RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Kiinteistön rakennetekninen kuntotutkimus TILAAJA Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto KOHDE Suutarilan monitoimitalo,, 00740 HELSINKI

2(87) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 10 1.1 Havainnot ja johtopäätökset... 10 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista... 11 2. YHTEYSTIEDOT... 12 2.1 Kohde... 12 2.2 Tilaaja... 12 2.3 Tutkimuksen suorittajat... 12 2.3.1 Rakennetekniikka... 12 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 12 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet... 12 3.2 Lähtötiedot... 12 3.3 Kohteen yleistietoja... 13 3.4 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset... 13 3.4.1 Aiempien tutkimusten merkittävimmät havainnot... 13 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 14 4.1 Tutkimusten laajuus... 14 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset... 14 4.2.1 Riskirakennetarkastelu... 14 4.2.2 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 14 4.2.3 Kosteuskartoitus... 14 4.2.4 Rakennekosteusmittaus... 15 4.2.5 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset... 15 4.2.6 Mikrobitutkimus... 15 4.2.7 Merkkiainekokeet... 16 4.2.8 Salaojien kuvaus... 16 4.2.9 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 16 4.2.10 Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus... 16 4.2.11 Radon... 16 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet... 17 4.4 Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaari... 17 5. SALAOJA- JA KUIVATUSRAKENTEET... 18 5.1 Riskirakennetarkastelu... 18 5.2 Rakennekuvaus... 18 5.2.1 Salaojat... 18 5.2.2 Muut kuivatusosat... 19

3(87) 5.3 Rakenteista tehdyt havainnot... 20 5.4 Johtopäätökset... 21 5.5 Toimenpide-ehdotukset... 21 5.5.1 Kuivatusrakenteiden peruskorjaus ja nykyaikaisen salaojajärjestelmän asennus 21 5.5.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 21 6. SOKKELIRAKENNE... 21 6.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 21 6.2 Riskirakennetarkastelu... 22 6.3 Rakennetyyppi... 22 6.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 23 6.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 23 6.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 23 6.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 24 6.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 24 6.6 Johtopäätökset... 25 6.7 Toimenpide-ehdotukset... 25 6.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 25 6.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 25 6.7.3 Korjausvaihtoehto, peruskorjaus... 25 7. ALAPOHJARAKENTEET... 26 8. ALAPOHJARAKENNE AP1... 26 8.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 26 8.2 Riskirakennetarkastelu... 26 8.3 Rakennetyyppi... 27 8.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 28 8.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 28 8.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 29 8.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 30 8.5.1 Kosteuskartoitus... 30 8.5.2 Rakennekosteusmittaus... 30 8.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 31 8.6 Johtopäätökset... 31 8.7 Toimenpide-ehdotukset... 32 8.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 32 8.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 32

4(87) 8.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus... 32 8.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 32 8.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 32 9. ALAPOHJARAKENNE AP2... 32 9.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 33 9.2 Riskirakennetarkastelu... 33 9.3 Rakennetyyppi... 33 9.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 34 9.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 34 9.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 35 9.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 35 9.5.1 Kosteuskartoitus... 35 9.5.2 Rakennekosteusmittaus... 35 9.6 Johtopäätökset... 36 9.7 Toimenpide-ehdotukset... 36 9.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 36 9.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 36 9.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus... 36 9.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 36 9.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 37 10. ALAPOHJARAKENNE AP3... 37 10.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 37 10.2 Riskirakennetarkastelu... 37 10.3 Rakennetyyppi... 37 10.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 38 10.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 38 10.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 38 10.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 39 10.5.1 Kosteuskartoitus... 39 10.5.2 Rakennekosteusmittaus... 40 10.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 40 10.6 Johtopäätökset... 40 10.7 Toimenpide-ehdotukset... 41 10.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 41 10.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 41 10.7.3 Korjausvaihto A, AP3 peruskorjaus... 41

5(87) 10.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 41 10.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 41 11. ALAPOHJARAKENNE AP4... 41 11.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 41 11.2 Riskirakennetarkastelu... 42 11.3 Rakennetyyppi... 42 11.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 43 11.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 43 11.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 43 11.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 45 11.5.1 Kosteuskartoitus... 45 11.5.2 Rakennekosteusmittaus... 45 11.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 46 11.6 Johtopäätökset... 46 11.7 Toimenpide-ehdotukset... 46 11.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 46 11.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 46 11.7.3 Korjausvaihtoehto, AP4 peruskorjaus, huom. kuivatuskorjauksen jälkeen... 46 11.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 47 11.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 47 12. ALAPOHJARAKENNE AP5... 47 12.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 47 12.2 Riskirakennetarkastelu... 47 12.3 Rakennetyyppi... 48 12.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 48 12.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 48 12.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 49 12.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 50 12.5.1 Kosteuskartoitus... 50 12.5.2 Rakennekosteusmittaus... 50 12.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 50 12.6 Johtopäätökset... 50 12.7 Toimenpide-ehdotukset... 51 12.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 51 12.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 51 12.7.3 Korjausvaihto A, tiivistyskorjaus... 51

6(87) 12.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 51 12.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 51 13. ALAPOHJARAKENNE AP6... 51 13.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 51 13.2 Riskirakennetarkastelu... 52 13.3 Rakennetyyppi... 52 13.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 52 13.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 52 13.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 53 13.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 53 13.5.1 Kosteuskartoitus... 53 13.6 Johtopäätökset... 54 13.7 Toimenpide-ehdotukset... 54 13.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 54 13.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 54 13.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus... 54 13.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 54 13.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 54 14. ALAPOHJARAKENNE AP7... 54 14.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 54 14.2 Riskirakennetarkastelu... 55 14.3 Rakennetyyppi... 55 14.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 55 14.5 Johtopäätökset... 56 14.6 Toimenpide-ehdotukset... 56 15. ALAPOHJARAKENNE AP8... 56 15.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 56 15.2 Rakennetyyppi... 56 15.3 Rakenteesta tehdyt havainnot... 57 15.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 57 15.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 58 15.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 58 15.4.1 Kosteuskartoitus... 58 15.5 Johtopäätökset... 58 15.6 Toimenpide-ehdotukset... 59 15.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 59

7(87) 15.6.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 59 15.6.3 Korjausvaihto A... 59 16. PUTKIKANAALIT... 59 16.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 59 16.2 Rakennetyyppi... 59 16.3 Rakenteesta tehdyt havainnot... 60 16.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 60 16.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 61 16.4.1 Merkkiainekoe... 61 16.5 Johtopäätökset... 62 16.6 Toimenpide-ehdotukset... 62 16.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 62 16.6.2 Kiireelliset korjaustarpeet... 62 16.6.3 Korjausvaihtoehto A... 62 16.6.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 62 16.6.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat... 62 17. ULKOSEINÄT... 62 18. ULKOSEINÄRAKENNE US1, US2 JA US3... 62 18.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 63 18.2 Riskirakennetarkastelu... 63 18.3 Rakennetyyppi... 63 18.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 64 18.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 64 18.4.2 Rakenneavaukset... 65 18.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 65 18.5.1 Kosteuskartoitus... 65 18.5.2 Rakennekosteusmittaus... 66 18.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 66 18.5.4 Merkkiainekoe... 67 18.6 Johtopäätökset... 69 18.7 Toimenpide-ehdotukset... 70 18.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 70 18.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 70 18.7.3 Korjausvaihto A... 70 19. ULKOSEINÄRAKENNE US4... 70 19.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 70

8(87) 19.2 Riskirakennetarkastelu... 70 19.3 Rakennetyyppi... 71 19.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 72 19.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 72 19.4.2 Rakenneavaukset... 72 19.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 73 19.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 73 19.5.2 Merkkiainekoe... 73 19.6 Johtopäätökset... 73 19.7 Toimenpide-ehdotukset... 73 19.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 73 19.7.2 Korjausvaihto A, peruskorjaus... 73 19.7.3 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus... 73 20. ULKOSEINÄRAKENNE US5... 73 20.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 74 20.2 Riskirakennetarkastelu... 74 20.3 Rakennetyyppi... 74 20.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 75 20.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 75 20.4.2 Rakenneavaukset... 76 20.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 76 20.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 76 20.5.2 Merkkiainekoe... 77... 77 20.5.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 77 20.6 Johtopäätökset... 77 20.7 Toimenpide-ehdotukset... 78 20.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 78 20.7.2 Korjausvaihtoehto A, peruskorjaus... 78 21. ULKOSEINÄRAKENNE US7... 78 21.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset... 78 21.2 Riskirakennetarkastelu... 78 21.3 Rakennetyyppi... 79 21.4 Rakenteesta tehdyt havainnot... 80 21.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 80 21.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 80

9(87) 21.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 80 21.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 80 21.5.2 Merkkiainekoe... 81 21.6 Johtopäätökset... 81 21.7 Toimenpide-ehdotukset... 81 21.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet... 81 21.7.2 Korjausvaihto A... 81 22. SISÄILMASTO-OLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS... 82 22.1.1 Johtopäätökset... 82 23. PAINE-EROMITTAUS... 82 23.1.1 Vastaanottohuone T113... 82 23.1.2 Luokkahuone A102... 82 23.1.3 Putkikanaali, käytävä L114... 83 23.1.4 Johtopäätökset... 83 23.2 Toimenpide-ehdotus... 83 23.2.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 83 24. RADON... 83 24.1 Aikaisemmat tutkimukset... 83 24.2 Havainnot lähtötiedoista... 83 24.3 Havainnot kohteessa... 84 24.4 Johtopäätökset... 86 24.5 Toimenpidesuositus... 86 25. LIITTEET... 87

10(87) 1. YHTEENVETO 1.1 Havainnot ja johtopäätökset Tutkimuksen tarkoituksena oli rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten suoritus kuivatus-, alapohja- ja ulkoseinärakenteille. Tutkimuksen tavoitteena oli sisäilmaongelmien aiheuttajien paikantaminen, vaurioiden laajuuden toteaminen ja jatko- sekä korjaustoimenpiteiden määrittäminen. Rakennukselle on suoritettu sisäilmatutkimuksia myös vuosina 2011 ja 2013. Rakenneteknisen kuntotutkimuksen yhteydessä pyrittiin pääosin täydentämään sekä todentamaan aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Rakennuksen ympäröivää salaojajärjestelmää ei havaittu tutkimuksen yhteydessä. Salaojia havaittiin ainoastaan rakennuksen teknisten tilojen kohdalla, joista suoritettiin salaojien tvkuvaus. Kuvauksessa todettiin salaojalinja noin 10 metrin mittaiseksi. Rakennuksen perusmuuri- ja sokkelirakenteita tarkasteltiin aistinvaraisesti sekä rakenneavauksin. Perusmuurirakenteessa havaittiin vedeneristerakenteena vanha bitumisively. Sokkeli todettiin paikoin erittäin matalaksi sekä rakenneavausten yhteydessä otetuista materiaalinäytteissä havaittiin paikoin vahvoja viitteitä kosteusvaurioista aiheutuneista mikrobikasvustoista. Rakennuksen alapohja on maanvarainen teräsbetonilaatta. Alapohjarakenteiden merkittävimmäksi puutteeksi todettiin maaperän kapillaarikatkokerroksen puutteet. Rakenneavauksissa havaittiin kauttaaltaan kapillaarikerroksena toimimaton hienojakoinen hiekka-aines. Kapillaarikatkon puutteista johtuen havaittiin maanvastaisessa alapohjalaatassa kauttaaltaan kohonneita rakennekosteuksia sekä paikoin alapohjan lämmöneristekerroksen mikrobivaurioita. Rakennuksen käytäväosuuksilla kulkevissa putkikanaaleissa todettiin pääosin kosteusjälkiä sekä orgaanista lahoavaa materiaalia. Putkikanaalien huoltoluukkujen tiiveydessä todettiin puutteita. Rakennuksen ulkoseinärakenteena toimii pääsääntöisesti tiililaattapintainen sandwich-elementti. Elementtirakenteiselle ulkoseinälle ei suoritettu kattavaa kuntotutkimusta. Pistokoeluontoisesti otettiin elementin lämmöneristekerroksesta materiaalinäytteet mikrobianalyyseja varten. Näytteet pyrittiin ottamaan pääsääntöisesti kosteusvaurioille alttiilta alueilta, kuten rakenteen alaosista. Mikrobianalyysissä todettiin paikoin mikrobivaurioita ulkoseinän lämmöneristekerroksen alaosissa. Todennäköisesti rakennuksen kuivatus- ja sokkelirakenteiden puutteet aiheuttavat myös ulkoseinän alaosiin huomattavaa kosteusrasitusta. Ulkoseinärakenteina esiintyy myös paikoin puurunkoisia ulkoseinärakenteita muun muassa tuulikaappien sekä ikkunan kotelorakenteiden osalla. Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa todettiin tutkimuksen yhteydessä kosteus- ja mikrobivaurioita. Erityisesti puutteita havaittiin ulkoseinän höyrynsulkurakenteessa sekä ulkopuolen tiiveydessä ja liittymissä. Rakennuksen sokkelin, alapohjan sekä ulkoseinän tiiveyden puutteiden todentamiseksi suoritettiin tutkimuksen yhteydessä merkkiainekokeita. Merkkiainekokeita on suoritettu lisäksi aikaisempien tutkimusten yhteydessä. Tämän sekä aikaisempien tutkimusten perusteella rakennuksessa esiintyy liittymissä ja läpivienneissä kauttaaltaan ilmavuotoja sekä tiiveyden puutteita. Lisäksi rakennukselle suoritettujen tutkimusten yhteydessä on todettu huonetilat pääsääntöisesti alipaineisiksi ulkoilmaan nähden. Rakennusosissa todetut kosteus- ja mikrobivauriot, ilmavuodot sekä sisätilojen alipaineisuus yhdessä saattavat heikentää merkittävästi sisäilman laatua.

11(87) 1.2 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihdon säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti Putkikanaalien orgaanisten ainesten poisto näkyviltä osin Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Kiinteistön haitta-ainekartoitus Ajantasapiirustusten laadinta, kiinteistön mittaus Korjaustoimenpiteet rakenneosittain luettelona Merkittävimpänä suositeltavana toimenpiteenä on kiinteistön kuivatuskorjaus. Tehtävässä peruskorjauksessa korjataan rakenteet ja varmistetaan sisäilman laadun parantaminen sekä varmisteen rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta. Toimenpiteet pääkohdittain: Rakennuksen sadevesi- ja salaojajärjestelmien uusiminen Perusmuurin viereisen salaojakerroksen asentaminen Perusmuurin vedeneristyksen uusiminen Sokkelin kuorirakenteen sekä lämmöneristeiden uusiminen Alapohjarakenteille suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Alapohjan ja ulkoseinän liittymien tiivistyskorjaukset AP3, AP4 ja AP5 pinta- ja lämmöneristekerrosten uusiminen AP6 käyntiluukun asennus ja ilmatilan tuuletuksen järjestäminen Ulkoseinärakenteille suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden peruskorjaus o Höyrynsulku- ja lämmöneristerakenteiden uusiminen o Liittymien tiivistyskorjaukset Sandwich-elementtirakenteisten ulkoseinien tiivistyskorjaukset (alapohja-, ulkoseinäja ikkunaliittymät), myös US7

12(87) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Suutarilan monitoimitalo 00740 HELSINKI Helsingin Kaupunki Rakennusvirasto Kasarminkatu 21 00099 HELSINKI Marianna Tuomainen puh 050 3495 922 email marianna.tuomainen@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat 2.3.1 Rakennetekniikka Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinimäentie 10 C faksi 020 743 5251 02360 Espoo Tomi Valkeapää, ins. AMK puh 0207 435 260 email tomi.valkeapaa@wisegroup.fi Timo Mäkelä, ins. AMK puh 044 427 9265 email timo.makela@wisegroup.fi 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Kiinteistön käyttäjä on havainnut sisäilmaongelmia ja käyttäjillä on esiintynyt oireilua. Käyttäjien havaintojen mukaan oireilua esiintyy rakennuksen kaikissa osissa. Toimeksiannon tarkoituksena on rakenneteknisten tutkimusten suoritus maanvastaisille rakenteille ja ulkovaipparakenteille. Tavoitteena on sisäilmaongelmien aiheuttajien paikantaminen, vaurioiden laajuuden todentaminen ja jatko- sekä korjaustoimenpiteiden määrittäminen. Rakennuksessa on suoritettu aikaisemmin sisäilmatutkimuksia. Tämän tutkimuksen yhteydessä pyrittiin todentamaan sekä täydentämään aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä. 3.2 Lähtötiedot Tilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi kiinteistön perustiedot, piirustukset ja aikaisempien tutkimusten raportit.

13(87) Käytössä olleet piirustukset ja asiakirjat: 1979 Kiinteistön arkkitehtipiirustukset 1979 Kiinteistön LVI-piirustukset 1979 Kiinteistön rakennepiirustukset 1997 ark-muutospiirustukset (teknisen työn luokka) 2002 ark-muutospiirustukset (parkkialue) 2004 ark-muutospiirustukset (kirjasto, nuorisotalo) 2009 Tarkastuspöytäkirja, Ympäristökeskus, Helsingin Kaupunki 2010 Kosteusvaurion tarkastusraportti, Munters Oy 2011 Sisäilmatutkimusraportti, Vahanen Oy (Hammashuollon tilat) 2013 Sisäilmatutkimusraportti, ISS Proko Oy 2014 Tutkimusraportti (Radon), HKR-Rakennuttaja 2014 IVA-kuntotutkimusraportti, ATP-Lukkari Oy 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistö on monitoimirakennus, joka on rakennettu vuonna 1981. Käyttökohteet: koulu, päiväkoti, nuorisotalo, kirjasto, hammashoitola Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2 Tilavuus: 33.650 m 3 Kerrosala: 6.938 brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö Jäähdytetyt tilat: Kirjasto 3.4 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset 2014 IVA-kuntotutkimus 2014 Radonpitoisuuden mittaus 2013 Sisäilmatutkimus 2012 Kirjaston ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmän asennus 2011 Sisäilmatutkimus (hammashuollon tilat) 2010 Kosteusvaurion tarkastus, putkivuoto alakaton yläpuolella huoneessa T106 2009 Kosteusvaurio hammashuollon toimenpidehuoneessa 3 alakatossa 2009 Ympäristökeskuksen tarkastus 2008 Vesikaton peruskorjaus 2008 Julkisivun saumauskorjaukset 3.4.1 Aiempien tutkimusten merkittävimmät havainnot Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu pääosin alapohja- ja ulkoseinärakenteiden liittymissä puutteita tiivistysten osalta. Rakennuksen tilat ovat todettu pääosin alipaineisiksi sekä havaittu liittymien kautta ilmavuotoja sisätiloihin.

14(87) 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Rakennetekninen kuntotutkimus suoritettiin koko rakennuksen laajuudella alapohjien ja ulkoseinien osalta. Lisäksi tutkimukseen sisällytettiin salaoja- ja kuivatusrakenteiden tutkimukset. Rakennuksen vesikatto on uusittu vuonna 2011, joten rakennusosalle ei ollut tarpeellista suorittaa tutkimuksen yhteydessä toimenpiteitä. Rakennukselle on suoritettu sisäilmatutkimuksia vuosina 2011 ja 2013. Rakenneteknisen kuntotutkimuksen yhteydessä pyrittiin ensisijaisesti täydentämään sekä lisäksi varmentamaan aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä toimenpiteitä, havaintoja ja johtopäätöksiä. 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset 4.2.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennekartoitus suoritettiin tarkastelemalla kiinteistön piirustuksia ja läpikäymällä tutkittavien rakennusosien rakennetyypit sekä liittymärakenteiden detaljiratkaisut. Riskirakennekartoituksen tarkoituksena oli paikallistaa rakenneratkaisuja ja rakennetyyppejä, joiden kosteusteknisen toimivuuden voidaan olettaa olevan puutteellista tai vaurioitumisriskin aiheuttavaa. 4.2.2 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa tarkastellaan ilmenevien tarpeiden mukaisesti rakennusfysikaalisen mitoitusohjelmiston avulla. Tarkastelu suoritetaan pääsääntöisesti laskennallisesti käyttäen tietokoneohjelmaa DOF-lämpö 2.2 sekä käyttäen materiaalien yleisiä teknisiä tietoja sekä materiaaliominaisuuksia. Käytettäessä materiaalivalmistajien yksittäiselle tuotteelle ilmoittamia teknisiä tietoja saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia saatuihin tuloksiin nähden. Rakennusajankohdan materiaalien ja niiden valmistajien ollessa tuntemattomia (ei lähtötiedoissa ilmoitettuja), ovat tarkastelut suoritettava yleisten materiaalitietojen mukaisesti. Laskennallisen tarkastelun ulko- ja sisäolosuhteet on asetettu kuukausitasolla. Sisäilman lämpötilana on käytetty 21 C ja sisäilman kosteuslisänä on käytetty RIL 107 2012 s. 24 mukaisia arvoja. Ulkoilman lähtötietoina on käytetty Ilmatieteenlaitoksen ilmastollisen vertailukauden 1981 2010 keskimääräisiä kuukausittaisia paikkakuntakohtaisia olosuhteita. Maanvastaisten rakenteiden tarkastelussa käytetään Suomen Rakentamismääräyskokoelman C4 taulukon 6 maan lämmönvastusarvoja. 4.2.3 Kosteuskartoitus Kartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pintakosteusilmaisimella Gann Hydromete Compact B. Kartoitus suoritettiin maanvastaisille alapohjarakenteille. Gann Hydromete Compact B pintakosteudentunnistimen mittaus perustuu suurtaajuudella tapahtuvaan materiaalin dielektrisyysvakion mittaukseen. Laite mittaa materiaalin kosteuden 25...50 mm syvyydestä. Mittalaite antaa virheellisen tuloksen, mikäli mittaussyvyydellä on metallia (putket, sähkövastuskaapeloinnit, peltiverhoukset, jne.) Pintakosteudenilmaisimella tehtyjen havaintojen tarkastelussa ja tulosten arvioinnissa tulee huomioida, ettei kyseisellä menetelmällä kyetä mittaamaan rakenteen kosteuspitoisuutta vaan ainoastaan arvioimaan materiaalien kosteuspitoisuutta. Saatujen arviointituloksien

15(87) luotettavuutta on tarkasteltava huomioiden mm. rakennetyyppi, pintamateriaali, vedeneristyskerroksen sijainti ja tyyppi sekä rakenteiden kuivana oloaika (aikaväli, jolloin ei ole suoritettu rakenteita kastelevaa käyttöä). 4.2.4 Rakennekosteusmittaus Kosteusmittaus suoritettiin soveltaen RT 14 10984 ohjekorttia (Betonin suhteellisen kosteuden mittaus). Rakenteista tehtävistä kosteuden ja lämpötilan mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n mittalaitetta varustettuna kuhunkin mittaukseen tarkoitetulla mittapäällä. Kiviainesrakenteiden kosteusmittauksissa poratut mittausreiät puhdistettiin ja tulpattiin porauksen jälkeen. Tulpatuissa mittausrei'issä kosteuden annettiin tasaantua vähintään 3 vuorokautta ennen mittausta. On huomioitava, että mittaustulokset kyseisillä mittausmenetelmillä ovat hetkellisiä ja ne kuvastavat vain rakenteen mittausajankohtana ollutta kosteustilaa. Mikäli rakenteen kosteusteknistä toimintaa halutaan tarkastella tarkemmin, mittaukset tulee suorittaa pitempiaikaisina seurantamittauksina eri vuodenaikoina. Rakennekosteusmittausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet. 4.2.5 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Suoritettujen rakenneavausten sijainnit määritettiin riskirakennekartoituksen ja rakenteiden kosteuskartoituksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan. Rakenneavausten päätarkoituksena oli määrittää rakennetyypit ja rakenneratkaisut sekä verrata rakenteiden alkuperäisten suunnitelmien mukaisuutta ja rakenteellista toimivuutta. Rakenneavausten yhteydessä tarkasteltiin rakenteiden vaurioitumisasteita ja vaurioiden laajuutta. Rakenteiden avauskohdista suoritetaan: rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus avauskohdan valokuvaus analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määritetty Rakenneavausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet. 4.2.6 Mikrobitutkimus Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkia normaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeen indikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimista erilaisista kosteusolosuhteista. Esimerkiksi aktinobakteerit (sädesienet) vaativat korkean vesiaktiivisuuden (RH > 90 95 %) rakenteessa pesäkkeen kehittymistä varten, mikä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot rakenteissa saattavat vaikuttaa sisäilmaan heikentävästi. Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja. Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden lämmöneristeestä ja analyysitapa on laimennossarja-menetelmällä. Tehty analyysi täyttää Sosiaali- ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen asettamat vaatimukset. Analyysi kertoo mikrobien määrän lisäksi niiden lajikkeet.

16(87) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikä materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus on suurempi kuin 10 000 cfu/g, aktinobatkeeripitoisuus on suuremmpi kuin 500 cfu/g tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa.. 4.2.7 Merkkiainekokeet Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään missä kohdin ulkoseinärakenteissa ja liittymärakenteissa esiintyy ilmavuotoja sekä epätiiveyksiä. Riittävällä otannalla pyritään selvittämään mitkä epätiiveyksistä ovat systemaattisia ja mitkä satunnaisia. Lisäksi merkkiainekokeella voidaan arvioida seinärakenteissa mahdollisesti olevien mikrobikasvustojen haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten siirtymistä sisäilmaan. Merkkiainekokeiden suorituksen osalta on huomioitava, että suuria huonetiloja ei välttämättä tarkasteta kauttaaltaan vaan merkkiainekokeella pyritään ensisijaisesti tarkastamaan eri rakennetyypeissä esiintyvien liittymärakenteiden tiiveys. 4.2.8 Salaojien kuvaus Tutkimuksen yhteydessä suoritettiin kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen perusteella salaojajärjestelmien kuvaus. Salaojien tutkimus suoritetaan kuvaamalla ja arvioimalla salaojien toiminnallinen sekä rakenteellinen kunto. Kuvauksesta laaditaan erillinen kirjallinen raportti, jossa ovat eriteltynä mahdolliset viat sekä esitetty jatkotoimenpidesuositukset. Raportin liitteinä ovat kuvauksen videomateriaali ja pohjapiirustus kuvatuista järjestelmistä. 4.2.9 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Rakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä tarpeiden mukaan mahdollisia haitta-aineita sisältävät materiaalinäytteet sekä lähetettiin laboratorioon tutkittavaksi. Materiaalit lähetettiin tutkittavaksi erityisesti PAH-sekä asbesti-pitoisuuksien osalta. 4.2.10 Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus 4.2.11 Radon Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset epäpuhtaudet että fysikaaliset olot. Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus sekä ilmanvaihto (ilman laatu). Mittaamalla eri tilojen paine-eroa suhteessa ulkoilmaan voidaan arvioida seinärakenteissa mahdollisesti olevien mikrobikasvustojen haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten siirtymistä sisäilmaan, jos rakenteessa on ilmavuotoreittejä. Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa. Yleisenä ohjeena pidetään, että normaalissa käyttötilanteessa rakenteiden paine-erot tulisi olla tasapainossa. Mittaukset suoritettiin Testo 435-4 mittalaitteella ja siihen liitetyllä yhdistelmäanturilla tai Tinytag Paine-ero dataloggerilla ja siihen liitetyllä Produal PEL-DK pressure transmitter - mittalaitteella. Mittausväli 5 minuuttia ja mitattavat suureet ovat huoneilman lämpötila ( C), suhteellinen kosteus (RH%), hiilidioksidipitoisuus (ppm) ja paine-ero (Pa). Paine-eromittauksissa (+) -merkki (plusmerkki) on ylipaine (ilmavirta poispäin mitatusta huonetilasta), (- ) -merkki (miinusmerkki) alipaine (ilmavirta mitattuun huonetilaan päin). Vuonna 2014 tehdyssä radon mittauksissa havaittiin yksi pitoisuudeltaan poikkeava alue hissin eteistilassa. Tämän tutkimuksen osana selvitettiin mistä poikkeama johtuu ja miten pitoisuutta alueella saadaan alennettua.

17(87) 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Pintakosteusilmaisimet: Gann Hydromette Compact LB Rakennekosteusmittaus: Kosteusmittauslaitteet, Vaisala Oyj Merkkiainekoe, Dräger/Trotec Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus: Monitoimimittauslaite, Testo 435-4 + yhdistelmäanturi Digitaalikamera Timanttipora + käsityökalut Tinytag Paine-ero dataloggeri, Produal PEL-DK pressure transmitter Lämpökamera: Flir Systems BCAM Porauskalusto, Milwaukee, Hilti 4.4 Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaari Rakennuksen ikä on 33 vuotta. Oheisessa taulukossa on arvioitu rakenteiden ja LVI-järjestelmien jäljellä olevaa käyttöikää yleiseen käyttöikään verrattuna. Käyttöiät ovat yksilöllisiä ja riippuvat olennaisesti myös huolto- ja ylläpitotoimenpiteistä, joten poikkeamia suosituksellisiin elinkaariin voi esiintyä. Tutkittavien rakennusosien jäljellä olevaa käyttöikää on käsitelty tarkemmin tutkimustuloksissa. Taulukko 1. Keskimääräiset käyttöiät (RT 18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 113 Kuivatusrakenteet 1131 Salaojajärjestelmä (1950-2000) (kohteessa rasitusluokka vaikea) 30 vuotta tarkastusväli 2 vuotta huuhteluväli 5 vuotta Rakennuksen perustuksia kokonaisuudessaan ympäröivää salaojajärjestelmää ei havaittu 122 Perustukset ja alapohjat 1221 1222 Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively 20 vuotta 33 vuotta, todennäköisesti alkuperäinen 124 Julkisivut 1241 Tiiliverhous 124 Julkisivut 50 vuotta elementtisaumat 15 vuotta 33 vuotta elementtisaumat 8 vuotta 1242 Ikkunat, puu-alumiini-ikkunat 60 vuotta 33 vuotta 126 Vesikatot 1263 Vesikatteet, kumibitumikermi 30 vuotta 8 vuotta Märkätilarakenteet

18(87) 1332 Märkätilan lattia, laatta + massamainen vedeneriste (RakMK C2, 1999- >) 30 vuotta Uusittu 2000-luvulla todennäköisesti tilamuutosten yhteydessä 1334 Märkätilan sisäkattopinnat 20 vuotta Uusittu 2000-luvulla 1336 Märkätilan seinä, laatoitus ja massamainen vedeneriste 30 vuotta Uusittu 2000-luvulla 5. SALAOJA- JA KUIVATUSRAKENTEET 5.1 Riskirakennetarkastelu Käytössä olleissa piirustuksissa ei ole tarkkaan esitetty salaojajärjestelmää, joten esim. järjestelmän laajuutta tai korkoasemaa ei kyetä tarkastelemaan piirustusten perusteella. Viittauksia salaojiin esiintyy seuraavissa lähtötiedoissa ja piirustuksissa: VSS 2:n alle on merkitty salaojakaivot alkuperäisessä pääleikkauksessa. Ulkojohtopiirustuksessa (asema) on merkitty urheilukentän salaojituksen liitos perusvesikaivoon Perustamistapalausunnossa on todettu, että vain muuntamotilan alue sekä urheilukenttä salaojitetaan. Lähtötietojen perusteella voidaan todeta että salaojajärjestelmää ei ole suunniteltu toteutettavaksi. Nykyohjeistuksen (mm. RIL 107-2012) mukaan salaojitus voidaan jättää tekemättä vain, jos perusmaan vedenläpäisykyky on erillisellä selvityksellä todettu riittäväksi. Pohjatutkimuksessa maan pintakerrokset on todettu usean metrin matkalla saveksi, siltiksi ja hiekaksi. 5.2 Rakennekuvaus 5.2.1 Salaojat Havaintojen mukaan salaojitus on asennettu vain muuntamon alueelle (perustamistapalausunnon mukaisesti). Kaivot ovat betonisia ja varustettu kaksinkertaisilla teräskansilla. Kaivoväleihin on asennettu yksi muovinen ( 100 mm) salaojaputki. 5.1 Salaojakaivo muuntamon edessä 5.2. Salaojaputket betonikaivossa

19(87) Salaojajärjestelmän laajuus on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla 5.2.2 Muut kuivatusosat Perustusleikkausten mukaan sokkelien maanvastaisilla osuuksilla on kosteuseristys. Perustamistapalausunnon mukaan alapohjan täyttökerroksena on > 0,3 m salaojakerros ja rakennuksen vierustäyttöinä on 0,3 m levyinen salaojituskerros. Vierustäyttöjä ei ole eritelty piirustuksissa.

20(87) 5.3 Rakenteista tehdyt havainnot Salaojalinjassa on jonkin verran maa-ainesta ja linja päättyy maaperään tai se on tukossa ennen toista kaivoa. Salaojakaivot olivat tarkastushetkellä kuivia. Sokkelin vierustäytöt ovat havaintojen mukaan sekalaista maa-ainesta jossa on pääosin hiekkaa mutta osin soraa/sepeliä. Rakennuksen vierustalla on laajalti myös asfaltointia, joten näiltä osin maa-ainekset eivät ole tiedossa. Koekuoppien avulla todettiin perusmuurin vedeneristyksen olevan rakennusajakohdalle tyypillinen bitumisively. Piha-alueella havaittiin yksittäisiä kaivoja jotka ovat täynnä hiekkaa- ja maa-ainesta, kaivojen tarkoitus on näin ollen epäselvä. 5.3 Salaojalinja päättyy maaperään tai on tukossa 5.4 Bitumisively, koekuopassa maa-aines sekalaista 5.5 Maa-aines pääosin hiekkaa 5.6 Täynnä hiekkaa oleva kaivo

21(87) 5.4 Johtopäätökset Nykyisten suunnitteluohjeiden mukaan (RIL 107-2012) salaojat tulee rakentaa aina ellei maaperän vedenläpäisykyky ole erityisen hyvä. Pohjatutkimuksen mukaan alueen maaperä on pääosin savi- ja silttimaata, joten vedenläpäisykykyä ei voida pitää erityisen hyvänä. Kohteessa ei ole kattavaa salaojitusta, ainoa rakennukseen liittyvä salaojitus on asennettu kulkemaan muuntamon ali. Lähtötietojen mukaan sokkelien vierustäytöt koostuvat 300 mm leveydellä salaojituskerroksesta. Havaintojen mukaan täyttönä on käytetty ainakin osittain karkeaa maa-ainesta (soraa/sepeliä). Suuri osa täyttömaasta on kuitenkin nykyisin hienojakoista hiekkaa ja humusmaata joka ei toimi salaojakerroksena. Perusmuurin vedeneristys on toteutettu muurin ulkopintaan asennetulla bitumisivelyllä, jonka käyttöikä (20 v) on päättynyt, eikä sen voida olettaa oleva enää vesitiivis. Alun perin bitumisively ja salaojakerros ovat riittäneet luultavasti pitämään perusmuurit kuivina, mutta nykyisin tilanne on puutteellinen ja perusmuurin kastuminen on todennäköistä. Sokkelin lämmöneristeessä havaittiin lisäksi mikrobikasvustoa, joka viittaa rakenteen kastumiseen. Sokkelit on käsitelty tarkemmin luvussa 6. 5.5 Toimenpide-ehdotukset 5.5.1 Kuivatusrakenteiden peruskorjaus ja nykyaikaisen salaojajärjestelmän asennus Korjaushanke edellyttää huolellista suunnittelua. Hankkeen sisältö pääkohdittain: Sokkelien vierustojen auki kaivaminen (syvyys tarkennetaan suunnittelussa) Vanhan perusmuurin vedeneristeen poisto ja uuden asennus Routaeristeiden uusiminen Salaojajärjestelmän rakennus kaivoineen ja mahdollisine pumppaamoineen Asian mukaisten salaojakerrosten ja sokkelin vierustäyttöjen asennus 5.5.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Mikäli kohteessa tehdään muita piha-alueisiin ja/tai sokkelirakenteisiin liittyviä korjauksia, on ne suositeltavaa yhdistää kuivatusrakenteiden korjaukseen. 6. SOKKELIRAKENNE Sokkelirakenne esiintyy koko rakennuksen osalta samanlaisena. Sokkelirakennetta tutkittiin tilojen vastaanottohuone T110 ja luokkahuone A101 osalta. 6.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuosina 2013 ja 2011 on suoritettu sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä ei ole suoritettu laajempia tutkimuksia sokkelirakenteiden osalta. Saatujen lähtötietojen perusteella sokkelirakenteille ei ole suoritettu korjaustoimenpiteitä aikaisempien vuosien aikana.

22(87) 6.2 Riskirakennetarkastelu Sokkelirakenteen riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä sokkelin- ja perusmuurirakenteen sekä seinän ja alapohjan liittymät. Tarkastelun kohteena ensisijaisesti oli rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni sokkelirakenteesta seuraavia riskitekijöitä: 6.3 Rakennetyyppi Rakennepiirustuksessa ei ole esitetty sokkelirakenteen ja alapohjan välisiä tiivistyksiä Sokkelin eristetila on piirustusten perusteella suoraan yhteydessä seinärakenteen eristetilaan Sokkelirakenteessa (halkaisussa) ei ole piirustusten perusteella vedenpoistoputkia Sokkelirakenteen lämmöneriste on esitetty piirustuksissa olevan kosteusvaurioille herkästi altistuvaa villaeristettä (perusmuurin lämmöneristys piirustuksissa esitetty polystyreenilevyllä) SOK, sokkeli- ja perusmuurirakenne (vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen perusteella) alkuperäinen kuva? Mitta (mm) Rakenne, materiaali 160 teräsbetoni 80 styrox 210 teräsbetoni DET 12-12 SOK, sokkeli- ja perusmuurirakenne, Rakenneavauksilla RA.11-SOK ja RA.12-SOK todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 150-180 betoni 100 mineraalivilla - teräsbetoni Sokkelin rakenneavaus

23(87) 6.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 6.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Sokkelirakenteen havaittiin olevan paikoin erittäin matala (ulkoseinä hyvin lähellä maanpintaa). Pintavesien johtaminen rakennuksen sivuilla todettiin olevan paikoin puutteellinen. Paikoin pintamaat kallistavat sokkeliin päin. Kuva 6.1 Sokkelin havainnekuva Kuva 6.2 Sokkelin havainnekuva 6.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritettiin rakenneavauksia (RA.11-SOK ja RA.12-SOK) 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksina. Rakenne todettiin olevan pääosin vuoden 1979 piirustuksien mukainen. Sokkelirakenteen halkaisun yläosassa havaittiin piirustuksissakin esitetty mineraalivilla-lämmöneriste. Lämmöneristekerroksessa havaittiin rakenneavausten yhteydessä tummentumaa. Alkuperäisissä piirustuksissa on esitetty todennäköisesti polystyreeni-eriste (Styrox) perusmuurin halkaisussa. Styrox-eristettä ei havaittu sokkelin rakenneavausten yhteydessä.

24(87) Valokuvat Kuva 6.4 Rakenneavaus RA-12-SOK Kuva 6.5 Rakenneavaus RA.12-SOK Kuva 6.6 Rakenneavaus RA.11-SOK Kuva 6.7 Rakenneavaus RA.11-SOK 6.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 6.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Sokkelirakenteesta otettiin 2 näytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteet otettiin rakenneavausten RA.11-SOK ja RA.12-SOK yhteydessä havaitusta lämmöneristekerroksesta (mineraalivilla). Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.11-SOK RA.12-SOK T110 RA.11-SOK, sokkeli, mineraalivilla A101 RA.12-SOK, sokkeli, mineraalivilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 1-2). Materiaalinäytteestä RA12.-SOK löytyi kosteusvaurioon viittaavan raja-arvon ylittäviä määriä aktinobakteereja (sädesieniä). Näytteestä löytyi yleisesti vahvoja viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Materiaalinäytteestä RA11.-SOK ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja (sädesieniä) tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Materiaalinäytteen

25(87) elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus ei myöskään viitannut materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Suoritettujen materiaalinäytteiden ja niistä saatujen tulosten perusteella sokkelirakenteesta löytyi aktinobakteereja. Nämä voivat aiheuttaa herkissä ihmisissä oireilua, mikäli niiden osasia tai aineenvaihduntatuotteita pääsee ilmavuotoreittejä pitkin sisäilmaan. 6.6 Johtopäätökset Nykyohjeiden (RIL 107-2012) mukaan perusmuuriseinien kuivattaminen suositellaan tekemään salaojiin yhdistetyn vierustäytön avulla ja/tai jatkuvalla vedeneristyksellä/vedenpaineeristyksellä. Perusmuuriseiniissä suositellaan käytettävään perusmuuriseinän kosteusrasituksen vähentämiseksi veden- ja lämmöneristystä rakenteen kylmällä puolella. Sokkelirakenteen lämmöneristyskerroksessa havaittiin kosteus- ja mikrobivaurioita. Todennäköisesti vauriot ovat aiheutuneet alapohjan kuivatusrakenteiden puutteista. Alapohjan ja sokkelirakenteen välissä ei ole lähtötiedoissa esitetty tiivistyksiä ja maaperän kapillaarinen kosteus pääsee nousemaan alapohjarakenteiden lisäksi sokkelirakenteisiin. Sokkelirakenteet todettiin lisäksi paikoin erittäin mataliksi maanpintaan nähden, jolloin myös julkisivuelementin sauma on alhaalla. Maanpinta ohjaa paikoin pintavedet sokkelirakenteeseen. Merkkiainekokeissa (käsitelty tarkemmin kohdassa 18.5.4) todettiin sokkelin ja alapohjan liittymissä ilmavuotoreittejä sisäilmaan. Lisäksi sokkelirakenteesta on mahdollista kulkeutua epäpuhtauksia seinärakenteen kautta sisäilmaan. Rakennuksen tilat ovat tämän ja aikaisempien tutkimusten yhteydessä todettu alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. Tiiveyden puutteet, rakenteen mikrobivauriot ja rakennuksen alipaineisuus yhdistettynä saattavat heikentää sisäilman laatua. 6.7 Toimenpide-ehdotukset Sokkelirakenteiden pintakuoren uusiminen, lämmöneristeiden uusiminen ja perusmuurin vedeneristysrakenteen uusiminen kuivatuskorjauksen yhteydessä. 6.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmän säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 6.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Perusmuurin bitumisivelyn mahdollisten haitta-aineiden selvitys ennen korjaussuunnittelua. 6.7.3 Korjausvaihtoehto, peruskorjaus Sokkelirakenteiden kohdalla suositellaan koko rakennuksen ulkopuolisten kuivatusosien sekä tarkastellun sokkelirakenteen korjaamista. Tällöin tavoitteena on korjata kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet sekä estää uusien kosteus- ja mikrobivaurioiden synty. Suunnitteluvaiheessa voidaan myös tarkastella muita sokkelirakenteen korjausvaihtoehtoja. Sokkelirakenteen korjaus pääkohdittain, suositellaan suoritettavan perustuksien kuivatuskorjauksen yhteydessä: Sokkelin- ja perusmuurin pintarakenteen purku Sokkelin- ja perusmuurin lämmöneristeen uusiminen Sokkelikuoren uusiminen Alapohjan ja sokkelin väliset tiivistyskorjaukset

26(87) Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 7. ALAPOHJARAKENTEET 8. ALAPOHJARAKENNE AP1 AP1 rakenne on jaoteltu erikseen AP1a sekä AP1b (uusitut WC-tilat) mukaisiin rakenteisiin. Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Päiväkotisiiven kuiva- ja märkätilat, AP1a Itäsiiven kuiva- ja märkätilat, AP1a (pois lukien liikuntasali, musiikkiluokka, näyttämö, käytävätilat) Länsisiiven tekniset tilat, lämmönjakohuone, sähköpääkeskus, AP1a (pois lukien väestönsuoja) Länsisiiven kouluterveydenhuoltotilat, AP1a Kirjaston tilat, AP1a (osittain) Länsisiiven kerhotilat, AP1a uusitut erillis-wc-tilat, AP1b Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivut 1-2). 8.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuonna 2013 on suoritettu sisäilmatutkimus, jossa on tutkittu AP1 mukaisia rakenteita mm. porareikämittauksin. Tutkimuksen yhteydessä on AP1 mukaisista rakenteista mitattu rakennekosteuksia. Havaintojen ja saatujen lähtötietojen perusteella AP1 pintamateriaaleja on osittain korjattu sekä uusittu muun muassa tilamuutosten yhteydessä. 8.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP1 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP1 seuraavia riskitekijöitä: Rakennepiirustuksessa ei ole esitetty seinärakenteen ja AP1 välisiä tiivistyksiä Maaperän kapillaarisen vedennousun ehkäisevää kerrosta ei ole esitetty piirustuksissa Maaperän kapillaarinen kosteus saattaa nousta sokkelirakenteessa esitettyyn mineraalivillaan Alapohjarakenne on piirustusten perusteella erittäin lähellä ulkoseinän viereistä maanpintaa. Mikäli maanpinnan kallistukset ulkoseinän vieressä ovat puutteelliset, saattavat pintavedet ohjautua sokkelirakenteen kautta alapohjarakenteisiin

27(87) 8.3 Rakennetyyppi AP1a, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 80 betoni 250 kevytsorabetoni 200 teräsbetoni DET 12-12 AP1a, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksilla RA.04-AP1, RA.06-AP1 ja RA.13-AP1 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - pintamateriaali (muovimatto, maali) 80-130 betoni 180-210 kevytsorabetoni (50) styrox (vain RA.04-AP1) 200-220 teräsbetonilaatta > 200 hieno hiekka AP1a rakenneavaus

28(87) AP1b, Maanvastainen alapohjarakenne (uusitut erillis-wc-tilat), Rakenneavauksella RA.14-AP1 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - pintamateriaali (keraaminen laatta) - massamainen vedeneriste (RakMK C2 mukainen) 130 betoni 190 kevytsorabetoni 180 teräsbetonilaatta - hieno hiekka AP1b rakenneavaus 8.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 8.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Aikaisemmin suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu pääosin puutteita erityisesti alapohjan ja ulkoseinien liittymien tiiveydessä. Alapohjarakenteen AP1a pintamateriaalina toimii pääosin muovimatto (kuivat tilat ja osa märkätiloista). Uusittujen erillis-wc-tilojen AP1b pintamateriaalina toimii pääosin keraaminen laatoitus. AP1 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. Erityisesti tilassa T113 todettiin aistinvaraisesti vahva mikrobiperäinen haju. Haju on todettu lisäksi vuonna 2011 suoritetun sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Sisäilmatutkimuksen yhteydessä ei ole havaittu mikrobivaurioita tilassa T113. Kuva 8.1 AP1a kuivatila (toimistohuone) Kuva 8.2 AP1a märkätila (päiväkoti)

29(87) Kuva 8.3 AP1b erillis-wc-tila, uusittu 8.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritettiin rakenneavauksia (RA.04-AP1, RA.06-AP1, RA.13-AP1 RA.14-AP1) 175 mm sekä 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksina. Rakenne todettiin olevan pääosin vuoden 1979 piirustuksien mukainen. Rakennetyypin AP1 kokonaispaksuuden todettiin vaihtelevan 500 mm 600 mm välillä ks. kohta 8.3. Alapohjatyypin AP1 lämmöneristekerroksena toimii pääosin kevytsorabetoni. Lisäksi havaittiin rakenneavauksen RA.04-AP1 yhteydessä rakennuksen ulkoseinien vierustalla suunnitelmissakin esitetty lisälämmöneristys styrox-kerroksella. Alapohjarakenteeseen AP1 suoritettiin lisäksi rakenneavaus uusittuun erillis-wc-tilaan. Tilassa havaittiin suunnitelmissa esitetystä AP1 rakenteesta poikkeavasti massamainen vedeneristys. Muilta osin rakenne vastaa alkuperäisissä suunnitelmissa esitettyä. Rakenneavausten kohdalla maaperän havaittiin olevan pääosin hienoa hiekkaa, joka ei toimi veden kapillaarisen nousun katkaisevana kerroksena. Maaperästä otettiin rakenneavauksen RA.04-AP1 yhteydessä maanäyte veden kapillaarisen nousukorkeuden ja raejakauman määrittämiseksi. Raemäärityksen mukaan maanäyte koostuu n. 30 % hiekkaaineksesta (seulakoko pienempi kuin 2 mm) sekä loput sorasta. Vedenimukorkeutta ei voitu määrittää näytteen vähyyden vuoksi, mutta analyysin mukaan maa-aines vaikutti kapillaariselta. Maanäyteanalyysitulokset ovat liitteenä (Liite 6, sivut 1-10). Alapohjarakennetta AP1 on lisäksi todennettu porareikämittauksien yhteydessä edellisissä kuntotutkimuksissa. Porareikämittaukset ovat suoritettu teräsbetoniseen pohjalaattaan saakka. Porareikämittauksia on suoritettu vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä tiloihin Luokkahuone A101, keittiön emännän huone Y117 ja päiväkotihuone 147b. Lisäksi on suoritettu rakenneavaus ( 160 mm) siivouskomeroon Y125. Aiemman sisäilmatutkimusten rakenneavauksissa tehdyt havainnot vastaavat pääosin myös suunnitelmissa esitettyä alapohjarakenne AP1:stä. Vuoden 2011 hammashuollon tilojen sisäilmatutkimuksen yhteydessä on suoritettu porareikämittauksena alapohjan rakennetyypin määritys tilasta T113. Tila on sama, jossa on tämän tutkimuksen yhteydessä suoritettu rakenneavaus RA.04-AP1. Porareikämittaus on tutkimusraportin mukaisesti suoritettu keskemmälle tutkittua tilaa, kun taas RA.04-AP1 timanttiporaus on suoritettu ulkoseinän vierestä. Porareikämittauksen yhteydessä on todettu huomattavasti ohuempi kevytsorabetonipaksuus (75 mm) kuin RA.04-AP1 yhteydessä, kun

30(87) Valokuvat taas pohjabetonilaatta on todettu olevan paksumpi (300 mm). Porareikämittauksen yhteydessä ei havaittu edellisessä tutkimuksessa alapohjarakenteessa styrox-kerrosta. Lisäksi vuoden 2011 tutkimusraportissa on havaittu pohjabetonilaatan alapuolella pieni ilmaväli. Rakenneavauksen RA.04-AP1 yhteydessä ilmaväliä ei havaittu. Kuva 8.4 Rakenneavaus RA.04-AP1 Kuva 8.5 Rakenneavaus RA 06-AP1 Kuva 8.6 Rakenneavaus RA.13-AP1 Kuva 8.7 Rakenneavaus RA.14-AP1 8.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 8.5.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP1 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP1 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. 8.5.2 Rakennekosteusmittaus Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen AP1 rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena.

31(87) Mittauspiste Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 1) olevissa tutkimusja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa. Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP1-3.1 T113 Alapohja, betoni - viilto 37,4 +18,8 6,04 AP1-3.2 T113 Alapohja, betoni - 41 48,2 +18,5 7,65 AP1-3.3 T113 Alapohja, kevysorabetoni - 176 83,3 +17,9 12,76 AP1-3.4 T113 Alapohja, styroksi - 300 91,0 +17,0 13,21 AP1-4.1 L112 Alapohja, betoni - viilto 64,6 +18,4 10,19 AP1-4.2 L112 Alapohja, betoni - 66 63,5 +18,0 9,79 AP1-4.3 L112 Alapohja, kevytsorabetoni - 116 73,2 +18,0 11,28 AP1-4.4 L112 Alapohja, kevytsorabetoni - 300 74,7 +18,0 11,51 Edellisessä sisäilmatutkimuksessa vuonna 2013 on mitattu myös AP1 mukaisista tiloista rakennekosteuksia porareikämittauksina. Rakennekosteuksia on mitattu alapohjasta tiloissa luokkahuone A101, keittiön emännän huone Y117 ja päiväkotihuone 147b. Rakennekosteudet ovat mitattu ainoastaan kevytsorabetonikerroksesta. Tutkimusraportissa ei ole esitetty mittaussyvyyksiä. Vuoden 2013 tutkimuksessa ei havaittu AP1 osalta kohonneita rakennekosteuksia. Vuoden 2011 hammashuollon sisäilmatutkimusten yhteydessä on viiltomittauksena suoritettu tilan T113 alapohjan kosteusmittaus. Tila on sama, johon on tämän tutkimuksen yhteydessä suoritettu AP1-3.1-3.4 alapohjan rakennekosteusmittaukset. Vuoden 2011 viiltomittauksen yhteydessä ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Alapohjarakenteessa AP1 havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia tilassa T113 erityisesti rakenteen maan pintaa lähempänä olevissa kerroksissa. 8.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Alapohjarakenteesta AP1 otettiin 1 näyte mikrobitutkimuksia varten. Näyte otettiin rakenneavauksen RA.04-AP1 yhteydessä havaitusta styrox-kerroksesta. Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.04-AP1 T113 RA.04-AP1, alapohja, styrox Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 1-2). Materiaalinäytteestä RA.04-AP1 ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja (sädesieniä) tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus ei myöskään viitannut materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. 8.6 Johtopäätökset Tutkimusten perusteella voidaan todeta maanvastaisessa alapohjarakenteessa olevan kohonneita kosteuspitoisuuksia. Erityisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin lattiarakenteen maanpintaa lähempänä olevissa kevytsora- ja styrox-kerroksissa. Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty kevytsorabetonia, jonka kosteudensietokyky on tyydyttävä. Rakennuksen ulkopuoliset kuivatusosat

32(87) on todettu tutkimuksen yhteydessä puutteellisiksi eivätkä arviolta riitä kuivattamaan alapohjan maaperää. Maanvaraisesta alapohjarakenteesta AP1 ei todettu mikrobivaurioita. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. Tässä ja aikaisemmissa tutkimuksissa todettiin liittymissä puutteita. 8.7 Toimenpide-ehdotukset 8.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan ulkopuolisen kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle jatkuvatoimisia kosteuden seurantamittauksia ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 8.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 8.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus Alapohjarakenteen AP1 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään mahdollisten epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. 8.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisen alapohjarakenteen (AP1) kosteusrasitus on ulkopuolisen kuivatuskorjauksenkin jälkeen jatkuvaa ja kosteuspitoisuudet jatkuvasti kohonneita tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Rakenteen uusiminen voidaan tarpeen mukaan rajata tietyille alueille, eikä kokonaisvaltainen uusiminen ole välttämätöntä. Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 8.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Rakenteen uusimisen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. 9. ALAPOHJARAKENNE AP2 Rakennetyyppi on hyvin alapohjatyypin AP1 mukainen, mutta eroaa alkuperäisten piirustusten perusteella alapohjatyypistä AP1 pintamateriaalin sekä kevytsorabetonikerroksen perusteella. AP2 on esitetty piirustuksissa pintamateriaalina tiililaatta + laasti sekä paksuudeltaan ohuempi kevytsorabetonikerros (190 mm), kuin AP1:ssä (250 mm). Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti seuraavissa tiloissa: Rakennuksen eteishallin käytävät Rakennuksen itäsiiven käytätilat Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivut 1-2).

33(87) Rakennetyyppiä ei todettu rakenneavauksella, sillä rakennetyyppi on osittain todettu vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä eikä käytäväosuuksien putkikanaalien sijainteja pystytty kaikilta osin todentamaan. 9.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuonna 2013 on suoritettu sisäilmatutkimus, jossa on tutkittu AP2 mukaisia rakenteita mm. porareikämittauksin. Tutkimuksen yhteydessä on AP2 mukaisista rakenteista mitattu rakennekosteuksia. Havaintojen ja saatujen lähtötietojen perusteella AP2 pintamateriaaleja on osittain korjattu sekä uusittu muun muassa tilamuutosten yhteydessä. 9.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP2 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP2 seuraavia riskitekijöitä: 9.3 Rakennetyyppi Maaperän kapillaarisen vedennousun ehkäisevää kerrosta ei ole esitetty piirustuksissa AP2, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 35 tiililaatta 25 kiinnityslaasti 80 betoni 190 kevytsorabetoni 200 teräsbetoni ARK-piirustus 1979

34(87) AP2, Maanvastainen alapohjarakenne, vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä todettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - pintamateriaali, tiililaatta / uusittu muovimatto, linoleum-laatta tai mosaaikkibetonilaatta 100 betoni 180 kevytsorabetoni - teräsbetonilaatta AP2 havainnekuva, osittain uusittu pintamateriaali, taustalla alkuperäinen tiililaatta 9.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 9.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Alapohjarakenteen AP2 pintamateriaalina toimii pääosin alkuperäisissäkin suunnitelmissa esitetty tiililaatta. AP2 pintamateriaalina toimii lisäksi uusittu muovimatto tai linoleum-laatta. Lisäksi erityisesti itäsiiven eteistilojen pintamateriaalina toimii havaintojen perusteella mosaiikkibetonilaatta. Havaintojen perusteella AP2 rakennetta esiintyy erityisesti eteishallin käytäväosuuksilla, joissa sijaitsee pääosa putkikanaaleista. AP2 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. Kuva 9.1 Eteishallin käytäväosuus (tiililaatta) Kuva 9.2 Osassa käytäviä muovimatto / linoleum-laatta

35(87) Kuva 9.3 Itäsiiven eteistila 9.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Tämän tutkimuksen yhteydessä ei suoritettu rakenneavauksia AP2 mukaisiin tiloihin johtuen putkikanaalien sijainnista käytäväosuuksilla. Vuoden 2013 sisäilmatutkimuksessa on suoritettu porareikämittauksena lattian rakennetyypin selvitys itäsiiven aulatilasta A128. Porareikämittauksen yhteydessä on todettu lattian pintamateriaalina linoleum-laatta sekä havaittu rakenteen vastaavan osittain alkuperäisissä suunnitelmissa esitettyä. Porareikämittaus on tehty kevytsorabetonikerrokseen saakka. 9.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 9.5.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP2 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP2 havaittiin kohonneita pintakosteuspitoisuuksia itäsiiven porrashuonetilassa. Kohonneiden pintakosteuden esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 2). 9.5.2 Rakennekosteusmittaus Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen AP2 rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena. Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 2) olevissa tutkimusja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa.

36(87) Mittauspiste Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetäi syys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP2-3.1 aula Alapohja, mosaiikkibet. laatta - 26 62,6 +16,8 8,98 AP2-3.2 aula Alapohja, betoni - 81 66,4 +16,8 10,51 AP2-3.3 aula Alapohja, kevysorabetoni - 143 73,0 +16,8 11,94 Edellisessä sisäilmatutkimuksessa vuonna 2013 on mitattu myös AP2 mukaisista tiloista rakennekosteuksia porareikämittauksina. Rakennekosteuksia on mitattu alapohjasta aulatilassa A128. Rakennekosteudet ovat mitattu ainoastaan kevytsorabetonikerroksesta. Tutkimusraportissa ei ole esitetty mittaussyvyyksiä. Vuoden 2013 tutkimuksessa ei havaittu AP2 osalta kohonneita rakennekosteuksia. On mahdollista, että mittaus on suoritettu putkikanaalin kohdalta. Alapohjarakenteessa AP2 havaittiin lievästi kohonneita kosteuspitoisuuksia rakenteen maan pintaa lähempänä olevissa kerroksissa. 9.6 Johtopäätökset Lievästi kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin lattiarakenteen maanpintaa lähempänä olevissa kerroksissa. Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty kevytsorabetonia, jonka kosteudensietokyky on tyydyttävä. Rakennuksen ulkopuoliset kuivatusosat on todettu tutkimuksen yhteydessä puutteellisiksi eivätkä arviolta riitä kuivattamaan alapohjan maaperää. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. Tässä ja aikaisemmissa tutkimuksissa todettiin liittymissä puutteita. 9.7 Toimenpide-ehdotukset 9.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan ulkopuolisen kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle jatkuvatoimisia kosteuden seurantamittauksia ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 9.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 9.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus Alapohjarakenteen AP2 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään mahdollisten epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. 9.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisen alapohjarakenteen (AP2) kosteusrasitus on ulkopuolisen kuivatuskorjauksenkin jälkeen jatkuvaa ja kosteuspitoisuudet jatkuvasti kohonneita tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Rakenteen uusiminen voidaan tarpeen mukaan rajata tietyille alueille, eikä kokonaisvaltainen uusiminen ole välttämätöntä.

37(87) Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 9.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. Todennäköisesti alapohjarakenteessa AP2 kulkee huomattavasti rakennuksen LVI-tekniikkaa (putkikanaalit sijaitsevat AP2 alueilla). 10. ALAPOHJARAKENNE AP3 Rakennetyypin mukaisia rakenteita piirustusten perusteella sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Itäsiiven liikuntasali A103 Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivut 1-2). 10.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Aikaisempien sisäilmatutkimusten yhteydessä ei ole tutkittu alapohjarakennetta AP3. Havaintojen ja saatujen lähtötietojen perusteella AP3 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä. 10.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP3 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP3 seuraavia riskitekijöitä: Piirustuksissa esitetyssä AP3 rakenteessa ei ole mainittu teräsbetonilaatan ja ensimmäisen puukoolauksen ja välistä kosteuden katkaisevaa rakennetta 10.3 Rakennetyyppi AP3, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 30 lattialauta - muovikalvo 50 koolaus k600 50 koolaus k600 + mineraalivilla 50 koolaus k600 + mineraalivilla 200 teräsbetoni Arkkitehtipiirustuksessa rakennetyyppi 1979

38(87) AP3, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksella RA.07-AP3 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 35 lattialauta 45 koolaus - muovikalvo 45 koolaus + mineraalivilla 45 koolaus + mineraalivilla 300 teräsbetoni 200 kevytsorabetoni - hieno hiekka AP3 rakenneavaus 10.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 10.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Alapohjarakenteen AP3 pintamateriaalina toimii puulattia. AP3 mukaisia rakenteita esiintyy ainoastaan itäsiiven liikuntasalin osalla. AP3 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. Kuva 10.1 AP3 liikuntasali Kuva 10.2 AP3 liikuntasali 10.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritettiin rakenneavaus (RA.07-AP3) 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksena. Rakenne todettiin olevan poikkeavan vuoden 1979 piirustuksissa esitetystä. Rakennetyypin AP3 kokonaispaksuuden todettiin olevan n. 650 mm.

39(87) Valokuvat Alapohjatyypin AP3 lämmöneristekerroksena toimii pääosin kaksinkertainen mineraalivillakerros, mutta pohjalaatan alapuolella toimii lisäksi lämmöneristeenä kevytsorabetonikerros. Lattialaudan alapuolella todettiin ilmaväli koolauksessa. Koolauksen ja teräsbetonilaatan välissä ei todettu kosteuden katkaisevaa kerrosta. Rakenne eroaa suunnitelmista alapohjan teräsbetonilaatan osalta. Teräsbetonilaatan alapuolella havaittiin kevytsorabetonikerros, jota ei ole mainittu alkuperäisissä lähtötiedoissa. Maaperän aineksen todettiin olevan hienojakoista hiekkaa, joka ei toimi veden kapillaarisen nousun katkokerroksena. Kuva 10.3 Rakenneavaus RA.07-AP3 Kuva 10.4 Rakenneavaus RA.07-AP3 Kuva 10.5 Rakenneavaus RA.07-AP3 Kuva 10.6 Rakenneavaus RA.07-AP3 10.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 10.5.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP3 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohonneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP3 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia.

40(87) 10.5.2 Rakennekosteusmittaus Mittauspiste Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen AP3 rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena. Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 2) olevissa tutkimusja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa. Huom. mittaussyvyydet ovat ilmoitettu betonilaatan pinnasta. Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP3-5.1 A103 Alapohja, betoni - 38 75,8 +15,9 11,29 AP3-5.2 A103 Alapohja, betoni - 152 87,6 +15,6 13,55 AP3-5.3 A103 Alapohja, betoni - 240 95,4 +15,6 14,87 Alapohjarakenteessa AP3 betonilaatassa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Kosteuspitoisuus kasvaa kohti maaperää mentäessä. Alapohjarakenteessa on huomattava riski puurakenteiden kosteusvaurioitumiselle. 10.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Alapohjarakenteesta AP3 otettiin 1 näyte mikrobitutkimuksia varten. Näyte otettiin rakenneavauksen RA.07-AP3 yhteydessä havaitusta betonin pintaa vasten olevasta mineraalivilla-eristekerroksesta. Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.07-AP3 A103 RA.07-AP3, alapohja, mineraalivilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 1-2). Materiaalinäytteestä RA.07-AP3 löytyi kosteusvaurioon viittaavan raja-arvon ylittäviä määriä mikrobeja. Näytteessä esiintyi vahva viite mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. 10.6 Johtopäätökset Tutkimusten perusteella maanvastaisessa alapohjarakenteessa AP3 esiintyy kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lisäksi riski puurakenteiden kosteusvaurioitumiselle on suuri. Rakennekosteuspitoisuuksien todettiin kasvavan maanpintaa lähempänä olevissa rakennekerroksissa. Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty kevytsorabetonia, jonka kosteudensietokyky on tyydyttävä. Lattialaudan alapuoleinen lämmöneriste on mineraalivillaa, jossa todettiin tutkimuksen yhteydessä mikrobivaurioita. Lattiaan on asennettu muovikalvo lattialaudan ja mineraalivillalämmöneristeen väliin. Maaperästä nouseva kosteus mahdollisesti tiivistyy muovikalvon alapintaan, jolloin lämmöneristekerros ja koolaus altistuvat huomattavalle kosteusrasitukselle. Lisäksi betonin ja koolauksen välissä ei todettu kosteuskatkoa. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien sekä todettujen haitallisten mikrobien pääsy liikuntatiloihin. Tutkimuksissa todettiin liittymissä puutteita.

41(87) 10.7 Toimenpide-ehdotukset 10.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan kuivatuskorjauksen ja AP3 peruskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 10.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 10.7.3 Korjausvaihto A, AP3 peruskorjaus Alapohjarakenteen AP3 peruskorjaus, huom. rakennuksen kuivatuskorjauksen jälkeen: Lattiarakenteen uusiminen pintabetonilaatan pintaan saakka Mineraalivillaeristeen ja puukoolauksen uusiminen Kosteuskatkon asentaminen puukoolauksen ja betonin väliin Tarvittaessa rakenne voidaan tuulettaa koneellisesti mikäli maaperästä tuleva kosteus on voimakasta. 10.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisen alapohjarakenteen (AP3) kosteusrasitus on ulkopuolisen kuivatuskorjauksenkin jälkeen jatkuvaa ja kosteuspitoisuudet jatkuvasti kohonneita tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 10.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. 11. ALAPOHJARAKENNE AP4 Rakennetyypin mukaisia rakenteita piirustusten perusteella sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Länsisiiven teknisen työn luokka A147 Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). Teknisen työn luokassa havaittiin tilakohtaisesti rakennetyypeissä eroja. Tässä tutkimuksessa AP4 mukaisia rakennetyyppejä on esitetty kaksi AP4a ja AP4b. 11.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Aikaisemman vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on tutkittu AP4 mukaista lattiarakennetta. Saatujen lähtötietojen perusteella AP4 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä.

42(87) 11.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP4 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP4 seuraavia riskitekijöitä: Piirustuksissa esitetyssä AP4 rakenteessa ei ole mainittu puukoolauksen ja teräsbetonilaatan välistä kosteuden katkaisevaa eristettä mineraalivillan yläpuolella on mainittu rakenteessa muovikalvo. On mahdollista, että maaperästä alapohjarakenteeseen kulkeutuva kosteus tiivistyy tiiviin muovikalvon pintaan 11.3 Rakennetyyppi AP4, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 30 lattialauta 50 koolaus k500 + mineraalivilla 100 teräsbetoni - muovikalvo 100 mineraalivilla 200 teräsbetoni Arkkitehtipiirustuksessa rakennetyyppi 1979 AP4a, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksella RA.01-AP4 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 30 lattialauta 50 koolaus + mineraalivilla 100 teräsbetoni 100 mineraalivilla 20 tasaushiekka 230 teräsbetoni - hieno hiekka AP4a rakenneavaus

43(87) AP4b, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksella RA.02-AP4 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maali 90 teräsbetoni 110 mineraalivilla 110 kevytsorabetoni 240 teräsbetoni - muovikalvo - hieno hiekka AP4b rakenneavaus 11.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 11.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Alapohjarakenteen AP4 pintamateriaalina toimii pääosin puulattia. Lähtötiedoissa on esitetty AP4 rakennetyyppi koko teknisen työn luokan osalta. Kiinteistökerroksella havaittiin teknisen työn luokan lattiarakenteen olevan osittain poikkeava lähtötiedoissa esitetystä AP4 rakenteesta. Osassa teknisen työn luokkaa havaittiin maalattu betonipintainen lattia. Tässä tutkimuksessa alkuperäisten piirustusten mukainen lautapintainen alapohjarakenne on esitetty rakenteena AP4a ja havaittu poikkeava betonipintainen lattia AP4b. AP4 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. Kuva 11.1 AP4a lautalattia Kuva 11.2 AP4b betonipintainen lattia 11.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritettiin rakenneavauksia 2 kappaletta (RA.01-AP4 ja RA.02-AP4) 170 mm ja 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksina.

44(87) Valokuvat Rakenne todettiin poikkeavan vuoden 1979 piirustuksissa esitetystä. Rakennetyypin AP4 kokonaispaksuuden todettiin vaihtelevan välillä 530-550 mm. Alapohjatyypin AP4a lämmöneristekerroksena toimii mineraalivillakerros. Alapohjatyypin AP4b lämmöneristekerroksena toimii sekä mineraalivillakerros että kevytsorabetonikerros. AP4a rakenteessa ei todettu koolauksen ja teräsbetonilaatan välissä kosteuden katkaisevaa kerrosta. Alapohjarakenteessa AP4a ei havaittu alkuperäisissä piirustuksissa esitettyä muovikalvorakennetta. AP4b rakennetta ei ole esitetty alkuperäisissä suunnitelmissa. AP4b rakenteessa havaittiin muovikalvo pohjabetonilaatan alapuolella. Maaperän aineksen todettiin molempien rakenneavausten yhteydessä olevan hienojakoista hiekka-ainesta, joka ei toimi veden kapillaarisen nousun katkaisevana kerroksena. Rakenneavauksen RA.02-AP4 yhteydessä otettiin maanäyte maa-aineksen kapillaarisen nousukorkeuden sekä raejakauman määritystä varten. Raemäärityksen mukaan maanäyte koostuu n. 30 % hiekka-aineksesta (seulakoko pienempi kuin 2 mm) sekä loput sorasta. Vedenimukorkeutta ei voitu määrittää näytteen vähyyden vuoksi, mutta analyysin mukaan maa-aines vaikutti kapillaariselta. Maanäyteanalyysitulokset ovat liitteenä (Liite 6, sivut 1-10). Alapohjarakenteeseen AP4a on suoritettu vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä myös rakenneavaus. Rakenneavaus on suoritettu teknisen työn luokan puulattiaan. Lattiarakenne on avattu ainoastaan betonin pintaan saakka johtuen viemäriputkesta avauksen kohdalla. Lattiarakenteen havainnoissa on todettu lattialaudan ja koolauksen välissä muovikalvo. Rakenneavauksen yhteydessä RA.01-AP4 ei havaittu muovikalvoa. Lisäksi sisäilmatutkimuksessa on todettu lattiarakenteen olevan todennäköisesti osittain uusittu. On mahdollista, että muovikalvo on asennettu korjausten yhteydessä uusituille alueille. Kuva 11.3 Rakenneavaus RA.01-AP4 Kuva 11.4 Rakenneavaus RA.01-AP4

45(87) Kuva 11.5 Rakenneavaus RA.02-AP4 Kuva 11.6 Rakenneavaus RA.02-AP4 11.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 11.5.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP4 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP4 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. Aikaisemman vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on rakenneavauksen betonipinnasta mitattu pintakosteudet, joiden perusteella on arvioitu betonipinnan olevan kuiva. 11.5.2 Rakennekosteusmittaus Mittauspiste Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen AP4a rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena. Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 1) olevissa tutkimusja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa. Huom. mittaussyvyydet ovat ilmoitettu pintabetonilaatan pinnasta. Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP4-1.1 A147 Alapohja, betoni - 59 89,8 +16,3 12,50 AP4-1.2 A147 Alapohja, mineraalivilla - 191 92,7 +14,9 11,85 AP4-1.3 A147 Alapohja, betoni - 240 96,3 +14,3 11,87 AP4-1.4 A147 Alapohja, betoni - 300 91,1 +13,6 10,75 Alapohjarakenteessa AP4a havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia koko rakenteen osalta. Havaintojen perusteella alapohjarakenteen AP4 puurakenteet altistuvat huomattavalle kosteusrasitukselle ja mikrobivaurioriskille.

46(87) 11.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Alapohjarakenteesta AP4 otettiin 3 näytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteet otettiin rakenteista AP4a ja 4b rakenneavausten RA.01-AP4 RA.02-AP4 yhteydessä havaituista mineraalivilla-eristekerroksista. Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.01-AP4a RA.01-AP4a RA.02-AP4b A147 RA.01-AP4.1, alapohja, koolauksen välinen, mineraalivilla A147 RA.01-AP4.2, alapohja, betonin välinen, mineraalivilla A150 RA.02-AP, alapohja, mineraalivilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 1-2). Materiaalinäytteistä RA.01-AP4.1, RA.01-AP4.2 ja RA.02-AP ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja (sädesieniä) tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Materiaalinäytteiden elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus ei myöskään viitannut materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Aikaisemman vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on rakenneavauksessa havaitusta mineraalivillasta otettu materiaalinäyte mikrobianalyysia varten. Tutkimuksessa on todettu lämmöneristeen mikrobipitoisuudet vähäisiksi. 11.6 Johtopäätökset Tutkimusten perusteella voidaan todeta maanvastaisessa alapohjarakenteessa olevan kohonneita kosteuspitoisuuksia. Porareikämittaustulokset tukevat tätä johtopäätöstä.. Rakenteessa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia koko rakenteen osuudella. Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa, jonka kosteudensietokyky on huono. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. Tutkimuksessa todettiin liittymissä puutteita. 11.7 Toimenpide-ehdotukset 11.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 11.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 11.7.3 Korjausvaihtoehto, AP4 peruskorjaus, huom. kuivatuskorjauksen jälkeen Alapohjarakenne AP4 peruskorjaus käsittää seuraavat toimenpiteet: Pintarakenteiden (lattialauta, koolaus) ja pintabetonilaatan uusiminen Betonilaattakerrosten välisen mineraalivillakerroksen purku ja uusiminen kosteudensietokyvyltään paremmalla lämmöneristeellä Koolauksen ja betonilaatan välisen kosteuskatkon asennus Tarvittaessa rakenne voidaan tuulettaa koneellisesti mikäli maaperästä tuleva kosteus on voimakasta

47(87) 11.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisen alapohjarakenteen (AP4) kosteusrasitus on ulkopuolisen kuivatuskorjauksenkin jälkeen jatkuvaa ja kosteuspitoisuudet jatkuvasti kohonneita tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 11.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. 12. ALAPOHJARAKENNE AP5 Rakennetyypin mukaisia rakenteita piirustusten perusteella sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Länsisiiven teknisen työn luokan viereinen väestönsuoja VSS2 (A137, A138, A139, A140, A141) Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). 12.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Aikaisempien tutkimusten yhteydessä ei ole tutkittu AP5 mukaisia alapohjarakenteita. Saatujen lähtötietojen perusteella AP5 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä. 12.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP5 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP5 seuraavia riskitekijöitä: Nykytietämyksen mukaisesti alapohjarakenteisiin asennettu muovikalvo/-kelmu on luokiteltavissa riskirakenteeksi.

48(87) 12.3 Rakennetyyppi AP5, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 100 betoni 50 mineraalivilla 200 teräsbetoni - muovikalvo 200 kevytsora Arkkitehtipiirustuksessa rakennetyyppi 1979 AP5, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksella RA.03-AP5 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 90 betoni 100 mineraalivilla 20 tasaushiekka 200 teräsbetoni - hieno hiekka AP5 rakenneavaus 12.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 12.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Alapohjarakenteen AP5 pintamateriaalina toimii havaintojen perusteella maalattu betonilattia. Lattiarakenteessa havaittiin paikoin pintahalkeamia. AP5 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä.

49(87) Valokuvat Kuva 12.1 AP5 Kuva 12.2 AP5 pintahalkemia 12.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Valokuvat Rakenteelle suoritettiin rakenneavauksia yksi kappale (RA.03-AP5) 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksena. Rakenne todettiin poikkeavan vuoden 1979 piirustuksissa esitetystä. Rakennetyypin AP5 kokonaispaksuuden todettiin olevan ~ 410 mm. Alapohjatyypin AP5 lämmöneristekerroksena toimii mineraalivillakerros. Rakenneavauksen yhteydessä ei havaittu alkuperäisissä piirustuksissa esitettyä muovikalvorakennetta. Maaperän aineksen todettiin rakenneavauksen yhteydessä olevan hienojakoista hiekka-ainesta, joka ei toimi veden kapillaarisen nousun katkokerroksena. Rakenneavauksesta käsin ei havaittu alkuperäisissä suunnitelmissa esitettyä kapillaarikatkona toimivaa kevytsorakerrosta. Kuva 12.3 Rakenneavaus RA.03-AP5 Kuva 12.4 Rakenneavaus RA.03-AP5

50(87) 12.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 12.5.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP5 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP5 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. 12.5.2 Rakennekosteusmittaus Mittauspiste Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen AP5 rakennekosteusmittaukset. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena. Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 1) olevissa tutkimusja vauriokartassa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa. Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 AP5-2.1 A138 Alapohja, betoni - 28 85,9 +18,5 13,64 AP5-2.2 A138 Alapohja, betoni - 65 81,7 +18,4 12,89 AP5-2.3 A138 Alapohja, mineraalivilla - 180 76,6 +18,0 11,81 AP5-2.4 A138 Alapohja, betoni - 300 83,5 +17,1 12,20 Alapohjarakenteessa AP5 havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia koko rakenteen osalta. 12.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Alapohjarakenteesta AP5 otettiin 1 näyte mikrobitutkimuksia varten. Näytte otettiin rakenneavauksen RA.03-AP5 yhteydessä havaitusta mineraalivilla-eristekerroksesta. Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.03-AP5 A138 RA.03-AP5, alapohja, mineraalivilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 1-2). Materiaalinäytteestä RA.03-AP5 ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja (sädesieniä) tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus ei myöskään viitannut materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. 12.6 Johtopäätökset Tutkimuksissa havaittiin AP5 rakenteessa kohonneita kosteuspitoisuuksia koko rakenteen osalta. Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa, jonka kosteudensietokyky on huono. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin.

51(87) 12.7 Toimenpide-ehdotukset 12.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 12.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 12.7.3 Korjausvaihto A, tiivistyskorjaus Alapohjarakenteen AP5 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. Lattian pintamateriaali suositellaan uusittavaksi. 12.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisen alapohjarakenteen (AP5) kosteusrasitus on ulkopuolisen kuivatuskorjauksenkin jälkeen jatkuvaa ja kosteuspitoisuudet jatkuvasti kohonneita tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 12.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. 13. ALAPOHJARAKENNE AP6 AP6 mukaisiille rakenteille ei suoritettu tämän tutkimuksen yhteydessä laajempia toimenpiteitä (rakenneavaukset) sillä ne ovat pääosin tutkittu vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Rakennetyypin mukaisia rakenteita piirustusten perusteella sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Musiikkiluokan tilat (A110, N117, A116) Näyttämötila (A109) Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). 13.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on tutkittu AP6 mukaisia alapohjarakenteita. Sisäilmatutkimuksen yhteydessä on todennettu rakenne sekä mitattu rakenteesta pintakosteudet. Saatujen lähtötietojen perusteella AP6 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä.

52(87) 13.2 Riskirakennetarkastelu Alapohjarakenteen AP6 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP6 seuraavia riskitekijöitä: Alapohjarakenteessa ei ole esitetty kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa kerrosta Lähtötiedoissa ei ole esitetty ilmavälin tuuletusta 13.3 Rakennetyyppi AP6, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - lattiapäällyste 35 tasausbetoni 265 ontelolaatta 700 ilmaväli 60 betoni 270 kevytsorabetoni 200 teräsbetoni Arkkitehtipiirustuksessa rakennetyyppi 1979 AP6, Maanvastainen alapohjarakenne, vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen perusteella Mitta (mm) Rakenne, materiaali - muovimatto 100 betoni 800 ilmaväli - teräsbetoni 13.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 13.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Alapohjarakenteen AP6 pintamateriaalina on havaintojen perusteella musiikkiluokan osalta muovimatto. Näyttämön pintamateriaalina on puulattia.

53(87) Valokuvat Ilmatilaan havaittiin käyntiluukku näyttämön alueella. Ilmatilaa ei päästy tutkimaan kauttaaltaan näyttämön alapuolella sijaitsevan näyttämötekniikan vuoksi. Näyttämön osalta ei havaittu kulkureittiä musiikkiluokan ilmatilan puolelle. Musiikkiluokan tiloissa ei havaittu erillistä kulkureittiä ilmatilaan. Rakenteen pintamateriaaleissa ei havaittu kosteusjälkiä. Kuva 13.1 AP6 näyttämön alapuoleinen ilmatila, erotettu musiikkiluokan ilmatilasta betoniseinämällä Kuva 13.2 AP6 musiikkiluokan ja näyttämön rajakohta, erotettu toisistaan motorisoidulla väliseinällä 13.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle ei suoritettu tämän tutkimuksen yhteydessä rakenneavauksia. Rakenteelle on suoritettu osittainen rakenneavaus ( 160 mm) vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Rakenne on avattu musiikkiluokan puolelta ilmaväliin saakka. Rakenne todettiin poikkeavan vuoden 1979 piirustuksissa esitetystä. Alkuperäisissä piirustuksissa on esitetty ilmavälin yläpuoleinen alapohjarakenne 265 mm ontelolaatoin. Vuoden 2013 sisäilmatutkimuksessa on havaittu yläpuoleisen rakenteen olevan todennäköisesti paikallavalettu 100 mm betonilaatta. Ilmatilassa ei ole havaittu rakenneavauksen yhteydessä seinämäpinnoilla pintakosteuksia. Tilassa ei myöskään havaittu orgaanista materiaalia. 13.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 13.5.1 Kosteuskartoitus Alapohjarakenteille AP6 suoritettiin kosteuskartoitus ilmavälin yläpuoleisesta betonilaatasta, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Alapohjarakenteissa AP6 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia.

54(87) 13.6 Johtopäätökset Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu vaurioita alapohjarakenteessa AP6. Tämän ja aiemman tutkimuksen yhteydessä ei ole päästy alapohjan ilmatilaan sekä tutkimaan maanvaraista alapohjarakennetta. On mahdollista, että myös AP6 rakenteen maanvaraisissa osuuksissa esiintyy kuten muuallakin kohonneita kosteuspitoisuuksia sekä maaperän kapillaarikatkon puutteita. Maanvaraisen laatan vauriot pystytään selvittämään ainoastaan ilmatilaan asennetun käyntiluukuun jälkeen. Tämän ja aiempien tutkimusten yhteydessä ei ole havaittu ilmatilan tuuletusta. 13.7 Toimenpide-ehdotukset 13.7.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Alapohjarakenteen ilmatilaan suositellaan asentamaan käyntiluukku, jonka kautta pystytään tarkentamaan maanvarainen alapohjarakenne sekä ilmatilan kunto. 13.7.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 13.7.3 Korjausvaihto A, siirtävä korjaus Alapohjarakenteen AP6 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. Alapohjatilaan suositellaan asennettavaksi käyntiluukku. Lisäksi alapohjatilan tuuletus suositellaan järjestämään koneellisesti. 13.7.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli maanvastaisessa alapohjarakenteessa (AP6) todetaan ulkopuolisen kuivatuskorjauksen sekä käyntiluukun asennuksen jatkuvasti kohonneita kosteuspitoisuuksia tai rakenteessa alkaa esiintyä muita kosteusvaurioita, suositellaan tapauskohtaisesti harkitsemaan rakenteen uusimista. Uusimisen yhteydessä rakenteeseen voidaan rakentaa erillinen salaojitus, lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuoleisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. 13.7.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan tekemään mahdolliset LVIS- järjestelmien korjaukset, etenkin uusimaan korjattavissa rakenteissa kulkeva talotekniikka. 14. ALAPOHJARAKENNE AP7 Rakennetyypin mukaisia rakenteita on oletetusti seuraavissa tiloissa: Hissikuilu Y127b Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). 14.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Alapohjarakenteelle AP7 ei ole lähtötietojen perusteella suoritettu aikaisempia tutkimuksia tai toimenpiteitä.

55(87) Kohteen radon tutkimuksen yhteydessä hissin alueella on todettu muuta rakennusta korkeampia pitoisuuksia. Radoniin liittyvät asiat on käsitelty erikseen kohdassa 23. 14.2 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelussa ilmeni alapohjarakenteesta AP7 seuraavia riskitekijöitä: Alapohjarakenteessa ei ole esitetty kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa kerrosta Lähtötiedoissa on mainittu teräsbetonilaattojen välinen vedeneristysrakenne. Vedeneriste saattaa sisältää haitallisia PAH- ja asbestiyhdisteitä. 14.3 Rakennetyyppi AP7, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - pintakäsittely 100 teräsbetoni - vedeneristys 200 teräsbetoni Hissikuilun alapohja 14.4 Rakenteesta tehdyt havainnot hissikuilun pohjalta ei tehty erityisiä vauriohavaintoja kuilun seinien alaosat ovat tummentuneet, mutta syynä on havaintojen mukaan pääosin hissin koneistojen voiteluöljyt 14.1 Yleiskuva hissikuilun pohjalta 14.2 Seinien alareunat ovat tummentuneet

56(87) 14.5 Johtopäätökset Rakennetta on vain hyvin pienellä alueella hissikuilun pohjalla, eikä rakenteellisia merkittäviä vaurioita havaittu. 14.6 Toimenpide-ehdotukset Ks.luku 23 Radon. 15. ALAPOHJARAKENNE AP8 Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti seuraavissa tiloissa: Länsisiiven teknisten tilojen viereinen väestönsuoja VSS1 (Y133, Y134) Rakennetyypin esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). 15.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Aikaisempien tutkimusten yhteydessä ei ole tutkittu AP8 mukaisia alapohjarakenteita. Saatujen lähtötietojen perusteella AP8 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä. 15.2 Rakennetyyppi AP8, Maanvastainen alapohjarakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - pintakäsittely 50 betoni 200 teräsbetoni - muovikalvo 200 kevytsora Arkkitehtileikkauspiirustus 1979

57(87) AP8, Maanvastainen alapohjarakenne, Rakenneavauksella RA.05-AP8 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinta 300 teräsbetonilaatta 130 kevytsorabetoni - hieno hiekka AP8 rakenneavaus 15.3 Rakenteesta tehdyt havainnot 15.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Alapohjarakennetyyppi AP8 on esitetty alkuperäisessä arkkitehtipiirustuksessa vuodelta 1979. Rakenteen esiintymisaluetta ei ole kuitenkaan ilmoitettu lähtötiedoissa. Lisäksi tilan VSS2 alapohjarakennetta ei ole esitetty lähtötiedoissa. Tutkimuksen oletuksena on ollut, että AP8 esiintyy VSS2 alueella (kevytsorakerros ilmoitettu kuten VSS1, AP5). Alapohjarakenteen AP8 pintamateriaalina toimii havaintojen perusteella maalattu betonilattia. Lattiarakenteessa havaittiin pääosin pintamaalin kulumaa. AP8 mukaisissa alapohjarakenteissa ei aistinvaraisesti tehtyjen havaintojen perusteella todettu kosteusvauriojälkiä. Kuva 15.1 AP8 Kuva 15.2 AP8

58(87) 15.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Valokuvat Rakenteelle suoritettiin rakenneavauksia yksi kappale (RA.05-AP8) 50 mm halkaisijaltaan timanttiporauksena. Rakenne todettiin poikkeavan oletetusta AP8 rakenteesta. Rakennetyypin AP8 kokonaispaksuuden todettiin olevan ~ 430 mm. Alapohjatyypin AP8 lämmöneristekerroksena toimii kevytsorabetonikerros. Alkuperäisissä piirustuksissa ei ole esitetty kevytsorabetonikerrosta. Lisäksi rakenneavauksen yhteydessä ei havaittu alkuperäisissä piirustuksissa esitettyä muovikalvorakennetta. Maaperän aineksen todettiin rakenneavauksen yhteydessä olevan hienojakoista hiekka-ainesta, joka ei toimi veden kapillaarisen nousun katkokerroksena. Rakenneavauksesta käsin ei havaittu alkuperäisissä suunnitelmissa esitettyä kapillaarikatkona toimivaa kevytsorakerrosta. Kuva 15.3 Rakenneavaus RA.05-AP8 Kuva 15.4 Rakenneavaus RA.05-AP8 15.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 15.4.1 Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille AP8 suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikallistaa mahdolliset poikkeamat ja kohenneet pintakosteusarvot. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa AP8 ei havaittu pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuspitoisuuksia. 15.5 Johtopäätökset Maanvaraisen alapohjarakenteen maatäyttönä toimii hienojakoinen hiekka-aines, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty kevytsorabetonia, jonka kosteudensietokyky on tyydyttävä. Läpivientien ja liittymien kohdalla on riskinä maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. AP8 mukaisia alapohjarakenteita esiintyy ainoastaan toissijaisissa tiloissa, joissa ei ole jatkuvaa oleskelua.

59(87) 15.6 Toimenpide-ehdotukset 15.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennukselle suoritettavan kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suorittamaan alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana ja selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri rakennekerroksissa. 15.6.2 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 15.6.3 Korjausvaihto A Alapohjarakenteen AP8 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. Alapohjarakenteelle AP8 ei suositella laajempaa peruskorjausta, sillä alapohjarakennetta esiintyy ainoastaan toissijaisissa tiloissa, eivätkä epäpuhtaudet pääse leviämään normaalilla käytöllä oleviin tiloihin. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 16. PUTKIKANAALIT Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti seuraavissa tiloissa: Rakennuksen käytävätilat Putkikanaalien havaitut esiintymisalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1-2). Putkikanaaleja ei pystytty tutkimaan kauttaaltaan tilojen ahtauden vuoksi. 16.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Rakennuksen putkikanaaleja on tutkittu vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Saatujen lähtötietojen perusteella putkikanaaleille ei ole suoritettu aikaisempia korjaustoimenpiteitä. 16.2 Rakennetyyppi Putkikanaalin rakenne (vuoden 1976 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali Pintamateriaali betoni kevytsorabetoni liittolevylaatta putkikanaali betoni sepelitäyte Rak-piirustus 1979, putkikanaalin leikkaus

60(87) Putkikanaali, sisäpuoleisten havaintojen perusteella Mitta (mm) Rakenne, materiaali Pintamateriaali betoni kevytsorabetoni liittolevylaatta putkikanaali betoni Putkikanaali 16.3 Rakenteesta tehdyt havainnot 16.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakennuksen alapohjan alapuolella kulkee havaintojen perusteella putkikanaaleja pääosin rakennuksen käytäväosuuksilla. Havaitut putkikanaalien huoltoluukut avattiin sekä putkikanaalit tutkittiin aistinvaraisesti niiltä osin, joissa päästiin liikkumaan. Putkikanaalin yläpuolinen rakenne todettiin teräksiseksi liittolevyrakenteeksi. Levyn alapuolella sijaitsevat n. 30 mm vahvikeraudoitukset. Putkikanaalien seinämät sekä alapohja ovat teräsbetonia. Aiemman vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on myös tutkittu putkikanaaleja. Tutkimusraportissa on todettu, ettei kanaaleissa havaittu orgaanista jätettä eikä kohonneita pintakosteuksia. Rakenneteknisen tutkimuksen yhteydessä havaittiin kanaaleissa vanhoja muottilaudoituksia sekä muuta orgaanista ainesta. Putkikanaaleissa todettiin lisäksi vahva mikrobiperäinen haju. Kanaaleissa todettiin paikoin kosteusvalumajälkiä. Liittolevylaatan teräkset todettiin olevan näkyvillä ja niissä havaittiin ruostejälkiä. Aikaisemmassa sisäilmaraportissa on todettu putkitunnelien kannet tiiviiksi ja kuiviksi. Rakenneteknisen tutkimuksen yhteydessä havaittiin kansien ympärillä huomattava määrä hiekkaa ja pölyä, mutta ei tiivisteitä. Kannet eivät ole kaasutiiviit (ks. kohta 16.4.1 merkkiainekoe).

61(87) Valokuvat Kuva 16.1 Havainnekuva Kuva 16.2 Yläpuoleinen liittolevylaatta, harjateräksissä pintaruostetta Kuva 16.3 Seinämillä kosteusjälkiä Kuva 16.4 tunnelin pohjalla sekä seinämillä vanhoja muottilautoja 16.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 16.4.1 Merkkiainekoe Merkkiainekoe MAK.08 käsitti putkitunnelin ja sen yläpuoleisten tilojen välisen liittymien sekä huoltoluukkujen tarkastelun. Merkkiainekokeiden suoritusalueet ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1). Merkkiainekokeissa havaittiin epätiiveyskohtia tarkasteltujen tilojen ja putkitunnelin välisten huoltoluukkujen kohdalla. Putkitunnelista mitattiin paine-ero tunnelin ja yläpuoleisten tilojen välillä 2 vrk mittauksena. Putkitunneli todettiin lievästi ylipaineiseksi verrattuna yläpuoleisiin tiloihin. Paine-eromittausten suorituspaikat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1).

62(87) 16.5 Johtopäätökset Putkikanaaleissa havaittiin paikoin orgaanista ja lahoavaa materiaalia (mm. muottilaudat). Putkikanaaleissa todettiin aistinvaraisesti kosteusjälkiä. Todennäköisesti myös putkitunnelien maanvastaiset seinämät ja maanvarainen betonilaatta ovat altistuneet maaperän kosteudelle. Putkitunneleissa havaittiin vahva mikrobiperäinen haju. Merkkiainekokeissa todettiin putkitunnelien huoltoluukkujen tiivistyksissä puutteita. Paineeromittauksissa todettiin tunnelit tutkituilla osuuksilla ylipaineiseksi huonetiloihin nähden. Putkikanaalien epäpuhtaudet, ilmavuodot sisätiloihin sekä paine-erot aiheuttavat todennäköisesti tunneleiden mahdollisten epäpuhtauksien siirtymistä sisätiloihin ja heikentävät sisäilman laatua. Kaikkiin kanaalien osiin ei ole tilan ahtauden vuoksi mahdollista päästä rakenteita rikkomattomin menetelmin. 16.6 Toimenpide-ehdotukset 16.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Putkitunneleiden kosteusmittausseuranta kuivatuskorjauksen jälkeen. 16.6.2 Kiireelliset korjaustarpeet Putkikanaalien orgaanisten materiaalien poisto. 16.6.3 Korjausvaihtoehto A Putkikanaaleihin asennetaan kaasutiiviit huoltoluukut. Kanaaleihin asennetaan koneellinen poistoilmanvaihto putkitunneleiden alipaineistamiseksi. 16.6.4 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Mikäli alapohjarakenteita AP1 ja AP2 peruskorjataan, suositellaan putkikanaalien peruskorjausta harkittavan samassa yhteydessä. 16.6.5 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat Putkikanaalien mahdollisissa korjauksissa on huomioitava tiloihin sijoitetut LVV-järjestelmät. 17. ULKOSEINÄT Ulkoseinärakennetta US6 ei tutkittu tämän tutkimuksen yhteydessä. Ulkoseinärakennetta US6 esiintyy lähtötietojen perusteella ainoastaan 2. kerroksen IV-konehuoneen osalla. 18. ULKOSEINÄRAKENNE US1, US2 JA US3 Ulkoseinärakenteet US1, US2 ja US3 ovat pääosin samoja sandwich-elementtirakenteita, mutta eroavat toisistaan ainoastaan eristekerroksen tai teräsbetoniseinän paksuuden perusteella. Tämän vuoksi rakenteet ovat käsitelty tässä kappaleessa yhtäaikaisesti. Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Kaikki rakennuksen tiililaattaverhoillut sandwich-elementtiset ulkoseinärakenteet (pääosa rakennuksen ulkoseinistä)

63(87) 18.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuosina 2010 ja 2013 on suoritettu sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä on tutkittu US1, US2 ja US3 mukaisia rakenteita mm. porareikämittauksin sekä merkkiainekokein. Tutkimuksissa on pääosin havaittu ilmavuotoja sisätiloihin sekä todennettu ulkoseinän rakennetyypit. Havaintojen ja saatujen lähtötietojen perusteella US1, US2 ja US3 elementtisaumaukset ovat uusittu vuonna 2008. 18.2 Riskirakennetarkastelu Ulkoseinärakenteen US1, US2 ja US3 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni ulkoseinärakenteesta US1, US2 ja US3 seuraavia riskitekijöitä: Rakennepiirustuksessa ei ole esitetty seinärakenteen vedenpoistoa Elementtien mineraalivillalämmöneristeet jatkuvat sokkeliin saakka 18.3 Rakennetyyppi US1, US2 ja US3, Sandwich-elementti-ulkoseinärakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 35 tiililaatta 45-60 teräsbetoni 100-150 mineraalivilla 100-350 teräsbetoni DET 12-12 US1, US2 ja US3, Sandwich-elementti-ulkoseinärakenne, porareikämittauksilla sekä aikaisempien tutkimusten perusteella todennettu rakenne Mitta (mm) - tiililaatta 45-60 betoni Rakenne, materiaali 100-170 mineraalivilla 120-170 teräsbetoni - pintakäsittely US1, US2, US3 porareikä

64(87) 18.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 18.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Sandwich-elementtirakenteista ulkoseinärakennetta esiintyy pääosassa rakennusta. Ulkoseinän saumauksissa havaittiin tuuletusputket. Elementtisaumat ovat uusittu lähtötietojen perusteella vuonna 2008. Ulkoseinärakenne havaittiin poikkeavan pintapuoleisesti liikuntasalin pilareiden kohdalla. Pilareiden kohdalla havaittiin ulkopuolella täystiilimuuraus. Liikuntasalin ulkoseinässä havaittiin lisäksi sisäpuolella halkeilua pilarin ja ulkoseinän välisissä saumauksissa. Pilareissa havaittiin paikoittain kosteusjälkiä. Ulkoseinärakennetta on tutkittu aikaisempien sisäilmatutkimusten yhteydessä. Ulkoseinärakenteeseen on suoritettu mm. pintakosteusmittauksia, rakenneavauksia sekä merkkiainekokeita. Merkkiainekokeiden yhteydessä on mitattu ulkoseinärakenteen ylitse hetkellinen paine-ero. Aikaisemmissa sisäilmatutkimuksissa ei ole havaittu US1, US2 ja US3 osalta kohonneita pintakosteuksia sisäpuolella. Tutkimuksissa on havaittu ulkoseinän pilareiden ja väliseinien liittymissä paikoin liikuntasaumoissa repeytymiä. Aiempien tutkimusten yhteydessä on suoritettu mm. kaksi rakenneavausta US1, US2 ja US3 mukaisiin rakenteisiin sisäpuoleisesti. Rakenneavauksilla on todennettu ulkoseinän rakenne betoniseen ulkokuoreen saakka. Rakenneavaukset ovat suoritettu 50 mm timanttiporauksina luokkahuoneeseen A101 ja päiväkotihuoneeseen L147b. Kuva 18.1 Havainnekuva US1, US2, US3 Kuva 18.2 Havainnekuva US1, US2, US3

65(87) Kuva 18.3 Liikuntasalin pilarit Kuva 18.4 Liikuntasalin pilari sisäpuolelta 18.4.2 Rakenneavaukset Rakenneavaus suoritettiin kiinteistökierroksen perusteella liikuntasalin ulkoseinän pilarin tiilimuurattuun rakenteeseen. Kiinteistökierroksella havaittiin, että pilarin kohdat eivät ole US1, US2 tai US3 mukaisia tiililaattapintaisiarakenteita vaan niiden kohdalla on täystiilimuuraus. Pilarin tiilimuurauksen rakenneavauksen RA.08-US yhteydessä todettiin täystiilimuurauksen (85 mm) takana betoninen ulkokuori (60 mm) ja mineraalivillaeriste (170 mm). Lämmöneristeen sisäpuolella on betonipilari. Todennäköisesti eristetila liittyy sandwich-elementin eristetilaan pilarin ja seinän rajakohdassa. Kuva 18.5 Rakenneavaus RA.08-US Kuva 18.6 Rakenneavaus RA.08-US 18.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 18.5.1 Kosteuskartoitus Kosteuskartoitus käsitti US1, US2 ja US3 osalta liikuntasalissa havaittujen pilareiden alaosien pintakosteusmittaukset.

66(87) Pintakosteudet todettiin liikuntasalin pilareiden kohdalla kohonneiksi. Kohonneiden pintakosteuden alueet ovat merkittynä liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 2) 18.5.2 Rakennekosteusmittaus Mittauspiste Rakennekosteusmittaus käsitti sandwich-elementtisen ulkoseinärakenteen rakennekosteusmittaukset liikuntasalin pilareiden osalta. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena. Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 2) olevissa pohjapiirustuksissa. Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa. Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] PI-7.1 A103 Pilari, betoni 100 35 45,3 +17,5 6,78 PI-7.2 A103 Pilari, betoni 100 59 44,7 +17,4 6,65 PI-7.3 A103 Pilari, betoni 500 24 44,8 +18,3 7,03 PI-7.4 A103 Pilari, betoni 500 67 45,8 +18,1 7,10 Liikuntasalin pilareissa ei todettu kohonneita rakennekosteuksia. 18.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 Ulkoseinän sandwich-elementtirakenteesta otettiin yhteensä 15 näytettä. Lisäksi otettiin mikrobinäyte liikuntasalin pilarin mineraalivillalämmöneristeestä. Mikrobinäytteiden ottopaikat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1-2). Mikrobinäytteet pyrittiin ottamaan kosteusvaurioille alttiilta alueilta, kuten ulkoseinärakenteen alaosista. Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) MIK-US-01 MIK-US-02 MIK-US-03 MIK-US-04 MIK-US-05 MIK-US-06 MIK-US-07 MIK-US-08 MIK-US-09 MIK-US-10 MIK-US-11 MIK-US-12 MIK-US-13 MIK-US-14 MIK-US-15 RA.08-US A135 MIK-US-01, ulkoseinä, eristevilla A143 MIK-US-02, ulkoseinä, eristevilla A136 MIK-US-03, ulkoseinä, eristevilla A153 MIK-US-04, ulkoseinä, eristevilla A126 MIK-US-05, ulkoseinä, eristevilla A103 MIK-US-06, ulkoseinä, eristevilla A103 MIK-US-07, ulkoseinä, eristevilla A102 MIK-US-08, ulkoseinä, eristevilla A101 MIK-US-09, ulkoseinä, eristevilla L102 MIK-US-10, ulkoseinä, eristevilla Y134 MIK-US-11, ulkoseinä, eristevilla T113 MIK-US-12, ulkoseinä, eristevilla Y131 MIK-US-13, ulkoseinä, eristevilla N113 MIK-US-14, ulkoseinä, eristevilla Y123 MIK-US-15, ulkoseinä, eristevilla A103 RA.08-US, pilari, eristevilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 3-5). Materiaalinäytteistä MIK-US-07 ja MIK-US-11 löydettiin vahvoja viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Materiaalinäytteestä

67(87) MIK-US-08 löydettiin lieviä viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen tai vaurioitumiseen. Lisäksi näytteistä löytyi yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja, joiden sieni-itiöpitoisuuden osuus materiaalinäytteestä tavallisesti löytyviin mikrobeihin oli normaalia suurempia. Myös vuonna 2013 suoritetun sisäilmatutkimuksen yhteydessä on otettu mikrobinäytteitä sandwich-elementtisestä ulkoseinärakenteen mineraalivillaeristyksestä. Tutkimusraportissa on todettu otettujen näytteiden mikrobipitoisuuksien olevan pieni. 18.5.4 Merkkiainekoe Merkkiainekoe käsitti ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden merkkiainekokeen rakenteessa olevien epätiiveyskohtien selvittämiseksi, minkä yhteydessä tarkasteltiin myös ulkoseinän, ikkunoiden ja alapohjien liittymien tiiveyttä. Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty myös liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivut 1-2). Merkkiainekokeissa havaittiin toistuvia epätiiveyskohtia tarkasteltujen huoneiden seinä- ja lattialiittymissä sekä seinä- ja ikkunaliittymissä pääosin koko tarkastetun seinälinjan matkalla. Merkkiainekokeiden suorituksessa hyödynnettiin aikaisempien tutkimusraporttien tietoja sekä sisäilmastomittauksissa suoritettuja paine-eromittaustuloksia. Merkkiainekokeita on suoritettu aikaisempien tutkimusten yhteydessä ja tässä tutkimuksessa pyrittiin pääosin täydentämään aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja liittymien tiiveyden osalta. MAK.01, US1, US2, US3, sokkelirakenne, vastaanottohuone T110 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 3 Pilarin ja ulkoseinän liittymät 2 4 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 3 1

68(87) MAK.04, US1, US2, US3, sokkelirakenne, Päiväkotihuone L147b 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 3 2 4 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 1 MAK.05, US1, US2, US3, sokkelirakenne, Vastaanottohuone T102 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 3 4 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 1

69(87) MAK.06, US1, US2, US3, sokkelirakenne, Toimistohuone L105 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 3 Väliseinän, ulkoseinän ja ikkunan liittymät 4 Pilarin ja ulkoseinän liittymät Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 2 3 4 1 MAK.07, US1, US2, US3, sokkelirakenne, Liikuntasali A103 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja pilarin liittymät 3 Pilarin ja alapohjan liittymät 2 2 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 1 3 1 Merkkiainekokeita on lisäksi suoritettu US1, US2 ja US3 mukaisille ulkoseinärakenteille aikaisempien sisäilmatutkimusten yhteydessä. Tutkimuksia on suoritettu pääosin ikkunan ja ulkoseinän liittymistä. Merkkiainekokeissa on havaittu paikoittaisia vuotoilmareittejä ikkunan ja ulkoseinän liittymissä sekä pilareiden ja ulkoseinän liittymissä. 18.6 Johtopäätökset Sandwich-elementtisissä ulkoseinärakenteissa havaittiin paikoin alaosissa mikrobivaurioita. Todennäköisesti sokkelirakenteen sekä maaperän kapillaarikaton puutteista johtuen pintavedet sekä maaperän kosteus pääsee aiheuttamaan kosteusvaurioita myös seinärakenteen alaosiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole havaittu kosteus- tai mikrobivaurioita rakenteen yläosissa.

70(87) Merkkiainekokeissa todettiin puutteita pääosassa ulkoseinän liittymissä. Lisäksi tämän ja aikaisemman tutkimuksen perusteella rakennuksen sisätilat ovat alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ulkoseinärakenteen alaosien kosteusvauriot, vuotoilmareitit sekä rakennuksen alipaineisuus yhdessä saattavat heikentää huonetilojen sisäilman laatua. 18.7 Toimenpide-ehdotukset 18.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaan. 18.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Rakennuksen kuivatuskorjauksen jälkeen suositellaan suoritettavan ulkoseinärakenteen alaosien kosteusmittausseurantaa. 18.7.3 Korjausvaihto A Ulkoseinärakenteen US1, US2 ja US3 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. 19. ULKOSEINÄRAKENNE US4 Rakenteelle on suoritettu rakenneavauksia ja todettu rakenne aikaisempien sisäilmatutkimusten yhteydessä. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei suoritettu laajempia tutkimuksia US4 mukaisille kotelorakenteille. Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Ulkoseinän ikkunan viereiset- ja alapuoliset kotelorakenteet 19.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuosina 2010 ja 2013 on suoritettu sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä on tutkittu US4 mukaisia rakenteita. Havaintojen perusteella US4 rakenteita on paikoittain korjattu vuosien saatossa. 19.2 Riskirakennetarkastelu Ulkoseinärakenteen US4 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni ulkoseinärakenteesta US4 seuraavia riskitekijöitä: Piirustuksissa esitetyssä Lujalevyssä saattaa esiintyä haitta-aineita

71(87) 19.3 Rakennetyyppi US4, Ikkunoiden kotelorakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 5 teräspoimulevy 25 rimoitus/ilmarako 6 Lujalevy 175 puurunko + mineraalivilla - muovikalvo 6 Lujalevy Rakennetyyppi ark-piirustuksissa 1979 US4a, aikaisemmissa tutkimuksissa todennettu rakenne (vuoden 2011 ja 2013 sisäilmatutkimus) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - profiilipelti - kuitusementtilevy 150 puukoolaus + mineraalivilla 12 kuitusementtilevy - juuttikangaspintainen lastulevy US4, aikaisemmassa tutkimuksessa suoritettu rakenneavaus US4b, aikaisemmissa tutkimuksissa todennettu rakenne (vuoden 2013 sisäilmatutkimus) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - profiilipelti - ilmarako 12 kuitusementtilevy - koolaus - ilmarako 50 styrox 12 lujalevy + pintamateriaali (maali / juuttikangaspintainen lastulevy

72(87) 19.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 19.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Ikkunoiden kotelorakenteet ovat sisäpuolisesti verhoiltu maalatuin kuitusementtilevyin tai juuttikangaspintaisilla lastulevyillä. Kotelorakenteita on todennäköisesti korjattu paikoittain vuosien saatossa. Paikoittain ikkunoiden kotelorakenteissa havaittiin kosteusjälkiä sisäpuolen pinnoissa. Rakennetta tutkittiin aistinvaraisesti tilan T113 kotelorakenteesta, johon on suoritettu rakenneavaus. Rakenteen runkorakenteissa ei havaittu näiltä osin kosteusjälkiä. Kuva 19.1 vuoden 2011 rakenneavaus tila T113 Kuva 19.2 Tila T113 kotelorakenne, kosteusjälkiä Kuva 19.3 Havainnekuva ulkopuolelta Kuva 19.4 Havainnekuva ulkopuolelta 19.4.2 Rakenneavaukset Tämän tutkimuksen yhteydessä ei suoritettu rakenneavauksia US4 mukaisiin ikkunan kotelorakenteisiin. Aiempien tutkimusten yhteydessä on suoritettu rakenneavauksia kotelorakenteisiin. Avausten yhteydessä on todennettu muun muassa kotelon rakenne sekä otettu näytteet mikrobitutkimuksia varten.

73(87) Aikaisempien tutkimusten raporttien perusteella kotelorakenteessa ei ole havaittu lähtötiedoissa esitettyä muovikalvoa, joka toimisi höyrynsulkurakenteena. Lisäksi rakenne on todettu paikoin poikkeavan lämmöneristekerroksen osalta. Paikoin lämmöneristeenä kotelorakenteessa esiintyy Stryrox-levy (50 mm). 19.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 19.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Aikaisempien tutkimusten yhteydessä on otettu mikrobinäytteitä US4 mukaisista kotelorakenteiden lämmöneristeistä. Tutkimusten yhteydessä kotelorakenteista otetuista materiaalinäytteissä ei todettu kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja tai mikrobipitoisuudet ovat olleet vähäiset. 19.5.2 Merkkiainekoe Aikaisempien tutkimusten yhteydessä on tutkittu US4 ikkunakoteloiden tiiveyttä merkkiainekokein. Merkkiainekokeissa on todettu ilmavuotoja sisätilaan pääosassa ikkunan kotelorakenteita. 19.6 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteessa US4 on todettu pääosin ilmavuotoja sisätiloihin aikaisempien tutkimusten yhteydessä. Kotelorakenteen sekä ikkunoiden liittymissä on todettu tiivistyspuutteita. Kotelorakenteessa ei havaittu lähtötiedoissa esitettyä höyrynsulkurakennetta. Todennäköisesti kotelorakenne altistuu kosteusrasitukselle höyrynsulkurakenteen puutteiden vuoksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole todettu kotelorakenteiden lämmöneristyksessä mikrobivaurioita. 19.7 Toimenpide-ehdotukset 19.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmän säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimuksen mukaisesti. 19.7.2 Korjausvaihto A, peruskorjaus Kotelorakenteen lämmöneristykset suositellaan uusittavaksi. Samalla uusitaan kotelorakenteen höyrynsulkurakenne sekä suoritetaan kotelorakenteiden tiivistyskorjaukset. 19.7.3 Korjausvaihtoehto B, peruskorjaus Kotelorakenteiden peruskorjausta voidaan myös miettiä purkamalla kotelorakenteet ja asentamaan vastaaville paikoille uudet ikkunat. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 20. ULKOSEINÄRAKENNE US5 Rakennetyypin mukaisia rakenteita tutkitusti seuraavissa tiloissa: Rakennuksen puurunkoiset tuulikaapit Rakennuksen sisäpihan ja keskushallin (Y101) väliset ulkoseinärakenteet ikkunoiden alapuolella

74(87) 20.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Lähtötietojen perusteella US5 mukaisille rakenteille ei ole suoritettu aikaisemmin tutkimuksia, tarkastuksia tai korjauksia. 20.2 Riskirakennetarkastelu Ulkoseinärakenteen US5 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni ulkoseinärakenteesta US5 seuraavia riskitekijöitä: 20.3 Rakennetyyppi Rakennepiirustuksissa esitetyssä Lujalevyssä saattaa esiintyä haitta-aineita US5, Puurunkoinen ulkoseinärakenne (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 5 teräspoimulevy 25 rimoitus/ilmarako 6 Lujalevy 100 puurunko + mineraalivilla - muovikalvo 11 Lujalevy Rakennetyyppi ark-piirustuksissa 1979 US5a, Puurunkoinen ulkoseinä, tuulikaapit, rakenneavauksella RA.09-US todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - profiilipelti - lautarimoitus 9 kuitusementtilevy 70 mineraalivilla 100 kovavilla - muovikalvo - lastulevy Rakenneavaus RA.09-US

75(87) US5b, Puurunkoinen ulkoseinä, sisäpihan ja keskushallin (Y101) väliset ulkoseinärakenteet, rakenneavauksella RA.10-US todennettu rakenne Mitta (mm) - profiilipelti Rakenne, materiaali - lautarimoitus 9 kuitusementtilevy 100 mineraalivilla - muovikalvo - lastulevy Rakenneavaus RA.10-US 20.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 20.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat US5 mukaista rakennetta havaittiin lähtötiedoissa esitettyjen tuulikaappien lisäksi sisäpihan ja keskushallin (Y101) välisessä ulkoseinärakenteessa. Rakennetta esiintyy ulkoseinässä ikkunoiden alapuolella. Ulkoseinärakenteen US5 ulkopuolen pellityksien sekä ikkunoiden vesipeltien liittymissä havaittiin puutteita ja rakoja. Sadevesien on mahdollista päästä ulkoseinän rakenteisiin aiheuttaen kosteusrasitusta. Ulkoseinärakenteessa US5 ei havaittu aistinvaraisesti kosteusjälkiä. Kuva 20.1 sisäpihan ja keskushallin (Y101) välinen ulkoseinärakenne Kuva 20.2 Tuulikaapin ulkoseinärakenne, teräslevy poistettu

76(87) Kuva 20.3 Tuulikaapin seinärakenne sisäpuolelta Kuva 20.4 Tuulikaapin seinärakenne sisäpuolelta 20.4.2 Rakenneavaukset Rakenneavauksia suoritettiin sisäpihan tuulikaapin ulkoseinärakenteeseen (RA.09-US) sekä sisäpihan ja keskushallin (Y101) väliseen ulkoseinärakenteeseen (RA.10-US). Tuulikaapin sekä keskushallin ulkoseinänrakenteen todettiin poikkeavan toisistaan lämmöneristeen osalta. Tuulikaapin ulkoseinärakenteessa todettiin mineraalivillaeristeen lisäksi kovavillaeriste. Rakenteissa havaittiin lähtötiedoissakin esitetty höyrynsulkurakenne (muovikalvo). Lämmöneristeissä todettiin tummentumaa. Kuva 20.4.x Rakenneavaus RA.09-US Kuva 20.5 Rakenneavaus RA.10-US 20.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 20.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Ulkoseinärakenteesta US5 otettiin 3 materiaalinäytettä mikrobianalyysejä varten. Mikrobinäytteiden ottopaikat ovat merkitty liitteenä olevaan tutkimus- ja vauriokarttaan (Liite 1, sivu 1).

77(87) Tunnus Tila Tunnus (Materiaalinäyte) RA.09-US.01 RA.09-US.02 RA.10-US L139 RA.09-US.01, ulkoseinä, mineraalivilla L139 RA.09-US.01, ulkoseinä, mineraalivilla (kovavilla) Y131 RA.09-US.01, ulkoseinä, mineraalivilla Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 6-7). Materiaalinäytteistä RA.09-US.01 ja RA.10-US löydettiin vahvoja viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Materiaalinäytteestä RA.09-US.02 ei löydetty viitteitä mikrobikasvustoista, jotka viittaavat materiaalin kostumiseen tai vaurioitumiseen. 20.5.2 Merkkiainekoe Merkkiainekoe käsitti ulkoseinärakenteiden merkkiainekokeen rakenteessa olevien epätiiveyskohtien selvittämiseksi, minkä yhteydessä tarkasteltiin myös ulkoseinän ja ikkunoiden liittymien tiiveyttä. Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty myös liitteenä olevaan pohjapiirustukseen (Liite 1). Merkkiainekokeissa havaittiin epätiiveyskohtia tarkasteltujen huoneiden seinä- ja lattialiittymissä sekä seinä- ja ikkunaliittymissä pääosin koko tarkastetun seinälinjan matkalla. MAK.03, US5a, tuulikaappi L139 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 3 Ulkoseinän liittymät 4 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 3 2 1 20.5.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Ulkoseinärakenteen US5 kuitusementtilevyistä otettiin materiaalinäytteet asbestianalyysiä varten. Asbestianalyysissä ei todettu kuitusementtilevyjen sisältävän asbestia (Liite 5, sivu 1). 20.6 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteessa US5 havaittiin puutteita erityisesti sadevesien poisjohtamisessa sekä liittymien tiiveydessä. Ulkoseinärakenteessa todettiin lämmöneristeessä mikrobivaurioita. Vauriot aiheutuvat todennäköisesti sadevesien pääsystä rakenteisiin tai höyrynsulkumuovin tiiveyden puutteista.

78(87) Ulkoseinärakenteessa havaittiin merkkiainekokeissa liittymien tiiveydessä puutteita. Ulkoseinän US5 mikrobivauriot sekä tiiveyden puutteet saattavat aiheuttaa sisäilman laadun heikentymistä. Kotelorakenteen kuitusementtilevyissä ei todettu asbestipitoisuuksia. 20.7 Toimenpide-ehdotukset 20.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmän säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 20.7.2 Korjausvaihtoehto A, peruskorjaus Ulkoseinärakenne US5 peruskorjaus käsittää seuraavat toimenpiteet: Ulkoseinän pintarakenteiden ja lämmöneristeiden uusiminen Höyrynsulkurakenteen tiiveyden tarkistaminen peruskorjaustöiden yhteydessä ja tarvittaessa uusiminen Korjaustöiden yhteydessä joudutaan irrottamaan ikkunat sekä uusimaan ikkunoiden tiivistykset ja vesipellit Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 21. ULKOSEINÄRAKENNE US7 Rakennetyypin mukaisia rakenteita oletetusti sekä tutkitusti seuraavissa tiloissa: Teknisen työn luokka A147 21.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on tutkittu US7 mukaisia rakenteita mm. rakenneavauksin ja merkkisavukokein. Tämän tutkimuksen yhteydessä pyrittiin täydentämään vuoden 2013 sisäilmatutkimuksessa tehtyjä havaintoja sekä tarkastelemaan ulkoseinärakenteen toimintaa. 21.2 Riskirakennetarkastelu Ulkoseinärakenteen US7 riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä alapohjan sekä seinärakenteen liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelu. Riskirakennetarkastelussa ilmeni ulkoseinärakenteesta US7 seuraavia riskitekijöitä: Lähtötiedoissa ei ole esitetty ulkoseinärakenteen ilmaraon tuuletusreittejä

79(87) 21.3 Rakennetyyppi US7, Ulkoseinärakenne porrashuoneen kohdalla (vuoden 1979 piirustusten mukaisesti) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 35 tiililaatta 50 teräsbetoni 150 mineraalivilla 100-150 teräsbetoni 50 ilmarako - galvanoitu verkko 100 puurunko + mineraalivilla 11+11 2-kertainen luja-levy - pintakäsittely DET 33-33 US7, Ulkoseinärakenne, aikaisemmissa tutkimuksissa todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Sandwich-elementti (US1 mukainen) 300 ilmatila - teräsverkko 50 villaeriste 12+12 2-kertainen luja-levy - maali US7 havainnekuva 21.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenne US7 on lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun perusteella kosteusteknisesti riskialtis rakenne. Laskennan perusteella sandwich-elementin sisäkuoren lämpötila on lämmityskaudella ajoittain alhainen johtuen sisäpuolisesta lämmöneristyksestä. Alhainen sisäkuoren lämpötila sekä sen korkea vesihöyrynvastus verrattuna sisäpuolen rakennekerroksiin mahdollistaa kosteuden ajoittaisen kertymisen sisäkuoren sisäpintaan. Rakenteen alhaisempi lämpötila myös ilmaraossa (tuulettumaton) nostaa ilmavälin suhteellista kosteutta, jolloin sisäkuoren sisäpuolisen lisälämmöneristeen ulkopinnassa kosteus on ajoittain koholla. Sisäilman lämpötilana on käytetty 21 C ja sisäilman kosteuslisänä on käytetty RIL 107 2012 s. 24 mukaisia arvoja. On huomioitavaa, että myös pienemmillä sisäilman kosteuslisän arvoilla, sisäkuoren sisäpinnan kosteus on ajoittain koholla lämmityskaudella sisäpuolisen kosteusrasituksen johdosta. Rakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu on raportin liitteenä (Liite 2, sivut 1-2).

80(87) 21.4 Rakenteesta tehdyt havainnot 21.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Valokuvat Ulkoseinärakennetta US7 esiintyy lähtötietojen perusteella rakennuksen länsisiiven teknisen työn luokan osalla (A147). Rakenteeseen on tehty rakennusvaiheessa sisäpuolinen lisälämmöneristys 50 mm mineraalivillalla. Lähtötiedoista tai aikaisemmista tutkimusraporteista ei löydy syytä lisälämmöneristykselle. Rakennepiirustusten perusteella lisälämmöneristys on asennettu 1. kerroksen tiloihin ja jatkuu tilan välipohjarakenteeseen. 2. kerroksessa on lähtötietojen perusteella sijainnut aikaisemmin huoneistotiloja. Yläpuoleiset toisen kerroksen tilat ovat lähtötietojen perusteella muutettu ajan saatossa opetustiloiksi. On mahdollista, että lisälämmöneristekerros on toiminut aikaisemmin ääneneristyksenä huoneistotiloihin (teknisen työn luokan meluhaitat). Sisäpuolella ei havaittu rakenteen ilmatilan tuuletusreittejä. Ulkoseinän pintarakenteissa ei havaittu kosteusjälkiä. Kuva 21.1 Havainnekuva US7, porrashuonetta vasten oleva ulkoseinä Kuva 21.2 Havainnekuva US7, teknisen työn luokka 21.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Ulkoseinärakenteelle US7 on suoritettu rakenneavaus vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Rakenneavauksessa on todennettu ulkoseinärakenne. Rakenneavauksen perusteella rakenne eroaa lähtötiedoissa esitetystä mm. lämmöneristekerroksen osalta. Lähtötiedoissa on esitetty mineraalivilla 100 mm, kun rakenneavauksessa se on todennettu olevan 50 mm. 21.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 21.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Vuoden 2013 sisäilmatutkimuksen yhteydessä on otettu eristevillasta materiaalinäyte mikrobianalyysia varten. Analyysissä on todettu näytteen mikrobipitoisuuden olevan pieni.

81(87) 21.5.2 Merkkiainekoe Merkkiainekoe käsitti maanpäällisten ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden merkkiainekokeen rakenteessa olevien epätiiveyskohtien selvittämiseksi, minkä yhteydessä tarkasteltiin myös ulkoseinän ja ikkunoiden liittymien tiiveyttä. Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty myös liitteenä olevaan pohjapiirustukseen (Liite 1, sivu 1). Merkkiainekaasua laitettiin sekä sokkelin että sandwich-elementin eristetilaan. Merkkiainekokeissa havaittiin epätiiveyskohtia tarkasteltujen huoneiden seinä- ja lattialiittymissä sekä seinä- ja ikkunaliittymissä pääosin koko tarkastetun seinälinjan matkalla. US7, ulkoseinärakenne, Teknisen työn luokka A147 1 Ulkoseinän ja alapohjan liittymät 2 Ulkoseinän ja ikkunan liittymät 2 3 4 Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenevät selkeästi. 1 21.6 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteessa US7 havaittiin puutteita erityisesti ilmavälin tuuletuksen osalta. Ulkoseinärakenteessa ei ole todettu aikaisemmissa tutkimuksissa mikrobi- tai kosteusvaurioita. Rakenne US7 on lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun perusteella kosteusteknisesti riskialtis rakenne. Ulkoseinärakenteessa havaittiin merkkiainekokeissa liittymien tiiveydessä puutteita. 21.7 Toimenpide-ehdotukset 21.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet Ilmanvaihtojärjestelmien säätötyöt erillisen IVA-kuntotutkimusraportin mukaisesti. 21.7.2 Korjausvaihto A Ulkoseinärakenteen US7 tiivistyskorjaukset liittymien ja läpivientien osalta, jolla ehkäistään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. Tiivistyskorjaukset suoritetaan US1, US2 ja US3 tiivistyskorjausten yhteydessä. Tiivistyskorjauksista johtuen joudutaan sisäpuoleinen lisälämmöneristysrakenne purkamaan. Mikäli lisälämmöneristysrakenne rakennetaan takaisin, tulee rakenteen riittävä tuuletus varmistaa. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.

82(87) 22. SISÄILMASTO-OLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUS Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittaus käsitti taulukkoon merkittyjen tilojen hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden (CO 2 ppm / C / % RH) sekä paine-eron mittaukset ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden yli (Pa). Mittaus suoritettiin kahden vuorokauden ajalta. Asumisterveysohjeen mukaisesti lämmityskauden ulkopuolella huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpötilasta. Lämpöoloissa hyväksytään hetkittäistä lämpötilan raja-arvon ylityksiä, mutta olosuhteiden pysyvyyden tulee säilyä 95 % käyttöajasta hyvänä. Sisäilmasto-olosuhteiden seurantamittauksesta saadut tulokset ja mittauspaikat ovat merkitty liitteenä olevaan mittauspöytäkirjaan (Liite 4). 22.1.1 Johtopäätökset Mitatut lämpötilaolosuhteet alittavat pääsääntöisesti asumisterveysohjeen mukaisen välttävän tason mittausten PE2 (Luokkahuone A102) ja PE3 (Käytävätila L114) osalta. Asumisterveysohjeen mukainen lämpötilan välttävä taso oppilaitoksissa on 20 C. Lämpötilan keskiarvo mittauksen PE2 osalta todettiin olevan 17,8 C ja alimmillaan sisäilman lämpötila oli 17,0 C. PE3 mittaus suoritettiin putkikanaalin paine-eromittauksen yhteydessä käytävätilasta L114. Lämpötilan keskiarvo mittauksen PE3 osalta todettiin olevan 19,1 C ja alimmillaan sisäilman lämpötila oli 18,5 C. Mittaukset ovat kuitenkin suoritettu lämmityskauden ulkopuolella, joten sisäilman lämpötilat vaihtelevat huomattavasti ulkolämpötilan mukaan. Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla noin 20 60 %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Ilman suhteellinen kosteus ylittyi kaikissa mittapisteissä hetkittäin (korkeimmat tulokset 69 73 %). Sisäilmastomittausten yhteydessä ei havaittu hiilidioksidipitoisuuksien osalta asumisterveysohjeen mukaisten raja-arvojen ylityksiä (tulokset < 900 ppm). 23. PAINE-EROMITTAUS Tunnus Tila Mittauskohde PE1 PE2 PE3 23.1.1 Vastaanottohuone T113 T113 Vastaanottohuone, ulkoseinä A102 Luokkahuone, ulkoseinä L114 Käytävä, putkikanaali Paine-eromittauksissa havaittiin huonetilan olevan pääosan vuorokaudesta lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tilan paine-eroja on tutkittu lisäksi vuoden 2011 sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Tilasta on mitattu hetkelliset paine-erot vuonna 2011 ja havaittu tilan olevan alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 23.1.2 Luokkahuone A102 Paine-eromittauksissa havaittiin huonetilan olevan pääosan vuorokaudesta lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden.

83(87) 23.1.3 Putkikanaali, käytävä L114 Paine-eromittauksissa havaittiin käytävätilan olevan pääosan vuorokaudesta lievästi alipaineinen putkikanaaliin nähden. 23.1.4 Johtopäätökset Huonetilan ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden yli vaikuttava mahdollinen ylipaine lisää konvektion seurauksena rakenteisiin kulkeutuvan kosteuden määrää, edistäen rakenteissa olevien mikrobi- ja homevaurioiden syntyä. Huonetilan ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden yli vaikuttava ylipaine kuitenkin estää rakenteisiin syntyvien haitallisten aineenvaihduntatuotteiden siirtymistä sisäilmaan. Suoritettujen paine-eromittausten perusteella ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois ulkoseinärakenteissa olevien home- ja mikrobivaurioiden vaikutusta käyttäjien havaitsemiin sisäilmaongelmiin. Vaurioiden laajuuden ja mittausten lyhyen keston perusteella on todennäköistä, että kohteessa havaitut sisäilmaongelmat ovat seurausta rakenteissa havaituista home- ja mikrobivaurioista. Vuosina 2011 ja 2013 suoritettujen sisäilmatutkimusten yhteydessä on todettu pääosan huonetiloista olevan alipaineisia ulkoilmaan nähden. Vastaava todettiin tämän tutkimuksen yhteydessä. Lisäksi tämän tutkimuksen yhteydessä todettiin putkikanaalien olevan ainakin osittain ylipaineisia huoneilmaan nähden. Rakennukseen on suoritettu vuonna 2014 IVA-kuntotutkimus, jonka raportin mukaan on todettu ilmamäärien perusteella pääosa huonetiloista alipaineisiksi. Tutkimusraportissa on suositeltu säätämään ilmanvaihtojärjestelmä tasapainoiseksi. Pääsääntöisesti voidaan todeta tämän ja aiempien tutkimuksien perusteella rakennuksen tilojen olevan alipaineisia ulkoilmaan nähden, mikä mahdollistaa haitallisten aineenvaihduntatuotteiden sekä muiden epäpuhtauksien kulkeutumista huoneilmaan. 23.2 Toimenpide-ehdotus 23.2.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet 24. RADON ilmanvaihtojärjestelmän säätö vuoden 2014 esitetyn IVA-kuntotutkimusraportin ehdotettujen toimenpiteiden mukaisesti 24.1 Aikaisemmat tutkimukset Vuonna 2014 on suoritettu kohteessa pistokoeluontoisia radonpitoisuusmittauksia (HKR/STUK). Yhdessä mittapisteessä havaittiin muista poikkeava ja Säteilyasetuksen (muutos 1143/1998) ylittävä pitoisuus 570 Bq/m 3. Poikkeava pitoisuus havaittiin hissin eteistilassa (tilatunnus Y136). Tämän tutkimuksen yhteydessä arvioitiin poikkeaman syytä. Poikkeavan pitoisuuden syytä arvioitiin ensin lähtötietojen ja alueen rakennepiirustusten avulla ja sen jälkeen kenttätutkimuksella. 24.2 Havainnot lähtötiedoista Käytössä olleista lähtötiedoissa ei havaittu mainintaa alueen tiedossa olevasta radon pitoisuudesta tai radonin poistosta tai sen pitoisuuden hallinnasta rakennuksessa. Lähtötietojen perusteella rakennusajankohtana ei ole siis otettu huomioon radonin poistoa.

84(87) Alla esitetyssä kuvassa on radonin mittapiste sekä nyt tarkemmin tutkittu alue. Alueella on useaa erilaista alapohjarakennetta. Hissikuilun pohjalla on AP7, hissikonehuoneessa luultavimmin AP1/AP2 ja eteistilassa AP6. 24.3 Havainnot kohteessa Edellä esitetyt tilat tarkastettiin aistinvaraisesti sekä arvioitiin ilmanvaihdon toimivuutta alueella mm. merkkisavuin. Alla on esitetty kuvin ja kuvatekstein merkittävimmät havainnot. 23.1 Eteistilassa ei ole ilmanvaihtoventtiileitä. Eteistilan musiikkiluokan oven yläreuna on avoin. Eteistilan ilmanvaihto tapahtuu osittain oven yläreunan kautta. 23.2 Eteistilan ilmanvaihtoa tapahtuu hissin oven alareunan kautta riippuen hissin liikkeestä yms. molempiin suuntiin.

85(87) 23.3 Eteistilan hissin ovi hissin alakupista kuvattuna. 23.4 Hissikuilussa on koneellinen poistoilmanvaihto, kuvassa tuloilmaventtiili aulasta. 23.5 Eteistilan seinän ja lattialaatan liitoksessa ei havaittu rakoja eikä vuotoja merkkisavulla. 23.6 Hissikuilun poistoilmanvaihdosta huolimatta kuilusta eteistilaan virtaa selvästi ilmaa.

86(87) 23.7 Hissikonehuoneesta tulevat läpiviennit hissikuiluun. Merkkisavulla todettiin ilmaa tulevan konehuoneesta kuiluun. 24.4 Johtopäätökset Hissikuilussa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta havaintojen mukaan se on heikko, ja painesuhteet eteistilaan nähden ovat ainakin ajoittain alipaineiset. Näin ollen hissikuilusta tuleva ilma sekoittuu eteistilan ja osin musiikkiluokan ilmaan. Hissin käytöstä aiheutuva painemuutos sekä kuilussa että eteisessä lisäävät tätä ilmiötä. Alueella on muusta rakennuksesta poikkeava alapohjarakenne, joka yhdistettynä ilmanvaihdon toimintaan on todennäköisin syy poikkeavaan radon pitoisuuteen. Radonin torjuntaan voidaan tyypillisesti käyttää joko rakenteiden tiivistystä, tuuletusjärjestelmää tai näiden yhdistelmää. Tuuletusjärjestelmä rakennetaan yleensä rakennusvaiheessa ja sen lisääminen (etenkin keskelle rakennusta) jälkeenpäin on erittäin raskas toimenpide. Toisaalta jos alapohjiin kohdistetaan purkavia korjauksia, on radontuuletusjärjestelmä tällöin helposti asennettavissa. Ilmanvaihdon toimivuus pienentää sisäilman radon pitoisuutta. Suurta alipainetta tulee kuitenkin välttää, sillä se lisää rakenteiden epätiiveyskohdista kulkeutuvaa ilmaa ja epäpuhtauksia. 24.5 Toimenpidesuositus Koska sallittu radon pitoisuus on ylittynyt hyvin rajallisella ja muusta rakennuksesta poikkeavalla alueella suositellaan alueella rakenteiden liittymien tiivistystä ja ilmanvaihdon korjausta toimivaksi. Korjaus suositellaan ulotettavan vähintään eteistilan, hissikuilun sekä hissikonehuoneen alueelle. Mikäli alapohjarakenteille ollaan suorittamassa laajempia purkavia korjauksia, suositellaan kyseisille alueille suunniteltava ja toteutettavan lisäksi radontuuletusjärjestelmä. Korjauksen jälkeen on suositeltavaa suorittaa uudet radon mittaukset alueella korjauksen onnistumisen todentamiseksi.

87(87) 25. LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Tutkimus- ja vauriokartat (2 sivua) Lämpö- ja kosteustekniset tarkastelut (2 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (7 sivua) Sisäilmaston seurantamittaus (5 sivua) Materiaalinäytteiden asbestianalyysit (1 sivu) Maanäyteanalyysit Espoossa Wise Group Finland Oy Timo Mäkelä, ins. AMK Tomi Valkepää, ins. AMK

Liite 1, sivu 2

Rakennuskohde: Sisältö: Suunnittelija: Päiväy s: Tunnus: 5.9.2014 US Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.203 W /m2k 734.100 mm 1.00 m2 555.91 kg 0.00 euro V esihöy ry n vastus: V esih. läpäisy kerroin: Lämmönvastus: Pintavastus, ulko: Pintavastus, sisä: Kulma (0-90): 3.779e+04 m2hpa/g 2.646e-05 g/m2hpa 4.931 m2k/w 0.130 m2k/w 0.130 m2k/w 90.000 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 KERROS: Betoni ulkokuori M ineraalivilla Betoni sisäkuori Ilmarako, tuulettuma M ineraalivilla+koola Kuitusementtilevy t M aali T [mm]: 80.00 150.00 130.00 300.00 50.00 24.00 0.10 LJ [W /mk]: 1.7000 0.0550 1.7000 0.2940 0.0550 0.6000 1.0000 V HV [m2spa/kg] 4.799999e+10 1.428000e+09 7.799990e+10 1.636200e+09 4.765238e+08 6.000000e+09 5.000000e+08 Hinta [e/m3]: 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 Paino [kg/m3]: 2300.00 155.00 2300.00 0.00 155.00 1800.00 0.00 5 KYLMÄSILTA: koolaus LJ [W /mk]: 0.1200 SPA [%]: 16.7 Hinta [e/m3]: 0.00 Paino [kg/m3]: 0.00 LK [W /K](kpl): --- T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = Lisäkonduktanssi Lämpötilat ja kosteudet: Heinäkuu (744.0 h) Lisätiedot: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 S T [C]: 17.00 17.10 17.14 19.29 19.35 20.15 20.87 20.90 20.90 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.56 14.59 16.58 16.64 17.44 18.18 18.21 18.21 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 11.30 11.32 12.51 12.54 12.54 12.64 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.6 77.4 68.3 75.2 71.9 69.0 69.4 69.4 69.0 C [g/m2]: 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Suutarilan monitoimikiinteistö)\2014, Rakennetekninen kuntotutkimus\dof\us.lam

Rakennuskohde: Sisältö: Suunnittelija: Päiväy s: Tunnus: 5.9.2014 US Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.203 W /m2k 734.100 mm 1.00 m2 555.91 kg 0.00 euro V esihöy ry n vastus: V esih. läpäisy kerroin: Lämmönvastus: Pintavastus, ulko: Pintavastus, sisä: Kulma (0-90): 3.779e+04 m2hpa/g 2.646e-05 g/m2hpa 4.931 m2k/w 0.130 m2k/w 0.130 m2k/w 90.000 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 KERROS: Betoni ulkokuori M ineraalivilla Betoni sisäkuori Ilmarako, tuulettuma M ineraalivilla+koola Kuitusementtilevy t M aali T [mm]: 80.00 150.00 130.00 300.00 50.00 24.00 0.10 LJ [W /mk]: 1.7000 0.0550 1.7000 0.2940 0.0550 0.6000 1.0000 V HV [m2spa/kg] 4.799999e+10 1.428000e+09 7.799990e+10 1.636200e+09 4.765238e+08 6.000000e+09 5.000000e+08 Hinta [e/m3]: 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 Paino [kg/m3]: 2300.00 155.00 2300.00 0.00 155.00 1800.00 0.00 5 KYLMÄSILTA: koolaus LJ [W /mk]: 0.1200 SPA [%]: 16.7 Hinta [e/m3]: 0.00 Paino [kg/m3]: 0.00 LK [W /K](kpl): --- T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = Lisäkonduktanssi Lämpötilat ja kosteudet: Tammikuu (744.0 h) Lisätiedot: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 S T [C]: -5.70-5.02-4.77 9.56 9.97 15.33 20.11 20.32 20.32 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.24 3.31 9.14 9.38 13.09 17.39 17.61 17.61 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 4.40 4.45 7.37 7.43 7.45 7.68 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 80.4 100.0 48.7 78.6 56.8 42.8 43.6 43.7 42.0 C [g/m2]: 0.00 0.00 14.40 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Suutarilan monitoimikiinteistö)\2014, Rakennetekninen kuntotutkimus\dof\us.lam