. Kiitettävässä oppimispäiväkirjassa opiskelija on valinnut relevantin ja perustellun näkökulman ja oppimispäiväkirja sisältää omaa pohdintaa. Opiskelija osaa hyödyntää tutkimuksellista kirjallisuutta ja verkkomateriaalia. Oppimateriaali: Oppimateriaali koostuu luentotallenteista ja niihin liittyvistä ryhmäkeskusteluista sekä yksilöpuheenvuoroista. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta. Kurssin pakollinen materiaali löytyy verkkoalustalta, mutta esimerkiksi oppimispäiväkirjaa varten opiskelija voi hankkia oheismateriaalia verkkoalustalta löytyvien lähdetietojen perusteella. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Tampereen yliopiston Moodlessa. Videomateriaali on tallennettu Vimeo-videopalveluun, johon opiskelija saa tunnukset kurssin ajalle. Järjestävä yliopisto: Tampereen yliopisto Tekijät: Lasse Rautniemi, YTT ja Minna-Kaisa Järvinen, YTT, KRIS-Tampere Ry. Kuvaus ja editointi: Katri Koppanen (TTVO) ja Kari Aho-Tupa (TTVO) Vastuuopettaja: Tuija Eronen, YTT, yliopistonlehtori, tuija.eronen(a)uta.fi Tampereen yliopisto. Muut opettajat: Hy: Kirsi Nousiainen; Juy: Maija Mänttäri-van der Kuip; Lay: Pia Skaffari; UEF: Mari Suonio; Ty: Ari- Matti Näätänen; Sinikka Forsman, Tay

III periodi Opintojakson aloitusajankohta 11.1.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 11.1. 18.3.2016 Ilmoittautuminen 1.-17.12.2015 Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5op) Management of change in social services (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee muutoksen johtamisen keskeiset lähtökohdat ja periaatteet. Hän ymmärtää työyhteisön muutoksen psykologiset esteet sekä vaikutukset työhyvinvointiin. Opiskelija on perehtynyt muutostilanteessa johtamisen keskeisiin toimintatapoihin sekä ymmärtää viestinnän merkityksen muutostilanteessa. Sisältö: Muutos ja muutoksen eettinen johtaminen, muutokseen liittyvä työhyvinvointi sekä viestintä muutosprosessissa. Toteutustavat: Opiskelu jakaantuu esittelyyn, kolmeen temaattiseen osioon ja lopputyöhön. Jokaiseen osioon kuuluu kirjallisuutta, keskustelutehtäviä sekä oppimistehtävä, joka palautetaan kunkin osion loppuun mennessä. Oppimistehtäviin perustuva lopputyö palautetaan temaattisten osioiden suorittamisen jälkeen kurssin lopuksi. Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää kaikkien osioiden tehtävien palauttamista, keskusteluihin osallistumista ja lopputyön tekemistä. Kurssille valinnan kriteerit: Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen/ tutkintoopiskelijoille (syventävä vaihe tai jatko-opinnot). Arviointi ja sen perusteet: Arviointi on numeerinen (0 5) ja se pohjautuu pääasiallisesti lopputyöhön, mutta keskusteluaktiivisuus voi joko korottaa tai laskea arvosanaa yhdellä numerolla. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista keskusteluihin sekä välitehtävien ja lopputehtävän palauttamista. Oppimateriaali: Kurssin kirjallisuus koostuu perusteoksista, joista opiskelija perehtyy ainakin kahteen ja soveltaa niitä oppimistehtävissään ja lopputyössään. Kunkin opintojakson kohdalla kerrotaan lisäksi siihen osioon liittyvä pakollinen kirjallisuus sekä muuta oheislukemistoa, jota voi hyödyntää mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Osa materiaalista on alustan kautta saatavilla. Osallistujamäärä: Osallistujamäärää ei ole rajattu. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Lapin yliopiston Optimassa. Järjestävä yliopisto: Lapin yliopisto Tekijä(t): Professori Marjaana Seppänen, koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen, tutkija Laura Tiitinen ja yliopisto-opettaja Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto Vastuuopettaja: Heli Valokivi, YTT, yliopistonlehtori, heli.valokivi(at)ulapland.fi, Lapin yliopisto Muut opettajat: Arja Kilpeläinen HTM, YTM, yliopisto-opettaja, arja.kilpelainen(at)ulapland.fi; Tarja Juvonen, VTT, yliopistonlehtori, tarja.juvonen(a)ulapland.fi; Sanna Lähteinen, YTM, koulutuspäällikkö, sanna.lahteinen(at)ulapland.fi; Pia Skaffari, YTT, yliopistonlehtori, pia.skaffari(at)ulapland.fi, Lapin yliopisto Tiedustelut: Sanna Lähteinen, sanna.lahteinen(a)ulapland.fi

III periodi Opintojakson aloitusajankohta 11.1.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 11.1. 18.3.2016 Ilmoittautuminen 1.12. 17.12.2015 Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op) Social Work in Health Care and Rehabilitation (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän vaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöhön vaikuttavia ajankohtaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä. Hän tuntee terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön monimuotoista toimintaympäristöä, metodeja ja asiakastyön luonnetta. Lisäksi opiskelija pystyy analysoimaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä; terveyden, sairauden ja toimintakyvyn sosiaalista ulottuvuutta sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön tulevaisuuteen liittyviä haasteita. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään yhteiskunnasta nousevia haasteita terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityölle, terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön organisaatiokulttuurista toimintaympäristöä, erityisesti sen monitieteellistä viitekehystä, sosiaalityön toimintametodeja ja asiakastyötä sekä sosiaalityötä mielenterveystyön kontekstissa. Lisäksi käsitellään terveyden ja toimintakyvyn moniulotteisuutta, sairauden ja vamman kokemista sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuteen liittyviä haasteita. Toteutustavat: Kurssilla perehdytään itsenäisesti artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin perustuvaan kurssimateriaaliin. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia, argumentointia. Yksilöessee. Suoritustavat: Tutustuminen verkkomateriaaleihin, aktiiviset ryhmäkeskustelut verkossa ja keskusteluihin pohjautuvien vastausten laatiminen kolmeen ryhmätehtävään. Yksilöessee. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Opintojakso on tarkoitettu sosiaalityön syventävän vaiheen pääaineopiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa rajallisten opettajaresurssien vuoksi max. 100 opiskelijaa. Mikäli opintojakson opiskelijamäärää joudutaan rajaamaan, kriteerinä ovat suoritetut maisterivaiheen tutkintorakenteen mukaiset opinnot. Arviointi ja sen perusteet: Numeerinen 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää 1) aktiivista osallistumista ryhmäkeskusteluihin ja keskusteluihin pohjautuvien ryhmätehtävien laatimista annettujen määräaikojen puitteissa sekä 2) yksilöesseen laatimista. Ryhmätehtävät muodostavat ½ kurssin loppuarvosanasta, toinen ½ kokonaisarvosanasta määräytyy yksilöesseen perusteella. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on puolestaan tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Painettuna kurssikirjallisuutena: Metteri, A. & Valokivi, H. & Ylinen, S. (toim) 2014. Terveys ja sosiaalityö. Helsinki: PS-kustannus sekä Lindén, M. 1999. Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä. Stakes raportteja 234. Osallistujamäärä: Opintojaksolle voidaan ottaa rajallisten opettajaresurssien vuoksi max. 100 opiskelijaa. Mikäli kurssille ilmoittautuneita on enemmän, kurssin opiskelijat valitaan sosiaalityön pääaineen opintopistemäärän perusteella. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto Tekijät: Leena Leinonen, Raija Väisänen, Pirjo Pölkki ja Mari Suonio, Itä-Suomen yliopisto. Vastuuopettaja: Leena Leinonen, YTM, yliopisto-opettaja, leena.leinonen(a)uef.fi, Itä-Suomen yliopisto. Muut opettajat: Riti Esberg, Turun yliopisto

III periodi Opintojakson aloitusajankohta 11.1.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 11.1. 18.3.2016 Ilmoittautuminen 1.-17.12.2015 Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op) Children s rights and participation (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän vaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sisällön historiallisen taustan, raportointijärjestelmän ja sopimuksen niin sanotut periaatteelliset linjaukset (kolmen kovan P:n periaate: provision, participation, protection). Lisäksi opiskelija hahmottaa kansainvälisen sopimuksen ja suomalaisen lainsäädännön välisen yhteyden ja osaa kriittisesti tarkastella lapsen oikeuksiin ja osallistumiseen liittyvä ajankohtaisia kysymyksiä. Sisältö: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa viranomaisia lasta koskevissa toimenpiteissä ja päätöksissä arvioimaan niiden vaikutuksia lapseen, ottamaan huomioon lapsen etu ja kuuntelemaan lapsen mielipidettä. Sopimukseen on myös kirjattu tiedottamisvelvoite sopimuksen sisällöstä ja velvoitteista. Kurssilla tarkastellaan muun muassa kansainvälisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja suomalaisen lainsäädännön sisältöjä ja niiden välistä yhteyttä. Ajankohtaisen tutkimustiedon sekä lasten ja nuorten kokemustiedon avulla pohdintaan, miten lapsi voi vaikuttaa palvelujärjestelmään sekä itseään koskeviin päätöksiin, erityisesti ollessaan lastensuojelun asiakas. Toteutustavat: Tutustuminen ja perehtyminen kurssilla jaettavaan materiaaliin (verkkoluentoja, artikkeleita ja raportteja) ja niiden pohjalta ryhmäkeskustelut verkossa sekä kirjallinen ryhmätehtävä. Kurssin lopussa jokainen opiskelija kirjoittaa yksilöesseen. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen ryhmäkeskusteluihin ja ryhmätehtävän tekemiseen sekä yksilöessee. Ryhmätehtävän ja esseen hyväksytty suorittaminen. Kurssille valinnan kriteerit: kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen / tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valinta tapahtuu syventävien opintojen pistemäärän perusteella. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0 5. Arvioinnissa painotetaan keskusteluaktiivisuutta 1/3 arvosanasta, kirjallinen ryhmätehtävä ja yksilöessee 2/3 arvosanasta. Loppuarviointi on numeerinen, mutta väliarvioinnit annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Osallistujamäärä: Kurssille otetaan 40 50 opiskelijaa, riippuen opettajatilanteesta. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Jyväskylän yliopiston Optimassa. Järjestävä yliopisto: Jyväskylän yliopisto Tekijä(t) ja vastuuopettaja: Johanna Kiili, yliopistonlehtori, johanna.j.kiili(a)jyu.fi, gsm:040 805 4472. Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön yksikkö. Muut opettajat: täsmennetään myöhemmin

III periodi Opintojakson aloitusajankohta 11.1.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 11.1. 18.3.2016 Ilmoittautuminen 1.-17.12.2015 Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat (5 op) Kohderyhmä: Sosiaalityön perus- ja aineopintoja suorittavat. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tiedollisesti yhteisötyön teoreettis-käsitteellisen taustan, tuntee yhteisösosiaalityön ammatillisen perinteen ja käytännöt sekä kykenee taidollisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön verkkooppimisympäristössä. Sisältö: Kurssi perustuu e-oppikirjaan (toim. Roivainen & Ranta-Tyrkkö 2015), jossa perehdytään yhteisösosiaalityön keskeisiin teoreettisiin keskusteluihin, käsitteisiin, toimintaympäristöihin, työmuotoihin ja aihepiiriin liittyvään tutkimukseen. Toteutustavat: Kurssilaiset jaetaan työryhmiin, joissa perehdytään luvuittain e-kirjan sisältöihin ja käydään niiden pohjalta ryhmäkeskustelu. Kurssin lopuksi jokainen osallistuja toteuttaa esseen yksilösuorituksena. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen ryhmäkeskusteluihin, toimiminen vuorollaan moderaattorina ja esseen (4-5s.) toteuttaminen yksilösuorituksena. Ryhmätehtävien ja esseen hyväksytty suorittaminen. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen / tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valintakriteerinä sosiaalityön pääaineeseen suoritetut opintopisteet. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0 5. Opetusjakson kokonaisarvosana (1-5) määrittyy esseen ja työryhmätyöskentelyn perusteella. Arvioinnissa painotetaan ryhmäosallistumista 1/3 ja yksilöessetä 2/3 mainesanasta. Osallistujamäärä: Kurssille otetaan opiskelijoita suhteessa verkoston yksiköiden tarjoamiin opettajaresursseihin ryhmätehtävien toteutuksessa (5 tehtävää), palautteen antamiseen aikataulun mukaisesti sekä ottamaan kurssin lopuksi vastaan essee-suorituksen. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan yhteistyössä muiden e-kirjan toteuttamiseen osallistuneiden yksiköiden kanssa (Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto). Kurssi sijaitsee Tampereen yliopiston Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Tampereen yliopisto Tekijä(t): Irene Roivainen irene.roivainen@uta.fi ja Satu Ranta-Tyrkkö (satu.ranta-tyrkko@uta.fi), Tampereen yliopisto Muut opettajat: Ilmoitetaan myöhemmin

III periodi Opintojakson aloitusajankohta 11.1.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 11.1. 18.3.2016 Ilmoittautuminen 1.-17.12.2015 Lähisuhdeväkivalta ja sen ammatillinen kohtaaminen (5 op) Violence in intimate relationships, and the agency response (5ects) Kohderyhmä: Sosiaalityön aineopinto- tai syventävän vaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää lähisuhdeväkivallan käsitteenä ja ilmiönä: yksilö- ja perhetasolta sekä rakenteellisesta näkökulmasta. Kurssi antaa opiskelijalle myös valmiudet soveltaa saamaansa tietoa asiakkaiden elämässä esiintyvien väkivaltaongelmien tunnistamiseen ja kohtaamiseen ammatillisessa työssä. Sisältö: Kurssi sisältää kolme teemallista osaa: 1) lähisuhdeväkivalta käsitteenä ja ilmiönä (käsite), 2) lähisuhdeväkivallan selitysperusta ja interventioparadigmat (paradigma) 3) väkivaltatyö (praxis). Toteutustavat: Opiskelija perehtyy itsenäisesti kurssimateriaaliin, joka koostuu artikkeleista, alan kirjallisuudesta, lähisuhdeväkivaltatyön ohjemateriaalista, luentotallenteista ja väkivaltatyöntekijöiden työhön perustuvista tallenteista. Opiskelijat laativat oppimispäiväkirjan. Tämän lisäksi kurssiin sisältyy Moodlessa suoritettavia ryhmätehtäviä ja ennakkotehtävänä alkutentti. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kurssilla ja oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirja pohjautuu kurssimateriaaliin, jota tehtävässä tulee kattavasti soveltaa. Arvioinnissa painottuu oppimispäiväkirja, mutta arvosanaan vaikuttaa kurssiaktiivisuus ja ryhmätehtävät. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Kurssi on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille ja opiskelijoille, joiden tutkintoon sisältyy muulla tavoin sosiaalityön pätevyys (ns. laajat sivuaineopinnot). Valintakriteerinä kurssille on suoritettu sosiaalityön tutkintorakenteen mukainen opintopistemäärä ja ennakkotehtävä. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0-5. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää oppimispäiväkirjan hyväksymistä ja kurssiaktiivisuuden toteutumista. Oppimispäiväkirjan arvioinnissa käytettäviä keskeisiä kriteerejä ovat kurssiaineiston hyödyntäminen, looginen rakenne, otsikonmukainen sisältö, kirjoitusotteen analyyttisyys, sekä sujuva ja moitteeton ilmaisu. Oppimispäiväkirjassa tulee reflektoida myös omaa oppimista. Oppimateriaali: Kurssilla käytetään sekä valmista materiaalia (kirjallisuus, artikkelit, äänitiedostot ja työyhteisötallenteet) että vapaavalintaista kirjallisuutta (yksilöesseen lähteenä). Tallenteet ja artikkelit kuuluvat kurssiaineistoon, mutta Moodlessa ilmoitettu kurssikirjallisuus ja vapaavalintainen lähdekirjallisuus kuuluu opiskelijan hankkia itsenäisesti. Osallistujamäärä: Osallistujamäärä noin 40 opiskelijaa. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Moodlessa. Ennakkotehtävä ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Järjestävä yliopisto: Turun yliopisto Tekijä(t): Leo Nyqvist, professori, Turun yliopisto, leonyq@utu.fi; Sisko Piippo, Itä-Suomen yliopisto Vastuuopettaja: Leo Nyqvist, professori, Turun yliopisto Muut opettajat: Sisko Piippo, Itä-Suomen yliopisto

IV periodi Opintojakson aloitusajankohta 21.3.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 21.3. 20.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5op) Researching Social Work Interaction (5ECTS) Kohderyhmä: Syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimuksen lähestymistapoja, metodeja ja tunnistaa niiden väliset erot. Hän osaa soveltaa tutkimusmenetelmiä käytäntöön: hän osaa nimetä ja määritellä asioiden välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia. Siten opiskelija omaa perusvalmiudet vuorovaikutusaineistojen analysointiin ja kykenee tekemänsä tutkimuksen kriittiseen arviointiin. Sisältö: Kurssi perehdyttää sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimukseen teoreettisten ja empiiristen aineistojen kautta. Kurssilla käydään läpi vuorovaikutuksen tutkimuksen historiaa ja lähtökohtia (symbolinen interaktionismi, kielifilosofia, etnometodologia, impressionistinen sosiaalipsykologia ja sosiaalinen konstruktionismi). Lopuksi käsitellään vuorovaikutuksen tutkimuksen nykysuuntauksia (keskustelunanalyysi, kategoria-analyysi, diskurssianalyysi, narratiivinen tutkimus ja uusi etnografia). Toteutustavat: Kurssi koostuu 1) Itsenäisestä verkkomateriaalin opiskelusta, 2) Ryhmissä tehtävistä harjoitustehtävistä ja verkkokeskusteluista, 3) Tehtäviin liittyvän oheismateriaalin lukemisesta (sähköisenä) ja 4) Toisten ryhmien harjoitustehtävien lukemisesta ja kommentoinnista. Toisin sanoen kurssilla perehdytään itsenäisesti verkkomateriaaliin ja oheismateriaaleina oleviin sähköisiin artikkeleihin. Moodle-oppimisympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä kuten verkkokeskusteluja, yhdessä kirjoittamista ja toisten töiden kommentointia. Kurssilla voidaan hyödyntää myös muita työvälineitä kuten Google Docsia ja käsitekartta-ohjelmia. Suoritustavat: Kurssi on syventävän tason kurssi, joka vaatii osanottajilta sitoutumista ja aikaa yhteiseen työskentelyyn. Kurssi edellyttää osallistujilta aktiivista osallistumista ryhmätöiden tekemiseen ja keskusteluun verkkoalustalla. Toisaalta kurssi edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja toisten töiden kommentointiin. Kurssi koostuu 1) verkossa olevan kurssimateriaalin ja sähköisesti alustalta saatavan oheislukemiston itsenäisestä opiskelusta, 2) ryhmätöiden ja käsitekartan tekemisestä 3) ryhmätehtävien tulosten julkaisemisesta ja muiden ryhmien töiden kommentoinnista. Kurssille valinnan kriteerit: Kurssille voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita n. 20 henkilöä, koska kurssin työskentelymuodot eivät mahdollista suurempaa opiskelijamäärää. Valinnan suorittamiseksi on tärkeätä, että täytät ilmoituslomakkeessa kaikki pyydetyt kohdat ja erityisesti sosiaalityössä tähän mennessä suorittamasi opintopisteet. Etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka tekevät pro graduaan vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin. Kurssille valintaan liittyy myös ennakkotehtävä. (Kirjoita 200 sanan pituinen pieni kirjoitelma siitä, miksi juuri sinut tulisi valita kurssille.) Arviointi ja sen perusteet: Kurssista annetaan jokaiselle opiskelijalle numeerinen arvosana (0-5). Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista kaikkien kurssilla olevien tehtävien tekemiseen ja tehtävien hyväksyttävästi suorittamista. Loppuarviointi on numeerinen, mutta väliarvioinnit (harjoitustehtävät, vertaiskommentointi ja oman oppimisen arviointi) annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Harjoitustehtävistä annetaan ryhmäpalaute muista yksilöpalaute. Arvioinnissa painotetaan aktiivisuutta verkkotyöskentely, argumentointi ja vertaistyöskentely ryhmätehtävissä 2/3 arvosanasta, yksilötehtävätehtävät 1/3. Oppimateriaali: Oppimisympäristössä on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää verkkomateriaalia (e-kirja,) että erikseen merkittyä oheismateriaalia (sähköisesti saatavat artikkelit). Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen verkkomateriaaliin ja oheismateriaaliin tutustumista. Materiaalit ovat tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta. Osallistujamäärä: Kurssille voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita n. 20 henkilöä, koska kurssin työskentelymuodot eivät mahdollista suurempaa opiskelijamäärää. Valinnan suorittamiseksi on tärkeätä, että täytät ilmoituslomakkeessa kaikki pyydetyt kohdat ja erityisesti sosiaalityössä tähän mennessä suorittamasi opintopisteet. Etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka tekevät pro graduaan vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin.

Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Uta- Moodlessa. Kurssille valintaan liittyy myös ennakkotehtävä. (Kirjoita 200 sanan pituinen pieni kirjoitelma siitä, miksi juuri sinut tulisi valita kurssille.) Järjestävä yliopisto: Tampereen yliopisto Tekijä(t): Kirsi Juhila, YTT,Professori, Tampereen yliopisto, Arja Jokinen, YTT, Professori, Tampereen yliopisto, Kirsi Günther, YTM, Yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto Vastuuopettaja: Kirsi Günther, YTM, Yliopisto-opettaja, kirsi.gunther(at)uta.fi, Tampereen yliopisto Muut opettajat: Riikka Haahtela, YTT, Tutkija, riikka.haahtela(at)uta.fi, Tampereen yliopisto

IV periodi Opintojakson aloitusajankohta 21.3.2016 Verkkokurssin kesto 6 8 viikkoa periodilla 21.3. 20.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op) Child and Family Law, Guardianship (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa sosiaalityössä tarvittavan lapsi-, perhe ja holhousoikeuden sääntelyn keskeiset periaatteet ja sisällön. Opiskelija hallitsee sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vaadittavan lapsioikeuden sisällön ja sen soveltamisen. Kurssilla on kaksi läpäisevää teemaa: sosiaalityön tehtävän, roolin ja asiantuntijuuden pohtiminen perheoikeudessa sekä valmiuksien kehittyminen perheoikeudellisten oikeusongelmien ratkaisemisessa. Sisältö: Perheoikeus oikeudenalana, sen normijärjestelmä, historia ja tulevaisuudennäkymät. Sosiaalityön tehtävä ja rooli perheoikeudessa. Läheissuhteet sääntelyn kohteena. Lapsioikeuden sisältö ja lapsioikeudelliset prosessit tuomioistuimessa. Holhousoikeuden keskeiset periaatteet ja sisältö. Kurssilla keskitytään lapsioikeuteen. Toteutustavat: Opintojakso perustuu yhteisöllistä asiantuntijuutta rakentaville ja yhteisöllistä oppimista tukeville työskentelymuodoille. Yksilöllisen opiskelun lisäksi keskeisen osan työskentelyä muodostaa pienryhmätyöskentely. Kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin perehtymisen jälkeen tehdään oppimistehtäviä pienryhmissä. Oppimistehtävät ovat keskustelutehtäviä ja casetapausten ratkaisuja. Pienryhmätyöskentely mahdollistaa työnjaon, vertaispalautteen saamisen, keskustelun kautta tiedon syventämisen ja uusien näkökulmien avautumisen opiskeltavaan asiaan. Suoritustavat: Opintojakso edellyttää sitoutumista pienryhmätyöskentelyyn ja tiivistä työskentelyä annetun aikataulun mukaisesti. Opintojakson hyväksyttävä suorittaminen edellyttää sitoutumista pienryhmätyöskentelyyn sekä keskustelutehtävissä että casetehtävissä. Pienryhmässä sovitaan kurssin alussa työnjaosta: casetehtävien alustusvastuut ja keskustelutehtävien sihteerivastuut. Kurssille valinnan kriteerit/ osallistujamäärä: Kohderyhmänä ovat aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat. Opiskelijamäärä on max. 80 opiskelijaa. Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen / tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valinta tapahtuu sosiaalityön tutkintorakenteen mukaisen kokonaispistemäärän (kandi + maisteri) perusteella. Arviointi ja sen perusteet: Numeerinen asteikolla 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista. Casetehtävät arvioidaan asteikolla 0 5 ja keskustelutehtävät voivat nostaa tai alentaa arvosanaa yhdellä numerolla. Casetehtävät tulee kuitenkin suorittaa vähintään arvosanalla 1. Oppimateriaali: 1) Gottberg, Eva 2011 (tai uudempi). Perhesuhteet ja lainsäädäntö. Turun yliopisto. 2) Aaltonen, Anna-Kaisa 2009. Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa. Helsinki: Edita 3) Välimäki, Pertti 2009. Hohoustoimen pääpiirteet. Helsinki: WSOY. Kurssilla on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Osallistujamäärä: opiskelijamäärä noin max. 80 opiskelijaa. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Moodlessa, johon muiden yliopiston opiskelijoilla on pääsy Haka-kirjautumisen kautta. Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto Tekijä(t): Marja Väänänen-Fomin, YTM, yliopisto-opettaja, marja.vaananen-fomin(a)uef.fi, Itä- Suomen yliopisto Vastuuopettaja: Marja Väänänen-Fomin, YTM, yliopisto-opettaja, marja.vaananen-fomin(a)uef.fi, Itä-Suomen yliopisto Muut opettajat: Pirjo Oinas, Lapin yliopisto

IV periodi Opintojakson aloitusajankohta 21.3.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 21.3. 20.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op) Roma ethnic minority in Europe (3-5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat sekä Turun yliopiston Monikulttuurisuus -opintokokonaisuuden opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen yleiskuva romanikysymyksistä tämän päivän Suomessa ja Euroopassa sekä syvällisempää tietoa jostakin itse valitusta erityiskysymyksestä. Opiskelijalla on ymmärrys romanien oikeuksista yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen erityisesti Suomen, mutta myös muiden eurooppalaisten yhteiskuntien toimintakäytännöissä ja arjessa. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään romanien asemaan ja yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita, historiaa ja nykytilannetta Suomessa ja Euroopassa. Romanien sosiokulttuurista identiteettiä pohditaan tapakulttuurin, yhteisön, suvun ja perheen, kielen ja muun romanikulttuurin kannalta. Romanien asumista, koulutusta, kieltä, työllistymistä ja muita sosioekonomiseen asemaan, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tekijöitä tarkastellaan osana kansalaisuutta, osallisuutta sekä yhdenvertaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Opintojaksolla käsitellään myös romanien liikkuvuuden kasvua ja kerjäävien romanien asemaa. Toteutustavat: Kurssilla perehdytään itsenäisesti verkkoalustalla oleviin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin sekä laaditaan essee. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka suorittavat kurssin 5 op:n laajuisena, suorittavat lisäksi kirjallisuuskuulustelun tai laajennetun esseen. Suoritustavat: Itsenäinen työskentely ja aktiivinen vuorovaikutteinen osallistuminen verkkokurssin tehtävien suorittamiseen keskustelualueilla sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointi ja oma argumentointi. Materiaaleihin perehtymällä tehdään sekä yksilö- että pienryhmätehtäviä ja osallistutaan oman pienryhmän keskusteluihin. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Arviointi ja sen perusteet: Loppuarviointi numeroilla 0-5. Väliarvioinnit annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Arvioinnissa painotetaan osallistumisaktiivisuutta. Argumentointi ja vertaistyöskentely määrittävät 1/3 ja tehtävät 2/3 arvosanasta. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, äänitiedostot, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. 5 op:n suorittajille kirjallisuus: Airi Markkanen ym. (toim.) Huomio! Romaneja tiellä sekä Panu Pulma, Suomen romanien historia. Osallistujamäärä: Ei rajoitettu Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Sosnetin Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Turun yliopisto Tekijä(t): Aalto, Riitta, VTM, Suhonen, Heikki, VTL ja Merja Anis, VTT, Turun yliopisto Vastuuopettaja: Merja Anis, VTT, sosiaalityön professori (ma), merja.anis(a)utu.fi, Turun yliopisto. Merja Anis vastaa kurssin suorittamiseen liittyviin kysymyksiin. Muut opettajat: Minna Strömberg-Jakka, VTM, tutkija, mimado(a)utu.fi, Turun yliopisto Verkkokeskustelijoina Tuula Lindberg, FM, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg, valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta.

IV periodi Opintojakson aloitusajankohta 21.3.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 21.3. 20.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op) Managing social work expertise and practice (5 ECTS) Kohderyhmä: sosiaalityön pääaine- tai tutkinto-opiskelijat, maisterin vaiheen opinnot, erikoistumiskoulutuksen opiskelijat, muut jatko-opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen kokonaisuutta suhteessa sosiaalityön asiantuntijuuteen ja käytäntöihin sekä sosiaalialan ja sosiaalipalveluiden kehittämiseen. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuutta, vaikuttavuutta, käytäntöjen kehittämistä sekä osaamista, tuottavuutta ja tehokkuutta rakentavia käytäntöjä sekä ohjausta. Opiskelija hahmottaa niiden keskinäisen suhteen ja merkityksen työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen sekä sosiaalityön organisaatioiden kehittävän ohjauspolitiikan kannalta. Sisältö: Kurssin aikana käsitellään ammatillisen tuen ja reflektion sekä osaamisen johtamisen keinoja ja rakenteita. Näiden lisäksi kurssi käsittelee tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja tavoittelua sekä dialogista johtamista, työhyvinvointia, osaamista ja henkilöstön kehittämistä. Tieto- ja toimintaympäristön muutos ja asiantuntijuuden verkostoituvat rakenteet tulevat myös käsitellyksi. Toteutustavat: kurssilla perehdytään itsenäisesti kurssikirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä kurssiympäristössä oleviin ääniluentoihin ja muuhun verkkomateriaaliin. Näiden pohjalta tehdään 2 välitehtävää, jotka koskevat keskeisiä käsitteitä ja niiden ymmärtämistä. Tehtävät pohjautuvat ääniluentoihin ja niihin liittyvään kirjallisuuteen sekä erityisesti kirjaan Johtaminen sosiaalialalla (Niiranen et.al. 2010). Jokaisen opiskelijan odotetaan hankkivan ko. kirjan ennen kurssin alkua. Lisäksi opiskelijan odotetaan perehtyvän kurssikuvauksessa mainittuihin artikkeleihin sekä kirjallisuuteen ja hyödyntävän niitä erityisesti yksilöesseessä, joka on kurssin loppusuoritus. Opiskelija voi hyödyntää myös muuta oman esseensä kannalta relevanttia kirjallisuutta. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia, argumentointia. Suoritustavat: kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii aktiivista, vuorovaikutteista osallistumista, itsenäistä työskentelyä ja välitehtävien suorittamista. Lopputehtävänä opiskelija kirjoittaa yksilöesseen kirjallisuuden ja verkkoaineistojen pohjalta. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Pakollisina edeltävinä opintoina ovat kandidaatin opinnot sosiaalityössä. Mikäli maisterivaiheen opiskelijoita ilmoittautuu kurssille enemmän kuin voidaan ottaa, pääaineen suoritetut opintopisteet vaikuttavat kurssille valintaan. Osallistujamäärä noin 40. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää vuorovaikutteista ryhmätehtäviin osallistumista, välitehtävien suorittamista sekä yksilöesseen kirjoittamista. Arviointi perustuu yksilöesseeseen. Oppimateriaali: 1) Eteläpelto, Anneli & Onnismaa Jussi (toim.) ( 2006) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2) Fisher, Elisabeth A. (2009) Motivation and Leadership in Social Work Management: A Review of Theories and Related Studies. Administration in Social Work, 33:347 367. 3) Hafford-Letchfield, Trish & Leonard Kate & Begum Nasa & Chick Neil F. (2008) Leadership and management in social care. Thousand Oaks, CA: Sage. 4) Hakkarainen, Kai & Lonka Kirsti & Lipponen Lasse (2004) Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä. Porvoo: Wsoy. 5) Karvinen-Niinikoski, Synnöve & Rantalaiho Ulla-Maija & Salonen Jari (2007) Työnohjaus sosiaalityössä. Helsinki, Edita. 6) Kerman, Benjamin Kerman & Freundlich Madelyn & Lee Judy M. & Brenner Eliot (2012) Learning while doing in the human services: becoming a learning organization through organizational change. Administration in Social Work, 36:234 257. 7) Kinnunen, Ulla & Feldt Taru & Mauno Saija (toim.) (2005) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: Ps-kustannus.

8) Lämsä, Anna-Maija & Hautala Taru (2005) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita. 9) Mönkkönen, Kaarina (2007) Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita. 10) Nancy L. Mary (2005) Transformational Leadership in Human Service Organizations. Administration in Social Work, Vol. 29(2): 105-188. 11) Niiranen, Vuokko & Seppänen-Järvelä Riitta & Sinkkonen Merja & Vartiainen Pirkko (2010) Johtaminen sosiaalialalla. Helsinki: Gaudeamus. 12) Smith, Deborah B. & Shields Joel (2013) Factors Related to Social Service workers' job satisfaction: Revisiting Herzberg's motivation to work. Administration in Social Work, 37: 189 198. 13) Sipilä, Jorma & Österbacka Eva (2013) Enemmän ongelmien ehkäisyä vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia koskevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Valtionvarainministeriön julkaisuja 11/2013. Helsinki: vm. 14) Viitala, Riitta (2005) Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Infoviestintä. 15) Virtanen, Petri & Wennberg Mikko (2005) Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Helsinki: Edita. 16) Yliruka, Laura (2006) Kuvastin. Reflektiivinen itse-ja vertaisarviointimenetelmä sosiaalityössä. Helsinki: Stakes. 17) Yliruka, Laura ja Karvinen-Niinikoski Synnöve (2013) How can we enhance productivity in social work? Dynamically reflective structures, dialogic leadership and development of transformative experpertise. Journal of social work practice.(thematic issue leadership and management) vol 27, no.2, 191 206, http://dx.doi.org/10.1080/02650533.2013.798157 Lisäksi: Kurssiympäristössä olevat äänitallenteet, muu verkkomateriaali. Osallistujamäärä: osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Sosnetin Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Helsingin yliopisto. Tekijä(t): Synnöve Karvinen-Niinikoski, professori, Helsingin yliopisto Vastuuopettaja: ilmoitetaan myöhemmin, Helsingin yliopisto Muut opettajat: ilmoitetaan myöhemmin, Helsingin yliopisto

IV periodi Opintojakson aloitusajankohta 21.3.2016 Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla 21.3. 20.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) Special issues in multicultural social work (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tiedostaa muuttoliikkeeseen ja etnisten yhteisöjen olosuhteisiin liittyviä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia erityisiä tekijöitä ja ilmiöitä. Opiskelijalla on ymmärrys maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen erityiskysymyksistä ja sosiaalityön roolista näiden kysymysten ratkaisemisessa. Sisältö: Opintojaksolla käsiteltäviä teemoja ovat: pakkomuutto ja pakolaisuus, etniset suhteet ja rasismi, kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet, monikulttuurinen lastensuojelutyö ja väkivaltatyö sekä maahanmuutto ja rikollisuus, kuten ihmiskauppaan kytkeytyvät ilmiöt. Toteutustavat: Kurssilla perehdytään itsenäisesti verkkoalustalla oleviin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin sekä laaditaan essee. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Suoritustavat: Itsenäinen työskentely ja aktiivinen vuorovaikutteinen osallistuminen verkkokurssin tehtävien suorittamiseen keskustelualueilla sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointi ja oma argumentointi. Materiaaleihin perehtymällä tehdään sekä yksilö- että pienryhmätehtäviä ja osallistutaan oman pienryhmän keskusteluihin. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Osallistuminen edellyttää aiemmin suoritettuja sosiaalityön perusopintoja sekä motivaatiokirjettä, joiden perusteella kurssille valitaan 30 osallistujaa. Arviointi ja sen perusteet: Loppuarviointi numeroilla 0-5. Väliarvioinnit annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Arvioinnissa painotetaan osallistumisaktiivisuutta. Argumentointi ja vertaistyöskentely määrittävät 1/3 ja tehtävät 2/3 arvosanasta. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Osallistujamäärä: 30 Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Turun yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tekijä(t): Anis, Merja, VTT, Turun yliopisto; Kati Turtiainen YTT, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Vastuuopettajat: Merja Anis, VTT, sosiaalityön professori (ma), merja.anis(a)utu.fi, Turun yliopisto. Kati Turtiainen, YTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, kati.turtiainen(a)chydenius.fi, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Muut opettajat: ilmoitetaan myöhemmin

IV periodi/ kesälukukausi HUOM! Opintojakson aloitusajankohta 30.3.2016 Verkkokurssin kesto 30.3. 29.5.2016 Ilmoittautuminen 15.2. 4.3.2016 Sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet (5op) Introduction to leadership in health and social care (5ects) Kohderyhmä: Sosiaalityön pääaineen/ tutkinto-ohjelman opiskelijat kandi-, maisteri- ja jatkoopintovaiheessa (perusopintojakso johtamisesta) Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää johtamisen peruskäsitteitä kirjallisessa ja suullisessa keskustelussa ja tuntee johtamisteoreettisia suuntauksia, määrittelyjä ja johtamisteorioiden historiallisia kehityskulkuja. Tuntee muutoksen teoriaa ja osaa jäsentää muutostilanteita sekä soveltaa muutoksen teoriaa sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten analysointiin. Soveltaa johtamisteoriatietoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstiin että omaan johtamisen kokemusmaailmaansa ja tunnistaa johtamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Osallistuu aktiivisesti opintojakson verkkotyöskentelyyn ja luo toiminnallaan edellytyksiä oppimista edistävälle yhteistyölle sekä kehittyy vertaispalautteen antamisessa. Sisältö: Monimuotoinen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Johtamisen käsitteet, määrittely ja kehityshistoriaa. Johtamisen haasteet ja johtamisosaaminen. Muutostilanteet ja henkilöstöjohtaminen johtamisen haasteena. Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy videoluentoja, itsenäisesti työstettäviä tehtäviä ja palautteen antamista opiskelijakollegoille. Suoritustavat: Opintojakson suorittaminen koostuu 5 oppimistehtävästä, joista ensimmäisessä on mukana palautteenanto opiskelijakollegoille. Muissa oppimistehtävissä työskennellään itsenäisesti kurssimateriaalia hyödyntäen. Olennaisena osana oppimistehtäviä on tutustuminen opiskelijan itsensä valitsemaan organisaatioon johtamisen näkökulmasta. 100% verkko-opintojakso. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Sosiaalityön pääaineen/ tutkinto-ohjelman opiskelija, opiskelijamäärää ei rajoitettu. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0-5. Opintojakson arvosana muodostuu kokoavan tehtävän arvosanasta. Lisäksi hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään kaikkien opintojakson tehtävien suorittamista sekä vertaispalautteeseen osallistumista annettujen ohjeiden mukaisesti. Opintojakson yksityiskohtaiset arviointiperusteet löytyvät moodlesta osana orientaatio-osaa. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää materiaalia (tekstimateriaali ja luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Lisäksi pakollisena opiskelijoiden itsensä hankittavana materiaalina on kaksi kirjaa: Seeck, Hannele (2008) Johtamisopit Suomessa. Gaudeamus, Helsinki. Rissanen, Sari & Lammintakanen, Johanna (toim) (2011 tai uudempi painos) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. WSOY, Porvoo. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Osallistujamäärä: Opintojakso järjestetään yhteisopetuksena perusopiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan UEF-Aducaten Moodlessa. Kurssi on mahdollista suorittaa joko periodissa IV tai kesäopintoina. Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto Tekijä(t): Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos ja yhteiskuntatieteiden laitos, Aducate, Itä-Suomen yliopisto Vastuuopettaja: Sari Rissanen (YTT,TTL), professori, sari.rissanen@uef.fi