Teknologia-Akatemia 2012 Avauspuheenvuoro Jorma Turunen Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto... 25.9.2012 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 300 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 750 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. 25.9.2012 3
Hallituksen nimittämät työryhmät Energiatyöryhmä Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen Componenta Oyj Innovaatiotyöryhmä Head of Research Lauri Oksanen Nokia Siemens Networks Oy Kilpailukykytyöryhmä Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Oyj Koulutus- ja työvoimatyöryhmä Henkilöstöjohtaja Päivi Castrén Wärtsilä Oyj Abp Kuljetustyöryhmä Laivaus- ja asennuspäällikkö Veikko Neva Cargotec Finland Oy Rahoitustyöryhmä Head of Corporate Finance Petri Castrén Nokia Siemens Networks Oy Tietotekniikka ja tuottavuus -työryhmä Toimitusjohtaja Jarmo Hyvönen, Fastems Oy Ab Työnantajapoliittinen työryhmä Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Rautaruukki Oyj Työturvallisuustyöryhmä Manager, Global Occupational Health & Safety Jukka Rikkinen, Metso Oyj Uudistuva valmistus työryhmä Toimitusjohtaja Liisa Leino, Leinovalu Oy Viestintätyöryhmä Vice President, Marketing & Communications Mira Iso-Markku, Tieto Finland Oy Ympäristötyöryhmä Director, Sustainability in Operations Markus Terho, Nokia Oyj Yrittäjävaliokunta Toimitusjohtaja Pertti Lemettinen, Levypyörä Oy 25.9.2012 4 4
Teknologiateollisuus ry:n strategia 2010-2012 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Globaalin Yrityskohtaisuuden Osaamisesta Investointeihin kilpailukyvyn ja kasvuun Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 rakentaminen vahvistaminen ylivoimaa kannustava työehdoissa toimintaympäristö Kasvun ja menestyksen rakentaja 5
Teknologiateollisuus ry:n strategiset teemat vuosille 2010-2012 Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen Yrityskohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa Vaikuttavin suunnannäyttäj ä Osaamisesta ylivoimaa Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö Pk-yritykset kansainvälistymällä kasvuun Innovaatioverkostoista uutta liiketoimintaa Ympäristö- ja energialiiketoiminnasta kansainvälistä kasvua Tietotekniikalla tuottavuutta Paikallisen sopimisen edellytysten parantaminen Teema 2 Toimivat työaikajärjestelyt Kannustava palkkaus Sopimusrakenteet ajan tasalle Ammattikorkeakoulut työelämälähtöisiksi Teema 3 Yliopistouudistus kilpailukyvyn veturiksi Liiketoimintaosaamisen parantaminen Työnjohtokoulutus pysyväksi Ammattiosaajia yritysten tarpeisiin Vaikuttamisen painopisteinä mm. seuraavia: Teema 3 Aito sisämarkkina Kasvua tukeva verotus Yrittäjyys nousuun T&k-kannusteet Vientirahoitus 6
Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelmassa yritykset, ammatit ja innovaatioprosessit tulevat nuorille tutuiksi TÄMÄ TOIMII! -teknologiakilpailu: Innovaatioprosessi opetusmenetelmänä 21 000 alakoululaista, 1000 opettajaa, 350 koulua ja 5 200 innovaatioprosessia joka vuosi 7
Tilanne ja näkymät 8
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 170 160 2005=100 Muutos: 2011/2010 1-6,2012 / 1-6,2011, % 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Metallien jalostus +12 % -3 % Tietotekniikka-ala +8 % +7 % Kone- ja metallituoteteollisuus +15 % +5 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -2 % -6 % Suunnittelu ja konsultointi +9 % +12 % 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 6/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus R:\tuotanto\jptu22df.ppt 14.9.2012/jp 9
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 39 % alle talouskriisiä edeltävän tason 10000 9000 Milj. euroa, käyvin hinnoin 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/2012 25.9.2012 10
Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomesta alueittain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksista huhtikesäkuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Afrikka; Keski- 1,6 % Amerikka; 2,6 % Aasia; 9,8 % Lähi-itä; 1,6 % Pohjois- Amerikka; 9,0 % Keski- ja Itä- Eurooppa; 18,8 % Länsi-Eurooppa; 56,6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 25.9.2012 11
Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta Suomessa verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 30.6.2012 / 30.9.2008 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Mediaani: -8 % Keskiarvo: -42%
Taantuma laajenee Euroopassa
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi alle kasvun rajan myös Saksassa 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit 25.9.2012 14
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 25.9.2012 15
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 25.9.2012 16
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat olleet laskusuunnassa. Alan suomalaisyritysten henkilöstö kasvaa vahvasti kehittyvissä maissa, Suomessa henkilöstön määrä polkee paikallaan. Suomen vaihtotaseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden tasolle. Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat vaarassa. 25.9.2012
TeknologiaSuomi nousuun! - uusia mahdollisuuksia
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille 100 90 Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, % 80 70 60 50 40 30 Suuri yritys Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin: -Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa -Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa -Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa -Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. 25.9.2012 Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain 19
Suomalaisen, kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan Ketteryys nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin uusimman tutkimustiedon nopea haltuunotto 20
Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen? Niche Korkeaan osaamiseen perustuva Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat) Tuotteet ja palvelut Venäjän markkinoille / 21 21
Kasvavia uusia teknologia-aloja Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut Äly konepajateollisuudessa Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma Terveysteknologia Peliala Kaivosteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut Tietotekniikalla tuottavuutta ja uusia palveluratkaisuja 22
T&k&i Sulautettu softa Erikoistuotanto Suomen koneteollisuus Huolto Palvelut Koulutus Massatuotanto Kehittyvät maat (Kiina ym.) Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa 23
Mitä tulisi tehdä? Tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa reaktiivisen politiikan tilalle. 1. Ei enää uusia rasitteita yrityksille 2. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava 3. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla 4. Jokaiselle yritykselle ja työntekijälle kannustin tuottavuuden parantamiseen 5. Koulutus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamista jatkettava 25.9.2012 24
Kiitos!