1(12) Rakennusterveysasiantuntijan lausunto rakennuksen kunnosta Hämeenkatu 24 15140 Lahti
2(12) 1. LÄHTÖTIEDOT Kohde: As Oy Lahden Hämeenkatu 24 Hämeenkatu 24 15140 Lahti Tilaaja: Nuorisosäätiö Nuorisoasuntojen Isännöinti Oy Esa Penttilä Hiihtäjäntie 7 00810 Helsinki esa.penttila@nuorisosaatio Kohteen kuvaus: Tutkimuskohteena oli kerrostalon tilat. Tehtävä:. Tehtävänä oli selvittää kerrostalon sisäilman mahdolliset epäpuhtaudet ja niiden lähteet. Aika: Kohdekäynnin ja rakennetutkimukset suorittivat, Rakennusterveysasiantuntija RTA Kari Hassinen ja Rkm Petri Järvinen Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä 11.7.2017. Mukana kohdekäynnillä oli kiinteistön huoltomies, joka esitteli rakennuksen ja toimi oppaana. Pintasively ja materiaalinäytteet otettiin 24.8.2017. Käytetyt tutkimus- ja mittalaitteet: Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter (kalibroitu 6/2017) Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu 6/2017)
3(12) KOHDETIETOA Tarkastelun kohteena oli As Oy Lahden Hämeenkatu 24 rakennus. Rakennus on rakennettu 1950- luvun alkupuolella. Kohteessa sijaitsee 5-kerroksinen ja 2-kellarikerrosta sisältävä asuin- ja liikerakennus aivan Lahden ydinkeskustassa. Rakennuksen ulkoseinät ovat betoni / tiili rakenteiset ja julkisivut on rapatut, välipohjat ovat teräsbetonirakenteisia maanpäällisten kerrosten osalta alalaattapalkisto tyyppisiä rakenteita, kellarintilojen välipohja on massiivirakentein teräsbetonirakenne. Alapohjana on maanvarainen betonilaatta kellarikerroksessa. Yläpohja on puurakenteinen. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee liiketiloja ja asuinhuoneistoja, kerrokset 2-5 ovat asuinkäytössä. Ullakkokerroksessa sijaitsevat taloyhtiön saunatilat, hissikonehuoneet ja varastohäkit. Kellarikerroksissa sijaitsee mm. elokuvateatteri, lämmönjakohuone, sähköpääkeskus, varastotiloja ja yhteys viereiseen autohalliin. Rakennus on liitetty Lahden kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon sekä kaukolämpöverkostoon. Rakennus on ollut viime vuosina tyhjillään ja sen lämmitys- ja vesiliittymät on katkaistu rakennuksen käyttämättömyyden sekä huonon kunnon vuoksi. KOHDEKÄYNNILLÄ TEHDYT HAVAINNOT Rakennuksessa on käytetty rakennusajalle (1950-luvun alku) tyypillisiä rakenteita ja materiaaleja. Sisäilman laadun kannalta merkittävimmät ja suurimpia korjaustoimenpiteitä vaativia rakennekorjaukset kohdistuvat välipohjiin, alapohjaan, ulkoseiniin ja vesikattoon. Ulkoseinärakenteena 1-krs osalla on betonirunko ja lämmöneristeenä korkki ja ulkoverhouksena rapattu tiiliverhous. 2 5 krs osalla betonirunko on muutettu kevytbetonirakenteeksi (siporex), eristeenä on edelleen korkki. Maanvastaiset seinät ovat massiivisia teräsbetoni rakenteita ja sisäpuolelta tiiliverhoiltuja, osittain niissä on käytetty korkkieristystä. Tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin, että kerrosten väliset välipohjat ovat ns. alalaattapalkistoja joissa pintalaatta on myös betonirakenteinen. Välipohjien eristetilassa on orgaanisia aineita mm. soraa, laastijäämiä, siporex, korkkia, puukuitulevyä ja osittain puurakenteiset muotit on jätetty paikoilleen välipohjavalujen vuoksi. Korkkieristettä havaittiin myös porrashuoneiden yläpohjassa ja seinärakenteissa. Korkkia sekä puukuitulevyä on myös käytetty kellaritilojen maanvastaisten seinien eristeissä. Korkkieristeet olivat aistinvaraisesti pahoin kosteusvaurioituneet ja niistä otetun mikrobinäytteen perusteella niissä on runsasta mikrobikasvustoa (aktinomykeettejä). Korkkieristeitä on rakennusaikana kyllästetty öljypohjaisella liuoksella, joka hajun perusteella saattaa sisältää kreosoottia. Välipohjan eristeissä ja muottilaudoituksissa havaittiin kohonnutta kosteutta ja aistinvaraisesti laho- ja mikrobivaurioita. Ikkunoiden ja ovien riveyksissä havaittiin käytetyn orgaanisia eristeitä (mm. hamppua) jotka ovat kosteusvaurioituneita. Ikkunoiden ja ovien liittymät ulkoseinärakenteisiin ovat epätiiviitä, jolloin sisäilmaan kulkeutuu epäpuhdasta ilmaa.
4(12) Ulkoseinä ja välipohjarakenteet: Rakenteet on tutkittu timanttiporauksena A-rapun asuntojen kohdalta 1-krs ja 3-krs. Ensimmäisen maanpäällisen kerroksen osalla ulkoseinärakenne on sisältäpäin: 10mm rappaus 70mm lappeellaan tiili 100mm ilmaväli 200mm betoni 60mm korkki 140mm tiili 20mm rappaus Yht. seinän paksuus noin 600mm. Kerrokset 2-5 osalla ulkoseinärakenne on sisältäpäin: 10mm rappaus 70mm lappeellaan tiili 100mm ilmaväli 200mm kevytbetoni (siporex) 60mm korkki 140mm tiili (sahajauhotiili) 20mm rappaus Yht. seinän paksuus noin 600mm. Tämän ikäluokan rakennukset ovat rakenteeltaan yleensä koko rakennuksen osalta samanlaisia, joten mikrobivaurioitumiselle alttiita korkkieristeitä on koko ulkoseinän osalla. Ylemmissä kerroksissa ulkoseinän kantava betonirunko on korvattu kevyemmällä kevytbetoni rakenteella. Kellari kerrokset: Kellarikerroksessa ovat maanvastaiset seinät sisäpuolelta rapattuja tiiliseiniä joiden takana lämmöneristeenä on orgaanista eristettä tilakohtaisesti (korkki / puukuitulevy / ilmarako). Sokkeliosa on paikalla valettua teräsbetonia. Sokkelissa käytetyistä vedeneristeiden sijainnista ja materiaalista ei ole tietoa. Rakennusajalle oli tyypillistä käyttää kuumabitumisivelyjä. Kuumabitumeissa käytettiin yleisesti kivihiilibitumia, joka sisältää kreosoottia. Välipohjat: Rakenteet on tutkittu timanttiporauksena A-rapun asuntojen kohdalta. Huoneistojen välipohjat 1-5 krs lattiapinnoite 50 mm teräsbetoni, pintalaatta 60 90 mm eristetila 130 180 mm teräsbetonilaatta märkätiloissa on käytetty kallistusvalun 20 40 mm alla bitumista vedeneristettä
5(12) 5 -krs / ullakko ns. palopermanto Porttikäytävän holvi 50 mm teräsbetoni, pintalaatta 170 mm kevytbetoni (siporex) 130 180 mm teräsbetonilaatta 50 mm, teräsbetoni, pintalaatta 100 120 mm eristetila, puukuitulevy 150 mm teräsbetonilaatta Mikrobinäytteet: Sivelynäytteet tasopinnoilta Käytetyt elatusalustat: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit (Asumisterveysohje, 2003) mallasuuteagar (MEA); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit (Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas,1990). dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18); kserofiiliset sienet (Asumisterveysohje, 2003) Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin esiaktiivisuusvaatimus on aw = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: Kasvatuslämpötila 25 C Kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10-14 vrk. Analyysi: Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa ei käytetä asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, ohje 8/2016), STM:n Asumisterveysohjeen /2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2003) ohjeistusta.
6(12) 2. NÄYTTEENOTTO, TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteessa otettiin sivelynäytteet kellarikerroksesta, pizzeriasta ja liikehuoneistosta. Näytteillä pyrittiin selvittämään sisäilmassa olevien mikrobien määrää ja lajistoa. Asuinkerroksissa on havaittavissa samanlaisia mikrobikasvustoja kuin esim. myymälätilassa. Laskeutuneen pölyn mikrobit: Näytekohta 1 näytteet 1. Kellarikerros Aktiivinen mikrobikasvusto 2. Pizzeria Aktiivinen mikrobikasvusto 3. 1-krs liikehuoneisto Aktiivinen mikrobikasvusto Materiaalinäyte: Näytekohta 1 näytteet 4. US Korkkieriste Aktiivinen mikrobikasvusto Raporttiin sisältyvien näytteen tai näytteiden perusteella näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on aktiivinen mikrobikasvusto. Virhelähteet: Rakennus on ollut muutaman edellisen vuoden asumaton ja kylmillään. Joskin tiloihin on tunkeutunut ulkopuolisia henkilöitä murtautumalla ikkunoista ja ulko-ovista sisään. Lähinnä vanhoihin liiketiloihin ja joihinkin asuntoihin on jätetty elintarvikkeista jääneitä pakkauksia ja juomapulloja / pakkauksia oleskelijoiden / yöpyjien toimesta. Vanhassa pizzeriatilassa lattialla oli runsaasti paistorasvaa, joka oli imeytynyt myös betoniin. Tilojen pinnoilla on runsaasti ulkopuolelta tullutta pölyä ja rakenteiden pinnoille kosteuden tiivistymisestä johtuvia kosteusjälkiä ja aistinvaraisesti havaittavaa mikrobikasvustoa. Suurempia vesivuotoja on ollut kellarikerrosten ja 1-kerroksen osalla (esim. entisen pizzeria kohdalla), joissa on pintavedet valuneet pihakannelta sisätiloihin aiheuttaen laajoja kosteusvaurioita rakenteisiin.
7(12) KORJAUSTYÖT JA NIIDEN LAAJUUS SEKÄ RISKI MIKROBIVAURIOILLE Ulkoseinät: Ulkoseinissä on lämmöneristeenä käytetty korkkia, johon on imeytetty öljypitoista nestettä. Aistinvaraisesti havaittiin heikko kreosootin (syöpää aiheuttava haitta-aine) tuoksu näytepaloissa. Korkkieriste on materiaalinäytteen ja tehtyjen havaintojen mukaan kosteus- ja mikrobivaurioitunut pahoin ja siinä on havaittu runsaasti aktinomykeettejä (ennen käytettiin nimitystä sädesieniä). Korkkieristettä on käytetty koko katutason yläpuolisissa ulkoseinärakenteissa sekä yhdessä puukuitulevyn kanssa kellarikerroksen maanvastaisten seinien osalla. Ulkoseinien korjauksen yhteydessä rakenteesta tulee poistaa kaikki kosteus- ja mikrobivaurioituneet korkki- ja puukuitulevyeristeet. Eristeissä kiinni oleva sisäpuolinen sahajauhotiiliverhous ja ulkopuolella oleva kevytbetoni ovat kontaminoituneet huokoisen rakenteensa ja tiilessä olevan orgaanisen materiaalin vuoksi. Näiden mikrobivaurioituneiden rakenteiden kokonaan uusiminen on suositeltavaa. Ensimmäisen kerroksen kantava betonirunko sekä kellarikerroksen maanvastaisten seinien betonirakenteet ovat myös kontaminoituneet mikrobikasvuston vuoksi niiltä osin missä on orgaanisia lämmöneristeitä (korkki, puukuitulevy). Näiden rakenteiden puhdistaminen vaatii pääasiassa noin 2 cm syvyyteen asti ulottuvan jyrsinnän ja tiiviin pinnoituksen. Ulkoseinien ulkopuolinen rappaus on huonossa kunnossa ja sen kokonaisvaltainen uusiminen on tarpeen. Rappauksen alla olevien rakenteiden kosteusvaurioiden ja halkeamien korjaaminen suoritetaan tässä vaiheessa. Ulkoseinien korjaustöiden laajuus käsittää kaikki ulkoseinät, myös naapurirakennuksiin kiinni olevat päätyseinät. Huoneistojen parvekkeiden uusimistyöt aiheuttavat myös ulkoseinä- ja välipohjarakenteeseen laajoja korjaustoimenpiteitä riittävän tuennan saavuttamiseksi. Ulkoseinillä olevat ikkunat ja ovet ovat huonokuntoisia ja vaativat uusimisen. Ulkoseinät uusiutuvat betonirunkoa ja ulkopuolista tiilimuurausta lukuun ottamatta kokonaan. Ulkoseinärakenteen lähes kokonaan uusimisen johdosta rakenteen riskiksi jää kantavan betoniseinärakenteen puhdistustyön onnistuminen riittävässä laajuudessa. Välipohjat: Välipohjien eristetilassa on käytetty havaintojen mukaan myös korkkia ja puukuitulevyä sekä rakenteisiin on jätetty muottilaudoituksia. Välipohjien korjaustyöt suoritetaan poistamalla välipohjista ylälaatta ja kaikki eristetilassa oleva orgaaninen aines. Välipohjissa on käytetty märkätilojen vesieristeinä bitumia, joissa saattaa olla asbestia ja kreosoottia. Rakennusajalle oli tyypillistä, että työaikaisena betonivalujen lämmöneristeenä saatettiin käyttää olkipaaleja, joista on voinut jäädä olkia itse betoniin ja niihin muodostunut mikrobikasvustoa. Korjaustyön yhteydessä nykyisin voimassa olevat rakennusmääräykset ohjaavat LVIS-tekniikan sijoittamista välipohjiin ja hyvin paljon pystysuuntaisiin linjoihin, jolloin välipohjarakenteisiin tulee
8(12) runsaasti läpivientejä. Välipohjien korjaustöiden osalla joudutaan ottamaan huomioon rakennuksen jäykkyys sortumisvaaran vuoksi, kun puretaan laaja-alaisesti välipohjarakenteita. Välipohjarakenne uusiutuu eristeiden ja ylälaatan osalta kokonaan. Vanhoja alkuperäisiä rakenteita jää paikoilleen palkisto ja alalaatta. Riskirakenteeksi voi jäädä palkkeihin mahdollisesti joutunut olki tms. orgaaninen aines, jota ei saada poistettua korjaustyön yhteydessä riittävän laajasti. Korjaustöiden yhteydessä välipohjarakenteista jäävät alkuperäisiksi alempi betonirunko palkkeineen. Portaikot: Portaikkojen lämmöneristeenä on seinien ja yläpohjan osalta käytetty korkkia. Korkin poistaminen rakenteesta vaatii portaikon puoleisen tiiliverhouksen poistamista / uusimista. Myös portaikkojen purkutöiden yhteydessä tulee ottaa huomioon rakennuksen jäykistys. Alapohja ja maanvastaiset ulkoseinärakenteet: Kellaritilojen lattiapinnat ja seinien alaosissa havaittiin kohonnutta kosteutta kauttaaltaan ympäri rakennusta. Kohonnut kosteus maanvastaisissa rakenteissa kertoo, että rakennuksen perustusten ja lattioiden vedeneristykset ovat epätiiviitä ja maata vasten olevat rakenteet kastuvat maaperästä tulevan kosteuden vaikutuksesta. Rakennusaika huomioiden vedeneristeet ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä jo vuosikymmeniä sitten. Bitumisten vedeneristeiden tekninen käyttöikä on < 50 vuotta. Korjaustöiden yhteydessä maanvaraiset lattiarakenteet joudutaan poistamaan ja asentamaan rakennuksen alle ns. kapillaarikerros estämään kondenssiveden nousua sekä uusimaan lattian lämmöneristeet. Perustusten osalla uusimistarvetta ovat sokkelin vedeneristeet, joissa saattaa olla haitta-aineena kreosoottia. Rakennuksen ympärille uusitaan salaoja- ja hulevesiviemäröinnit. Maanvastaisten seinien sisäpuolen tiili/levyverhoukset eristeineen puretaan pois ja sokkelipinnat jyrsitään kosteus- ja mikrobivaurioituneiden eristeiden kohdalta. Maanvastaisiin seiniin asennetaan uudet kosteutta kestävät eristeet ja sisäverhous uusitaan käyttötarpeen mukaisesti. Riskiksi rakenteisiin jää maassa olevan kosteuden siirtyminen rakenteisiin esim. anturoiden alapinnan kautta. Elokuvateatterin yläpohja muodostuu osittain pihakannesta. Pihakannessa on vedeneristeitä ja suurella todennäköisyydellä lämmöneristettä (puukuitulevyä tai korkkia). Pihakannen eristeiden olemassaolo ja tarvittavat korjaustoimenpiteet selviävät tarvittaessa erillisillä rakennetutkimuksilla. Korjaustöiden yhteydessä alkuperäistä rakennetta jäävät teräsbetonisokkelit. Yläpohja ja vesikatto: Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä kauan sitten ja siinä on runsaasti vuotoja ja ennen kaikkea sadevesikourut ovat pahoin ruostuneet puhki. Vesikatteen, sadevesikourujen ja -rännien vuotokohdista on valunut erittäin paljon vettä mm. ulkoseinärakenteisiin ja aiheuttanut mm. mikrobivaurioitumista eristeissä ja ulkorappauksen irtoamista. Vesikatteen alusrakenteet ovat vaurioituneet pahoin osittain tulipalon ja vesivuotojen seurauksena.
9(12) Nykyisin joudutaan korjaustöiden yhteydessä varaamaan laitetiloja ullakolta ilmastointia varten lähes koko ullakon alalle, jonka vuoksi mm. vesikaton nosto saattaa tulla kysymykseen ilmastointilaitteiden vaatimien tilojen vuoksi. Käytännössä korjaustöiden yhteydessä joudutaan uusimaan kokonaan vesikaton (ullakkotilan) puurakenteet ja vesikate. Korjaustöiden jälkeistä riskiä ei rakenteeseen jää. Vanhoja rakenteita vesikatteen ullakkotilan osalle ei jää. YHTEENVETO: Kokonaisuudessaan kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden korjaaminen vaatii erittäin huomattavia ja riskialttiita korjaustoimenpiteitä, että niillä saavutetaan rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset täyttävä, sekä asumisterveyden kannalta toimiva rakennus. Korjaustöiden laajuutta kuvaa hyvin se että vanhaa perusrakennetta jää ulkoseinien osalta kantava runko 1 kellari- ja 1-kerroksissa ja kerroksissa 2-5 ulkoseinärakenne joudutaan ulkopuolen tiilimuurausta lukuun ottamatta purkamaan. Välipohjien osalta joudutaan purkamaan ylälaatta ja eristetilat puhdistamaan sekä lähes kaikki väliseinät. Alkuperäisestä rakenteesta jäävät välipohjien kantava betonilaatta palkistoineen. Vesikatto rakenteineen ja katteineen joudutaan uusimaan kokonaan. Rakennuksen perustusten kuivatus ja kellarin maanvaraiset lattiat joudutaan kokonaisuudessaan uusimaan. Rakennuksen ikä huomioon ottaen mm. sokkelin vedeneristeiden, ikkunoiden ja ovien, hissien, LVIS-tekniikka, vesikate ja ulkopuoliset pinnoitteet ml. rappaukset ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä kauan sitten ja niiden uusiminen on välttämätöntä. Korkeat korjauskustannukset (vähintään 1,5 2,0 kertaiset verrattuna uudisrakentamiseen) jolloin esimerkiksi asuntojen myyntihinnat ovat hyvin korkeat alueen muuhun rakennustuotantoon nähden. Riski korjaustöiden epäonnistumisen suhteen ovat erittäin suuret havaittujen mikrobivaurioiden (aktinomykeetit) suuren korjauslaajuuden vuoksi. Lahti 11.10.2017 RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kari Hassinen, Rkm Rakennusterveysasiantuntija RTA Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija AHA P. 030 670 5559 kari.hassinen@raksystems.fi LIITE: Testausseloste, Turun yliopisto Aerobiologian yksikkö
10(12) VALOKUVIA RAKENTEISTA Välipohjan kosteus- ja mikrobivaurioitunutta puumuottia pintalaatan alla Välipohja korkkieristettä jossa havaittavissa kosteus- ja mikrobivaurioitumista
11(12) A-rapun välipohja: Lattialaatta 100 mm, rakennusjätettä yms 120 mm, korkkieriste, bitumivedeneriste, kantava holvi 140 mm Ulkopinnan kosteusvaurioita
12(12) Ullakon kosteusvaurioita
TESTAUSSELOSTE pintanäyte, lajistopainotettu suoraviljely 1 / 4 Biodiversiteettiyksikkö Aerobiologian yksikkö pc-seloste, pessi, 20.7.2017 Hämeenkatu24_PIN_Raks_240817 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: Raksystems insinööritoimisto Oy/Kari Hassinen Puotikatu 7, 15700 Lahti verkkolaskuna kari.hassinen@raksystems.fi Selosteen sisältö: pintanäytteitä 3 kpl Näytetiedot: Kohde: Hämeenkatu 24, Lahti Näytteenottaja: Raksystems insinööritoimisto Oy/Kari Hassinen Näytteenottopvm: 24.8.2017, näytteet saapuneet 25.8.2017 Näytteet: lab.tunniste Näyte 1. Kellarikerros (puu) Aå554 Näyte 2. Pizzeria (levy) Aå555 Näyte 3. I-krs (puu) Aå556 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: 25.8.2017 / SS Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Lajistopainotettu suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet (Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw= 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10 14 vrk Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty menetelmä on laboratorion sisäinen menetelmä eikä sovella Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (2016) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteik koa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Menetelmä on semikvantitatiivinen ja asteikko on vain suuntaa antava. Viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioi tu mi seen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty *; luokittelu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaan. Rakennusmateriaaleilla mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät on merkitty ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan.
2 / 4 TESTAUSSELOSTE pintanäyte, lajistopainotettu suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hämeenkatu24_PIN_Raks_240817 Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 1. Kellarikerros (puu) Aå554 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. +++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit +++ Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. ++ Homesienet Cladosporium + Phoma * + Hiivasienet ++ Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. +++ Homesienet Cladosporium +++ Phoma * ++ Aureobasidium + Hiivasienet + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa näytteenottokohdassa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot M2-alustalla esiintynyt antibioottiresistenttien bakteerien kasvu on saattanut haitata sienten kasvua ja / tai havaittavuutta. Näyte 2. Pizzeria (levy) Aå555 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. ++++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit ++++ Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. ++++ Homesienet Cladosporium ++ Mucor +y Trichoderma *ª + Hiivasienet ++++ Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. ++++ Homesienet Aureobasidium +++ Cladosporium +++ Hiivasienet ++++ Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt erittäin runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa näytteenottokohdassa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot
3 / 4 TESTAUSSELOSTE pintanäyte, lajistopainotettu suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hämeenkatu24_PIN_Raks_240817 Näytteessä esiintynyt erittäin runsas muiden bakteerien kasvu on saattanut heikentää aktinomykeettien kasvua ja/tai havaittavuutta. Ylikasvu, M2-alusta: nopeakasvuinen Mucor on saattanut peittää alleen muita pesäkkeitä. Näyte 3. I-krs (puu) Aå556 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. ++++ Aktinomykeetit *ª + Muut bakteerit ++++ Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. ++++ Homesienet Aureobasidium ++ Cladosporium + Phoma * + Hiivasienet ++++ Muut ryhmät: tsygomykeetit +++ Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. ++++ Homesienet Aureobasidium ++ Cladosporium ++ Penicillium + Hiivasienet ++++ Muut ryhmät: steriili rihma + tsygomykeetit + Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt erittäin runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa näytteenottokohdassa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä esiintyi lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytteessä esiintynyt erittäin runsas muiden bakteerien kasvu on saattanut heikentää aktinomykeettien kasvua ja/tai havaittavuutta. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 1. Aktiivinen mikrobikasvusto. Aå554 Näyte 2. Aktiivinen mikrobikasvusto. Aå555 Näyte 3. Aktiivinen mikrobikasvusto. Aå556 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Raporttiin sisältyvä näyte on viitannut mikrobikasvustoon rakennuksessa. Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä
4 / 4 TESTAUSSELOSTE pintanäyte, lajistopainotettu suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hämeenkatu24_PIN_Raks_240817 silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016) Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Käytössä oleva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Huone- ja kanavapölynäytteille ei voida soveltaa tässä raportissa käytettyjä tulkintaperiaatteita. Kertyneen pölyn mikrobeille ei ole validoitua tulosten tulkintamenetelmää. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa 4.9.2017 Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valviran ohje 8/2016. 2016 Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss. Tulonen Krista 2005. Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusmenetelmien vertailu. Insinöörityö. Turku AMK, biotekniikka
TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely 1 / 3 Biodiversiteettiyksikkö Aerobiologian yksikkö pc-seloste, pessi, 17.7.2017 Hämeenkatu24_VALMAT_Raks_240817 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: Raksystems insinööritoimisto Oy/Kari Hassinen Puotikatu 7, 15700 Lahti verkkolaskuna kari.hassinen@raksystems.fi Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 1 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hämeenkatu 24, Lahti Näytteenottaja: Raksystems insinööritoimisto Oy/Kari Hassinen Näytteenottopvm: 24.8.2017, näytteet saapuneet 25.8.2017 Näytteet: lab.tunniste Näyte 4. US (korkki) Aå553 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: 25.8.2017 / SS Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = 20 49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = 50 199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja), ++++ 200 pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++ ++++). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).
2 / 3 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hämeenkatu24_VALMAT_Raks_240817 Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 4. US (korkki) Aå553 Bakteerit, THG-alusta Yht. +++ Aktinomykeetit *ª +++ Muut bakteerit +++ Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. ++++ Homesienet Penicillium ++++ Phoma * + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. ++++ Homesienet Penicillium ++++ Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. +++ Homesienet Penicillium +++ Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti elinkykyisiä aktinomykeettejä ja erittäin runsaasti elinkykyisiä sieniitiöitä. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 4. Mikrobikasvusto. Aå553 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016) Raporttikokonaisuudessa on mikrobikasvustoa osoittanut näyte. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016). Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003)
3 / 3 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hämeenkatu24_VALMAT_Raks_240817 Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Turussa 13.9.2017 Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp 891-896. Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.