KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET ILMANÄYTTEET ja

Transkriptio

1 Raportti 1 (3) Kaarinan kaupunki Valkeavuoren koulu A- ja B-rakennukset Ilmanäytteet Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET ILMANÄYTTEET ja Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät 1.1 Lähtötilanne ja tutkimuksen rajaus Kaarinan kaupungissa sijaitsevaan Valkeavuoren koulun A- ja B-rakennukset on päätetty purkaa rakenteissa todettujen mikrobivaurioiden vuoksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että rakenteiden kautta huonetilojen suuntaan tapahtuu ilmavuotoja, joiden mukana epäpuhtaudet voivat levitä rakennuksen sisäilmaan. Valkeavuoren koulun A-rakennuksen ruokala ja liikuntasali sekä B-rakennuksen teknisen työn luokat ja henkilökunnan tilat ovat edelleen käytössä. Tilaajalta saadun tiedon mukaan B-rakennuksen ryömintätilat on alipaineistettu ja A- ja B-rakennuksen käyttöön jääviin tiloihin on tehty rakenteiden tiivistyksiä havaittujen ilmavuotojen estämiseksi. Tiivistyskorjausten aikana kohteessa on tehty merkkiainetutkimuksia korjausten onnistumisen arvioimiseksi (RTC Vahanen Turku Oy:n päivätty muistio). Nyt tehtyjen tutkimusten tarkoituksena oli selvittää A- ja B-rakennuksen käytössä olevien tilojen sisäilman mikrobipitoisuuksia. Ilmanäytteet kerättiin ja Tutkimusmenetelmät Ilmanäytteet (sisäilman mikrobit) Ilmanäytteet otettiin sisäilman mikrobi-itiöpitoisuuksien arvioimiseksi. Ilmanäyte kerättiin (15 min) 6-vaiheimpaktorilla (Andersen-keräin) tryptoni-hiivauute-glukoosi- (THG), mallasuute- (MA2) ja dikloraani-18%-glyseroliagarille (DG-18) ilmassa olevien bakteeri- ja homesieni-itiöpitoisuuksien määrittämiseksi. Otetun näytteen viljeli ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatukseen (25 C, 7-14 vrk) perustuva tulos ilmoitetaan pmy/m 3 ilmaa (pmy = kasvuston muodostava yksikkö). Näytetulosten tulkinta on suoritettu Asumisterveysasetuksen (STM 545/2015) soveltamisoppaan (Valvira 8/2016) ja Laboratorio-oppaan mukaan. Asunnoissa sisäilman kohonneena sieni-itiöpitoisuutena voidaan pitää taajama-alueella talviaikana yli 500 pmy/m 3 pitoisuutta. Koulurakennusten ja toimistotilojen yli 50 pmy/m 3 sienipitoisuus viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- ja lahovauriota rakennuksessa (Valvira 8/2016). RTC VAHANEN TURKU OY Veistämönaukio 1-3, Turku Gallen-Kallelankatu 8, Pori Asemakatu 5, Salo y-tunnus:

2 Raportti 2 (3) Kaarinan kaupunki Valkeavuoren koulu A- ja B-rakennukset Ilmanäytteet Lainattu Aerobiologian testausselosteesta Käyttötarkoitus ja merkitys terveyshaitan selvittämisessä (Valvira, 2016) Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos ilmanäytteen tulokset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, on löydyttävä myös muuta näyttöä, jotta toimenpideraja ylittyisi. Ilmanäytteillä havaitun vaurioepäilyn varmistamiseksi tarvitaan aina myös rakennusteknisiä selvityksiä. Lainattu Aerobiologian testausselosteesta Näytteenotto ja analyysi (Valvira 2016, Pessi ja Jalkanen 2018) 2 Ilmanäytetulokset 2.1 A-rakennus 2.2 B-rakennus Pelkän ilmanäytteen perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta eikä ilmanäytteitä voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan kuitenkin epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois. Ilmanäytteitä kerättiin rehtorin huoneesta sekä opettajan huoneesta. Näytteenottopaikat on merkitty liitteeseen 1. Molemmissa näytteissä tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuudet alittivat havaintorajan. Näytteiden testausseloste on kokonaisuudessaan raportin liitteenä 3. Ilmanäytteitä kerättiin ruokalasta ja liikuntasalista. Laboratorion virheen vuoksi ensimmäisellä näytteenottokerralla liikuntasalista otetun näytteen yhdestä näytemaljasta puuttui kasvualusta. Liikuntasalin näyte uusittiin Näytteenottopaikat on merkitty liitteeseen 2. Kaikissa näytteissä aktinomykeettipitoisuudet alittivat havaintorajan tai pitoisuudet olivat matalia. Sekä meso- että kserofiilisten sienten pitoisuudet olivat joko matalia tai alittivat havaintorajan. Näytteissä ei havaittu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Näytteiden testausselosteet ovat kokonaisuudessaan raportin liitteinä 4-5 RTC VAHANEN TURKU OY Veistämönaukio 1-3, Turku Gallen-Kallelankatu 8, Pori Asemakatu 5, Salo y-tunnus:

3 Raportti 3 (3) Kaarinan kaupunki Valkeavuoren koulu A- ja B-rakennukset Ilmanäytteet Johtopäätökset Ilmanäytetulosten tulokset alittivat Asumisterveysasetuksen soveltamisoppaassa koulurakennuksessa kohonneeksi pitoisuudeksi tulkittavat pitoisuudet. Näytteissä ei havaittu kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa Tulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Tarkastanut Kimmo Saksi, RI (AMK) sertifioitu kosteudenmittaaja C Mari Lehtonen-Najtre, FT rakennusterveysasiantuntija C Liitteet 1 Pohjapiirustus, A-rakennus 2 Pohjapiirustus, B-rakennus 3 Ilmanäytteiden testausseloste (A-rakennus), Turun yliopisto, Ilmanäytteiden testausseloste (B-rakennus), Turun yliopisto, Ilmanäytteiden testausseloste (B-rakennus), Turun yliopisto, RTC VAHANEN TURKU OY Veistämönaukio 1-3, Turku Gallen-Kallelankatu 8, Pori Asemakatu 5, Salo y-tunnus:

4

5

6 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 1/7 (liite 3 ss.) Selostepohja, Pessi, Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tiedoksi: Selosteen sisältö: Menetelmä: RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1-3, Turku sama viite: Valkeavuoren koulu tommi.karihtala@vahanen.com kimmo.saksi@vahanen.com, heli.teivainen@vahanen.com ilmanäytteitä 2 kpl (THG-, M2- ja DG18-alustat) Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus. Sisäilmanäytteet (6-vaiheimpaktori) Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) ja Laboratorioppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeistusta. Mikrobien viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ ilmaa (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Tiedot näytteenotosta: Kohde: Valkeavuoren koulu A-talo Näytteenotto: ; Tommi Karihtala Näytteet saapuneet laboratorioon: Impaktorityyppi: Ulko-olosuhteet: HK-10 6-vaiheimpaktori, virtaus on säädetty laboratoriossa Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 2 C. RH 88%. Keräyspaikat: Lab. tunniste Näyte A1. Rehtorin huone Bg322 Näyte A2. Opettajan huone Bg323 Analysoijat: Kirsi Mäkiranta, Anna Puisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulu taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) tulkintaohjeisiin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei ohjeistusta voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan (ks. Liite, 'Muut tilat kuin asuintilat, s. 2). Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) ohjeistuksen mukaan KTL:n oppaan 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu osin em. oppaan, osin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen kriteereihin.

7 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 2/7 (liite 3 ss.) Näyte A1. Rehtorin huone (Bg322) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 22,7 C, RH 23,2% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG-kasvualusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 753 (0 Aktinomykeettipitoisuus (14 vrk): * alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet (M2-kasvualusta) alle havaintorajan (0 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG18-kasvualusta) alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus M2-alustalla mitattuna (mesofiiliset sienet) alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus DG18-alustalla mitattuna (kserofiiliset sienet) alitti havaintorajan.

8 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 3/7 (liite 3 ss.) Näyte A2. Opettajan huone (Bg323) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 21,3 C, RH 25,2% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG-kasvualusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 226 (0 Aktinomykeettipitoisuus (14 vrk): * alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet (M2-kasvualusta) alle havaintorajan (0 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG18-kasvualusta) alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus M2-alustalla mitattuna (mesofiiliset sienet) alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus DG18-alustalla mitattuna (kserofiiliset sienet) alitti havaintorajan.

9 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 4/7 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valviran opas 8/2016). Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti eikä yksittäinen näyte kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Pitkäaikaisen mikrobitason toteamiseksi näytteenotto tulisi toistaa vähintään 2 3 kertaa, esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Ilmanäytteen matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (ks. liite). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilman mikrobilähteet voidaan sulkea pois (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija

10 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 5/7 (liite 3 ss.) ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä: 6-vaihe-impaktiokerääjällä otettu ilmanäyte; mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 2016) sekä Laboratorio-oppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeisiin. Viljelyyn perustuva selvittää vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit. Lajisto tunnistetaan viljelmästä mikroskopoimalla. Tulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Käyttötarkoitus ja merkitys terveyshaitan selvittämisessä (Valvira, 2016) Ilmanäytteillä voidaan arvioida, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -lajisto tavan-omaisia. Tavanomaisesta poikkeava sienipitoisuus tai lajisto voi viitata mikrobikasvustoon. Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos ilmanäytteen tulokset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, on löydyttävä myös muuta näyttöä, jotta toimenpideraja ylittyisi. Ilmanäytteillä havaitun vaurioepäilyn varmistamiseksi tarvitaan aina myös rakennusteknisiä selvityksiä. Näytteenotto ja analyysi (Valvira 2016, Pessi ja Jalkanen, 2018): Laitteisto: 6-vaiheimpaktorikeräin (keräintyyppi ilmoitetaan testausselosteen sivulla 1). Laboratoriosta vuokratuista laitteissa ilmavirtaus on säädetty 28,3 ± 2 % l/min. Muissa laitteissa pitoisuus määritetään näytteenottajan ilmoittaman virtausnopeuden perusteella. Kasvualustat ja -olosuhteet: Kasvatuslämpötila on 25 ± 3 C ja kasvatusajat seuraavasti: pesäkelaskenta 7 vrk, sienimääritys 7 14 vrk sekä aktinomykeettien tyypitys / laskenta 14 vrk. Analysointi: Viljelyyn perustuvaan pitoisuuden määritykseen liittyy sienien osalta suku/lajiryhmätason tunnistus. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktinomykeetit eli sädesienet. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin Taulukko 1. Analyysissä käytetyt kasvualustat Kasvualusta ja lyhenne Tryptoni-hiivauuteglukoosialusta, THG 2 % mallasuute- alusta, M2 Dikloranglyseroli-18- alusta, DG-18 Alustalla kasvavat mikrobit Aktinomykeetit ja muut bakteerit Mesofiiliset sienet; hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit Kserofiiliset sienet, jotka kasvavat muita sieniä kuivemmissa olosuhteissa; materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tulokseen vaikuttavat tekijät Lausunnon kattavuus ja jatkoanalyysin tarve: Laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä. Analyysituloksen merkitystä (viran-omaistutkimuksissa toimenpiderajan ylittymistä, STM:n asetus 545/2015) arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tulkinnassa on huomioitava tulokseen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset. Tämä tulkinta on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Tuloksen toistettavuus: Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti. Siksi yksittäinen näyte ei kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Asunnon pitkäaikaisen mikrobipitoisuustason varmistamiseksi näytteenotto tulisi toistaa useita kertoja, vähintään 2 3 kertaa esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Rakennuksen koko, käyttötarkoitus ja ilmanvaihto- sekä rakenneratkaisut vaikuttavat näytemääriin. Näytemäärä on suhteutettava rakennuksen kokoon, esim. kouluissa ja vastaavissa rakennuksissa suositus on näytettä, ks. Meklin ja muut, 2008). Pelkän ilmanäytteen perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta eikä ilmanäytteillä voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan kuitenkin epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois.

11 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 6/7 (liite 3 ss.) Virhelähteet: Ns. normaaleja mikrobilähteitä ovat rakennuksen normaaliin käyttöön liittyvät tilanteet tai toiminnot, jotka voivat muuttaa sisäilman mikrobipitoisuutta ja lajistoa. Tulkinnan kannalta nämä tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Sisäilman mikrobipitoisuutta nostavat esimerkiksi multaisten juuresten, homehtuneiden elintarvikkeiden tai kukkamullan käsittely, polttopuiden säilyttäminen sisätiloissa, siivoaminen ja lemmikkieläimet sekä niiden kuivikkeet ja ruokatarvikkeet. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Vanhoissa puurakenteisissa rakennuksissa on yleensä käytetty eristemateriaaleina luonnonmateriaaleja, mm. turvetta, hiekkaa, olkia ja sammalta, joissa esiintyy luonnostaan paljon mikrobeja. Mikrobit voivat vapautua rakennuksen sisäilmaan, jolloin rakennuksen taustapitoisuus on tavallista suurempi. Ulkoilman vaikutus: ks. tulkinnan perusteet. Tulkinnan perusteet Asunnot; taajama, talviaika, pitoisuusalueet: Sisäilman - sienipitoisuus yli 500 pmy/m³ on mikrobikasvustoon viittaava. - sienipitoisuudet pmy/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos myös näytteen lajisto poikkeaa tavanomaisesta, on mikrobikasvun esiintyminen todennäköistä. - sienipitoisuus <100 pmy/m³ voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 2). - suuri bakteeripitoisuus (> 4500 pmy/m³) viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Tiettyyn asunnon huoneeseen painottuvat suuret pitoisuudet voivat antaa viitteitä vaurion sijainnista. Myös yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobilajin esiintyminen useassa asunnon eri tilasta otetussa näytteessä tai toistuvasti eri mittauskerroilla sekä useiden eri indikaattorimikrobien (Taulukko 2.) esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tällaiset löydökset voivat viitata kosteusvaurioon. (Valvira, 2016): Asunnot; taajama, muu kuin talviaika: Sulan maan aikana analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman pitoisuuksiin. Mikäli sisäilmapitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. (Valvira, 2016) Tulkinnan perusteet, muut tilat kuin asuintilat Koulurakennukset, talviaika: Kivirunkoisten koulurakennusten sisäilman talviaikaiset sienipitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m³; vauriotiloissa pitoisuudet ovat usein pmy/m³. Tarkemmat ohjeet tulosten tulkinnasta löytyvät Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot oppaasta (Meklin ja muut 2008). Ohjeistuksen miniminä pidetään vähintään näytettä rakennuksen eri osista ja tiloista (yksittäisissä vauriohavainnoissa riittää vähäisempi). Puurakenteiset koulut ovat usein vanhoja rakennuksia, joiden eristemateriaaleina on käytetty luonnonmateriaaleja (mm. sahanpuru, sammal), mistä syystä ko. tutkimuksessa ei näille voitu määrittää vastaavaa mikrobivaurioon viittaavaa pitoisuustasoa kuin kivirunkoisille kouluille. Vaurion varmistamiseksi tarvitaan myös rakennusteknisiä selvityksiä. Tuotannolliset tilat: Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Toimistotilat, talviaika: Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 pmy/m³ sienipitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 pmy/m³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat: Mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta (Valvira 8/2016) ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. Mikäli ilmanäytteillä kontrolloidaan puhdastilojen kontaminaatioita, ulkoilman ei tulisi merkittävästi vaikuttaa tilojen lajistoon eikä sienipitoisuuksiin.

12 ValkeavuorenKouluA-talo_ILMA_RTC_ xlsb 7/7 (liite 3 ss.) Muut tilat, muu kuin talviaika: Kuten asunnoissa, myös muissa tiloissa verrataan sulan maan aikana sisäilman mikrobipitoisuuksia ja lajistoa ulkoilmaan. Lajistotarkastelu ja kosteusvauriota indikoiva lajisto (kosteusvaurioindikaattorimikrobit) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle (Taulukko 2.). Testausselosteessa tämä lajisto on yksilöity nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu Taulukko 2. Testausselosteen tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreina käytetyt mikrobiryhmät (Valvira 8/2016) ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Testausselosteessa kosteusvaurioon viittaava lajisto yksilöidään ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit: Bakteerit: aktinomykeetit Homesienet: Acremonium Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus ryhmä A. ochraceus, ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus Restricti ryhmä sisältäen A.penicillioides sekä A.restrictus - lajit Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus Usti ryhmä A.ustus sekä ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus versicolor Chaetomium sekä suvuton muoto Botryotrichum Hiivasienet: Sporobolomyces Engyodontium Eurotium Exophiala Fusarium Geomyces Oidiodendron Phialophora sensu lato useita aiemmin sukuun Phialophora kuuluvia lajeja Scopulariopsis Sphaeropsidales ryhmä; erikseen suku Phoma Stachybotrys Trichoderma Tritirachium Ulocladium Wallemia poikkeava lajisto. Muiden kuin Penicillium-suvun sienten esiintymistä valtasukuna sisäilmanäytteissä voidaan pitää talviaikaan epätavanomaisena. Muun lajiston käytöstä tulkinnan tukena on tarkempia ohjeita Valviran ohjeessa (2016). Ylikasvutilanteessa jonkun mikrobin kasvunopeus käytetyllä kasvualustalla on muita huomattavasti nopeampi, jolloin kyseinen mikrobi voi peittää alleen muita pesäkkeitä. Ylikasvu heikentää pesäkemäärän laskennan tarkkuutta. Ylikasvu ei tarkoita ko. mikrobin vallitsevuutta. Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valviran opas 8/ Meklin ja Muut, Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisu C2/2008. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18 Pessi, A-M ja Jalkanen, K Laboratorio-opas: Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät. Suomen Ympäristö- ja terveysalan kustannus. Somerville MC, Rivers JC An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am. Ind. Hyg. Assoc. J. 55: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 (finlex.fi) , Anna-Mari Pessi ja Sirkku Häkkilä Aerobiologian laboratorio Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

13 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 1/7 (liite 3 ss.) Selostepohja, Pessi, Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tiedoksi: Selosteen sisältö: Menetelmä: RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1-3, Turku c / o Vahanen-yhtiöt, laskutus viite: Valkeavuoren koulu tommi.karihtala@vahanen.com kimmo.saksi@vahanen.com, heli.teivainen@vahanen.com ilmanäytteitä 2 kpl (THG-, M2- ja DG18-alustat); laskutettavia näytteitä 1 kpl Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus. Sisäilmanäytteet (6-vaiheimpaktori) Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) ja Laboratorioppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeistusta. Mikrobien viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ ilmaa (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Tiedot näytteenotosta: Kohde: Valkeavuoren koulu B-talo Näytteenotto: ; Tommi Karihtala Näytteet saapuneet laboratorioon: Impaktorityyppi: Ulko-olosuhteet: HK-10 6-vaiheimpaktori, virtaus on säädetty laboratoriossa Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 2 C. RH 88%. Keräyspaikat: Lab. tunniste Näyte B1. Ruokala Bg324 Näyte B2. Liikuntasali Bg325 Analysoijat: Kirsi Mäkiranta, Anna Puisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulu taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Laboratorion virheen vuoksi näytteen B2 (Bg325) yhdestä M2-maljasta (taso 3) puuttui kasvualusta. Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) tulkintaohjeisiin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei ohjeistusta voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan (ks. Liite, 'Muut tilat kuin asuintilat, s. 2). Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) ohjeistuksen mukaan KTL:n oppaan 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu osin em. oppaan, osin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen kriteereihin.

14 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 2/7 (liite 3 ss.) Näyte B1. Ruokala (Bg324) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 19,4 C, RH 25,8% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG-kasvualusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 71 (0 Aktinomykeettipitoisuus (14 vrk): * alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet (M2-kasvualusta) 2 (0 Lajisto lajit pit. tyhjä Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 2 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG18-kasvualusta) 2 (0 Lajisto lajit pit. tyhjä Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus M2-alustalla mitattuna (mesofiiliset sienet) oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan sienipitoisuus DG18-alustalla mitattuna (kserofiiliset sienet) oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa.

15 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 3/7 (liite 3 ss.) Näyte B2. Liikuntasali (Bg325) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ Olosuhteet: lämpötila 16,7 C, RH 31,2% Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG-kasvualusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 318 (0 Aktinomykeettipitoisuus (14 vrk): * alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet (M2-kasvualusta) alle havaintorajan (0 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG18-kasvualusta) 2 (0 Lajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: steriili rihma 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan sienipitoisuus M2-alustalla mitattuna (mesofiiliset sienet) alitti havaintorajan. Yhdeltä sarjan maljalta ei voitu määrittää pesäkemäärää kasvualustan puuttumisen vuoksi. Tutkitun tilan sienipitoisuus DG18-alustalla mitattuna (kserofiiliset sienet) oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Näytekohtaiset huomiot Laboratorion virheen vuoksi yhdestä M2-maljasta (taso 3) puuttui kasvualusta. Näin ollen raportissa esitetty mesofiilisten sienten sienipitoisuus voi olla todellista matalampi.

16 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 4/7 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valviran opas 8/2016). Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti eikä yksittäinen näyte kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Pitkäaikaisen mikrobitason toteamiseksi näytteenotto tulisi toistaa vähintään 2 3 kertaa, esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Ilmanäytteen matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (ks. liite). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilman mikrobilähteet voidaan sulkea pois (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija

17 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 5/7 (liite 3 ss.) ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä: 6-vaihe-impaktiokerääjällä otettu ilmanäyte; mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 2016) sekä Laboratorio-oppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeisiin. Viljelyyn perustuva selvittää vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit. Lajisto tunnistetaan viljelmästä mikroskopoimalla. Tulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Käyttötarkoitus ja merkitys terveyshaitan selvittämisessä (Valvira, 2016) Ilmanäytteillä voidaan arvioida, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -lajisto tavan-omaisia. Tavanomaisesta poikkeava sienipitoisuus tai lajisto voi viitata mikrobikasvustoon. Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos ilmanäytteen tulokset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, on löydyttävä myös muuta näyttöä, jotta toimenpideraja ylittyisi. Ilmanäytteillä havaitun vaurioepäilyn varmistamiseksi tarvitaan aina myös rakennusteknisiä selvityksiä. Näytteenotto ja analyysi (Valvira 2016, Pessi ja Jalkanen, 2018): Laitteisto: 6-vaiheimpaktorikeräin (keräintyyppi ilmoitetaan testausselosteen sivulla 1). Laboratoriosta vuokratuista laitteissa ilmavirtaus on säädetty 28,3 ± 2 % l/min. Muissa laitteissa pitoisuus määritetään näytteenottajan ilmoittaman virtausnopeuden perusteella. Kasvualustat ja -olosuhteet: Kasvatuslämpötila on 25 ± 3 C ja kasvatusajat seuraavasti: pesäkelaskenta 7 vrk, sienimääritys 7 14 vrk sekä aktinomykeettien tyypitys / laskenta 14 vrk. Analysointi: Viljelyyn perustuvaan pitoisuuden määritykseen liittyy sienien osalta suku/lajiryhmätason tunnistus. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktinomykeetit eli sädesienet. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin Taulukko 1. Analyysissä käytetyt kasvualustat Kasvualusta ja lyhenne Tryptoni-hiivauuteglukoosialusta, THG 2 % mallasuute- alusta, M2 Dikloranglyseroli-18- alusta, DG-18 Alustalla kasvavat mikrobit Aktinomykeetit ja muut bakteerit Mesofiiliset sienet; hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit Kserofiiliset sienet, jotka kasvavat muita sieniä kuivemmissa olosuhteissa; materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tulokseen vaikuttavat tekijät Lausunnon kattavuus ja jatkoanalyysin tarve: Laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä. Analyysituloksen merkitystä (viran-omaistutkimuksissa toimenpiderajan ylittymistä, STM:n asetus 545/2015) arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tulkinnassa on huomioitava tulokseen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset. Tämä tulkinta on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Tuloksen toistettavuus: Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti. Siksi yksittäinen näyte ei kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Asunnon pitkäaikaisen mikrobipitoisuustason varmistamiseksi näytteenotto tulisi toistaa useita kertoja, vähintään 2 3 kertaa esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Rakennuksen koko, käyttötarkoitus ja ilmanvaihto- sekä rakenneratkaisut vaikuttavat näytemääriin. Näytemäärä on suhteutettava rakennuksen kokoon, esim. kouluissa ja vastaavissa rakennuksissa suositus on näytettä, ks. Meklin ja muut, 2008). Pelkän ilmanäytteen perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta eikä ilmanäytteillä voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan kuitenkin epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois.

18 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 6/7 (liite 3 ss.) Virhelähteet: Ns. normaaleja mikrobilähteitä ovat rakennuksen normaaliin käyttöön liittyvät tilanteet tai toiminnot, jotka voivat muuttaa sisäilman mikrobipitoisuutta ja lajistoa. Tulkinnan kannalta nämä tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Sisäilman mikrobipitoisuutta nostavat esimerkiksi multaisten juuresten, homehtuneiden elintarvikkeiden tai kukkamullan käsittely, polttopuiden säilyttäminen sisätiloissa, siivoaminen ja lemmikkieläimet sekä niiden kuivikkeet ja ruokatarvikkeet. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Vanhoissa puurakenteisissa rakennuksissa on yleensä käytetty eristemateriaaleina luonnonmateriaaleja, mm. turvetta, hiekkaa, olkia ja sammalta, joissa esiintyy luonnostaan paljon mikrobeja. Mikrobit voivat vapautua rakennuksen sisäilmaan, jolloin rakennuksen taustapitoisuus on tavallista suurempi. Ulkoilman vaikutus: ks. tulkinnan perusteet. Tulkinnan perusteet Asunnot; taajama, talviaika, pitoisuusalueet: Sisäilman - sienipitoisuus yli 500 pmy/m³ on mikrobikasvustoon viittaava. - sienipitoisuudet pmy/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos myös näytteen lajisto poikkeaa tavanomaisesta, on mikrobikasvun esiintyminen todennäköistä. - sienipitoisuus <100 pmy/m³ voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 2). - suuri bakteeripitoisuus (> 4500 pmy/m³) viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Tiettyyn asunnon huoneeseen painottuvat suuret pitoisuudet voivat antaa viitteitä vaurion sijainnista. Myös yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobilajin esiintyminen useassa asunnon eri tilasta otetussa näytteessä tai toistuvasti eri mittauskerroilla sekä useiden eri indikaattorimikrobien (Taulukko 2.) esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tällaiset löydökset voivat viitata kosteusvaurioon. (Valvira, 2016): Asunnot; taajama, muu kuin talviaika: Sulan maan aikana analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman pitoisuuksiin. Mikäli sisäilmapitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. (Valvira, 2016) Tulkinnan perusteet, muut tilat kuin asuintilat Koulurakennukset, talviaika: Kivirunkoisten koulurakennusten sisäilman talviaikaiset sienipitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m³; vauriotiloissa pitoisuudet ovat usein pmy/m³. Tarkemmat ohjeet tulosten tulkinnasta löytyvät Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot oppaasta (Meklin ja muut 2008). Ohjeistuksen miniminä pidetään vähintään näytettä rakennuksen eri osista ja tiloista (yksittäisissä vauriohavainnoissa riittää vähäisempi). Puurakenteiset koulut ovat usein vanhoja rakennuksia, joiden eristemateriaaleina on käytetty luonnonmateriaaleja (mm. sahanpuru, sammal), mistä syystä ko. tutkimuksessa ei näille voitu määrittää vastaavaa mikrobivaurioon viittaavaa pitoisuustasoa kuin kivirunkoisille kouluille. Vaurion varmistamiseksi tarvitaan myös rakennusteknisiä selvityksiä. Tuotannolliset tilat: Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Toimistotilat, talviaika: Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 pmy/m³ sienipitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 pmy/m³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat: Mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta (Valvira 8/2016) ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. Mikäli ilmanäytteillä kontrolloidaan puhdastilojen kontaminaatioita, ulkoilman ei tulisi merkittävästi vaikuttaa tilojen lajistoon eikä sienipitoisuuksiin.

19 ValkeavuorenKouluB-talo_ILMA_RTC_ xlsb 7/7 (liite 3 ss.) Muut tilat, muu kuin talviaika: Kuten asunnoissa, myös muissa tiloissa verrataan sulan maan aikana sisäilman mikrobipitoisuuksia ja lajistoa ulkoilmaan. Lajistotarkastelu ja kosteusvauriota indikoiva lajisto (kosteusvaurioindikaattorimikrobit) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle (Taulukko 2.). Testausselosteessa tämä lajisto on yksilöity nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu Taulukko 2. Testausselosteen tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreina käytetyt mikrobiryhmät (Valvira 8/2016) ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Testausselosteessa kosteusvaurioon viittaava lajisto yksilöidään ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit: Bakteerit: aktinomykeetit Homesienet: Acremonium Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus ryhmä A. ochraceus, ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus Restricti ryhmä sisältäen A.penicillioides sekä A.restrictus - lajit Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus Usti ryhmä A.ustus sekä ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus versicolor Chaetomium sekä suvuton muoto Botryotrichum Hiivasienet: Sporobolomyces Engyodontium Eurotium Exophiala Fusarium Geomyces Oidiodendron Phialophora sensu lato useita aiemmin sukuun Phialophora kuuluvia lajeja Scopulariopsis Sphaeropsidales ryhmä; erikseen suku Phoma Stachybotrys Trichoderma Tritirachium Ulocladium Wallemia poikkeava lajisto. Muiden kuin Penicillium-suvun sienten esiintymistä valtasukuna sisäilmanäytteissä voidaan pitää talviaikaan epätavanomaisena. Muun lajiston käytöstä tulkinnan tukena on tarkempia ohjeita Valviran ohjeessa (2016). Ylikasvutilanteessa jonkun mikrobin kasvunopeus käytetyllä kasvualustalla on muita huomattavasti nopeampi, jolloin kyseinen mikrobi voi peittää alleen muita pesäkkeitä. Ylikasvu heikentää pesäkemäärän laskennan tarkkuutta. Ylikasvu ei tarkoita ko. mikrobin vallitsevuutta. Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valviran opas 8/ Meklin ja Muut, Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisu C2/2008. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18 Pessi, A-M ja Jalkanen, K Laboratorio-opas: Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät. Suomen Ympäristö- ja terveysalan kustannus. Somerville MC, Rivers JC An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am. Ind. Hyg. Assoc. J. 55: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 (finlex.fi) , Anna-Mari Pessi ja Sirkku Häkkilä Aerobiologian laboratorio Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

20 Valkeavuoren koulu_b-talo_ilma_rtc_ xlsb 1/6 (liite 3 ss.) Selostepohja, Pessi, Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1-3, Turku ei laskutusta tommi.karihtala@vahanen.com, kimmo.saksi@vahanen.com, heli.teivainen@vahanen.com Selosteen sisältö: Menetelmä: ilmanäytteitä 1 kpl (THG-, M2- ja DG18-alustat) Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus. Sisäilmanäytteet (6-vaiheimpaktori) Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, 2016) ja Laboratorioppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeistusta. Mikrobien viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ ilmaa (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Tiedot näytteenotosta: Kohde: Valkeavuoren koulu, B-talo Näytteenotto: ; Tommi Karihtala Näytteet saapuneet laboratorioon: Impaktorityyppi: Ulko-olosuhteet: Andersen 6-vaiheimpaktori, virtaus on säädetty laboratoriossa Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -10 C. RH 81%. Keräyspaikat: Lab. tunniste Näyte B3. Liikuntasali Bg438 Analysoijat: Marika Viljanen Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulu taajamassa. Koneellinen tulo ja poistoilma Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) tulkintaohjeisiin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei ohjeistusta voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan (ks. Liite, 'Muut tilat kuin asuintilat, s. 2). Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) ohjeistuksen mukaan KTL:n oppaan 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu osin em. oppaan, osin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen kriteereihin.

21 Valkeavuoren koulu_b-talo_ilma_rtc_ xlsb 2/6 (liite 3 ss.) Näyte B3. Liikuntasali (Bg438) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ M2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ DG18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 pmy/m³ Tulokset: pmy/m³ Bakteerit (THG-kasvualusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 151 (0 Aktinomykeettipitoisuus (14 vrk): * 2 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet (M2-kasvualusta) 27 (0 Lajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 19 Chalara 2 Cladosporium 2 Spiniger 2 Tritirachium * 2 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG18-kasvualusta) 12 (0 Lajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 7 steriili rihma 5 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitussa tilassa havaittiin pieniä määriä aktinomykeettejä. Tutkitun tilan sienipitoisuus M2-alustalla mitattuna (mesofiiliset sienet) oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan sienipitoisuus DG18-alustalla mitattuna (kserofiiliset sienet) oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa.

22 Valkeavuoren koulu_b-talo_ilma_rtc_ xlsb 3/6 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valviran opas 8/2016). Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti eikä yksittäinen näyte kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Pitkäaikaisen mikrobitason toteamiseksi näytteenotto tulisi toistaa vähintään 2 3 kertaa, esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Ilmanäytteen matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (ks. liite). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilman mikrobilähteet voidaan sulkea pois (Pessi ja Jalkanen, 2018). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Satu Saaranen FL, laboratoriopäällikkö Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

23 Valkeavuoren koulu_b-talo_ilma_rtc_ xlsb 4/6 (liite 3 ss.) ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä: 6-vaihe-impaktiokerääjällä otettu ilmanäyte; mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta perustuvat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 2016) sekä Laboratorio-oppaan (Pessi ja Jalkanen, 2018) ohjeisiin. Viljelyyn perustuva selvittää vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit. Lajisto tunnistetaan viljelmästä mikroskopoimalla. Tulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Käyttötarkoitus ja merkitys terveyshaitan selvittämisessä (Valvira, 2016) Ilmanäytteillä voidaan arvioida, ovatko asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet ja -lajisto tavan-omaisia. Tavanomaisesta poikkeava sienipitoisuus tai lajisto voi viitata mikrobikasvustoon. Toimenpideraja on terveydensuojeluvalvonnan kynnysarvo sille, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos ilmanäytteen tulokset viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen, on löydyttävä myös muuta näyttöä, jotta toimenpideraja ylittyisi. Ilmanäytteillä havaitun vaurioepäilyn varmistamiseksi tarvitaan aina myös rakennusteknisiä selvityksiä. Näytteenotto ja analyysi (Valvira 2016, Pessi ja Jalkanen, 2018): Laitteisto: 6-vaiheimpaktorikeräin (keräintyyppi ilmoitetaan testausselosteen sivulla 1). Laboratoriosta vuokratuista laitteissa ilmavirtaus on säädetty 28,3 ± 2 % l/min. Muissa laitteissa pitoisuus määritetään näytteenottajan ilmoittaman virtausnopeuden perusteella. Kasvualustat ja -olosuhteet: Kasvatuslämpötila on 25 ± 3 C ja kasvatusajat seuraavasti: pesäkelaskenta 7 vrk, sienimääritys 7 14 vrk sekä aktinomykeettien tyypitys / laskenta 14 vrk. Analysointi: Viljelyyn perustuvaan pitoisuuden määritykseen liittyy sienien osalta suku/lajiryhmätason tunnistus. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktinomykeetit eli sädesienet. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin Taulukko 1. Analyysissä käytetyt kasvualustat Kasvualusta ja lyhenne Tryptoni-hiivauuteglukoosialusta, THG 2 % mallasuute- alusta, M2 Dikloranglyseroli-18- alusta, DG-18 Alustalla kasvavat mikrobit Aktinomykeetit ja muut bakteerit Mesofiiliset sienet; hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit Kserofiiliset sienet, jotka kasvavat muita sieniä kuivemmissa olosuhteissa; materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan pmy/m³ (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tulokseen vaikuttavat tekijät Lausunnon kattavuus ja jatkoanalyysin tarve: Laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä. Analyysituloksen merkitystä (viran-omaistutkimuksissa toimenpiderajan ylittymistä, STM:n asetus 545/2015) arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Tulkinnassa on huomioitava tulokseen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset. Tämä tulkinta on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Tuloksen toistettavuus: Sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti. Siksi yksittäinen näyte ei kuvaa pitoisuustasoa luotettavasti. Asunnon pitkäaikaisen mikrobipitoisuustason varmistamiseksi näytteenotto tulisi toistaa useita kertoja, vähintään 2 3 kertaa esimerkiksi viikon välein (Valvira 8/2016). Rakennuksen koko, käyttötarkoitus ja ilmanvaihto- sekä rakenneratkaisut vaikuttavat näytemääriin. Näytemäärä on suhteutettava rakennuksen kokoon, esim. kouluissa ja vastaavissa rakennuksissa suositus on näytettä, ks. Meklin ja muut, 2008). Pelkän ilmanäytteen perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta eikä ilmanäytteillä voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Yksittäisessä näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan kuitenkin epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois.