TAKAPELLON LOUHINTA-ALUE KULMAKORVESSA, ESPOO MAA-AINESTEN OTTO, LUPAVAIHE 1 MAA-AINESLUVAN UUSIMINEN

Transkriptio

1 Päivämäärä Espoon kaupunki TAKAPELLON LOUHINTA-ALUE KULMAKORVESSA, ESPOO MAA-AINESTEN OTTO, LUPAVAIHE 1 MAA-AINESLUVAN UUSIMINEN

2 TAKAPELLON LOUHINTA-ALUE KULMAKORVESSA, ESPOO MAA-AINESTEN OTTO, LUPAVAIHE 1 MAA-AINESLUVAN UUSIMINEN Päivämäärä Laatijat Oscar Lindfors, Tero Taipale Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO T F

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Hanke ja hakemus Sijainti Hanke ja lupahistoria Hakemus luvan uusimiseksi, lupavaihe Aloituslupa muutoksenhausta huolimatta 2 2. Lupavaiheen 1 toiminta Louhinnan ja läjityksen eteneminen Ottoalue ja -määrät sekä -aika Hulevesien hallinta 5 3. Kaavoitus 5 4. Ympäristöseurannan tulokset Pohja- ja pintavesi Melu- ja pölyseuranta 8 LIITTEET Liite 1 Kiinteistötiedot (elokuu 2018) Liite 2 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos Liite 3.1 Suunnitelmapiirustus ( ) Liite 3.2 Poikkileikkaukset ( ja ) Liite 4 Alkuperäinen maa-ainesten ottosuunnitelma 2009 (Lupavaiheet 1 ja 2)

4 1. HANKE JA HAKEMUS 1.1 Sijainti Tämä suunnitelma koskee maa-ainesten ottoa (kallion louhintaa) Takapellon alueella Espoon Kulmakorvessa. Alueelle kuljetaan Nupurintieltä Kulmakorventietä pitkin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä alueen länsi-/luoteispuolella. Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue sijaitsee Espoon kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kartanonmetsä RN:o , Metsäpalsta RN:o ja Svartbäck RN:o sekä Jersinmäki RN:o Takapellon louhinta-alueen ja maanläjitysalueen suunnittelualue on kokonaisuudessaan pinta-alaltaan 57 ja louhintaa suoritetaan kokonaisuudessaan noin 41 hehtaarin kokoisella alueella, josta noin 8 hehtaaria on louhittu erillisellä luvalla (alueen pohjoisosa, ns. Jersinmäen alue). Muilta osin alue on jaettu kahteen lupavaiheeseen, joille on myönnetty erilliset luvat. 1.2 Hanke ja lupahistoria Alueella on tehty YVA-menettely louhintaan ja maanläjitystoimintaan liittyen vuosina YVA-menettelyn päätyttyä laadittiin alueelle maa-ainesten ottosuunnitelma ( ), jolla haettiin maa-aineslain mukainen ottolupa. Lupa haettiin Espoon teknisen keskuksen (nyk. kaupunkitekniikan keskus) nimissä. Suunnitelmassa maa-ainesten ottotoimintaa jaettiin kahteen ns. lupavaiheeseen ja ottotoiminta jaettiin edelleen kuuteen vaiheeseen, joista vaiheet I-IV kuuluvat lupavaiheeseen 1 ja vaiheet V-VI lupavaiheeseen 2. Lupavaiheelle 1 haettiin kesällä 2009 ottolupaa 21,5 hehtaarin kokoiselle ottoalueelle ottomäärän ollessa 5,4 milj. m 3 ktr. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta myönsi maa-ainesten ottoluvan päätöksellään Lupavaiheen 1 maa-aineslupa tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen (11/0728/5) myötä. Kyseinen lupa on voimassa asti. Lupavaiheelle 2 on kaupunkisuunnittelulautakunta myöntänyt maa-ainesten ottoluvan Kyseinen lupa on Rudus Oy:n nimissä. Kyseinen lupa koski 11,5 hehtaarin kokoista ottoaluetta louhintamäärän ollessa yhteensä 2,5 milj. m 3 ktr. Lupa on tullut lainvoimaiseksi vuoden 2016 lopussa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen (16/0957/5) myötä. Lupavaiheen 2 alueella louhinta ei ole vielä alkanut. Maa-aineslupa on voimassa saakka. Uudenmaan ympäristökeskus on (No YS 1695) myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan louhinnalle ja murskaukselle (Rudus Oy). Aluehallintovirasto muutti päätöksellään joitakin lupaehtoja. Ko. ympäristöluvalle haettiin muutosta (Rudus Oy) vuonna 2015 käynnissä olevan louhinnan niille alueille, joissa louhinta oli kesken (osa-alueet II IV) sekä uutta lupaa lupavaiheen 2 alueelle (osa-alueet V VI). Espoon ympäristölautakunta myönsi ko. luvan päätöksellään (annettu ). Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valitukset päätöksellään (18/0189/1). Asiassa on haettu valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten lupa ei ole vielä lainvoimainen. Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 1

5 Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Takapellon maanläjitystoiminnalle (Espoon kaupunki) (Nro 53/2011/1). 1.3 Hakemus luvan uusimiseksi, lupavaihe 1 Tällä hakemuksella haetaan uutta maa-aineslupaa osalle lupavaihetta 1, sillä louhintaa ei ehditä loppuunsaattaa ko. alueella ennen luvan umpeutumista ( ). Lupavaiheen 1 kokonaispinta-ala on 21,5 ha. Maa-aineslain mukaan myönnettyä lupaa ei voida 10 v. voimassaolon jälkeen jatkaa ns. jatkolupana, vaan kyseessä on uusi lupa. Lupavaiheen 1 pohjois- ja keskiosissa (n. 13 ha kokoisella alueella + Jersanmäen alue n. 8 ha) louhinta on jo päättynyt ja ko. alueilla on parhaillaan puhtaiden ylijäämämaiden läjitystoiminta käynnissä. Louhittavaa kalliota on lupavaiheen 1 alueella enää alueen eteläosassa noin 7,4 ha kokoisella alueella, jolle nyt haetaan uutta maa-aineslupaa. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kiinteistöihin Kartanonmetsä RN:o ja Svartbäck RN:o Kyseisillä kiinteistöillä on yhteensä 18 rajanaapuria, tiedot on esitetty liitteessä 1. Lupavaiheet ja rajat on esitetty kuvassa 1. Luvan hakijana on Epoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus. Varsinaiseen ottosuunnitelmaan ei tule muutoksia, vaan toiminta jatkuu vuoden 2009 ottosuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Aluerajaukset ja louhintatasot pysyvät muuttumattomina. Tässä selostuksessa esitetään lyhyesti ottosuunnitelman sekä toiminnan periaatteet ja kuvataan, miten toiminta on alueella edennyt kuluvana lupakautena. Lisäksi annetaan yhteenveto tehdystä vaikutusten tarkkailusta (pohjavesi, melu, pöly). Tarkemmat tiedot on esitetty vuoden 2009 ottosuunnitelmassa, erillisissä selvityksissä sekä YVA-selostuksessa. 1.4 Aloituslupa muutoksenhausta huolimatta Toiminnalle haetaan maa-aineslain 21 mukaista aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Alueelle on jo kertaalleen myönnetty ottolupa, eikä uuden luvan mukainen toiminta tai sen rajaukset poikkea millään tavalla jo myönnetystä luvasta. Lupavaiheen 1 ottoalue on jo kokonaisuudessaan avoinna olevaa louhosaluetta. Louhinnan jatkuminen keskeytyksettä on välttämätöntä, sillä Espoon kaupungin maankaatopaikkatoiminta edellyttää alueen louhimista rakennussuunnitelman mukaisesti. Louhinnan ollessa suhteellisen hidas prosessi, ylimääräiset keskeytykset ovat kriittisiä suunnitellussa aikataulussa pysymiselle. Takapellon maankaatopaikka on alueena välttämätön Espoon rakennustoiminnan näkökulmasta, sillä rakentamisen yhteydessä muodostuu vuosittain suuria määriä ylijäämämaita, joita ei voida muilla tavoin hyödyntää. Vaihtoehtoisia maankaatopaikkoja Espoon kaupungin alueella ei ole, lukuun ottamatta pienialaista Kalliosuon jatkealuetta, jolle on ohjattu vuosittain Takapellon vastaanottokapasiteetin ylittävä maa-aines. Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 2

6 Kuva 1. Suunnittelualueen kartta sekä lupavaiheet. Tämä hakemus koskee lupavaihetta 1, jonka osaan haetaan uutta lupaa (punainen rasteri). Muilta osin lupavaiheen 1 alueella on louhinta jo päättynyt. 2. LUPAVAIHEEN 1 TOIMINTA 2.1 Louhinnan ja läjityksen eteneminen Louhinta on Takapellon alueella edennyt siten, että louhinta on loppuunsaatettu noin 21 hehtaarin kokoisella alueella. Alueen pohjoisosassa maanläjitysalue kohoaa korkeimmillaan jo tasoon noin +75, eli louhintapohjalta laskettuna täyttöä on jo paikoin tehty yli 40 metriä. Täyttömäki tulee vielä tästä nousemaan ylöspäin enimmillään noin m, eli täyttömän lopullinen taso tulee olemaan noin Täyttötoimenpiteiden kohteena oli keväällä 2018 noin 21 hehtaarin kokoinen alue. Louhintaa tehdään parhaillaan (tilanne kesä 2018) lupavaiheen 1 eteläosassa. Alimmillaan louhoksen pohja on tasolla noin +29 ja siinä kohtaa maanläjitystoimenpiteet on jo aloitettu (ko. alue rajattu tämän uuden lupahakemuksen ottoalueen ulkopuolelle). Ylempi taso etelässä on pintalouhittu siten, että alue on tasainen tasolla noin Murskauslaitos sekä murskeen varastointi sijoittuu ko. kentälle. Ottotoimintaan liittyvää toimintaa on enää vain Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 3

7 alkuperäisen ottosuunnitelman mukaisilla vaiheissa III ja IV. Louhinta tehdään kerroksittain. Vaiheen III itäosassa on louhittu ensimmäinen kerros ja kesäkuussa 2018 oli toisen kerroksen poraukset käynnissä. Alueen nykytila (perustuu keilaukseen ) on esitetty suunnitelmapiirustuksessa Ilmakuva alueelta on esitetty kuvassa Ottoalue ja -määrät sekä -aika Tämän hakemuksen mukainen ottoalue (louhittava alue) on pinta-alaltaan 7,4 hehtaaria (lupaa ei haeta sille osalle lupavaiheesta 1, jossa louhinta jo on päättynyt). Varastointia tulee olemaan myös erillisellä tukitoiminta-alueella lännessä (rakennuslupa) sekä lupavaiheen 2 puolella (erillinen maa-aineslupa). Tässä suunnitelmassa ei siksi esitetä ottoaluetta laajempaa niin sanottua ottamisaluetta/toiminta-aluetta esim. varastointia varten. Kuva 2. Ilmakuva alueelta ( ). Lupavaihe 1 kokonaisuudessaan on merkitty punaisella viivalla ja alue johon nyt haetaan uutta ottolupaa vihreällä katkoviivalla. Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 4

8 Louhintaa ja murskausta jatketaan alueella samoilla periaatteilla kuin aiemmin. Louhinta etenee järjestelmällisesti pohjoisesta etelään. Louhintatasot ovat samat kuin alkuperäisessä suunnitelmassa ( lupavaiheen 1 eteläosassa). Louhintaa tehdään enää vaiheiden III ja IV alueilla. Pintamaat on jo poistettu koko ottoalueelta. Tukitoiminnot sijoittuvat alueen länsipuolelle jo rakennetulle tukitoiminta-alueelle, eikä uusia alueita ole tarpeen rakentaa. Murskauslaitos on tällä hetkellä sijoitettuna lupavaiheen 1 eteläosassa tasauslouhitun kallion päällä. Todennäköisesti laitosta ei tulla aivan lähivuosina siirtämään mikä tarkoittaa, että louhinta nyt etenee alueen itäosassa ja vasta myöhemmin etenee lähteen kohti nykyistä murskauslaitosaluetta. Siinä vaiheessa laitos todennäköisesti siirretään alas louhitulle alueelle (alueen itäosa). Ohjeelliset etenemissuunnat on esitetty liitteenä 3 olevassa suunnitelmapiirustuksessa (nro ). Alkuperäisen suunnitelman/hakemuksen mukainen kokonaisottomäärä lupavaiheen 1 alueella oli 5,4 milj. m 3 ktr. Kesän 2018 tilanteen mukaan lupavaiheen 1 alueella on jäljellä vielä noin 1,45 milj. m 3 ktr louhittavaa kalliota. Tästä osa ehditään ottaa kuluvana lupakautena ( mennessä), joten uudelle lupakaudelle arvioidaan alueelle jäävän vielä noin m 3 ktr louhittavaa kalliota. Uutta lupaa haetaan viideksi vuodeksi. Lupavaiheille 1 ja 2 laadittu alkuperäinen maa-ainesten ottosuunnitelma (2009) on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä Hulevesien hallinta Ottamisalueen länsipuolelle on kaivettu uusi oja, johon louhoksen hulevedet ohjataan. Ojassa vedet kulkeutuvat Peringinojaan ja edelleen Mankinjokeen. Oja on rakennettu siten, ettei vesiä ohjaudu Dämmanin valuma-alueelle. Louhoksen vedet kerääntyvät lounaisosan kulmaan josta ne pumpataan edellä mainittuun ojaan. 3. KAAVOITUS Hakemuksen mukaisella alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, jossa alue on EK-aluetta (kaatopaikka-alue) sekä länsiosiltaan pieneltä osin EM-aluetta (moottorirata-alue). Kaupunki laatii parhaillaan strategista Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa, kaavaluonnos oli nähtävillä Yleiskaavaluonnoksessa tämän suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee erityisalueella, jonka kaavamääräys Kulmakorven osalta kuuluu: Alue on tarkoitettu maa-ainestoiminnalle, yhdyskuntatekniselle huollolle, moottori- ja muille urheilutoiminnoille sekä virkistykselle. Kehittämissuosituksissa sanotaan mm.: Kulmakorven alueella voidaan louhia kalliota, käsitellä maa- ja kiviainesmassoja sekä läjittää puhtaita ylijäämämaita. Maa-ainestoiminnan päätyttyä alue on tarkoitettu ensisijaisesti urheilu ja virkistystoiminnoille. Hankealue sijoittuu myös kaavakarttaluonnoksen liitteen 5 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2015) "Louhinta ja ylijäämämaiden läjitys"- merkinnän mukaisella alueella. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos on esitetty liitteenä 2. Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 5

9 4. YMPÄRISTÖSEURANNAN TULOKSET 4.1 Pohja- ja pintavesi Takapellon toiminta-alue on mukana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa. Toiminta-alueen ympäristössä on 13 pohjaveden havaintoputkea, joiden avulla tarkkaillaan toimintojen pohjavesivaikutuksia (Kuva 3). Tarkkailuun sisältyy sekä laadun että pohjaveden pinnankorkeuksien tarkkailua. Osassa havaintopisteistä on käytössä myös automaattinen pinnankorkeuden seuranta (HP1004 ja HP1005). Osa havaintoputkista on asennettu vasta viime vuosina, eli seurantaverkosto on täydentynyt jatkuvasti. Tätä uutta lupaa varten uusia tarkkailuputkia ei ole tarpeen asentaa, sillä nykyinen seurantaverkosto on kattava. Alueen pohjavesiolosuhteita on myös selvitetty pohjavesimallinnuksella (2009), täydentävä raportti on tehty vuonna 2014 lupavaiheen 2 hakemuksen yhteydessä 1. Kuva 3. Takapellon alueen ympäristössä sijaitsevat pohjaveden ja kaivovesien tarkkailupisteet. Putket 54 ja 55 ovat alueelle läjitettävän maa-aineksen sisäisen veden tarkkailupisteitä, jotka asennetaan myöhemmin. 1 Ramboll Finland Oy, Takapellon Kulmakorven alueen kalliopohjavesiolosuhteet. Espoon kaupunki ja Rudus Oy. 8 s. + liitteet Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 6

10 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun viimeisin vuosiraportti on vuodelta Takapellon alueen ympäristön pohjavedessä ei ole todettu merkittäviä muutoksia pohjaveden laadussa tai pinnankorkeuksissa. Pohjavedestä analysoitujen aineiden pitoisuudet ovat olleet pääosin pohjavesille tyypillisellä tasolla. Havaintopisteessä 501, joka sijaitsee Takapellon alueen eteläpuolella olevassa ruhjeessa, on todettu sinkin ja bariumin pitoisuuksien olevan koholla. Erityisesti sinkin pitoisuus voi johtua osin pohjaveden havaintoputken suojaputkesta mahdollisesti liuenneesta sinkistä. Bariumin pitoisuudet ovat olleet koholla myös Takapellon alueen pohjoispuolella ja ovat peräisin mahdollisesti Kulmakorven entisen maankaatopaikan täyttöaineksesta 3. Muiden analysoitujen parametrien osalta havaintopisteessä ei ole todettu erityisen poikkeavia pitoisuuksia. Takapellon alueen pintavesivaikutuksia tarkkaillaan yhteensä kahdeksasta havaintopisteestä. Toiminta-aluetta lähimmät tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 4. Toiminta-alueen vedet ohjataan kulkemaan pisteen J1A kautta Peringinojaan, joka laskee etelässä Mankinjokeen. Kauimpana olevat tarkkailupisteet sijaitsevat Mankinjoessa ja Gumbölenjoessa. Toiminnan vaikutukset kohdistuvat pääosin Peringinojaan. Kulmakorven-Takapellon alueen toimintojen mahdollisia vaikutuksia yksityiskaivoihin on selvitetty erikseen vuonna ja Selvitysalueena on ollut Takapellon itäpuolella, lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä, sijaitseva Mustanpurontie alue. Vuonna 2015 laaditussa raportissa tutkittiin 20 yksityiskaivon veden laatua. Selvitystä täydennettiin vuonna 2016, jolloin tarkasteltiin 10 eri kaivoa, joissa oli aikaisemmin todettu bakteereita. Selvityksissä tarkasteltiin pohjaveden kulkeutumisolosuhteita, syitä bakteereiden pääsemiseen kaivoihin sekä räjäytysten ja tärinän osuutta tähän. Kaivoista laadittiin kaivokortit ja kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tarkastettiin. Edellä mainituissa selvityksissä on todettu, että räjäytysten tai tärinän aiheuttamat muutokset maa- tai kallioperässä tai mahdolliset vaikutukset kiinteistöjen säiliöihin, kaivoihin tai putkistoihin eivät ole syynä bakteereiden esiintymiseen Mustanpurontien kaivoissa. 2 Eurofins Nab Labs Oy, Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna Helsinki seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. 62 s. + liitteet. 3 Ramboll Finland Oy, Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, Havaintoputken 640 ph-selvitys. Espoon kaupunki. 10 s. + liitteet. 4 Ramboll Finland Oy, Mustanpurontie, kaivovesiselvitys. Espoon kaupunki ja Rudus Oy. 13 s. + liitteet. 5 Vahanen Environment Oy, Täydennetty kaivoselvitysraportti. Rudus Oy, Espoo Kulmakorpi. 7 s. + liitteet. Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 7

11 Havaintopisteen TMS vesi kuvaa Takapellon alueelta poisjohdettavien vesien laatua. Pisteessä on havaittavissa toiminnan vaikutus. Typen kokonaispitoisuus on havaintopisteessä usein koholla, mikä on tyypillistä alueille, joilla on vastaavaa toimintaa. Havaintopisteen vesinäytteissä typen kokonaispitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Typpi on esiintynyt pääosin nitraattityppenä, mutta myös ammoniumtypen pitoisuus on ollut korkea yksittäisissä näytteissä. Havaintopisteessä TMS myös kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla. Kohonneita typen pitoisuuksia on todettu pintavesissä myös muualla Ämmässuon-Kulmakorven tarkkailualueella, jossa pitoisuudet ovat usein olleet muutamia tuhansia mikrogrammoja. Takapellon toimintojen aiheuttama kuormitus on todettavissa purkureitillä Peringinojassa, jossa se ilmenee selkeimmin kohonneina typen pitoisuuksina. Typpi aiheuttaa aiheuttaa vesistöihin ravinnekuormitusta, joka lisää vesialueiden perustuotantoa. Takapellon alueelta lähtöisin oleva typpi kulkeutuu virtavesistöissä Mankinjoen kautta Itämereen (Espoonlahti). 4.2 Melu- ja pölyseuranta Melu- ja pölyvaikutusten seurantaan liittyvät asiat liittyvät lähinnä ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin, mutta yhteenvetona voidaan todeta, että Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 8

12 lupamääräysten mukaiset seurannat on tehty kuluvana lupakautena. Alueen itäpuolella on tehty jatkuvatoimisia melumittauksia vuodesta Nykyiset jatkuvatoimiset kaksi ympäristömelun mittauspistettä (asennettu ) ovat toiminta-alueen kaakkoiskulmassa sekä toiminta-aluetta lähimmällä asuinalueella yhteistyössä asukkaiden kanssa valitun asuinrakennuksen seinustalla. Mittaustulosten tarkastelun perusteella voidaan arvioida, että Rudus Oy:n toiminnasta aiheutuneet melutasot eivät ylitä ympäristömelun lupamääräyksiä. Rudus Oy on aiemmin seurannut pölyn leviämistä Mustanpurontien suuntaan. Pölyarvot ovat jääneet selvästi alle sallituista raja-arvoista (vuosikeskiarvo 50 µg/m3 ja vuorokausikeskiarvo 40 µg/m3). Pölyn leviämisen seuranta uusitaan vuoden 2019 aikana. Tärinää seurataan lähialueen kiinteistöissä yhteensä kymmenessä mittauspisteessä. Tärinän aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on tehty useita räjäytysteknisiä toimenpiteitä, jotka ovat parantaneet tärinänhallintaa. Räjäytysten aiheuttamissa mittaustuloksissa on päästy arvoihin, jotka ovat selvästi hyväksyttäviä. Ramboll Finland Oy Oscar Lindfors Projektipäällikkö Tero Taipale FM, hydrogeologi Takapellon louhinta-alue Kulmakorvessa, Espoo Lupavaihe 1, maa-ainesluvan uusiminen 9

13 K534 Espoo-Ämmässuo 110 kv LIITE 1 KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö Kartanonmetsä Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: Nimi: Kartanonmetsä Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Espoo (49) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on asemakaava ja yleiskaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin Y / 8 m m Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Taustakartta on viitteellinen. Mittakaava 1: Kartat MML, kunnat

14

15

16

17

18

19

20 LIITE 2