Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 307/11.01.03/2013 39 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2013. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - pintavesihavaintopaikat - pohjavesihavaintopaikat Yleistä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman 8.3.2006 korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Vuoden 2013 tarkkailu perustuu yhteistarkkailuohjelmaan, jonka työohjelma on päivätty 19.9.2012. Tarkkailuvelvollisia ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy (Ekopark Espoo). Tarkkailusta vastasi ja vuosiyhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Raportin kartat pintavesi- ja pohjavesihavaintopaikoista ovat oheismateriaalina. Raportti on lähetty sähköpostitse lautakunnan jäsenille ja se on nähtävissä kokouksessa. Seuraavassa käsitellään vuoden 2013 tarkkailun tulokset vuosiyhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit Vuosi 2013 oli suppean tarkkailun vuosi, jolloin kaikki määritykset tehdään normaalin analyysivalikoiman mukaisesti. Takapellon alueelle asennetuista kahdesta uudesta pohjavesiputkesta vedenlaatu tutkittiin käyttäen laajaa analyysivalikoimaa.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 2 / 2 Vesinäytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Järvillä käydään maaliskuussa ja elokuussa. Yksityiskaivoista näytteitä otetaan kerran vuodessa. Tarkkailuun kuului 32 pintavesihavaintopaikkaa ja 42 pohjavesiputkea. Talousvesinäyte otettiin 9 yksityiskaivosta. Viemäriin johdettavat vedet Jätteenkäsittelyalueella muodostuvista vesistä kuormitetuimmat kerätään tasausaltaaseen (TAL 1), josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä 491 923 m 3 (1 348 m 3 /d). Jätevesimäärä oli 18 % pienempi kuin vuonna 2012, mikä johtui edellisvuotta pienemmästä sademäärästä. Suomenojalle pumpattu vesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Veden haittaainepitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen havaintoputkessa P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen havaintoputkessa KP5A/11 maanläjityksen vaikutusta kuvastivat mm. suuri sähkönjohtavuus ja veden metallipitoisuudet. Kalliosuon maanläjitysalueen putkista ei saatu näytteitä. Putket asennetaan uudelleen keväällä 2014. Pintavedet Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuon ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta vesiä tulee myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen valumavesien havaintopaikalla P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta. Sähkönjohtavuus sekä kloridi-, sulfaatti-, typpi- ja rauta-, kalsium- ja natriumpitoisuudet olivat suuria kuten edellisinäkin vuosina. Havaintopaikan kautta johdetaan noin puolet Ämmässuontien läjitysalueen valunnasta. Lännensuonojan havaintopaikka P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien kokonaisvaikutusta. Toiminta-alueen vaikutus näkyi muutamaa edellistä vuotta selvemmin ojanveden laadussa.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 3 / 3 Nupurinjärven vedenlaadussa ei todettu toiminta-alueelta tulevan kuormituksen vaikutusta. Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat vedet Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperän järveen, ja siitä edelleen kohti Loojärveä. Kolmperään laskevan puron havaintopaikan P1 vesi on tyypillistä suoalueen hapanta ja humus- ja rautapitoista vettä. Kolmperä on lievästi rehevä ja humusvetinen järvi. Ämmässuon kaatopaikan laajennusosan alueelta laskevan avo-ojan (P6) vedenlaatu ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevissa vesissä. Havaintopaikan P6 tuloksista laskettu Loojärveen päätyvä kuormitus oli typen osalta 1,2-5,5 kg/d ja fosforin osalta 0,01-0,12 kg/d. Loojärven valuma-alueelta tuleva muu kuormitus (maanviljely, metsätalous, haja-asutus ja luonnonhuuhtouma) on typen osalta suuruusluokkaa 100 kg/d ja fosforin osalta suuruusluokkaa 10 kg/d (Paavo Ristola Oy 2005). Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat vedet Ämmässuonpuron kautta Loojärveen päätyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja hulevesiä sekä Ämmässuontien maanläjitysalueen ja rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosan valumavesiä. Kuormitusvaikutukset olivat selvimmin havaittavissa toimintaalueen lähellä sijaitsevilla havaintopaikoilla P2 ja P8. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen vaikutusta ilmensi havaintopaikan P2 suuri kemiallinen hapenkulutus ja myös mm. suuri sähkönjohtavuus ja typpi-, barium- ja rautapitoisuudet. Ämmässuonpuron itäisen haaran (kaakkoisen avo-ojan) havaintopaikan P8 vedenlaadussa näkyi jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama kuormitus kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena ja typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina kuten aiempinakin vuosina. Ojaveden sähkönjohtavuus oli suurempi kuin vuonna 2012, mutta typpi- ja sulfaattipitoisuudet olivat pienempiä. Ämmässuonpuron läntisen haaran (Ämmässuonoja) alkupään havaintopaikalla P3b toiminta-alueen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Ämmässuonojan ravinne- ja rautapitoisuudet olivat pienempiä kuin vuonna 2012, mutta sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat suurempia. Toiminta-alueen vesillä ei havaittu olevan vaikutusta Loojärven vedenlaatuun. Gumbölenjokeen laskevat vedet Kompostointikentän koillispuolelta saa alkunsa Gumbölenjokeen laskeva oja, johon tulee vesiä Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kentältä, Rudus
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 4 / 4 Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alueelta, Kulmakorven maanläjitysalueelta ja Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueelta. Gumbölenjokeen laskevien vesien havaintopaikoista kuormitteisin oli havaintopaikka K3. Alueella tehdyt louhinnat näkyivät mm. sähkönjohtavuudessa ja kloridi-, sulfaatti ja typpipitoisuuksissa. Kulmakorven purossa (K5) toiminta-alueen vaikutus näkyi ajoittain räjähdysaineperäisen typen suurina pitoisuuksina. Gumbölenjoessa (KDM1) ei havaittu toiminta-alueen vaikutuksia. Mankinjoen kautta laskevat vedet Mankinjoen kautta laskevia vesiä seurataan havaintopaikoilla K6 ja K7. Niillä vedenlaatu oli huonontunut edellisiin tarkkailuvuosiin verrattuna. Sähkönjohtavuus ja kloridi-, sulfaatti- ja typpipitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2012. Muutos johtuu vuonna 2012 toteutetusta Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueen poistovesien ohjaamisesta pois Dämmanin valuma-alueelta kohti Mankinjokea. Pohjavedet Ämmässuon ja Kulmakorven alue on kallioaluetta, jossa maakerros on ohut. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kallioisten mäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjavesien muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedessä on usein vähän happea ja useiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veteen verrattuna. Maaperän hienojakoisuuden takia vesi on usein sameaa. Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus pohjaveteen oli havaittavissa havaintopaikalla 201, jonne valtaosa maanläjitysalueen vesistä kulkeutuu. Pohjavesi oli hapanta ja hapetonta. Kemiallinen hapenkulutus oli suuri, mikä johtuu humuspitoisista suovesistä. Muilla alueen havaintopaikoilla ei ollut edelleenkään havaittavissa toimintaalueen vaikutusta. Rakennusjätteen käsittelyalue ja siirtoautovarasto Rakennusjätteen käsittelyalueen, siirtoautovaraston ja asfalttiaseman alueilta tapahtuu pohjaveden virtausta havaintoputkien 207A ja 206A suuntiin. Toiminnan vaikutukset näkyivät edellisten vuosien tapaan etenkin havaintopaikalla 207A kalliopohjaveden suurena sähkönjohtavuutena sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Havaintopaikalla viime vuodet jatkunut vedenlaadun huononeminen jatkui vuonna 2013 lukuun ottamatta vuoden viimeistä näytteenottokertaa, jolloin vedenlaatu oli hieman parempi. Vedenlaadun ongelma johtunee rakennusjätteen käsittelyalueen pintavesien pääsystä alapuoliseen louhepenkkaan. Myös kalliopohjavesihavaintopaikalla 206A veden laadussa oli todettavissa lieviä kuormituksen vaikutuksia, kuten aikaisempinakin vuosina. Havaintopaikan 206A vedenlaatu oli hieman parantunut vuodesta 2012. Tarkkailun
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 5 / 5 perusteella kalliopohjaveden pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle, koska muilla alueen havaintopaikoilla ei havaittu kuormitusta. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen toiminnan vaikutukset näkyivät selvimmin kalliopohjavesihavaintopaikalla 106 vaikka sen vedenlaatu oli parantunut huomattavasti verrattuna vuoteen 2012. Havaintopaikalle kulkeutuu vesiä myös rakennusjätteen käsittelyalueen ja siirtoautovaraston alueilta. Havaintopaikoilla 101 ja 36 lievää kuormitusta ilmensi luonnontilaisesta kohonnut sähkönjohtavuus. Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen laajennuksen louhinnat saattoivat nostaa kalliopohjaveden sameutta ja kokonaistyppipitoisuutta havaintopaikalla 44. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat nähtävissä jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsevilla pohjavesihavaintopaikoilla MV6 ja 30A mm. sähkönjohtavuudessa ja rautapitoisuuksissa. Havaintopaikkojen pohjaveden laadussa ei ole tapahtunut muutosta viime vuosina. Muilla HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutusten tarkkailun havaintopaikoilla selviä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Kulmakorven toiminnot Kulmakorven alueella toimintojen vaikutus oli edellisvuosien tapaan nähtävissä Kulmakorven maanläjitysalueen sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A sähkönjohtavuudessa ja kloridi-, barium- ja kalsiumpitoisuuksissa. Muilla Kulmakorven maanläjitysalueen havaintopaikoilla kuormitusvaikutuksia ei havaittu. Takapellon toiminta-alueen vaikutuksia seurataan pohjavesiputkista 500 ja 501 sekä maaliskuussa 2013 seurantaan lisätyistä kalliopohjavesiputkista 640 ja 641. Putkessa 500 sinkkipitoisuus ja putkessa 501 barium- ja sinkkipitoisuus olivat suuria, mikä viittaa maanläjityksen vaikutuksiin. Putken 640 veden ph oli epäluonnollisen korkea (10,1-10,3). Talousvesikaivot Pohjaveden laatua on tarkkailtu Kolmperän asuinalueella neljästä talousvesikaivosta. Syksyllä 2013 seurantaa lisättiin yhteensä viisi kaivoa Mustapurontieltä ja Forsbackantieltä. Kaivojen vesi täytti pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Tarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoilla ei ole vaikutusta kaivojen vedenlaatuun.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 6 / 6 Tiedoksi Arviointi Tarkkailun yhteenvedossa tuloksia verrataan pääasiassa edelliseen vuoteen, koska vuosi 2013 oli analyysivalikoimaltaan suppean tarkkailun vuosi. Pidemmän aikavälin muutoksia tarkastellaan laajan tarkkailuvuoden raporteissa. Seuraava laajan tarkkailun vuosi on 2014. Vuonna 2013 pinta- tai pohjavesien laadussa ei havaittu poikkeuksellisia muutoksia. Pienissä ojissa ja puroissa ja kalliopohjavesissä melko suuretkin laadunvaihtelut ovat tyypillisiä. Syytä Takapellon vuonna 2013 asennetun kalliopohjavesiputken 640 veden emäksisyyteen ei vielä tiedetä. Toiminnan vaikutukset pohjavesiin Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vaikutukset pohjavesiin rajoittuvat toiminta-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Ämmässuon ja Kulmakorven alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta. Yksityiskaivojen tarkkailun perusteella toiminta-alue ei vaikuta niiden vedenlaatuun. Jätteenkäsittelyalueen ja Kolmperän asuinalueen välillä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen Kolmperän suuntaan. Toiminnan vaikutukset pintavesiin Pintavesivaikutukset kohdistuvat selvimmin Ämmässuonpuroon, joka laskee Loojärveen. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen aiheuttamaa kuormitusta yleisesti ilmentävä sähkönjohtavuus on laimenemisesta huolimatta luonnontilaista selvästi suurempi vielä Loojärveen, Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen laskevissa puroissa. Järvissä ja Gumbölenjoessa kuormitus ei ole enää havaittavissa. Toiminta-alue ei tarkkailun tulosten perusteella kuormita Kolmperän järveä. Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen kohdistuvaan kuormitukseen on kiinnitettävä huomiota, koska ne kuuluvat Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen suoja-alueeseen. HSY Vesihuolto saa myös tarkkailun tulokset ja yhteenvedot käytettäväkseen. Dämmanin kuormitusta on pienentänyt Jersinmäen louhinnan ja maankaatopaikan poistovesien ohjaaminen Mankinjoen valuma-alueelle. Vesien uudelleenohjauksen takia Peringinojan vedenlaatu on huonontunut.
Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 7 / 7