PÄÄTÖS. Helsinki No YS 357. ASIA Päätös vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen No YS 14/ muuttamisesta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Helsinki Dnro UUS 2006 Y Annettu julkipanon jälkeen No YS 357 ASIA Päätös vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen No YS 14/ muuttamisesta. TOIMINNANHARJOITTAJIEN NIMET JA OSOITTEET Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)/Jätehuoltolaitos Opastinsilta 6 A, Helsinki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Ämmässuontie Espoo IPPC 5.4. Espoon kaupungin tekninen keskus Virastopiha 2C, Espoo Ämmässuontien läjitysalue, Espoo Kulmakorven maankaatopaikka, Espoo Romuajoneuvovarasto, Ämmässuontie Espoo Lohja Rudus Oy Ab PL 49, Helsinki Jersanmäen maankaatopaikka, Kulmakorpi Espoo Betoni ja tiilijätteen murskauslaitos, Ämmässuonkuja 3 Espoo Rakentajien Ekopark Oy Ämmässuonkuja 1, Espoo Rakennusjätteen käsittelylaitos, Ämmässuonkuja Espoo Toimialatunnus: ASIAN VIREILLE TULO Vesien yhteistarkkailuohjelman muutosehdotus on tullut vireille MAKSU 390 A AT119 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (24) YHTEISTARKKAILU Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien tarkkailu suoritetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen (Dnro UUS 2003 Y ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vaasan hallinto oikeus muutti yhteistarkkailuohjelmaa päätöksellään nro 04/0549/1, mutta korkein hallinto oikeus palautti ympäristökeskuksen päätöksen voimaan päätöksellään nro 467. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu aloitettiin syksyllä Tarkkailua toteutettiin aluksi päivätyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa päivitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti. Nyt yhteistarkkailuohjelmaa on tarpeen muuttaa yhteistarkkailun tulosten ja tehtyjen erillisselvitysten perusteella. YHTEISTARKKAILUOHJELMAN MUUTOSEHDOTUS Havaintopisteet Havaintopisteet on esitetty kartalla liitteessä 1 ja havaintopisteiden koordinaattitiedot liitteessä 2. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet Pumppukaivo HKS: Havaintopiste esitetään siirrettäväksi jätevesimääritysvalikoimaan, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Keräysallas: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Kaivo KA: Kaivo edustaa kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvon alapuolisia salaojavesiä. Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti näyte on otettu molempien alueiden kokoomanäytteenä. Koska vesien laatu on todettu aistinvaraisesti hyvin erilaisiksi, yhteistarkkailuohjelmaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että molempien alueiden veden laatua tarkkaillaan erikseen. Täyttöalueen I muovikalvon alapuolisia vesiä tarkkaillaan jatkossa pisteestä KAI ja täyttöalueen II pisteestä KAII. Vesinäytteille ehdotetaan tehtäväksi jätevesimääritysvalikoiman mukaiset määritykset. Tasausallas: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Kaatopaikan laajennusalueen lounaisosaan rakennetaan uusi suotovesiallas, joka jaetaan kolmeen osaan eri vesijakeita, kuten sekajätealueen suotovesiä, inertin jätealueen suotovesiä ja tuhka alueen suotovesiä, varten. Likaiset suoto ja valumavedet johdetaan tämän altaan kautta koko toiminta alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Uudesta suotovesialtaasta johdettavien vesien tarkkailu ehdotetaan liitettäväksi yhteistarkkailuohjelmaan, kun allas otetaan käyttöön. Tarkkailusuunnitelma toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukseen ennen toiminnan aloittamista.

3 3 (24) Täyttöjen sisäiset vedet Pintavedet TA1 TA4 eli kaasukaivot P11, P3, 102 ja E14: Tarkkailuun ei ehdoteta muutoksia. Jatkossa ko. pisteistä käytetään kaasukaivojen nimiä P11, P3, 102 ja E14. YTV:n kaatopaikan laajennusalueelle läjitetään eri alueille eri jätejakeita. Laajennusalueelle läjitetään sekajätettä, inerttiä jätettä, asbestia, tuhkaa ja kuonaa. Täytön sisäisten vesien tarkkailu ehdotetaan liitettäväksi yhteistarkkailuohjelmaan, sitä mukaan kun havaintoputkien asentaminen tulee täyttötöiden edistyessä mahdolliseksi. Havaintopisteistä ehdotetaan tarkkailtavaksi täytön sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa. P36: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. KP5: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 52: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 53: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 54: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 55: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Loojärveen Haapajärven puron kautta laskevat P1: Piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. PKJ1: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P5: Piste kuvaa Kolmperänjärvestä lähtevän veden laatua. Koska kaatopaikkatoiminnan vaikutuksia ei ole todettu Kolmperänjärven veden laadussa eikä siitä lähtevän ojan veden laadussa, ehdotetaan tarkkailupiste P5 poistettavaksi tarkkailuohjelmasta. P7: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Piste toimii referenssipisteenä ilmentäen Laitamaanpuron vedenlaatua ennen kaatopaikan laajennusalueelta tulevien vesien mahdollisia vaikutuksia. P6: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Pisteen P6 veden laatu kuvastaa kaatopaikan laajennusalueen mahdollisia vaikutuksia Laitamaan puroon ja edelleen Loojärveen. Kaatopaikan laajennusalueen puhtaat valumavedet johdetaan pintavesien tasausaltaisiin, josta vedet ohjataan pisteen P6 kautta Bocktärskiin kulkevaan avo ojaan. Piste on siirretty etelämmäksi uusien tasausaltaiden alapuolelle. Pisteeseen tulee kaikki kaatopaikan laajennusalueen puhtaat valumavedet.

4 4 (24) Loojärveen Ämmässuon puron kautta laskevat NOK: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P2: Piste edustaa Ämmässuontien maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia, joten piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P8: Piste sijaitsee ns. kaakkoisen avo ojan suulla. Havaintopiste jäänee aikanaan YTV:n jätteenkäsittelylaitosten alle. Kun alueen rakentamissuunnitelmat ovat tiedossa, päivitetään yhteistarkkailuohjelmaa tältä osin. Piste on siirrettävä laitosalueen ja Kalliosuon maanläjitysalueen väliin. Jos vesien ohjausreitit muuttuvat nykyisestä, havaintopiste on sijoitettava laitosalueen välittömään läheisyyteen. KMS: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P15: Piste edustaa kaakkoisen avo ojan suunnalta tulevien vesien lisäksi mahdollisia Kalliosuon maanläjitysalueen vaikutuksia. Piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 2, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P16: Piste sijaitsee kaatopaikalta etelään sijaitsevassa purossa. Kaakkoisen avo ojan vedet käännetään Kalliosuon maanläjitysalueen täytön yhteydessä sadevesiviemärillä tähän puroon, jolloin puro korvaa maanläjityksen alle jäävän kaakkoisen avo ojan. Pisteessä on tarkoituksena seurata uuden maanläjitysalueen vaikutuksia jätteenkäsittelyalueen suunnalta purkautuvan veden laatuun. Tällä hetkellä piste toimii ns. referenssipisteenä. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P4: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Nupurinjärveen laskevat P10: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P13: Piste on todettu useammalla näytteenottokerralla kuivaksi tai virtaama on ollut heikkoa, joten piste P13 ehdotetaan korvattavaksi motocrossradan pohjoispuolella olevaan painanteeseen sijoitettavalla uudella kalliopohjavesiputkella 254/07. K1: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. KKL1: Piste sijaitsee Kakarlammen luusuassa. Havaintopisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia, joten näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa. P17: Ämmässuon ja Kulmakorven pohjoisosien vedet yhtyvät Lännensuonojaan, joka yhtyy Nupurinjärveen laskevaan Härklammenojaan. Lännensuonojaan ehdotetaan uutta havaintopistettä P17, joka kuvastaa toiminta alueen pohjoisosien vesien kokonaisvaikutusta. Pisteen veden laatuun vaikuttaa myös läheisen tien ja peltoalueiden mahdollinen kuormitus. P12: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia.

5 5 (24) PNJ1: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Gumbölenjokeen laskevat RVT: Piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P14: Piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. K3: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. K2: Piste sijaitsee Kulmakorven maanläjitysalueelta etelään johtavan puron suulla. Pisteestä seurataan maantäyttöalueelta kohdistuvaa kuormitusta puroveden laatuun. Pistettä ehdotetaan siirrettäväksi 50 m etelään päin, kauemmas maanläjitysalueen reunasta. J1: Piste edustaa Kulmakorven maanläjitysalueen lisäksi Jersanmäen alueen louhinnan, kallion murskauksen ja kiviainesten varastoinnin sekä maanläjityksen mahdollisia vaikutuksia. Pistettä ehdotetaan siirrettäväksi etelämmäksi (J1a) niin, että suunnitellun Lohja Rudus Oy Ab:n kierrätyskiviaineksen vastaanotto, välivarastointi ja murskaustoiminta alueen mahdollisia vaikutuksia voidaan tarkkailla ko. pisteestä. J2: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Havaintopiste J2 jää aikanaan Takapellon maanläjitysalueen alle. TMS: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. K4: Piste kuvaa Dämmaniin laskevan Kulmakorvenpuron veden laatua. Havaintopiste K4 jää aikanaan Takapellon maanläjitysalueen alle. Havaintopiste ehdotetaan korvattavaksi pisteellä K5, koska molemmat pisteet kuvaavat samoja vaikutuksia. K5: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. KDM1: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Peringinojaan laskevat K6: Piste sijaitsee Stormossenilla Peringinojaan laskevassa purossa. Piste on otettu yhteistarkkailuun kuvaamaan Kulmakorven uusien maanläjitysalueiden kuormitusta puroveden laatuun. Suunnitellun Takapellon maanläjityksen toteutuessa laajimmillaan nykyisiä laskuojia peittyy maanläjityksen alle. Peringinojan veden laadusta on ko. pisteestä saatu riittävästi aineistoa puroveden nykytilan määrittämiseksi. Tarkkailupiste ehdotetaan otettavaksi uudelleen mukaan vasta vuosi ennen vesien ohjaamista havaintopisteen valuma alueelle. K7: Piste sijaitsee Stormossenilta laskevassa Peringinojassa pisteen K6 alapuolella. Peringinojan veden laadusta on saatu ko. pisteestä riittävästi aineistoa puroveden nykytilan määrittämiseksi. Tarkkailupiste ehdotetaan otettavaksi uudelleen mukaan vasta vuosi ennen vesien ohjaamista havaintopisteen valuma alueelle.

6 6 (24) Pohjavedet Tässä ehdotuksessa uusien havaintopisteiden sijainnit on esitetty kartalla (liite 1) alueina, joilla sijainti on määritettävä tarkemmin maastokäynnin avulla. Ennen tarkempaa sijainnin määritystä on suunniteltujen toimintojen rakennussuunnitelmat oltava tiedossa. Tarkkailualueelle tulevien toimintojen vaikutusten arvioimiseksi tarkkailupisteistä on otettava vesinäytteet neljä kertaa ennen toiminnan aloittamista tarkkailualueen perustilan selvittämiseksi. Ämmässuon alue 41: Kalliopohjavesipisteestä seurataan mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia Laitamaan suuntaan. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 34: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 34C: Irtomaakerrokseen sijoitettu pohjavesiputki sijaitsee pohjoiseteläsuuntaisessa kalliopainanteessa toiminta alueen vaikutusten ulkopuolella. Kaakkois luodesuuntaisessa mahdollisessa kallioruhjevyöhykkeessä kulkeutuvia vesiä tarkkaillaan kalliopohjavesipisteestä 34. Havaintopiste 34C ehdotetaan poistettavaksi tarkkailuohjelmasta. 24B ja 24C: Havaintoputket ovat jääneet kaatopaikan laajennusalueen tasausaltaiden alle ja ne on korvattu kalliopohjavesipisteellä 24B/05. Uuden pisteen kairauksen yhteydessä ei havaittu rakoilua kallioperän pintaosassa, minkä vuoksi alueelle asennettiin vain yksi korvaava putki. 256/07: Koska kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella olevalle Bockträskin alueelle purkautuu pohjavesiä jätetäyttöalueelta, ehdotetaan alueelle asennettavaksi uusi pohjavesiputki 256/07 mahdollisten vaikutusten levinneisyyden seuraamiseksi. 50: Piste sijaitsee kaatopaikan lounaispuolella Laitamaan puron laaksopainanteessa. Piste edustaa mahdollisen kallioruhjeen kautta jätteenkäsittelyalueelta kulkeutuvien kalliopohjavesien vaikutuksia. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 49: Piste sijaitsee Bockträskin lounaispuoleisessa laaksopainanteessa. Havaintopiste on toiminta alueen lounaisin kalliopohjaveden tarkkailupiste. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. SK4A: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 31: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 42: Irtomaakerroksessa oleva pohjaveden havaintoputki sijaitsee YTV:n jätetäyttöalueen II eteläpuolelta lähtevän Ämmässuon ojan painanteessa 900 m:n etäisyydellä. Pisteestä on ollut tarkoituksena tarkkailla jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisia vaikutuksia. Koska pohjavesi purkautuu jätetäyttöalueen eteläpuolella kalliopainanteeseen, pohjavesiputki 42 eh

7 7 (24) dotetaan korvattavaksi kalliopohjavesipisteellä 257/07, joka ilmentää paremmin tarkkailualueen mahdollisia vaikutuksia kauempana ympäristössä. 43: Piste sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolella kallioiden ympäröimässä painanteessa. Jätteenkäsittelykeskuksen ja Kulmakorven uuden Kalliosuon maanläjitysalueen vaikutukset eivät kohdistu nykyisin pisteen 43 valuma alueelle. Kalliosuon maanläjitysalueen täytön yhteydessä kaakkoisen avo ojan vedet käännetään sadevesiviemärillä painanteessa kulkevaan puroon. Pohjavesipiste 43 ehdotetaan korvattavaksi kalliopohjavesiputkella 258/07, koska kalliopohjavesiputki ilmentää paremmin tarkkailualueen mahdollisia vaikutuksia kauempana ympäristössä. 207A: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 253/07: Toinen pohjaveden mahdollinen virtaussuunta Rakentajien Ekopark Oy:n alueelta on motocrossradan länsireunaa kohden. Koska pisteellä 207A on todettu kalliopohjaveden laadun heikentymistä, ehdotetaan jakeluaseman pohjoispuolelle asennettavaksi uusi kalliopohjavesiputki 253/07 mahdollisten vaikutusten levinneisyyden seuraamiseksi. 254/07: Rakentajien Ekopark Oy:n alueelta yksi mahdollinen pohjaveden kulkeutumisreitti pohjoiseen on havaintoputkelta 207A edelleen motocrossradan ali sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen, jossa pintavesipiste P13 sijaitsee. Piste P13 on ollut useimmiten kuiva, joten sen tilalle ehdotetaan asennettavaksi kalliopohjavesiputki 254/07. 40: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 206A: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 37: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 35A: Kalliopohjavesiputki sijaitsee YTV:n hyötykäyttöalueeseen nähden pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella vedenjakaja alueella. Piste sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa suunnitellun Lohja Rudus Oy Ab:n kierrätyskiviaineksen vastaanotto, välivarastointi ja murskaustoimintaalueen alapuolella. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 36: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. SK2A: Piste sijaitsee YTV:n hyötykäyttökentän eteläreunassa. Kalliopohjavesipisteellä SK2A vedenpinnan korkeus (W +62,75, 04/06) on korkeammalla kuin pisteellä 106 (W +62,31, 04/06), joten virtaussuunta pisteeltä 106 on lounaaseen eikä etelään pisteen SK2A:n suuntaan. Havaintopisteeltä SK2A kalliopohjavesi purkautuu lounaaseen kalliopainanteeseen suoalueelle. Havaintopiste SK2A toimii nykyisin referenssipisteenä. Havaintoputki jäänee aikanaan alueelle suunniteltujen YTV:n jätteenkäsittelylaitosten alle. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 30A: Havaintoputki sijaitsee kaakkoisen avo ojan länsipuolella ja se kuvaa täyttöalueen II itäreunasta ojaan purkautuvan pohjaveden laatua.

8 8 (24) Havaintoputki jäänee aikanaan alueelle suunniteltujen YTV:n jätteenkäsittelylaitosten alle. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 44: Piste ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 2, muuten tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven alue P36: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P33B: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P35: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. P29A: Pisteessä tarkkaillaan Ämmässuontien maanläjityksen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 201: Piste kuvaa Ämmässuontien maanläjityksen etelään virtaavien vesien vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 255/07: Suurin osa Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjavesistä purkautuu maanläjitysalueen eteläpuoliselle suoalueelle. Alueella aiemmin olleet irtomaakerroksen havaintopisteet ovat tuhoutuneet. Suoalueelle ehdotetaan uutta pohjavesiputkea 255/07 irtomaakerrokseen asennettavaksi. 47: Irtomaakerroksessa oleva pohjavesiputki sijaitsee Kulmakorven pohjoispuolella Lännensuonojan laaksopainanteessa. Pohjavesi purkautuu toiminta alueelta ennen ko. havaintoputkea, joten havaintoputki ei kuvaa toiminta alueen vaikutuksia. Piste ei edusta luonnontilaista pohjaveden laatua, koska piste sijaitsee moottoritien vaikutusalueella ja kuvaa lähinnä tienpidon pohjavesivaikutuksia. Pohjavesiputki 47 ehdotetaan poistettavaksi yhteistarkkailuohjelmasta. 46: Havaintoputki tuhoutui Oy Shell Ab:n polttoaineen jakeluaseman rakennuksen yhteydessä ja se on korvattu pohjavesipisteellä 46/05. Piste edustaa Kulmakorven maanläjitysalueen ja Oy Shell Ab:n polttoaineen jakeluaseman mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. Havaintopisteen sijaintiin ja näytteenottoon ei ehdoteta muutoksia. KP5: Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. KP10: Piste sijaitsee Kulmakorven maanläjitysalueen itäpuolella läjitysalueen ja Kakarlammen välissä. Pisteestä tarkkaillaan Kulmakorven maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia Kakarlammen suunnan kalliopohjavesiin. Koska pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia, joten näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa. KP2A: Piste sijaitsee Kulmakorven maanläjitysalueen ja Jersanmäen louhinta alueen eteläpuolella. Pisteessä tarkkaillaan toimintojen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia.

9 9 (24) 261/asennusvuosi: Suunnitellun Lohja Rudus Oy Ab:n kierrätyskiviaineksen vastaanotto, välivarastointi ja murskaustoiminta alueen eteläpuolelle ehdotetaan uutta kallioon asennettavaa pohjaveden havaintoputkea. Uusi havaintopiste ehdotetaan otettavaksi tarkkailuun mukaan vuotta ennen, kuin toiminta alueella aloitetaan. 45: Piste sijaitsee Kulmakorvenpuron purolaaksossa. Piste ilmentää nykyisin Kulmakorven alueen ja tulevaisuudessa suunnitellun Takapellon uuden maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailuohjelmaan ei ehdoteta muutoksia. 48: Kalliopohjavesiputki sijaitsee Kulmakorven maanläjitysalueilta etelään sijaitsevassa laaksopainanteessa. Pisteessä ei ole todettu toimintaalueen vaikutuksia. Takapellon suunnitellun maanläjitysalueen täytön yhteydessä Kulmakorven puro peittyy osittain läjityksen alle. Tällöin Kulmakorven ja Takapellon maanläjitysalueiden sekä Jersanmäen alueen valumavedet ohjataan kulkemaan Peringinojaan, jolloin havaintopiste 48 edustaa aikanaan myös Kulmakorven mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa. 51: Irtomaakerroksessa oleva pohjavesiputki sijaitsee erillisellä valumaalueella Stormossenin suon eteläreunalla. Toiminta alueen pohjavesivaikutukset eivät ulotu pisteelle 51. Piste ehdotetaan korvattavaksi kallioon asennettavalla kalliopohjapohjavesiputkella 259/07. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa. Kolmperän kaivot PKK7: Osoitteessa Kolmperänkuja 7 sijaitseva kuilukaivo ilmentää Kolmperän alueen pohjavettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kolmperän väliin jäävä kalliokynnys estää pohjavesien kulkeutumisen alueelle, joten Kolmperänkuja 7:ssä sijaitseva kaivo ehdotetaan poistettavaksi yhteistarkkailuohjelmasta. PKK9: Osoitteessa Kolmperänkuja 9 sijaitseva porakaivosta tarkkaillaan Kolmperän alueen kalliopohjaveden laatua. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa. Kolmperänkuja 2: Rengaskaivo ilmentää Kolmperän alueen pohjavettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kolmperän väliin jäävä kalliokynnys estää pohjavesien kulkeutumisen alueelle eikä pisteessä ole todettu toiminta alueen vaikutuksia, joten Kolmperänkuja 2:ssa sijaitseva kaivo ehdotetaan poistettavaksi yhteistarkkailuohjelmasta. Kolmperänkuja 6: Porakaivosta tarkkaillaan Kolmperän alueen kalliopohjaveden laatua. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi kahdesta yhteen kertaan vuodessa. Kolmperäntie 10: Porakaivosta tarkkaillaan Kolmperän alueen kalliopohjaveden laatua. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi kahdesta yhteen kertaan vuodessa.

10 10 (24) Kolmperäntie 12: Rengaskaivo ilmentää Kolmperän alueen pohjavettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kolmperän väliin jäävä kalliokynnys estää pohjavesien kulkeutumisen alueelle eikä pisteessä ole todettu toiminta alueen vaikutuksia, joten Kolmperäntie 12:ssa sijaitseva kaivo ehdotetaan poistettavaksi yhteistarkkailuohjelmasta. Kolmperäntie 18: Porakaivosta tarkkaillaan Kolmperän alueen kalliopohjaveden laatua. Pisteessä ei ole todettu toiminta alueen vaikutuksia. Näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi kahdesta yhteen kertaan vuodessa. Erillisselvitykset tai tarkkailut Purojen määräaikaistarkkailu Purojen määräaikaistarkkailu toteutettiin vuosina Erillistarkkailussa olivat mukana pisteet Y1, Y2 ja Y3. Y1: Piste sijaitsee Bockträskin laskuojassa. Pisteelle tulee kaatopaikan laajennusalueen valumavesiä, joita seurataan pisteestä P6. Pistettä ei ehdoteta liitettäväksi jatkuvaan tarkkailuun. Y2: Piste sijaitsee Stormossenin kaakkoispäässä Gumbölenjokeen laskevassa purossa. Suunnitellun Takapellon maanläjityksen toteutuessa laajimmillaan Kulmakorvenpuro peittyy maanläjityksen alle, jolloin Kulmakorven alueen vesiä voi kulkeutua pisteen Y2 kautta Gumbölenjokeen tai pisteen K6 kautta Peringinojaan. Tarkkailupiste Y2 ehdotetaan liitettäväksi määritysvalikoimaan 3 ja otettavaksi mukaan tarkkailuun vuotta ennen vesien johtamista havaintopisteen valuma alueelle. Y3: Piste sijaitsee Loojärveen laskevassa Haapajärven purossa Bockträskin alueelta tulevan avo ojan liittymispisteen alapuolella. Piste kuvastaa kaatopaikan laajennusalueen kuormitusvaikutuksia Loojärven suuntaan. Piste Y3 ehdotetaan liitettäväksi tarkkailuohjelmaan ja määritysvalikoimaan 2. Järvien erillistarkkailu Voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaan Loojärvellä, Kolmperänjärvellä ja Nupurinjärvellä oli tehtävä kaksivuotinen vesistötutkimus. Tutkimus toteutettiin pääosin vuosina Erillistarkkailussa Nupurinjärven havaintopiste puuttui. Nupurinjärvi on ollut kuitenkin yhteistarkkailussa mukana tarkkailun alkamisesta (syksy 2003) asti. Vuosina toteutetun tutkimuksen analyysivalikoimasta puuttui erillistarkkailun ohjelmaan verrattuna klorofylli a, suolistoperäiset bakteerit ja kasviplanktonmääritykset. Erillistarkkailuun kuuluvien järvien veden laadussa ei kuitenkaan ole todettu tarkkailualueen kuormittavaa vaikutusta. Vuosina tehty tutkimus katsotaan riittäväksi järvien erillistarkkailun osalta. Järvistä tehdyistä analyysituloksista tehtiin yhteenvetoraportti, jossa tarkasteltiin tarkkailualueen mahdollisia vaikutuksia Loojärven, Kolmperänjärven ja Nupurinjärven vedenlaatuun. Lisäksi Loo

11 11 (24) järven nykyisen tilan ja siihen johtaneiden tekijöiden hahmottamiseksi vuonna 2005 tehtiin Loojärven valuma alueen kuormitusselvitys. Järvien tarkkailu ehdotetaan muutettavaksi niin, että kaikki kolme järveä, Loojärvi, Kolmperänjärvi ja Nupurinjärvi, kuuluvat yhteistarkkailuun. Näytteenotto tehtäisiin kaksi kertaa vuodessa lämpötilakerrostuneisuuden aikaan (maalis ja elokuussa), paitsi Nupurinjärvestä maaliskuun sijasta toukokuussa järven voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Kolmperänjärvestä ja Loojärvestä näytteet otetaan kahdelta syvyydeltä ja Nupurinjärvestä yhdeltä syvyydeltä. Normaaliin analyysivalikoimaan lisätään rehevyyden indikaattorimääritykset: ravinteet (N, P, liukoinen P) ja a klorofylli. Erillisselvityksenä tehtäisiin järvien kasviplanktonmääritykset kesällä 2007 ja Pohjaveden pilaantuneisuusselvitys Pohjaveden pilaantuneisuutta selvitettiin vuonna 2005 lisätutkimuksella asentamalla uusia havaintoputkia Ämmässuon toiminta alueille. Näistä havaintoputkista 252/05 on kalliopohjavesipiste, joka sijaitsee YTV:n jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa. Havaintopiste ehdotetaan liitettäväksi yhteistarkkailuun, kunnes havaintoputki jää aikanaan YTV:n suunniteltujen käsittelylaitosten alle. Tällöin se ehdotetaan korvattavaksi uudella havaintopisteellä (260/asennusvuosi), joka sijoitetaan Kalliosuon maanläjitysalueen ja YTV:n suunniteltujen käsittelylaitosten rajalle. YTV:n kompostointilaitoksen pohjavesitarkkailu YTV:n hyötykäyttöalueella kompostointia suoritettiin vuosina aumoissa asfalttikentällä. Tällöin todettiin likaantuneiden vesien pääsyä ympäristöön. Likaantunutta pohjavettä salpaantui kompostointilaitoksen alle louhostäyttöön ja sen kulkeutuminen kalliorakoihin on mahdollista. Tämän vuoksi YTV on suorittanut alueella omaa kalliopohjaveden tarkkailua. 101: Kalliopohjavesipiste sijaitsee pohjois eteläsuuntaisen ruhjeen kohdalla, johon kulkeutuu vesiä aina Rakentajien Ekopark Oy:n, Espoon kaupungin romuautovaraston ja YTV:n kompostointialueelta. Kompostointialueen likaantuneiden vesien indikaattorit ovat olleet havaittavissa ko. pisteellä, joten piste 101 ehdotetaan liitettäväksi mukaan yhteistarkkailuun ja määritysvalikoimaan : Kalliopohjavesipiste ilmentää YTV:n kompostointialueiden sekä kauempana sijaitsevien Rakentajien Ekopark Oy:n ja Espoon kaupungin romuautovaraston mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Havaintopisteessä on todettu likaantuneita kalliopohjavesiä, joten piste 106 ehdotetaan liitettäväksi mukaan yhteistarkkailuun ja määritysvalikoimaan : Kalliopohjavesipiste sijoittuu kenttäalueen itäreunalle, josta kalliopohjaveden virtasuunta on etelään ja lounaaseen. Havaintopisteen itäpuolella on Kalliosuon maanläjitysalue. Pisteellä on ollut todettavissa kompostointialueen vaikutuksia, joten piste 107 ehdotetaan liitettäväksi mukaan yhteistarkkailuun ja määritysvalikoimaan 2.

12 Näytteenotto 12 (24) MV6: Pohjavesiputki sijaitsee YTV:n täyttöalueiden itäreunalla. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo ojan suuntaan. Piste edustaa YTV:n jätetäyttöalueen I reuna alueilta suotautuvien vesien vaikutusta, joiden vaikutus on ollut todettavissa vedenlaadussa. Piste MV6 ehdotetaan liitettäväksi yhteistarkkailuun ja määritysvalikoimaan 2. Lohja Rudus Oy Ab:n betoni ja tiilijätteen murskauslaitoksen selkeytysaltaan tarkkailu Uudenmaan ympäristökeskus antoi ympäristöluvan Lohja Rudus Oy Ab:n betoni ja tiilijätteen murskauslaitokselle (Dnro UUS 2005 Y ). Ympäristöluvan määräyksissä oli laitoksen selkeytysaltaan tarkkailu kahdesti vuodessa huhti toukokuussa ja syyslokakuussa. Vesinäytteistä on ympäristöluvan mukaan analysoitava kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO4), ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, mineraaliöljy ja kokonaishiilivetypitoisuus ja COD Cr. Selkeytysaltaan tarkkailu ehdotetaan liitettäväksi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan sen käyttöönoton yhteydessä. Ajankohdat Yhteistarkkailun näytteenottoajankohdat ovat päivätyssä yhteistarkkailuohjelmassa neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, huhtitoukokuussa, elokuussa ja syys lokakuussa. YTV:n tasausaltaan näytteenotto on tehtävä joka toinen kuukausi. Alueen hydrogeologiasta johtuen minimivirtaama aikaan (maalis ja elokuussa) suurimmasta osasta havaintopisteistä ei saada näytteitä vähäisten vesimäärien takia. Yhteistarkkailuohjelman näytteenottoajankohdat säilytetään kuitenkin ennallaan, mutta sääolosuhteiden vaatiessa pintavesinäytteet ehdotetaan tarvittaessa otettavaksi tarkkailukuukausien ulkopuolella. Kolmperänjärven, Nupurinjärven ja Loojärven osalta näytteenotto ehdotetaan harvennettavaksi kahteen kertaan vuodessa (maaliskuu toukokuu ja elokuu). Uusista pinta ja pohjavesien havaintopisteistä on otettava näytteet neljä kertaa vuotta ennen pisteen liittämistä osaksi yhteistarkkailua. Analyysit on tehtävä laajan analyysivalikoiman mukaan. Virtaamamittaukset Toiminta alueen pintavesikuormituksen arvioimiseksi tarvitaan virtaamatuloksia koko vuoden ajalta, joten toiminta alueen merkittävimpiin pintavesien purkautumispisteisiin ehdotetaan asennettavaksi jatkuvatoimiset virtaamamittauslaitteet seuraavasti: Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevien vesien osalta pisteeseen P6 Ämmässuontien maanläjitysalueelta laskevien vesien osalta pisteisiin P2 ja P10 Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevien vesien osalta pisteeseen P8 Nupurinjärveen laskevien vesien osalta pisteeseen P17

13 13 (24) Gumbölenjokeen laskevien vesien osalta pisteisiin J1a ja K5. Jatkuvatoimiset virtaamamittauspisteet on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle toiminta aluetta niiden valumareittien alkupäähän, joissa on todettu kuormitusta. Näin saadaan luotettavin käsitys eri toimintojen aiheuttamasta todellisesta vesistökuormituksesta. Analyysit Näytteiden esikäsittely Pohjavesipisteiden metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen ( ) mukaisesti. Suodatus tehdään näytteenottopaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Näytteenotossa ja suodatuksessa on hapen vaikutus näytteeseen minimoitava. Metallianalyyseihin tarkoitettu suodatettu näyte kestävöidään typpihapolla niin pian kuin mahdollista. Jos suodatettuun ja kestävöityyn näytteeseen muodostuu saostumaa, niin näyte on happohajotettava ennen analyysia. Määritysvalikoimat Liitteessä 3 on esitetty vesinäytteille ehdotetut määritysvalikoimat. Määritysvalikoima 1 sisältää jätevesille tehtävät analyysit, määritysvalikoima 2 Ämmässuon alueen pinta ja pohjavesinäytteille ehdotetut analyysit, määritysvalikoima 3 Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen pinta ja pohjavesille ehdotetut analyysit sekä määritysvalikoima 4 kaivovesinäytteille ehdotetut analyysit. Jätevesimääritykset ehdotetaan tehtäväksi kaikille kuormitteisille vesille, jotka ohjataan YTV:n tasausaltaan kautta Suomenojan puhdistamolle. Havaintopisteet P1 ja P2 edustavat Ämmässuontien maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia, joten ko. havaintopisteet ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3 (Ämmässuontien ja Kulmakorven alue). Havaintopisteiden RVT ja P14 kautta kulkeutuvat vedet laskevat Gumbölenjokeen, joten ko. havaintopisteet ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 3 (Ämmässuontien ja Kulmakorven alue). Havaintopisteet P15 ja 44 sijoittuvat Kalliosuon maanläjitysalueen lisäksi Ämmässuon alueen vaikutusalueelle, joten ko. havaintopisteet ehdotetaan siirrettäväksi määritysvalikoimaan 2 (Ämmässuon alue). Fysikaalis kemialliset määritykset Alkaliteetti Veden alkaliteetti eli hapon neutraloimiskyky kuvaa veden kykyä vastustaa haponlisäyksestä aiheutuvaa ph:n muutosta. Veden ph:n ollessa 4,5 8,0 alkaliteetti ilmaisee ensisijaisesti vetykarbonaatin määrän. Nykyisen tutkimusohjelman mukaan pintavesistä alkaliteettimääritys tehdään joka viides vuosi. Kohonneita alkaliteettiarvoja (> 1,0 mmol/l) todettiin useissa eri havaintopisteissä. Alkaliteettimääritykseen ei ehdoteta muutoksia.

14 14 (24) Kemiallinen hapenkulutus (COD) sekä orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus (TOC) Veden kemiallinen hapenkulutus ilmaisee kemiallisesti hajoavan orgaanisen aineksen määrää. Kemiallinen hapenkulutus voidaan määrittää käyttämällä permanganaattia (COD Mn ) tai dikromaattia (COD Cr ) hapettimena. Nämä menetelmät perustuvat eri vahvuisiin hapettimiin, joten tuloksia ei voida verrata keskenään. Dikromaatti on näistä voimakkaampi hapetin ja sitä käytetään yleisesti jätevesien kemiallisen hapenkulutuksen määrittämiseen. Permanganaattia käytetään yleensä puhtaiden vesien hapettimina. Jos COD Cr on alle 30 mg/l, määritys suositellaan tehtäväksi COD Mn menetelmällä. Molempia menetelmiä häiritseviä yhdisteitä ovat mm. kloridi, nitriitti, rikkivety tai rikkidioksidit tietyissä pitoisuustasoissa. Orgaanisen aineksen kokonaispitoisuus voidaan määrittää TOC analyysillä, jota voidaan käyttää COD Cr analyysin tilalla. Kemiallinen hapenkulutus ehdotetaan tehtäväksi viemäriin johdettavista vesistä COD Cr menetelmällä. Pinta ja pohjavesille ehdotetaan kemiallinen hapenkulutus tehtäväksi COD Mn menetelmällä normaalissa analyysivalikoimassa. Laajassa analyysivalikoimassa pinta ja pohjavesien kokonaishiilipitoisuus ehdotetaan tehtäväksi COD Cr menetelmän sijasta TOC menetelmällä. Biologinen hapenkulutus (BOD) Biologinen hapenkulutus kuvastaa vedessä olevan orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulutusta. Tarkkailualueen havaintopisteiden tuloksista vuosina todetut BOD 7 pitoisuudet olivat pinta ja pohjavesissä pääosin (pintavesissä 86 % ja pohjavesissä 81 %) alle 5 mg/l ja sitä suuremmat pitoisuudet olivat lähinnä yksittäisiä tapauksia. Tämän vuoksi BOD 7 määritys ehdotetaan harvennettavan joka viides vuosi tehtäväksi. Kokonaisfosfori Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) havaintopisteistä kokonaisfosforimääritys tehdään joka viides vuosi. Toiminnat eivät aiheuta fosforikuormitusta ympäristöönsä. Vuosien aikana mitatut fosforipitoisuudet ovat olleet alhaisia ollen taustapitoisuuksien tasolla, joten kokonaisfosforimääritys ehdotetaan poistettavaksi pintavesipisteiden määritysvalikoimasta 3. Koska fosfori on sisävesien rehevyyttä säätelevä tekijä, fosforimääritys ehdotetaan kuitenkin säilytettävän Nupurinjärveen laskevien vesien osalta pintavesipisteessä P12, Kolmperään laskevassa ojassa pisteessä P1 sekä Gumbölenjokeen laskevien vesien osalta pisteessä K5. Lisäksi fosforimääritys ehdotetaan sisällytettävän Nupurinjärveen laskevien vesien osalta uuden pintavesipisteen P17 analyysivalikoimaan. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja jätetäyttöalueen väliin jäävässä pisteessä P2 on todettu kohonneita fosforipitoisuuksia, joten fosforimääritys ehdotetaan jätettäväksi myös tämän pisteen analyysivalikoimiin.

15 15 (24) Kloridi Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) havaintopisteistä kloridimääritys tehdään joka viides vuosi. Kloridi on yksi kivihiilivoimalaitosten sivutuotteiden tärkeä indikaattori, joten sen määritys ehdotetaan lisättäväksi normaaliin joka vuosi tehtävään analyysivalikoimaan. Kalsium Kalsiummääritykset tehdään nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti Ämmässuon alueen (määritysvalikoima 2) havaintopisteistä ainoastaan pohjavesipisteistä joka viides vuosi. Kohonneita kalsiumpitoisuuksia on todettu maanläjitysalueiden sisäisissä vesissä, pisteissä P36 ja KP5, ja niiden läheisyydessä, pisteissä P10, KP2A ja K2, sekä kauempana jätetäyttöalueen eteläosassa, pisteessä SK4A. Myös Rakentajien Ekopark Oy:n läheisissä havaintopisteissä on todettu kohonneita kalsiumpitoisuuksia. Näin ollen kalsiummääritys ehdotetaan lisättäväksi normaaliin analyysivalikoimaan pisteisiin P36, KP5, KP2A, K2, P10, SK4A, 206A, 37, 35A, 36, 207A, 252/05 ja kahteen uuteen kalliopohjavesipisteeseen 253/07 ja 254/07. Mangaani Nykyisen tarkkailuohjelman mukaan viemäriin johdettavien vesien analyysivalikoimaan on kuulunut mangaanimääritys. Pitoisuudet ovat olleet alle 1 mg/l, joten mangaanin määritys ehdotetaan poistettavaksi kuormitteisten vesien analyysivalikoimasta. Sinkki Ämmässuon alueen (määritysvalikoima 2) pinta ja pohjavesipisteiden normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut sinkkimääritys. Suomen lähdevesissä sinkkiä on yleensä 0,002 mg/l 0,01 mg/l ja kaivovedessä 0,02 mg/l 0,2 mg/l. Sosiaali ja terveysministeriön päätöksessä 461/2000 ei ole esitetty raja arvoa sinkille, mutta vanhemmassa päätöksessä 74/1994 sen enimmäispitoisuus oli 3,0 mg/l. Purovesissä sinkkiä on yleensä 0,0015 mg/l 0,025 mg/l. Yhteistarkkailussa mukana olleiden pohjavesipisteiden sinkkipitoisuudet ovat olleet taustapitoisuuksien tasolla ollen pääosin alle 0,2 mg/l. Myös pintavesin pitoisuudet olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta taustapitoisuuksien tasolla lukuun ottamatta pisteitä NOK ja RVT. Näin ollen sinkkimääritys ehdotetaan tehtäväksi pinta ja pohjavesille ainoastaan joka viides vuosi lukuun ottamatta pisteitä NOK ja RVT. Arseeni Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) pinta ja pohjavesipisteiden normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut arseenimääritys. Pohjavesissä on arseenia keskimäärin 0,00005 mg/l 0,0015 mg/l. Sosiaali ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukainen laatuvaatimus arseenille on 0,01 mg/l. Maanläjitysalueilla pohjavesissä havaitut ar

16 16 (24) seenipitoisuudet ovat olleet pääosin taustapitoisuuksien ja alueen referenssipisteen 51 ( 0,010 mg/l) tasolla alittaen sosiaali ja terveysministeriön laatuvaatimuksen 0,01 mg/l. Purovesien tyypilliset arseenipitoisuudet ovat 0,06 µg/l 1,6 µg/l. Pintavesipisteiden arseenipitoisuudet olivat pääosin taustapitoisuuksien tasolla lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä tapauksia. Näin ollen Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) pinta ja pohjavesipisteiden arseenimääritys ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi. Barium Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) pohjaveden havaintopisteiden sekä pisteiden P1, K1, P2, P4, K5, P8, P16, P10, P12, PNJ1, KDM1 normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut bariummääritys. Pohjaveden bariumpitoisuuksia ei ole tutkittu laajalti eikä Sosiaali ja terveysministeriön päätöksessä 461/2000 ole esitetty raja arvoa bariumille. Vanhemmassa STM:n päätöksessä 74/1994 bariumin enimmäispitoisuus oli 0,7 mg/l. Tutkittujen pisteiden bariumpitoisuudet ovat alittaneet ko. enimmäispitoisuuden ollen pääosin alle 0,1 mg/l. Referenssipisteistä kalliopohjavesipisteellä 48 bariumpitoisuudet ovat olleet tasolla 0,023 mg/l 0,028 mg/l ja pohjavesipisteellä 51 tasolla 0,048 mg/l 0,067 mg/l. Näistä pitoisuuksista korkeampia pitoisuuksia on todettu maanläjitysalueiden täytön sisäisissä vesissä (P36 ja KP5) ja niiden läheisyydessä pisteillä 201 ja KP2A. Näin ollen bariummääritys ehdotetaan tehtäväksi pisteissä P36, 201, 255/07, KP5 ja KP2A neljä kertaa vuodessa ja muissa määritysvalikoimaan 3 kuuluvissa pohjaveden havaintopisteissä joka viides vuosi. Pintavesipisteistä K1, P10, P2 ja P8 on todettu kohonneita bariumpitoisuuksia. Näistä pisteistä bariummääritys ehdotetaan tehtäväksi normaalissa analyysivalikoimassa. Pintaveden virtaussuunnassa näitä pisteitä alempana ovat pisteet K5, P17, P15, P16 ja P4, joista ehdotetaan lisäksi tehtävän bariummääritys. Muiden kuin em. pisteiden osalta bariummääritys ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi. Vanadiini Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) pinta ja pohjavesipisteiden sekä pisteiden P8 ja P16 normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut vanadiinimääritys. Purovesien tavanomaiset vanadiinipitoisuudet ovat 0,0001 mg/l 0,0016 mg/l ja Etelä Suomessa 0,0012 mg/l 0,002 mg/l. Tutkittujen pintavesipisteiden vanadiinipitoisuudet ovat olleet yksittäisiä kertoja lukuun ottamatta taustapitoisuuksien tasolla. Pohjavesien vanadiinipitoisuus on yleensä 0,00004 mg/l 0,002 mg/l. Minnesotan terveysvirasto on kuitenkin antanut vanadiinille raja arvon 0,050 mg/l, jota pidetään terveyden kannalta haitallisena pitoisuutena, jos ko. talousvettä käytetään koko eliniän juomavetenä. Tutkittujen pohjavesien vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle 0,010 mg/l. Näin ollen em. pisteiden osalta vanadiinimääritys ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi.

17 17 (24) Molybdeeni Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen toimintojen (määritysvalikoima 3) pinta ja pohjavesipisteiden sekä pisteiden P1, P2, P4, P8 ja P16 normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut molybdeenimääritys. Purovesien tavanomaiset molybdeenipitoisuudet ovat 0,00003 mg/l 0,00085 mg/l. Tutkittujen pintavesipisteiden molybdeenipitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia ollen alle 0,005 mg/l. Ainoastaan pisteissä P10 ja K2 on todettu yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia. Suomen lähde ja kaivovesissä on molybdeeniä noin 0,00002 mg/l 0,001 mg/l ja porakaivovesissä keskimäärin 0,00004 mg/l 0,008 mg/l. STM:n päätöksessä 461/2000 ei ole esitetty raja arvoa molybdeenille, mutta STM:n päätöksessä 74/1994 sen enimmäispitoisuus oli 0,07 mg/l. Tutkittujen pohjavesien molybdeenipitoisuudet ovat olleet pääosin alle määritysrajan ja korkeimmatkin pitoisuudet alle 0,010 mg/l. Näin ollen em. pisteiden osalta molybdeenimääritys ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi lukuun ottamatta pisteitä P10 ja K2, joiden normaaliin analyysivalikoimaan molybdeenimääritys ehdotetaan jätettäväksi. Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH yhdisteet) Ämmässuon alueen pohjaveden havaintopisteiden normaaliin analyysivalikoimaan on kuulunut polyaromaattisten hiilivetyjen määritys. Pitoisuudet ovat olleet pääosin alle määritysrajan. STM:n päätöksen 461/2000 PAH yhdisteiden laatuvaatimus on alle 0,1 µg/l. Yksittäisiä ylityksiä todettiin ainoastaan pisteellä 207A. Näin ollen Ämmässuon alueen pohjaveden havaintopisteiden osalta PAH määritys ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi. Lisäksi se ehdotetaan lisättäväksi myös pintavesien laajaan analyysivalikoimaan. Biologiset vesitutkimusmenetelmät Vuonna 2000 voimaan astunut EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää biologisten luokittelukriteerien käyttöönottoa ja vuoteen 2009 mennessä vesienhoitoalueiden hoitosuunnitelmissa on esitettävä pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Suomessa kaatopaikkojen velvoitetarkkailussa ei ole biologisia seurantoja eikä niiden käyttöönotto lähitulevaisuudessa ole todennäköistä. Ympäristöön kohdistuvia ekotoksikologisia vaikutuksia kuvaavat myrkyllisyystestit soveltuvat hyvin ilmentämään kaatopaikkojen vesien aiheuttamaa toksista vaikutusta. Tällä hetkellä käytössä olevia myrkyllisyystestejä ovat mm. bakteeritestit (valobakteeritesti, Pseudomonas putida bakteeritesti), testit selkärangattomilla (vesikirpputesti), levätestit ja kalatestit. Suomen kaatopaikkatarkkailuissa ei ole ollut vielä käytössä ko. myrkyllisyystestejä. Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailun voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan vesien myrkyllisyystestit on tehtävä tarkkailuvuonna 2009 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen päävalumasuuntien pinta ja pohjavesille sekä YTV:n tasausaltaan ja kalvon alapuolisille vesille. Testien toteuttamisesta on esitettävä vuonna 2008 tutkimussuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskukselle.

18 18 (24) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla , Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu myös Hufvudstadsbladet, Kirkkonummen Sanomat, Länsiväylä ja Västra Nyland nimisissä lehdissä. Hakemuksen johdosta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunto Espoon kaupunginhallitukselta, Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta, Kirkkonummen kunnanhallitukselta sekä Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaostolta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan, että Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma päivitetään muutosehdotuksessa esitetyllä tavalla. Vesien myrkyllisyystestit olisi kuitenkin tehtävä jo vuonna Espoon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää, että Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma päivitetään muutosehdotuksessa esitetyllä tavalla. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Nuuksion omakotiyhdistys ry, Kolmperän asukasyhdistys ry, Espoonkartanon omakotiyhdistys ry Esbogårds egnahemsförening r.f., Espoon ympäristöyhdistys ry, Föreningen för Norra Kyrkslätt Pohjois Kirkkonummi yhdistys ry sekä yksityishenkilö Kirkkonummelta esittävät päivätyssä muistutuksessa mm., että yhteistarkkailuohjelman mukaisia näytteenottopisteitä, näytteenottomääriä, laatua sekä näytteenottoajankohtia on kaikilta osin parannettava, jotta alueen vesien tilasta saadaan mahdollisimman luotettava kuva. Tarkkailua ei pidä minimoida äärirajoille, vaan yleisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti tarkkailu on toteutettava parhaalla mahdollisella laajuudella sekä käytettävissä olevalla tiedolla ja taidolla. Kaikki entiset tarkkailupisteet on säilytettävä, jotta niiden pitkäaikaisseurantaa voidaan ylläpitää mahdollisimman kauan. Pitkäaikaisseuranta on aivan oleellinen edellytys tarkkailun tulosten tulkinnassa ja tarkkailun tulevassa kehittämisessä. Jos pitkäaikaisia tarkkailupisteitä hukataan, hämärretään samalla merkittävästi koko tarkkailuohjelman luotettavuutta. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijoille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja päivätyillä kirjeillä sekä esittää vastineensa Espoon ympäristölautakunnan lausunnosta, jätetystä muistutuksesta ja muussa asian käsittelyssä kertyneestä aineistosta. Toiminnanharjoittajat esittävät päivätyssä vastineessaan mm., että myrkyllisyystestien aikaistamista ei ole mitenkään perusteltu Es

19 19 (24) poon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa eikä ohjelman muuttamista tältä osin nähdä tarpeelliseksi. Yhdistysten ja yhden yksityishenkilön muistutuksesta toiminnanharjoittajat toteavat, ettei muistutuksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa tehtyä esitystä. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitettiin kahden vuoden tarkkailutulosten ja tehtyjen erillisselvitysten pohjalta. Päivityksessä huomioitiin alueella olevien toimintojen muutokset ja tiedossa olevat suunnitteilla olevat hankkeet. Vesistötarkkailuohjelma on jo nykyisellään poikkeuksellisen laaja ja siihen osallistuvat alueen suurimmat toimijat. Toiminnanharjoittajille on asetettu selvästi laajempi tarkkailuvelvoite, kuin ympäristönsuojelulain 46 :n vakiintunut tulkinta ja sen mukainen käytäntö edellyttävät. Väittäminen tarkkailun minimoinnista äärirajoilleen on tässä tilanteessa täysin perusteetonta. Tarkkailumääräysten on oltava kiinteässä yhteydessä kyseessä olevilla ympäristöluvilla ohjattavien toimintojen kanssa siten, että toimintojen ennakoitavissa olevat ympäristövaikutukset asettavat rajat sille, kuinka laajoja tutkimuksia ja selvityksiä toiminnanharjoittajilta voidaan edellyttää. Toiminnanharjoittajia ei voida velvoittaa sellaiseen tarkkailuun, jolla ei ole riittävää ja riittävän todennäköistä yhteyttä toiminnan vaikutuksiin. Varovaisuusperiaate ei edellytä sellaisten vaikutusten huomioimista lupa tai tarkkailumääräyksissä, joiden merkitys todellisuudessa on ainoastaan teoreettinen. PÄÄTÖS Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n)/Jätehuoltolaitoksen, Espoon kaupungin teknisen keskuksen, Lohja Rudus Oy Ab:n ja Rakentajien Ekopark Oy:n Ämmässuon Kulmakorven alueella sijaitsevien toimintojen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosehdotuksen seuraavin määräyksin. Havaintopisteet 1. Alueen havaintopisteet on maankäytön muutoksista huolimatta pyrittävä säilyttämään ja pitämään käyttökelpoisina. Muutokset havaintopisteissä on ennakoitava siten, että korvaavasta havaintopisteestä ehditään saamaan vähintään neljä vesinäytettä tarkkailuohjelman laajan näytteenotto ohjelman mukaisesti, ennen kuin alkuperäinen havaintopiste joudutaan poistamaan. Pohjavesiputket Havaintopisteissä tapahtuvista mahdollisista muutoksista on tehtävä esitys Uudenmaan ympäristökeskukselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten vähintään kolme kuukautta ennen uuden havaintopisteen perustamista. (YSL 46 ) 2. Kaikista yhteistarkkailuun kuuluvista pohjaveden havaintoputkista on oltava putkikortit, joista selviää mm. havaintoputken materiaali, koko, sijainti ja syvyystiedot sekä havaintopaikan maaperätiedot. Uusien havaintoputkien putkikortit on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa havaintoputkien asentamisesta. (YSL 46 )

20 20 (24) 3. Kaikkien yhteistarkkailuun kuuluvien pohjaveden havaintoputkien tunnukset on oltava merkittyinä selvästi maastossa oleviin havaintoputkiin sekaannusten välttämiseksi. (YSL 46 ) Virtaamat 4. Näytteenoton yhteydessä oja ja puropisteissä sekä altaiden ja kaivojen ylivuotokohdissa on määritettävä virtaamat. Virtaamat voidaan määrittää joko jatkuvatoimisen virtaamamittauslaitteen, mittapadon tai vesiasteikon avulla tai muulla luotettavalla tavalla. (YSL 46 ) Raportointi 5. Vedenlaatutulokset on näytteenottokerroittain toimitettava kirjallisena kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin on liitettävä lyhyt sanallinen kuvaus näytteenotossa ja pitoisuuksissa todetuista poikkeamista. Lisäksi pinta ja pohjavesitiedot on toimitettava ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin näytteenottokerroittain rekisterikelpoisina sähköisesti tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Yhteistarkkailusta on laadittava vuosittain raportti, joka on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle kolmena kappaleena, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportissa on esitettävä mm. lyhyt kuvaus tarkkailuvuoden toiminnasta kohdealueella, selostus veden laadusta, mahdollisista vedenlaatumuutoksista ja niiden syistä, tarkkailutulokset sekä esitys tarkkailuohjelman tarkistamistarpeesta. Laajan tarkkailuvuoden yhteenvetoraportissa on tarkasteltava viimeisen viiden vuoden ja tarvittaessa pidemmänkin aikavälin tuloksia ja niiden kehittymistä sekä arvioitava vuosiraportissa esitettyä tarkemmin mahdollisten vedenlaatumuutosten syitä ja tarkkailuohjelman tarkistamistarvetta. (YSL 46 ) Tarkkailuohjelman päivittäminen 6. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma on päivitettävä päivätyn muutosehdotuksen ja seuraavassa esitetyn mukaisesti. Piste P2 on säilytettävä määritysvalikoimassa 2. Tämän lisäksi pisteestä on määritettävä sulfaatti ja barium jokaisen näytteenoton yhteydessä sekä kalsium, vanadiini ja molybdeeni laajan näytteenoton yhteydessä. Elohopea on määritettävä pintavesistä myös Ämmässuontien maanläjitysalueen ja Kulmakorven alueen pisteillä laajan näytteenoton yhteydessä.