Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet

Transkriptio

1 1(11) Linnalan koulu Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet KUMPPANUUSTALO Honkaharju 7, Imatra Raportointipäivä Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

2 2(11) Linnalan koulu JOHDANTO Tämä vanhan koulurakennuksen sisäilmankuntotutkimus on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehtyjen tarkastuksen, materiaali- ja ilmanäytteiden oton perusteella. Kuntotutkimuksen tarve perustuu; 1950-luvulla rakennetussa koulurakennuksessa käyttäjien havaitsemat poikkeamat sisäilman laadussa Tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, jossa selvitetään sisäilman laatu. Tavoitteena on antaa useita vaihtoehtoja korjaustöiden suorittamiseksi. Tutkimuksen kohteena oli koulurakennus, joka koostuu itse koulurakennuksesta ja siihen yhteen rakennetusta asuinkerrostalosta. Rakennus on 3 kerroksinen ja kellarillinen. Kellarikerroksessa sijaitsevat tekniset tilat, ruokala, keittiö, varastotiloja ja työtoiminnan tiloja. 1 ja 2 kerroksissa on pääasiassa vanhoissa luokkahuoneissa erilaisia toimistokäytössä olevia tiloja. 3-kerroksessa sijaitsee työtoiminnan työskentelytilat. Rakennus on alkujaan rakennettu 1950 luvulla, aikojen saatossa rakennuksen eritilojen käyttötarpeen mukaan niitä on muutoskorjattu. Viimeisimpänä korjaustyönä on suoritettu itse päärakennusosan luokkahuoneiden ikkunoiden uusiminen. Rakenteiden kuntokatselmuksella pyrittiin selvittämään sisäilman laatua heikentävät kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet ja rakenneosat. Materiaali ja ilmanäytteiden avulla pyrittiin selvittämään sisäilman laatua. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

3 3(11) Linnalan koulu TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT TUTKIMUKSEN SUORITTAJA Raksystems Insinööritoimisto Oy Puotikatu Lahti p kari.hassinen@raksystems.fi, TILAAJA / OMISTAJA Imatran Tilat Liikelaitos c/o Imatran Yh-Rakennuttaja Oy Jyri Honkasalo Esterinkatu Imatra KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kohteen tiedot Kohde Kumppanuustalo Lähiosoite Honkaharju 7 Postinumero- ja toimipaikka Imatra Rakennustyyppi Koulurakennus Tilavuus Kerrosala Valmistumisvuosi 1950-luku Kerrosluku 2-3 ja kellarikerros TARKASTUKSESSA KÄYTETYT MITTALAITTEET JA VÄLINEET Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter (kalibroitu 12/2014) Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu 1 / 2015) Porakone Savuampullit Ilmanäytteiden ( andersen) otossa käytettiin analyysivastausten laatija laboratorion lähettämiä laitteita Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

4 4(11) Linnalan koulu TUTKIMUKSEN LAAJUUS Tarkastuksen alussa suoritettiin kohteessa tarvekartoitus riskirakenteiden selvittämiseksi. Tarvekartoituksessa suoritettiin kosteusmittauksia eri rakenteisiin. Tekniseltä isännöitsijä Jyri Honkasalolta kyseltiin kiinteistössä aikaisemmat suoritetut vaurio- ja muutostyöt. Myös henkilökunnalta kyseltiin heidän kokemuksiaan tiloissa oleskelusta. Kohteeseen suoritettiin sisäilman mikrobimittaus, jolla pyrittiin selvittämään sisäilmassa olevien mikrobien määrää ja lajistoa. Rakenneavauksia suoritettiin välipohja- ja ulkoseinärakenteisiin, joista otettiin myös materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. KOHTEEN AIKAISEMMIN TIEDOSSA OLEET RISKIALTTIIT RAKENTEET alkuperäiset ikkunat 8 asuinosa, liikuntasali, kellari ja käytävät 3-kerroksen puurakenteiset yläpohja- ja seinärakenteet osittain toteutettu koneellinen poistoilmanvaihto, joka oli suljettu 3-kerroksen osalta Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

5 5(11) Linnalan koulu Rakennetutkimukset: Rakennetutkimus suoritettiin pääosiltaan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Mikrobinäytteet: Mikrobinäytteitä otettiin 6-vaiheimpaktorilla sisäilmasta. 5. RAKENNUSTEKNISET KUNTOTUTKIMUKSET Ulkoseinärakenteet: Ulkoseinien rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havainnoin. Ulkoseinien todellista rakennetta selvitettiin poraamalla 2-kerroksen ulkoseinään reikä. Ulkoseinärakenne oli seuraava (sisältä päin lukien) rappaus 20 mm savitiili n. 300 mm mineraalivillaeriste n. 20 mm savitiili n. 150 mm roiskerappaus Ulkoseinän rakennetta eristeeseen saakka Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

6 6(11) Linnalan koulu Välipohjarakenteet: Välipohjarakenteita rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Välipohjarakenteita rakennetta selvitettiin poraamalla 1 / 2-kerroksen ja 2 / 3-kerroksen välipohjiin reiät. Välipohjarakenteet 1 ja 2 kerrosten välillä ( ns. alalaattapalkisto) olivat seuraavat: lattiapinnoite ( vinyylilaatta ) sisältää asbestia tasoitekerros mm pintabetonilaatta mm teräsbetonilaatta mm muottilaudoitus n. 20 mm ( lahoamisvaiheessa ) ilmarako n mm teräsbetoninen alalaatta mm huoneen kattopinnoite Välipohjan ylälaatan rakennetta Ylälaatan alla on muottilaudoitus joka on laho- ja kosteusvaurioitunut ( vinyylilaatan liima sisältää asbestia ) Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

7 7(11) Linnalan koulu Välipohjarakenteet 2 ja 3 kerrosten välillä ( ns. alalaattapalkisto) olivat seuraavat: lattiapinnoite ( muovimatto ) tasoitekerros mm pintabetonilaatta mm muottilaudoitus n. 20 mm ( lahoamisvaiheessa ) ilmarako n mm teräsbetoninen alalaatta mm huoneen kattopinnoite pintalaatan alla on lahoamisvaiheessa oleva muottilaudoitus Yläpohjarakenteet: Yläpohjarakenteita rakenteita selvitettiin tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Yläpohjarakenteissa havaittiin runsaasti vanhoja kosteusvaurioita. Kosteusvauriot olivat pääosiltaan kattoikkunoiden läheisyydessä. Vesikaton vinouden vuoksi kosteusvaurioita havaittiin olevan lisäksi kattoikkunoiden kohdalla sivuseinissä. 6 ILMANVAIHTO Rakennuksen ilmanvaihto on pääosiltaan painovoimainen, mutta osittain rakennuksessa on toiminnassa koneellinen poistoilmanvaihto. Kaksi eri ilmanvaihtojärjestelmää ei sovi samoihin tiloihin, koska ilmavirtausten suunnitelmallisuus puuttuu. Epäpuhdasta ilmaa kulkeutuu sisätiloihin hallitsemattomasti. Rakennuksen ilmanvaihto on johtuen säänvaihtelujen mukaan joko korkea ylipaine tai alipaine, jota vielä osittainen koneellinen poistoilmanvaihto edesauttaa. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

8 8(11) Linnalan koulu 7 MUUT TUTKIMUKSET Sisäilman mikrobit: Näytekohta Näytteessä todetut kosteusvauriomikrobit Tulkinta 1. Koulutustila 211 Aspergillus versicolor Mikrobikasvusto 2. 2-krs toimistotila Pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Ei aktiivista mikrobikasvustoa 3. 3-krs työtilan etuosa Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus versicolor Mikrobikasvusto 4. 1-krs käytävä Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus ryhmiä Mikrobikasvusto 5. Kellarikerroksen käytävä Aktinomykeettejä (toksisia) Aspergillus ryhmiä Mikrobikasvusto Raporttiin sisältyvän näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

9 9(11) Linnalan koulu Materiaalinäytteet: Rakenneavausten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Näytekohta Materiaali Tulkinta 1. Välipohja 1 / 2-krs koulutustila 211 Muottilauta Näytemateriaalissa näkyvä tummentuma (vihertävää ja mustaa) sekä sinistymää. 2. Ulkoseinä Mineraalivilla Ei aktiivista mikrobikasvustoa 3. Katon sisäverhouslevy koulutustila 211 Huokoinen kuitulevy Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa 4. Ulkoseinän puukiila koulutustila 211 Puu Näytemateriaalissa näkyvä kosteus tummentuma. 5. Välipohja 2/3-krs Pahvi Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa 6. 3-krs katon sisäverhouslevy Huokoinen kuitulevy Näytemateriaalissa esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytemateriaalissa näkyvää kosteus tummentumaa. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

10 10(11) Linnalan koulu 8. YHTEENVETO Mikrobikasvusto: Kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa havaittiin sisäilmasta otetuissa näytteissä kaikista kerroksista ja näytteidenottotiloista. Pääasiallisena syynä vaurioon ovat: Painovoimainen ja osittainen koneellinen poistoilmanvaihto. Välipohjarakenteiden reuna-alueilla tapahtuva betonimuotin lahoaminen, jolloin sisäilmaan kulkeutuu runsaasti mikrobeja vuotoilman mukana. Välipohjarakenteiden (ylä- ja alalaatan välinen tila) sisällä olevissa ilmatiloissa havaittiin tarkastushetkellä erittäin voimakkaita ilmavirtauksia. Välipohjirn ilmavirtaukset Luokan 211 ulkoseinään tehdyn avauksen kohdalla havaittiin että tiilirakenteisen ulkoseinärakenteen läpi on tullut viistosateesta johtuvaa kosteutta sisäpinnoille. Eri kerroksista kulkeutuu epäpuhdasta ilmaa toisiin tiloihin. Kellarikerroksessa on havaintojen mukaan runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobipitoisuuksia. Rakennuksessa nyt suoritetun sisäilmamittauksen perusteella on havaittu homemyrkkyjä tuottavia mikrobeja. Nyt havaituista mikrobeista voi aiheutua terveydellistä haittaa tiloissa oleskeleville. (Terveydensuojelulaki 763/1994, 1, 26, 27, Tsl muutos /1223, 32, 53 ). Suosittelen rakennuksen poistamista käytöstä. 9. TOIMENPIDE-EHDOTUS Pikaisesti tehtävät toimenpiteet (toimenpiteet, joiden avulla vähennetään terveydelle haitallisten epäpuhtauksien vaikutus sisäilmaan) Ilmastoinnin ilmavirtausten säätäminen suunnitelmien mukaisiksi Ilmavirtauksien säätö siten ettei eri kerroksiin pääse kulkeutumaan kellari- ja liikuntasalitiloista tuloilmaa. Eri kerrosten välisten ilmavirtojen estäminen erillisillä väliaikaisilla seinäratkaisuilla Kellaritilan (? onko käytännössä mahdollista? ) ja liikuntasalitilojen käyntiovien tiivistäminen riittävästi, ettei tiloista pääse epäpuhdasta vuotoilmaa kulkeutumaan muualle sisätiloihin. Väistötilojen hankinta korjaussuunnittelun ja korjaustöiden ajaksi. Kosteusvaurioiden laajuuden selvittäminen rakenneavauksin. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

11 11(11) Linnalan koulu Lähiaikoina tehtävät toimenpiteet Korjaustöiden kustannusten selvittäminen ja niiden aloittamisesta päättäminen. Peruskorjaus ( peruskorjauksessa toteutettavat sisäilmakorjaustyöt ) Välipohjarakenteiden uusiminen 3-krs ulkoseinä ja yläpohjarakenteiden uusiminen IV-laitteistojen kokonaisvaltainen uusiminen erillisen ilmanvaihtosuunnitelman mukaan Vanhojen käytöstä poistettujen hormistojen purkaminen / täyttäminen ilmatiiviiksi Salaojituksen ja sadevesiviemäröinnin asentaminen rakennuksen ympärille Sokkelien vedeneristysten uusiminen Ulkopuolisen routaeristyksen asentaminen Maanvastaisten lattiarakenteiden ja niiden eristysten uusiminen (kellari) Ulkoseinien mahdollinen lisäeristys Olemassa olevien alkuperäisten ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen Kellaritilojen käyttötarkoituksen selvittäminen jatkossa Lahdessa RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kari Hassinen, Rkm Rakennusterveysasiantuntija RTA P kari.hassinen@raksystems.fi Liitteet: Testausseloste ilmanäyte 6-vaiheimpaktoruikerääjällä , TYYK, Aerobiologian yksikkö Testausseloste materiaalinäyte suoraviljely , TYYK, Aerobiologian yksikkö Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

12 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 14; liiteosa 2 ss.) Tunniste: Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tiedoksi: Menetelmä: Raksystems insinööritoimisto Oy / Kari Hassinen Puotikatu 7, Lahti Raksystems insinööritoimisto Oy tilaajalle kari.hassinen@raksystems.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 15 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Andersen Kohde: Kumppanuustalo, Imatra Näytteenottaja: Näytteenottopvm: Raksystems insinööritoimisto Oy / Kari Hassinen Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila - 5 C. RH 65%. Saapumispvm: Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat Koulutustila 211 Aj955 - Aj957 Sarjat Toimistotila Aj958 - Aj960 Sarjat Ompelimon etuosa Aj961 - Aj963 Sarjat krs, käytävä Aj964 - Aj966 Sarjat Kellarikerros, käytävä Aj967 - Aj969 Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen, Oskari Talvitie / Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on kopioitu liitteeksi ja talletettu laboratorion arkistoon. Koulurakennus (toimistona) taajamassa. Koneellinen poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Nyt raportoitavissa tuloksissa tulkinta perustuu yksittäisten tilojen kohdalla Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin. Selvitettäessä toimistotilojen mikrobivaurioita tätä ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan Kosteusvauriotyöryhmän muistion (STM, 2009) mukaista tulkintaa (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla). Vaurioitumattomien toimistorakennusten sisäilmassa sieni- itiöpitoisuudet ovat yleensä hyvin matalia (2-45 cfu/m3) ja TTL:n tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m3 sieni- itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen.

13 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 2/14 (liite 3 ss.) Sarjat Koulutustila 211 (Aj955 - Aj957) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 17% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 133 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 32 Penicillium 29 Cladosporium 4 Trichoderma *ª 4 Muut ryhmät: steriili rihma 14 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 83 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 72 Penicillium 54 Aspergillus sydowii *ª 11 Aspergillus ochraceus *ª 4 Aspergillus ryhmä Restricti * 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 145 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

14 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 3/14 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaava sieniryhmä (Aspergillus versicolor), mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

15 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 4/14 (liite 3 ss.) Sarjat Toimistotila (Aj958 - Aj960) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 17% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 158 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 7 Penicillium 7 Aspergillus ochraceus *ª 4 Hiivasienet: 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 22 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 36 Hiivasienet: 4 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 44 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

16 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 5/14 (liite 3 ss.) Sarjat Ompelimon etuosa (Aj961 - Aj963) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 17% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 913 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 28 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 25 Aspergillus versicolor *ª 18 Aspergillus fumigatus *ª 4 Chrysonilia 4 Paecilomyces variotii *ª 4 Hiivasienet: 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 62 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 461 Aspergillus versicolor *ª 355 Eurotium * 8 Paecilomyces variotii *ª 4 Muut ryhmät: steriili rihma 40 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 868 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

17 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 6/14 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi vallitsevana kosteusvaurioon viittaava sieniryhmä (Aspergillus), mitä voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Mesofiilinen lajisto: Nopeakasvuiset sienet (Chrysonilia) ovat saattaneet peittää muita kasvustoja alleen ja näin ollen ilmoitetut sienten cfu- pitoisuudet voivat olla todellista matalampia. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin yhtenä vallitsevana lajina kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor). Tulkinnan perusteet, ks. liite.

18 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 7/14 (liite 3 ss.) Sarjat krs, käytävä (Aj964 - Aj966) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 15% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 938 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 7 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 94 Aspergillus versicolor *ª 11 Cladosporium 7 Aspergillus sp. 4 Muut ryhmät: steriili rihma 4 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 120 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 101 Aspergillus versicolor *ª 11 Cladosporium 7 Aspergillus fumigatus *ª 4 Aspergillus sp. 4 Hyalodendron 4 Hiivasienet: 4 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 142 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

19 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 8/14 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

20 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 9/14 (liite 3 ss.) Sarjat Kellarikerros, käytävä (Aj967 - Aj969) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 14% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 1280 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 39 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 161 Aspergillus versicolor *ª 66 Aspergillus sp. 7 Cladosporium 7 Aspergillus niger 4 Hiivasienet: 18 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 270 Kserofiiliset sienet (DG elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 317 Aspergillus versicolor *ª 195 Aspergillus sp. 30 Cladosporium 15 Aspergillus ryhmä Restricti * 12 Paecilomyces sp.*ª 8 Aureobasidium 4 Eurotium * 4 Hiivasienet: 4 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 589 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

21 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 10/14 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin yhtenä vallitsevana lajina kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa (Aspergillus versicolor). Tulkinnan perusteet, ks. liite.

22 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 11/14 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija

23 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 12/14 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyte&y menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpak4okerääjällä ote&una. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimi&auksilla selvitetään ovatko tutkitun 4lan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimi&auksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellari4lassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta i4öitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisä4loihin. Näy9eeno9o Ilmanäy&een o&oon on käyte&y 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat 4edot ovat rapor4n sivulla 1. Analysoin> Näy&een analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyte&y Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esite&yjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon lii&yy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korja&u käy&äen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, ak4nomykee4t 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykee4t dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiak4ivisuusvaa4mus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboin4lämpö4la 25 C inkuboin4aika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, ak4nomykeet- 4en tyypitys vrk. Tulokseen vaiku9avat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole o&anut näy&eitä, laboratorion lausunto koskee vain tutki&uja näy&eitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaiku&avat tekijät on näy&eeno&ajan vastuulla. Tuloksen toiste9avuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näy&eitä tulisi o&aa useita (vähintään 2-3 näyte&ä). Mita&u matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuu&a raken- nuksessa. Muissa sisä4loissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksi&äisessäkin näy&eessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuo&avat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollises4 vaiku&avat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaas4 huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pol&opuita, ilmanäy&een tutkiminen ei todennäköises4 kuvaa luote&avalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobial4stusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.

24 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 13/14 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) ak4nomykeeb- i4öpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava ak4nomykeeb- i4öpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin ak4nomykeeben kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei vii&aa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puu&eellisesta ilmanvaihdosta. sieni- i4öpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- i4öpitoisuus, cfu/m 3 : kohonnut sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaises4 poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näy9eet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon vii&aavina on tässä rapor4ssa esite&y mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaises4 ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon vii&aava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksi&äisen kosteusvaurioon vii&aavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri 4lassa otetussa näy&eessä tai useiden eri indikaa&orimikrobien esiintyminen samassa näy&eessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tie&yjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) i4öiden yksi&äisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäy&eessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollises4 toksisina eli myrkkyjä tuo&avina. Tämä merkitsee sitä, e&ä mainitun mikrobiryhmän (esim. ak4nomykee4t) 4edetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien 4edetään tuo&avan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut >lat kuin asuin>lat Tuotannolliset >lat Tuotannollisissa 4loissa on mahdollista, e&ä 4loissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman e&ä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdi&ava 4lannekohtaises4. Koulurakennukset Selvite&äessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäy&ein voidaan tulosten tulkinnassa käy&ää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvi&ämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- i4öpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista ote&ujen näy&eiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksi&äisten näy&eiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-

25 Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Kumppanuustalo_ILMA_Raks_ xlsb 14/14 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään rakennuksen eri 4loista ote&ua näyte&ä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuu&a ole, yksi&äisten 4lojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto>lat Toimisto4loissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- i4öpitoisuus toimistoilmassa vii&aa selväs4 sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katso&ava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muis4o, 2009). Sairaalat, puhdas>lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason >lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdas4loihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyte&äessä aerobiologisia ilmanäy&eitä kontrolloimaan puhdas4lojen mahdollisia kontaminaa4oita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin 4laan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi i4öitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuo&eita, joille sisä4loissa oleskelevat al4stuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poiste&u, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivate&u. Kosteusvaurio on väli&ömäs4 korja&ava ja vaurioon johtaneet syyt poiste&ava. Al4stumisesta saa&aa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun al4stus keskeytyy tai lakkaa. Al4stuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitys4einfek4oita tai kehi&yä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Al4stuksen on ha- vai&u lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisä4etoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen lii&yvistä mi&auksista sekä kor- jausten yleisperiaa&eista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pure&aessa vapautuu ympäristöön runsaas4 mikrobeja, jotka voivat levitä muihin 4loihin ja aiheu&aa hai&aa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- kor4ssa Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkor4ssa Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vii9eet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - leh4, Pori ss. Kosteusvauriotyöryhmän muis4o: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. h&p://urn.fi/urn:isbn: Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvi&ämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/ ss. Ratu korb: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennus4eto Oy. Helsinki RT korb: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennus4eto Oy. Helsinki Somerville MC, Rivers JC An alterna4ve approach for the correc4on of bioaerosol data collected with mul4ple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55:

26 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely 1 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: Tiedoksi: Raksystems insinööritoimisto Oy / Kari Hassinen Puotikatu 7, Lahti Raksystems insinööritoimisto Oy Tilaajalle kari.hassinen@raksystems.fi Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 6 kpl Näytetiedot: Kohde: Kumppanuustalo Näytteenottaja: Raksystems insinööritoimisto Oy / Kari Hassinen Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 1. Välipohja I/II kerros (puu) Aj949 Näyte 2. Ulkoseinä (lasivilla) Aj950 Näyte 3. VP, sisälevy (huokoinen kuitulevy) Aj951 Näyte 4. Ulkoseinä, kiilapala (puu) Aj952 Näyte 5. 3 kerros, lattia (pahvi) Aj953 Näyte 6. 3 kerros, kattolevy (huokoinen kuitulevy) Aj954 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / OT Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (MA- 2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet ( Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) kasvatuslämpötila 25 C kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio vrk Sirkku Häkkilä, Raisa Ilmanen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (+++/++++) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (++/+++/++++) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan.

27 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 1. Välipohja I/II kerros (puu) Aj949 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet (MEA elatusalusta) Yht. + Homesienet Penicillium + Hiivasienet + Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. - ei kasvua Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa näkyvä tummentuma (vihertävää ja mustaa) sekä sinistymää.

28 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Näyte 2. Ulkoseinä (lasivilla) Aj950 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. ++ Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet (MEA elatusalusta) Yht. ++ Homesienet Penicillium + Phoma * (+) Fusarium *ª (+) Hiivasienet + Muut ryhmät: steriili rihma (+) Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. + Homesienet Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaali märkää.

29 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Näyte 3. VP, sisälevy (huokoinen kuitulevy) Aj951 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet (MEA elatusalusta) Yht. + Homesienet Aspergillus fumigatus *ª + Aspergillus sydowii *ª + Penicillium + Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. + Homesienet Aspergillus fumigatus *ª + Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näyte 4. Ulkoseinä, kiilapala (puu) Aj952 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet (MEA elatusalusta) Yht. + Homesienet Penicillium + Hiivasienet + Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. + Homesienet Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa.

30 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Näyte 5. 3 kerros, lattia (pahvi) Aj953 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet (MEA elatusalusta) Yht. + Homesienet Acremonium *ª (+) Aspergillus versicolor *ª (+) Penicillium (+) Hiivasienet + Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. (+) Homesienet Eurotium * (+) Aspergillus versicolor *ª (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

31 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 6 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Näyte 6. 3 kerros, kattolevy (huokoinen kuitulevy) Aj954 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. ++ Homesienet Penicillium ++ Aspergillus fumigatus *ª (+) Paecilomyces variotii *ª (+) Hiivasienet + Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. ++ Homesienet Chrysonilia + Eurotium * + Penicillium + Aspergillus niger (+) Paecilomyces variotii *ª (+) Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa tummentumaa.

32 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 7 / 7 Kumppanuustalo_MAT_Raks_ docx Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Näyte 1. Näyte 2. Näyte 3. Näyte 4. Näyte 5. Näyte 6. Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Ei aktiivista mikrobikasvustoa. Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Käytössä oleva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohja- rakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa tässä raportissa käytettyjä tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. Turussa Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys- lehti, Pori ss. Tulonen Krista Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusmenetelmien vertailu. Insinöörityö. Turku AMK, biotekniikka