3,. ymparistokeskus Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 ph-säädön toteuttamisen hyväksyminen vien toksisuustestien suunnitelman sekä Kulmakorpi 1-alueen vesien Päätökseen sisältyy yhteistarkkailuohjelmaan erillisselvityksenä kuulu kailuohjelman päivityksestä. ASIA Tarkkailupäätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistark UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Helsinki Helsinki Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs, PL 36 MAKSU 4950 euroa (laskutetaan erikseen) täydennyksen, jonka tarkoituksena on liittää Kulmakorpi 1-ni misen alueen tarkkailu yhteistarkkailuun. Lisäksi Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus on toimittanut tyllä suunnitelmalla. suunnitelma, joka on korvattu päivätyllä täydenne Toksisuustesteistä on toimitettu erillinen Rambollin laatima päivätyn yhteistarkkailuohjelman. Helsingin seudun ympä Tarkkailusuunnitelma on tullut vireille, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY on toimittanut Ramboll Oy:n vä ken. hona ja ohjelman toimittamisesta on sovittu tarkkaituun osallistujien kes ristöpalvelut- kuntayhtymä HSY toimii tarkkailuvelvollisten yhteysta littämänä Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueen hyväksyttäväksi TARKKAILUSUUNNITELMAN VIREILLETULO Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Rudus Oy HAKIJAT Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY NCC Industry Oy 3,. ymparistokeskus Annettu julkipanon jälkeen Elinkeino-, liikenne- ja PÄÄTÖS UUDELY/8930/2015

2 vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin päätöksessä tarkemmin määrätyllä ta 0196Y0437-II1, jossa luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan alueen Espoon kaupunki ja Fortum Oy, Ämmässuontien maanläjitysalue (alue 1) Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Ämmässuontien maanläji tysalueetle ympäristölupapäätöksen No YS 476, Dnro Ämmässuon alue TARKKAILUVELVOITTEET JA NIIDEN SISÄLTÖ kutoimintaa. Espoon kaupungin teknisen keskuksen siirtoajoneuvovarasto aloitti toi mintansa alueella vuonna Alueella ei harjoiteta ajoneuvojen pur Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto (alue 3) rasto on antamallaan päätöksellä ESAVI/93/04.08/ , No YS 695) ovat siirtyneet NCC lndustry Oy:n (aiemmin perusteella. dattaen. Tällä hetkellä asfalttiasema toimii Espoon kaupungin ympäris tökeskuksen tekemän rekisteröinti-ilmoituksen 5076/2015 toiminnalle ja asfalttiaseman toiminnalle. Päätöksen lupamääräyksen minta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä nou Kuusakoski Oy:n ympäristölupa (Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt NCC Industry Oy:lIe ympäristöluvan rakennusjätteiden käsit telylaitoksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle, kivenmurskaamon sia pinta- ja pohjavesiin osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alu hallinto-oikeuteen, mutta aluehallintoviraston päätöksen mukaan toi een vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Päätöksestä on valitettu Vaasan 18. mukaan toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toimintansa vaikutuk NCC Roads Oy:n) hallintaan Etelä-Suomen aluehallintovi NCC Industry Oy, aiemmin NCC Roads Oy, asfalttiasema (alue 2), ent. Kuusakoski Oy:n (Ekopark Espoo) rakennusjätteen käsittelyalue pungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. totuotetta, minkä vuoksi Fortum Oy osallistuu tarkkailuun Espoon kau Läjitys alueella on päättynyt ja alue on viimeistelty. Alueelle on luvulla sijoitettu Suomenojan voimalaitoksen kivihiilituhkaa ja rikinpois suon-kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua, jolla on korvattu sii hen liittyneiden toimintojen aikaisemmat suoto- pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmat. valla. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä , Dnro UUS-2003-Y-1 71 maanläjitysalueen tarkkailu on liitetty osaksi Ämmäs UUDELY/8930/ /44 Nyt puheena olevan tarkkailuohjelman vireille panon jälkeen alue 2 ja

3 UUDELY!8930/ /44 Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt siirtoajoneuvova rastoalueelle ympäristöluvan (1091/ /2011). Hakemuksen kaan alueen vesien tarkkailu on sisällytetty Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Lupapäätöksen mukaan vesientark kailu on suoritettava hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. van saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että havaintopisteet ovat edustavia ja pysyvät käyttökunnossa. Vesinäytteiden tutkimustulokset raportoidaan yhteistarkkailun yhteydessä. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos (alue 4) mu Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle päristöluvan No YS 520, Dnro UUS-2005-Y Lupamääräyk 17. velvoitetaan luvan saaja tarkkailemaan selkeytysaltaasta dettavan veden laatua kahdesti vuodessa (huhti-toukokuussa ja lokakuussa). Vesinäytteistä on analysoitava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja suifaatti (5042), ph, sähkönjohta vuus, kiintoaine-, mineraaliöljy- ja kokonaishiilivetypitoisuus sekä CODr. Tarkkailu voidaan liittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. sessä Lu ym joh syys Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (No YS 122, Dnro UUS-2007-Y ) ylijäämälouheen, betoni-ja lijätteen, asfalttijätteen sekä kivihiilen polton lento- ja pohjatuhkan taanotolle, välivarastoinnille ja murskaukselle on korvannut edellä mai nitun päätöksen. Lupamääräyksen 17. mukaan selkeytysaltaasta dettavan veden laadun tarkkailua on jatkettava osallistumalla Ämmäs suon-kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Tarkkailua voidaan päätöksen mukaan muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksy mällä tavalla. tii vas Alueella ei tällä hetkellä käsitellä kivihiilen polton lento- ja pohjatuhkaa. HSY, jätteenkäsittelykeskus (alue 5) joh Ämmässuon iätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja kenttätoimin noille, pilaantuneiden maiden käsittelylle, tarkkailuille sekä vanhan topaikan jatkokäytötle on Etelä-Suomen atuehallintovirasto antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro ESAVI/705/04.08/201 0 ja Dnro ESAVI/51 0/04.08/2010). Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen (päätösnro 14/0623/3) ja Korkein hallinto-oikeus (Dnro 3990/1/1 4). kaa Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevassa yleisessä ympäristölu pamääräyksessä A.26 todetaan, että jätteenkäsittelykeskuksen paikkojen sisäisen veden, kaatopaikkavesien ja muiden jätteenkäsitte lytoiminnoista muodostuvien jätevesien, hulevesien ja salaojavesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja kaato

4 UUDELY/8930/ /44 sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkail tava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistark kailuohjelmaan. Kaatopaikoilla muodostuvien kaatopaikkavesien ja pintavesien määrää ja sähkönjohtavuutta on mitattava jatkuvatoim isesti. Määräykseen sisältyy myös ympäristölle vaarallisista ja haitallisista neista laadittava erillisselvitys. ai Kaatopaikan laajennusaluetta (uusi kaatopaikka) koskevassa räyksessä H.24 todetaan, että kaatopaikan laajennusalueen kaatopaik kavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien ja talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen (No YS 357, ) mukaisesti seuraavin lisäyksin. lupamää Yhteistarkkailuohjelmaan on lisättävä kaatopaikan laajennusalueella tetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeuden ja lämpötilan mittaamista varten mittauspisteitä vähintään yksi kahta hehtaaria kohden. Rejektien ja tuhkan loppusijoitusalueiden suoto- ja valumavesien sekä jätepoltto ainevaraston valumavesien tasausaltaiden vesien laadun tarkkailu on suoritettava samoin kuin nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen taan vesien tarkkailu. Puhtaiden pintavalumavesien tasausaltaan vettä on tarkkailtava Ämmässuon alueen pintavesitarkkailun mukaisesti. sausaltaiden vesien määrä ja sähkönjohtavuus on mitattava jatkuvatoi misesti. jä tasausal Laaiennusalueen louhinnalle ia kivenmurskaamon toiminnalle maan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan No YS Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen (Dnro ESAVI!294/04.08/201 2) edellä mainitun luvan lupamääräysten misesta, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen siltä osin kuin siinä oli myönnetty lupa murskata kiviainesta yli tonnia dessa, ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Etelä-Suomen lintovirasto on antanut asiasta uuden päätöksen (Dnro ESAVI/6442/201 7, Nro 45/2018/1). Päätös sisälsi toiminnan aloittamis luvan muutoksenhausta huolimatta. Päätöksestä on valitettu. Tällä kellä toiminnassa noudatetaan aluehallintoviraston päätöstä sen lainvoimaiselta osalta sekä annettua päätöstä toiminnan aloittamisluvan nojalla. Aluehallintoviraston päätöksen räyksen 35 mukaan louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulma korvenalueen vesien yhteistarkkailuun. Tarkkailumääräystä ei ole myö hemmissä vaiheissa muutettu. Ta Uuden tarkista vuo aluehal het mää Vaarallisen iätteen kaatopaikalle on Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan (Dnro UUS-2008-Y ).

5 UUDELY/8930/ /44 Päätös tuli lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden anta malla päätöksellä nro 11/0155/1. Lupamääräyksessä 25 todetaan, että ongelmajätteen kaatopaikan kaatopaikkavesien sekä alueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulma korven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ongelmajätteen kaato paikalla muodostuvien kaatopaikkavesien ja pintavesien määrää ja säh könjohtavuutta on mitattava jatkuvatoimisesti. Ongelmajätteen kaato paikan vaikutuksia ympäristön pintavesien laatuun on tarkkailtava yh teistarkkailuohjelman havaintopisteissä P6, P7, Y3 ja TL2. Vaikutuksia pohjaveden laatuun on tarkkailtava havaintopisteissä 24B/05, 34, 41, , 256/07 ja 257/07. Kaatopaikkavesien laatua on tarkkailtava yh teistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 1 mukaisesti. Kaatopaikka alueen ympäristössä pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkaittava yhteis tarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 mukaisesti. Biojätteen käsittelylle on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro ESAVI/1 25/04.08/2011). Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen nro 17/0254/3. Ympäristölupamääräyksessä D.J0 määrätään mm., että bio jätteen käsittelylaitoksen toiminnoista muodostuvien jätevesien ja hule vesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykes kuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yh teistarkkailuohjelmaan. Määräykseen sisältyy myös ympäristölle vaaral lisista ja haitallisista aineista on laadittava erillisselvitys. Päätöksillään (Dnro ESAVI/4959/201 5) aluehallintovirasto on hyväksynyt pienin täsmennyksin jätteenkäsittelykeskuksen alueen (Dnro ESAVI/19/2014) ja bioiätteen käsittelylaitoksen ja kaasunhyödyn tämisyksikön (Dnro ESAVI/4959/201 5) seurannan ia tarkkailun suunni telmat. Suunnitelmissa on käsitelty toiminnoista syntyvien vesien tark kailua. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin tarkkail laan suunnitelmien mukaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa. Päätösten mukaan seurannan ja tarkkailun suunni telmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ELY-keskuksen hy väksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun katta vuutta. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue (alue 6) Kalliosuon maankaatopaikan toiminnalle on Etelä-Suomen aluehallinto viraston myöntämä ympäristölupa (Nro 71/2011/1, Dnro ESAVI/748/04.08/201 0). Kalliosuon maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Lupamääräyksessä 17 tode taan, että luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön si säistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia

6 UUDELY/8930/2015 6/44 pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes kuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen ve sien yhteistarkkailuun ja tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkai luohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyt täen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamää räysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kulmakorven alue Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalueen jatke (alue 7) Kalliosuon maankaatopaikan laajentamiselle (Kalliosuon jatke) on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut ympäristölupapää töksen Dnro ESAVI/94/04.08/20 12, nro 137/2012/1. Kalliosuon maan kaatopaikan laajennus (Kalliosuon jatke) luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Lupamääräyksessä 6 todetaan, että läjitysalueen esikäsitellyt valumavedet voidaan johtaa Peringinojan kautta Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle Mankinjokeen laskevaan ojaan. Lupamääräyksessä 18 todetaan, että luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan ELY keskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on osallistuttava Äm mässuon-kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja tarkkailutu lokset on raportoittava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uu denmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muu tokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudat tam isen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Espoon kaupunki ja Fortum Oy, Kulmakorven maanläjitysalue (alue 8) Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Kulmakorven maankaatopai kalle ympäristöluvan No YS 475 (Dnro 0196Y0436), joka on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut lupaa anne tulla päätöksellään Nro 107/2011/1 (Dnro ESAVI/16/04.08/201 1), jonka lisämääräyksen mukaan Kulmakorven vanhalta maanläjitysalueelta tu levat Takapellon maankaatopaikan länsipuolelle putkautuvat suoto- ja valumavedet on johdettava pois Dämmanin valuma-alueelta.

7 UUDELY/8930J /44 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan alueen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin päätöksessä tar kemmin määrätyllä tavalla. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätök sellä , Dnro UUS-2003-Y-171 maanläjitysalueen tarkkailu on liitetty osaksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua, jolla on korvattu siihen liittyneiden toimintojen aikaisemmat suoto- pintaja pohjavesien tarkkailuohjelmat. Läjitys alueella on päättynyt ja alue on viimeistelty. Alueelle on luvulla sijoitettu Suomenojan voimalaitoksen kivihiilituhkaa ja rikinpois totuotetta, minkä vuoksi Fortum Oy osallistuu tarkkailuun Espoon kau pungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Rudus Oy ja Espoon kaupunki, Jersanmäen ja Takapellon louhinta- ja murskaus- ja maanläjitys alueet (alue 9ja 10) Jersanmäen alueella (alue 9) on tehty kallion louhintaa ja murskausta vuodesta 1998 lähtien ja maanläjitystä vuodesta 2002 lähtien. Alue siir tyi Rudukselle vuonna 2004, mutta myös Ruduksen toiminta alueella on loppunut ja alueella on enää Espoon kaupungin maanläjitystä. Alueen maanläjitystoiminta on osa Takapellon alueen toimintakokonaisuutta, johon osalla tarkkailuohjelman aluetta 10 sisältyy myös Rudus Oy:n lou hinta- ja murskaustoimintaa. Rudus Oy:lla on Espoon Kulmakorven alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (No YS 1695, Dnto UUS-2009-Y ) kallion louhinnalle, louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle. Tämä lupa koskee Jersanmäen kiinteistöä (tarkkailuohjelman alue 9) ja Takapellon louhin nan osa-alueita l-iv (ns. lupavaihe 1 tarkkailuohjelman alueella 10). Vaasan hallinto-oikeus on täydentänyt lupapäätöstä (lupamääräysten 1, 5,12 ja 30 osalta) ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään ESAVI/259/04.08/201 1 muuttanut lupamää räystä 31. Vesien tarkkailua koskevia muutoksia ei ole tehty. Lupamääräyksissä (nrot 6 ja 7) määrätään, että vedet tulee johtaa vä hintään laskeutusaltaan kautta Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle. Vesien tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä (nrot 25 27) määrä tään, että toiminnanharjoittajan on pinta- ja pohjavesien tarkkailun osalta osallistuttava Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteis tarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia on tarkkailtava yhteistarkkailun tark kailupisteistä KP2A, KPJO, 45, 48, K2, K3, Jia, J2, K5, Y2, K6, K7, KDM1 ja KKL. Analyysivalikoima on yhteistarkkailuohjelman määritys valikoiman 3 mukainen. Pohjavedenpinnankorkeuksia tulee seurata 3 krt/a pohjavesiputkista 499, 500, 501, 502, 503, 639, 640, 641, HPI 001, HP1002, HP1003. Pohjaveden laatua tulee seurata 1 krtla pohjave siputkista HPJOO2, HP1003, 501 ja 502. Analyysivalikoima on yhteis tarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukainen ja lisäksi näytteistä

8 UUDELY/8930/ /44 tulee analysoida mangaani, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt (C11-C39). Louhinta-alueen ja Kakarlammen väliin pohjavesiputken 641 itä-koillis puolelle on asennettava uusi pohjavesiputki, josta seurataan vaikutuk sia pinnankorkeuteen ja pohjaveden laatuun. Louhintatyön aikana on lisäksi seurattava vähintään kahdesta pohjavesipisteestä pinnanmuu toksia ja pohjaveden laatua määritysvalikoiman 3 mukaisesti kahden kuukauden välein. Kaivovesien laatua on seurattava 1 krt/a viidestä kai vosta, joista osa on rengaskaivoja ja osa porakaivoja. Analyysivalikoima on yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 4 mukainen. Selkeyty saltaista lähteviä vesiä tulee seurata 2 krtla määritysvalikoiman 3 mu kaisin analyysein sekä lisäksi määrittää öljyhiilivedyt (011 C39) ja mi tata tai arvioida virtaama. Kakarlammen vedenpinnan korkeutta on tark kailtava jatkuvatoimisesti vedenpinnan korkeuden mittauslaitteella. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Rudus Oy:Ile ym päristöluvan (Dnro 14/ /2015, annettu ), joka lainvoi maiseksi tultuaan korvaa edellisessä kohdassa mainitun Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupapäätös sisältää olennaisen muutoksen ympäristökeskuksen myöntämään lupaan vielä käytössä olevilla alueilla Il-IV sekä luvan louhinta-alueen laajentami selle. osa-alueille V-VI. Hankkeen vaikutuksia lähialueen pinta- ja poh javesiin sekä talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla alueen vesien yhteistarkkailuun. Lupa ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä tehtyjen valitusten käsittely on kesken. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on (3907/734/2009) myöntänyt Espoon kaupungin tekniselle keskukselle maa-aineslain mukaisen luvan louhinnan osa-alueille I-IV (lupavaihe 1). Lupa on tullut lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden hylättyä vali tuksen päätöksellään (Dnro 04288/10/5404). Päätöksen mu kaan toiminnan harjoittajan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakor ven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Kakarlammen vedenpin nan tarkkailua tulee suorittaa jatkuvatoimisella vedenpinnan korkeuden mittauslaitteella (automaatioasema) ja seurannan tuloksista raportoida Espoon ympäristökeskukselle 3 kertaa vuodessa. Vaikutuksia kaivove sun on seurattava 1 krt/a otettavin näyttein viidestä talousvesikaivosta. Kaivot on valittava siten, että osa on rengaskaivoja ja osa porakaivoja. Kaivoista otetuista näytteistä on tehtävä yhteistarkkailuohjelman määri tysvalikoiman 4 mukaiset analyysit. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt Rudus Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen osa-alueilla V-Vl (2. lupavaihe) päätöksellään , 164, 4711/ /2014. Lupa on tullut

9 Toiminnan Kakarlammen Takapellon Vaikutuksia UUDELY/8930/ /44 lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden hylättyä valituksen päätök sellään (Dnro 07468/15/5404). Vesien tarkkailusta määrä tään päätöksessä seuraavasti (määräyksissä 12 15): harjoittajan on osallistuttava Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. vedenpinnan tarkkailua tulee suorittaa jatkuvatoimi sella vedenpinnan korkeuden mittauslaitteella (automaatioasema) ja seurannan tuloksista raportoida Espoon ympäristökeskukselle 3 kertaa vuodessa. ja Kulmakorven alueen eteläosaan tulee asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea, jotka myöhemmin liitetään vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Tarkkailuputkiin tulee asentaa automaat tiset pohjavedenpinnan korkeusmittarit, koska kyseiset pisteet sijait sevat eteläosan kallioperän heikkousvyöhykkeellä. kaivovesiin on seurattava Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Espoon kaupungin Ta kapellon maanläjitysalueelle ympäristöluvan (Nro 53/2011/1, Dnro ESAVI/488/04.08/2010). Lupa koskee puhtaiden maa- ja kiviai nesten läjitystoimintaa Takapellon alueelle ja se koskee sekä tarkkai luohjelman aluetta 9 että aluetta 10. Tarkkailua koskevassa lupamää räyksessä 19. on määrätty, että luvan saajan on tarkkailtava maankaa topaikan jätetäytön sisäistä vettä sekä läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan ELY-keskuk sen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on liityttävä Ämmässuon-Kul makorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Lisäksi lupamääräyksessä 8. on määrätty, että maakaatopaikka-alueelta tulevat esikäsitellyt hule vedet on johdettava Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle siten, että ne eivät voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa Dämmanin vedenottamolle. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyt täen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamää räysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus, Kulmakorpi 1-niminen asemakaavaalue (ei tarkkailuohjelman kartalla) Yhteistarkkailuohjelman toimittamisen jälkeen Espoon kaupungin ym päristölautakunta on myöntänyt Espoon kaupunkitekniikan keskukselle ympäristöluvan kiven louhintaan ia murskakseen Kulmakorpi 1 -nimi selle asemakaava-alueelle antamallaan päätöksellään dnro 1918/ /2016. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeu teen.

10 9. UUDELY/8930/ /44 Lupamääräyksen 26 mukaan hankealue sijaitsee Ämmässuon-Kulma korven vesien yhteistarkkailualueella. Louhinnan ja murskauksen kutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin sekä talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla vesien yhteistarkkailuun ja noudattamalla sitä koskevaa Uudenmaan ELY-keskuksen antamaa päätöstä tai mää räyksiä. Lupamääräyksen 27 mukaan toiminnan harjoittajan tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista alueen vesien yhteistarkkai lua valvovalle ELY-keskukselle suunnitelma hulevesien tarkkailusta ja vesien ph-säädön toteuttamisesta. Suunnitelmassa on lisäksi tävä tiedot 1-2 uuden pohjaveden havaintoputken asentamisesta ja vio tarpeesta liittää putket yhteistarkkailun piiriin. vai esitet Lisäksi määräyksen 28 mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista kaivokartoitus hankealueen itäpuolisen alueen, Kolmperän alueen sekä hankealueen pohjoispuolella olevan Histan een käytössä olevista talousvesikaivoista. Kaivovesistä on määritettävä tavanomaisten talousveden laatuparametrien lisäksi E.koli, enterokoko kit ja koliformiset bakteerit. Kaivokartoituksen toteutuksesta on tävä Espoon ym päristökeskuksen tarkastettavaksi työsuunnitelma, jossa esitetään mukaan otettavat kaivot, tehtävät määritykset ja tointiaikataulu. ar alu esitet rapor Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntä nyt Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle Kulmakorpi 1-ni mistä asemakaava-aluetta koskevan maa-ainesluvan päätöksellään 13, 1935/2016/ Päätöksen mukaan hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Äm mässuon-kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Päätöksen mukaan ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6 - Lisäksi päätöksessä määrätään, että louhintavaiheiden 1 ja 2 alueille tulee asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjel maan. Päätös on lainvoimainen. VOIMASSA OLEVA YHTEISTARKKAILUOHJELMA Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu on aloitettu vuonna 2003 Uudenmaan ympäristökeskuksen (Dnro UUS 2003-Y ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vaasan hallinto-oikeus muutti yhteistarkkailuohjelmaa töksellään nro 04/0549/1, mutta korkein hallinto-oikeus palautti ympäristökeskuksen päätöksen voimaan päätöksellään nro 467. Ohjelmaan muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen tamalla päätöksellä dnro UUS-2006-Y , jonka mukaiseksi pää an oh

11 jelma päivitettiin Ohjelmaan on tämän jälkeen tehty mm. toi Tarkkailuohjelman päivityksessä on pyritty yksinkertaistamaan tarkkai Ohjelmaan esitetyistä muutoksista TARKKAILUOHJELMAEHDOTUKSEN SISÄLTÖ sen takia tarpeellisia muutoksia. minnoissa tapahtuneiden muutosten ja havaintopaikkojen tuhoutumi tuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrityksissä suositaan laajoja sisältää myös kloorifenolit. Polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja haih Fenoliset, PAH- ja VOC-yhdisteet Fenolien määritys korvataan fenolisten yhdisteiden määrityksellä, joka alkuaineiden määritykset. Alkuaineet Määritettäväksi on esitetty laaja kirjo alkuaineita, koska nykytekniikalla laajempi) on tässä yhteistarkkailussa helpompi hallita kuin yksittäisten se on mahdollista kustannustehokkaasti. Analyysipaketit (suppeampi ja osalta. yhdisteiden, PAH- ja VOC-yhdisteiden, syanidin ja bakteerimääritysten Analyysivalikoimaan on esitetty muutoksia mm alkuaineiden, fenolisten keisillä paikoilla. Havaintopisteissä, joissa ei useiden vuosien tarkkailun on esitetty vähennettäväksi neljästä kahteen kertaan vuodessa. teissä, joihin toimintojen on todettu vaikuttavan tai jotka sijaitsevat kes dessa. Yksityiskaivoja tarkkaillaan kerran vuodessa kuten aiemminkin. teen kertaan vuodessa ja 17 pisteessä neljästä kahteen kertaan vuo tarkkailua on esitetty vähennettäväksi 14 havaintopisteessä neljästä yh Tarkkailukertoja esitetään kaksi tai neljä kertaa vuodessa havaintopis vaksi kerran vuodessa. Kuudessa sisäisen veden pisteessä tarkkailua Pohjaveden osalta ei ole esitetty poistettavaksi yhtään pistettä, mutta aikana ole todettu toimintojen vaikutuksia, esitetään tarkkailu toteutetta taan vuodessa. Tarkkailusta kokonaan poistettavaksi on esitetty yksi mitteisista pisteistä ja ojahavaintopaikoista esitetään vähennettäväksi kuormitteisten vesien piste ja neljä oja/puropistettä. Pintavesipisteistä mm. Loojärven ja Kolmperän näytteenotto on esitetty tehtäväksi kerran vuodessa aiemman kahden kerran sijaan. Osalla kuor näytteenottokertoja neljästä kahteen ja jossain tapauksissa yhteen ker vaksi ohjelmasta. likoiman supistamista ja joitain havaintopaikkoja on esitetty poistetta vaintopaikkoja on esitetty tarkkailukertojen vähentämistä ja analyysiva lun rakennetta ja yhdenmukaistamaan määritysvalikoimia. Osalla ha UUDELY/$930/ /44

12 UUDELY/8930/ /44 analyysipaketteja, jolloin saadaan tietoa myös niistä haitta-aineista, joita vesissä ei ole. Syanidi Syanid imäärityksestä pintavesistä esitetään luovuttavan mm. koska sen esiintyminen pintavesissä ei ole todennäköistä sen herkän haihtumisen takia. J05 kaatopaikka- tai pohjavesissä havaitaan korkeita syanidipitoi suuksia, voidaan tarkkailu ulottaa läheisiin pintavesiin. Bakteerimääritykset Pinta- ja pohjavesien bakteerimääritykset ehdotetaan tehtäväksi kerran vuodessa. Aiemmin bakteerit on määritetty pinta- ja pohjavesistä neljä kertaa vuodessa vain Ämmässuon alueella. Viemäröitävistä vesistä (TALI) määritykset on esitetty tehtäväksi kuusi kertaa vuodessa. AOX (adsorboituvat halogeniidit) AOX-analyysin määrityskertoja esitetään vähennettäväksi siten, että määritys tehdään vain viemäröitävästä vedestä (TAL1) kuusi kertaa vuo dessa. Aiemmin AOX on määritetty myös pinta- ja pohjavesistä. Ravinteet Ravinteiden osalta esitetään, että typen fraktioiden määrittämisestä jo kaisella näytteenottokerralla luovutaan. Näytteenottopisteet Pintaveden ja viemäriin johdettavien vesien näytepisteiden sijainti on esitetty ohjelman piirustuksessa 2 ja pohjaveden, täytön sisäisen veden sekä kaivonäytepisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa 3. Näytepis teiden koordinaatit on esitetty ohjelman liitteessä 5. Tarkkailussa mu kana olevat kuormituspisteet on erotettu tekstissä maininnalla: kuormi tuspiste. Kuormituspisteitä ovat mm. pintavesitarkkailuun sisältyvät sel keytysaltaat ja voimakkaasti kuormitetut ojapisteet. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet Keräysallas (TAL2) edustaa HSY: n hyötykäyttöalueen kuorm itteisia ve sia. Kaivo KA (TALJ-MK2) edustaa vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueiden Ija II muovikalvon alapuolisia salaojavesiä. Näytteet otetaan KAI ja KAII -kaivoista erikseen. Vaarallisen jäifeen kaatopaikka (TI) edustaa tuhkalokerossa syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä, jotka ohjataan laajennusalueen tasausal taaseen (TAL3).

13 UUDELY/8930/ /44 Laajennusalueen (TAL3) edustaa jätteenkäsittelykeskuk sen laajennusalueella syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä, jotka jataan ko. laajennusalueen tasausaltaaseen (TAL3). (TALI) edustaa kaikkia jätteenkäsittelykeskuksen alueella syntyviä kuormitteisia vesijakeita, jotka kootaan tasausaltaaseen. Al taasta vesi pumpataan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Tasausallas tasausallas Ohjelmassa on esitetty, että tasausaltaasta TALI otetaan näytteet kuusi kertaa vuodessa kuten aiemminkin. Muiden kuormitteisten pisteiden tarkkailu esitetään vähennettäväksi neljästä (TAL3 kuudesta) kerrasta kahteen kertaan vuodessa. Pumppukaivo HKS (PVP1), joka edustaa hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympärysojien vesiä, on esitetty tavaksi tarkkailusta kokonaan. oh poistet Täyttöjen sisäiset vedet Jätteenkäsittelyalue Havaintopisteet P11, P3, 102 ja E14 ovat HSY:n vanhan kaatopaikan täytön läpäiseviä kaasukaivoja. Havaintopisteet P1115, P2/1 5, P3/15, P411 5, P5115, P6/15 ja P7/15 ovat kaatopaikan täytön sisäisiä vaintoputkia. Havaintopisteistä seurataan sisäisen veden pinnankor keutta ja lämpötilaa. Mittauksista vastaa HSY. (Si) Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella sijaitsevalle kaatopaikalle (täyttöalue SI) on läjitetty syntypaikkalajiteltua sekajätettä ja asbestia. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalankäynnistyminen vuonna 2014 on pettanut kokonaan sekajätteen loppusijoifiamisen kaatopaikalle SI. tevoimalassa syntyvää esikäsiteltyä kuonaa käytetään alueen 51 penkereen esipeittoon ja jätevoimalan kattila- ja lentotuhkat loppusijoi tetaan esikäsittelyn jälkeen vaarallisen jätteen loppusijoitussoluun kasolu Ti). Ämmässuontien ja Kulmakorven maankaatopaikat ha lo Jä jäte (tuh P36 edustaa Ämmässuontien maanläjitysalueen täytön sisäistä vettä. KP5NI 1 edustaa Kulmakorven maankaatopaikan täytön sisäistä vettä. Ohjelmassa on esitetty analyysivalikoiman supistamista ja näytteenotto kertojen vähentämistä neljästä kahteen kertaan vuodessa. Puhtaiden maiden maanläjitysalueet 52N14 edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen eteläosan täytön sisäisen veden laatua.

14 den laatua. Myöhemmin se edustaa koko Takapellon maanläjityksen veden laatua. kertaan vuodessa. ken tarpeellisuus tarkkailupäätöksessä. ja yhteistarkkailukokouksessa tuotiin esille tarve ratkaista put 54 tulee edustamaan aluksi Jersanmäen maanläjitysalueen sisäisen ve Näiden pisteiden tarkkailua on esitetty vähennettäväksi neljästä kahteen 55 tulee edustamaan Takapellon maanläjitysalueen eteläosan sisäisen alueen keskiosan sisäisen veden laatua. säistä vettä. Putkesta ei vuosina ole saatu yhtään näytettä 53N14 edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisosan täytön si lovesi-/tasausaltaan kautta etelään kuivatusojastoa pitkin päätyen jät teenkäsittelykeskuksen alittavaan sadevesiviemäriin. (ent. Ekoparkin alue) alueen eteläosan valumavesiä, jotka johdetaan pa NOK (kuormituspiste) näytteenottokaivo edustaa NCC lndustry Oy:n Loojärveen Ämmässuon puron kautta laskevat dessa. heys on esitetty muutettavaksi kahdesta kerrasta vuodessa yhteen ker maanpuro 1,0) näytteet on tarkoitus ottaa edelleen neljä kertaa vuo taan vuodessa. Havaintopaikoilta P6 (Bockträsk tuleva 0,2) ja Y3 (Laita Havaintopaikkoihin ei ole esitetty muutoksia, mutta näytteenottotiheys (P7). Koimperänjärvessä (PKJ1) ja Loojärvessä (TL2) näytteenottoti ränojassa (P1) ja Laitamaanpurossa sijaitsevalla referenssipisteellä on esitetty harvennettavaksi neljästä yhteen kertaan vuodessa Koimpe TL2 (Loojärven keskiosa 1) havaintopisteestä seurataan Loojärven ve Y3 (Laitamaanpuro 1,0, ohjelmassa virheellisesti Gumbölenjoki 6,9+ 1,0) avo-ojaan. havaintopiste kuvastaa kaatopaikan laajennusalueen kuormitusvaiku P7 (Laitamaanpuro 1,4) toimii referenssipisteenä ilmentäen Laitamaan puron vedenlaatua ennen kaatopaikan laajennusalueelta tulevien vesien mahdollisia vaikutuksia. denlaatua pintavedestä ja pohjan läheisestä vedestä. PKJI (Koimperä 5) havaintopisteestä seurataan Kolmperän järven ve detaan kaatopaikan laajennusalueen hulevedet Bockträskiin kulkevaan denlaatua pinnasta (1 m) ja pohjan läheisestä vedestä (1 m pohjasta). lyalueelta mahdollisesti Kolmperän järveen kohdistuvaa kuormitusta. P6 (Bockträsk tuleva 0,2 - kuormituspiste) havaintopisteen kautta joh tuksia Loojärven suuntaan. Pintavedet Loojärveen Haapajärven puron kautta laskevat UUDELY/8930/ /44 P1 (Kolmperänoja 0,5) seurataan maankaatopaikalta tai jätteenkäsitte

15 alle. Kun alueen rakentamissuunnitelmat ovat tiedossa, tulee yhteistark siviemärillä tähän puroon. vassa purossa. Kaakkoisen avo-ajan vedet on käännetty sadeve sien lisäksi vanhan kaatopaikan alueiden 1 ja II valumavesien kuormitus P16 (Ämmässuonpuro 3,0+0,3) sijaitsee kaatopaikalta etelään sijaitse kailuohjelma päivittää tältä osin. Piste tulee siirtää ko. alueen ja Kalliosuon maanläjitysalueen väliin. P8 (Ämmässuonpuro P8) tarkkaillaan pisteeseen P2 kerääntyneiden ve detaan em. hulevesiä. P2 (Ämmässuo P2) kautta tulee vesiä Isolta Ämmässuolta ja sinne joh vaikutuksia. Havaintopiste P8 tulee jäämään HSY:n hyötykäyttöalueen P17 (Lännensuonoja 0,4) sijaitsee Lännensuonojassa, joka yhtyy Nupu pohjoisosien vesien kokonaisvaikutusta. Pisteen veden laatuun vaikut P10 (Lännensuonoja 1,3+0,1) edustaa mahdollisia Ämmässuontien jäi läjitysalueen mahdollisia vaikutuksia pohjoiseen laskevassa, Lännen tus. laatua. KKLJ (Kakarlammenoja 0,6) edustaa Kakarlammesta lähtevän veden taa myös läheisen tien ja peltoalueiden kuormitus ja sen sijaintia esite taan. suonojaan liittyvässä purossa. tään tarkistettavaksi, jotta saataisiin rajattua pois peltoalueiden kuormi rinjärveen laskevaan Härkiammenojaan. Piste edustaa toiminta-alueen KI (Lännensuonoja 0,8+0,7) edustaa Kulmakorven jälkihoidetun maan kihoidetun maanläjitysalueen kuormitusvaikutuksia Nupurinjärven suun Nupuriniärveen laskevat kertaa vuodessa. vuodessa. Muilta paikoilta esitetään näytteet otettavaksi edelleen neljä Maanläjitykseen liittyvien havaintopaikkojen (KMS ja P15) näytteenotto tiheys on esitetty harvennettavaksi neljästä kerrasta kahteen kertaan puolella. Pisteen vedenlaatu kuvastaa Ämmässuon alueen toimintojen tysalueen valumavesien laatua selkeytysaltaan jälkeen. selkeytysaltaasta tulevien vesien ja maanläjitysaluetta kiertävien kuiva purossa Ämmässuonojan ja kaakkoisen avo-ojan liittymispisteen ala lella etelään laskevassa Ämmässuon ojassa. Ojan pintavedet muodos KMS (kuormituspiste, selkeytysallas) edustaa Kalliosuon maanläji käsittelykeskuksen vesiaseman hulevesialtaan purkuputken eteläpuo ojaan johdetuista puhtaista pintavesistä. P3B (kuormituspiste) (Eteläinen avo-oja P3B) sijaitsee HSY:n jätteen tuvat pisteen P3B kohdalla vesiaseman hulevesialtaan eteläpuolelle ko. P15 (Ämmässuonpuro 3,5+0,1) edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen tusojien mahdollisia vaikutuksia Ämmässuonpuroon. kuormitusvaikutuksia Loojärven suuntaan. P4 (Ämmässuonpuro 2,3) sijaitsee Loojärveen laskevassa Ämmässuon UUDELY/8930/ /44

16 näytteenottotiheys esitetään harvennettavaksi neljästä kahteen kertaan Havaintopaikoista esitetään poistettavaksi P12 (Härkiammenoja 0,4). Kakarlammenojan vuosittain tehty näytteenotto esitetään harvennetta kahdesti vuodessa. Gumbölenjokeen laskevat vaksi joka toinen vuosi tehtäväksi ja muiden purohavaintopaikkojen denlaatua. PNJI (Nupurinjärvi keskiosa 1) pisteellä seurataan Nupurinjärven ve vuodessa. Nupurinjärven näytteenotto esitetään tehtäväksi edelleen teen murskauslaitoksen valumavesiä. toalueen valumavesiä, jotka johdetaan öljynerotuskaivon kautta tasaus laskevaan avo-ojaan. altaaseen, josta vedet kulkeutuvat ylivuotona Kulmakorven suuntaan RVT (kuormituspiste) edustaa Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaras Rudus Oy:n selkeytysallas (kuormituspiste) edustaa betoni- ja tiilijät Mankinjoen kautta laskevat kertaa vuodessa. maan, ettei Kulmakorven - Takapellon alueelta kulkeudu kuormitusta Dämmanin suuntaan. Näytteenotto esitetään edelleen tehtäväksi neljä K5 siirretään alemmaksi pintaveden virtaussuuntaan nähden varmista Havaintopaikkoihin ei esitetä muita muutoksia kuin, että havaintopaikka poon vesitaitoksen raakavettä. een mahdollisia vaikutuksia Dämmaniin virtaavaan veteen, joka on Es ven tulouomassa. Tarkoituksena on seurata Kulmakorven toiminta-alu KDMI (Gumbölenjoki 6,7) sijaitsee Gumbölenjoessa Kvarnträskin jär dollisia pintavesivaikutuksia ja sen tarpeellisuus ja edustavuus tarkastel sena on tulevaisuudessa seurata Kulmakorven-Takapellon alueen mah purossa. Tällä hetkellä pisteelle ei kulkeudu vesiä Kulmakorven alueelta sijaitsee Stormossenin kaakkoispäässä Gumbölenjokeen laskevassa tävissä. Kulmakorven alueelta Kulmakorvenpuroon estettiin vuonna Kul Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueen alapuolella. Pintavesiyhteys vesiä saa enää johtaa Kulmakorvenpuron suuntaan. makorven ja Takapellon alueen lupamääräyksissä on edellytetty, ettei ja piste ei ole toistaiseksi ollut mukana tarkkailussa. Pisteen tarkoituk laan erikseen, kun maanläjityksen tarkemmat suunnitelmat ovat käytet K5 (Kulmakorvenpuro 0,9) sijaitsee Kulmakorvenpurossa suunnitellun Y2 (Gumbölenjoki 6,9+1,0, ohjelmassa virheellisesti Laitamaanpuro 1,0) UUDELY/ /44

17 UUDELY/8930/ /44 KMP (kuormituspiste) edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisen laajennusosan (Kalliosuon jatke) valumavesien laatua selkeytysaltaan jälkeen. K3 (Kulmakorpi K3) edustaa Kulmakorven jälkihoidetun maankaatopai kan alueelta puroon mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Jia (Jersanmäki Jia) edustaa Kulmakorven maanläjitysalueen lisäksi Jersanmäen alueen toimintojen ja Takapellon alueen louhinnan ja maanläjityksen mahdollisia vaikutuksia. TMS (kuormituspiste) tarkkailupisteellä tarkoitetaan Takapellon lou hinta- ja maantäyttöalueen valumavesien selkeytysaltaalta lähtevän ve den laatua. Alueen valumavedet tullaan kokoamaan selkeytysaltaaseen, josta vedet pumpataan Stormossenin ojastoon, josta vesi virtaa edelleen Peringinojaan. Allasta ei vielä ole rakennettu ja toistaiseksi näytteet ote taan Ruduksen louhinta-alueen pohjalla olevasta, selkeytysallasta kor vaavasta keräyskuopasta ojaan pum pattavasta vedestä. K7 (Peringinoja 1,4) sijaitsee Stormossenilta laskevassa Peringin ojassa. Havaintopaikka K6 (Peringinoja 2,5) esitetään korvattavaksi havaintopaikalla Kf (Peringinoja 1,4), jota esitetään siirrettäväksi pohjoisem maksi niin, että se kokoaa Stormossenin ja mahdollisesti Slätmossenin alueilta kerääntyvät pintavedet, jolloin se toimii eteläisimpänä tarkkailu pisteenä Peringinojan suuntaan. Lisäksi havaintopaikoista esitetään poistettavaksi P14 (Vinkelkärr)ja K2 (Kulmakorpi K2), joilla ei usein ole ollut riittävästi vettä näytteen ottoon. Jäljelle jääviltä oja/purohavaintopaikoilta näytteet on tarkoitus ottaa edelleen neljästi vuodessa. Allasvesipisteitä RVT, KMT ja TMS näyt teenotto esitetään vähennettäväksi neljästä kahteen kertaan vuodessa, joka on jo nykyisin näytteenottotiheys Rudus Oy:n selkeytysaltaalla. Pohjavedet Ämmässuon alueen toiminnot Ämmässuon lopetettu maanläjitysalue 201 kalliopohjavesipiste kuvaa Ämmässuontien lopetetun maanläjityk sen etelään virtaavien vesien vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu suoritetaan neljä kertaa vuodessa kuten aiemminkin. P35 kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan Ämmässuontien maanläjitys alueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. P33B pisteessä tarkkaillaan Ämmässuontien maanläjityksen vaikutuksia pohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa.

18 UUDELY/8930/ /44 P29B pisteessä tarkkaillaan Ämmässuontien maanläjityksen mahdolli sia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. Rakennusiätteen käsittelylaitos ja siirtoaioneuvovarasto 37 kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan NCC lndustry Oy (entinen Eko parkin alue) ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvoautovaraston mahdolli sia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 40 kalliopohjavesipiste ilmentää siirtoajoneuvovaraston ja Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoiminta alueen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia. Tarkkailu esitetään tehtä väksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 253/07 kalliopohjavesipiste sijaitsee NCC lndustry Oy:n toisella pohjoi seen suuntautuvalla pohjaveden valuma-alueella. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuo dessa. 254/07 kalliopohjavesipiste sijaitsee NCC lndustry Oy:n toisella pohjoi seen suuntautuvalla pohjaveden valuma-alueella, jossa yksi mahdolli nen pohjaveden kulkeutumisreitti on havaintoputkelta 207A edelleen motocrossradan ali sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun se aiemmin on tehty neljä kertaa vuodessa. 207A kalliopohjavesipiste sijaitsee NCC lndustry Oy:n pohjoisreunalla. Havaintopisteestä seurataan käsittelylaitoksen vaikutuksia louhetäytön veteen, joka on mahdollisesti yhteydessä kalliopohjaveteen. Tarkkailu suoritetaan neljä kertaa vuodessa. 206A kalliopohjavesipiste (korvannut putken /03 lähtien) sijaitsee NCC lndustry Oy:n eteläreunalla. Pisteessä tarkkaillaan käsittelylaitok sen vaikutuksia louhetäytön veteen, joka on mahdollisesti yhteydessä etelään virtaavaan kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet sekä Kalliosuon yliiäämämai den täyttöalue 35A kalliopohjavesiputki sijaitsee HSY:n hyötykäyttöalueeseen nähden pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella vedenjakaja-alueella. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 36 kalliopohjavesipiste sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen ruhjeen koh dalla, johon kulkeutuu vesiä NCC lndustry Oy:n ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston ja HSY:n kompostointialueelta.

19 UUDELY/8930/ /44 Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 101 kalliopohjavesipiste sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisen ruhjeen koh dalla, johon kulkeutuu vesiä NCC lndustry Oy:n ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston ja HSY:n kom postointialueelta. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 106 kalliopohjavesipiste sijaitsee HSY:n hyötykäyttöalueella. Havaintopisteeseen kulkeutuu vesiä lisäksi NCC lndustry Oy:n ja Espoon kau pungin siirtoajoneuvovaraston alueilta. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 260/13 kalliopohjavesipiste (korvaa pohjavesipisteet 107, SK2A ja 252/05) sijaitsee HSY:n vanhan jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta aina NCC lndustry Oy:n ja siirtoajoneuvovaraston alueelta asti. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kolme kerta vuodessa, kun se aiemmin on tehty neljä kertaa vuodessa. 44 kalliopohjavesipiste sijaitsee laaksopainanteessa Kalliosuon ylijää mämaiden täyttöalueen eteläpäässä. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kolme kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan Ämmässuon toiminta-alu een mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana ympäris tössä. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa kalliopohjavesipisteestä seurataan Ämmässuon ja Kulmakorven toiminta-alueiden mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana ympäristössä. Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. Jätteenkäsittelykeskuksen alue MV6 pohjavesipisteestä seurataan vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen 1 reuna-alueilta suotautuvien vesien vaikutusta. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 30A pohjavesipiste kuvaa vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen II itäreu nan pohjaveden laatua. Havaintoputki tulee jäämään HSY:n uusille jät teenkäsittelytoiminnoille varatun alueen alle. Tarkkailu esitetään tehtäväksi 2 kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 31 pohjavesipiste ilmentää vanhan kaatopaikan III ja IV vaikutuksia poh javeteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa.

20 UUDELY/8930/ /44 SK4B109 kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan vanhan kaatopaikan vai kutuksia kalliopohjaveteen Ämmässuon ojan suuntaisessa kalliopainan teessa. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 257/07 kalliopohjavesipiste sijaitsee kalliopainanteessa pisteen SK4BIO9 eteläpuolella. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 24B105 kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan vanhan kaatopaikan jäte täyttöalueen ja jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen lounaaseen suuntautuvassa painanteessa. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan vanhan kaatopaikan jäte täyttöalueen ja jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 41 kalliopohjavesipiste sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisessa Laitamaan puron laaksopainanteessa kaatopaikan länsipuolella. Pisteestä seura taan mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia Laitamaan suuntaan. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 34 kalliopohjavesipiste sijaitsee Laitamaanpuron laaksopainanteessa kaatopaikan lounaispuolella. Pisteestä tarkkaillaan kaatopaikan laajen nusalueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 50 kalliopohjavesipiste sijaitsee etelämpänä Laitamaan puron laak sopainanteessa. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 49 kalliopohjavesipiste sijaitsee Bockträskin lounaispuoleisessa laak sopainanteessa. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran kahden vuoden välein, kun aiem min se on tehty neljä kertaa vuodessa. Kulmakorven toiminnot 46/05 pohjavesipiste edustaa Kulmakorven maankaatopaikan mahdolli sia vaikutuksia pohjaveteen pohjoisen suuntaan. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kerran vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. KPl 0 kalliopohjavesipisteestä tarkkaillaan vanhan Kulmakorven maan kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia Kakarlammen suunnan kalliopohja vesiin.

21 UUDELY/8930/ /44 Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa kuten aiemminkin. 640 kalliopohjavesipisteellä tarkkaillaan Kulmakorven maankaatopaikan mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia alueen itäpuolella. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kolme kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 641 kalliopohjavesipisteellä seurataan Kulmakorven maanläjitysalueen ja Takapellon toimintojen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kolme kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. KP2A kalliopohjavesipiste edustaa Kulmakorven maankaatopaikan ja Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueen vaikutuksia kai liopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 45 kalliopohjavesipiste sijaitsee em. ruhjeessa ilmentäen Kulmakorven alueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 48 kalliopohjavesipiste sijaitsee em. ruhjeessa edustaen Kulmakorven alueen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia Takapellon toiminta-alu een eteläpuolella. Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. 500 kalliopohjavesipiste sijaitsee Takapellon alueen länsipuolisessa pohjois-eteläsuuntaisessa ruhjeessa edustaen erityisesti Takapellon toi minta-alueen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, kun aiemmin se on tehty neljä kertaa vuodessa. 501 kalliopohjavesipiste sijaitsee Takapellon louhinta-alueen ja maan kaatopaikan toiminta-aluein eteläosan läpi kulkevassa luode-kaakko suuntaisessa ruhjeessa ja ko. havaintopiste edustaa toimintojen mah dollisia kalliopohjavesivaikutuksia. Tarkkailu esitetään tehtäväksi kolme kertaa vuodessa, kun se on aiem min tehty neljä kertaa vuodessa. HPI 001 kalliopohjavesiputki sijaitsee Takapellon alueen itäpuolella edustaen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia kauempana toimintaalueesta. Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. HPI 002 kalliopohjavesiputki sijaitsee Takapellon alueen itäpuolella edustaen mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia kauempana toimintaalueesta. Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. HPI 003 kalliopohjavesiputki sijaitsee em. ruhjeessa edustaen mahdolli sia kalliopohjavesivaikutuksia kauempana toiminta-alueesta. Tarkkailu suoritetaan kerran vuodessa. HPI 004 kalliopohjavesipisteellä seurataan Takapellon alueen koillis puolen kalliopohjaveden laatua ympäristölupamääräyksen mukaisesti.

22 UUDELY/8930/ /44 Tarkkailutiheydeksi esitetään havaintoputken asennuksen jälkeen en simmäisen vuoden aikana neljä kertaa vuodessa. Tämän jälkeen tark kailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa. HPI 005 kalliopohjavesipisteellä seurataan Takapellon alueen kaakkois puolen kalliopohjaveden laatua. Tarkkailutiheydeksi esitetään havaintoputken asennuksen jälkeen en simmäisen vuoden aikana neljä kertaa vuodessa. Tämän jälkeen tark kailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa. HP1006 kalliopohjavesipisteellä seurataan Takapellon alueen länsipuo len kalliopohjaveden laatua. Tarkkailutiheydeksi esitetään havaintoputken asennuksen jälkeen en simmäisen vuoden aikana neljä kertaa vuodessa. Tämän jälkeen tark kailu esitetään tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa. Kaivot Kaivojen tarkkailu toteutetaan kerran vuodessa määritysvalikoiman 4 mukaisesti. Kolmperän alueen kaivot: PKK9 on osoitteessa Koimperänkuja 9 sijaitseva porakaivo, josta tark kaillaan Kolmperän alue kalliopohjaveden laatua. Koimperänkuja 6:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan Kolmpe rän alueen kalliopohjaveden laatua. Kolmperäntie lo:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan Kolmperän alueen kalliopohjaveden laatua. Kolmperäntie 1 8:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan Koimperän alueen kalliopohjaveden laatua. Mustapurontie ja Forsbackantie: Mustanpurontie JO:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan kallio pohjaveden laatua Kulmakorven alueen itäpuolelta. Mustanpurontie 23A:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan kallio pohjaveden laatua Kulmakorven alueen itäpuolelta. Mustanpurontie 23B:ssa sijaitsevasta rengaskaivosta tarkkaillaan poh javeden laatua Kulmakorven alueen itäpuolelta. Mustanpurontie 25:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan kallio pohjaveden laatua Kulmakorven alueen itäpuolelta. Forsbackantie 22:ssa sijaitsevasta porakaivosta tarkkaillaan kalliopoh javeden laatua Kulmakorven alueen kaakkoispuolelta.

23 UUDELY/8930/ /44 Näytteenotto ja mittaukset Näytteenotto Näytteenottajan tulee olla Suomen ympäristökeskuksen sertifioima tai muun riittävän pätevyyden omaava ympäristönäytteenottaja. Näytteen otto tehdään ohjelman liitteessä 4 esitettyjen tai vastaavien menetelmien mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan näytteenoton yhteydessä ennen näytteenottoa. Lisäksi Kulmakorven alueen pohjavesiputkista, joista ote taan näytteet vain kerran vuodessa syksyllä, mitataan pohjavedenpin nan korkeus myös kevään näytteenottokierroksen yhteydessä (ks. liitel). Purojen virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Virtaama mittaustapa on esitetty näytepisteittäin ohjelman liitteessä 1. Näytteenottoaikataulu ia analyysit Vesien yhteistarkkailualueelle on esitetty vedestä tehtävien analyysien perusteella kolme määritysvalikoimaa siten, että määritysvalikoimaan 1 kuuluvat jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet lukuun ottamatta vie märöitävää vettä (TALI), jolle on esitetty oma analyysivalikoima ja näyt teenottotiheys. Lisäksi määritysvalikoimaa 1 käytetään sisäisten vesien määrityksissä. Määritysvalikoima 2 koskee pinta- ja pohjavesiä lukuun ottamatta kaivovesiä, joille käytetään määritysvalikoimaa 4. Havaintopistekohtainen näytteenottoaikataulu on esitetty ohjelman liit teessä 1 ja määritysvalikoimat ohjelman liitteessä 2. Viemäröitävän veden näytepisteestä TAL1 määritetään kaikilla näyt teenottokerroilla samat analyysit (määritysvalikoima 1). Järvivesinäyt teistä (määritysvalikoima 2)ja kaivovesinäytteistä (määritysvalikoima 4) tehdään niin ikään aina samat analyysit. Viemäriin johdettavista vesistä (lukuun ottamatta TALI) ja täyttöjen si säisistä vesistä tehdään normaali analyysipaketti kaikilla näytteenotto kerroilla. Joka viides vuosi otetaan syksyn näytteenoton yhteydessä näytteet laajan näytteenottopaketin mukaisesti. Muiden näytepisteiden osalta analyysivalikoima vaihtelee vuodenajoit tain. Syksyisin tehdään purovesistäja pohjavesistä normaali analyysipa ketti. Mikäli näytteenottokertoja on useampi vuodessa, tehdään vesi näytteistä muilla näytteenottokierroksilla supistettu analyysipaketti. Kaikista pohjavesipisteistä tehdään laajan analyysipaketin mukaiset analyysit viiden vuoden välein. Purovesistä määritetään laajan analyy sipaketin mukaiset analyysit viiden vuoden välein lukuun ottamatta kuor mituspisteitä, joista analyysit tehdään kahden vuoden välein.

24 UUDELY/8930/ /44 Menetelmät ja standardit Näytteiden esikäsittely näytteenoton yhteydessä Näytteenotossa ja suodatuksessa tulee hapen vaikutus näytteeseen mi nimoida. Näytteiden esikäsittelyssä noudatetaan laboratorion ohjeita (esim. happinäytteiden kestävöinnistä). Metallimääritykset Pohjavesi- ja pintavesinäytteiden (purot ja järvet) metallimääritykset on esitetty tehtäväksi suodatetuista näytteistä. Suodatus tehdään näytteen oton yhteydessä 0,45 pm suodattimella. Viemäriin johdettavista vesistä tai täyttöjen sisäisiä vesistä otettuja metallinäytteitä ei suodateta ken tällä. Metallimäärityksiä varten näytteet kestävöidään laboratorion ohjei den mukaisesti. Näytteiden esikäsittelymenetelmät metallianalyysejä varten on esitetty ohjelman liitteessä 2 ja liitteessä 4. Laboratorioanalyysit Näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysme netelmien tulee perustua kansainvälisesti hyväksyttyihin standardeihin ja niiden tulee olla jatkuvan validoinnin piirissä. Kaikkien analyysien me netelmästandardit ja määritysrajasuositukset on esitetty liitteessä 3. Poikkeavista menetelmistä on sovittava valvovan viranomaisen kanssa. Raportointi Väliraportointi Jokaisen näytteenottokierroksen tulokset raportoidaan erikseen (4 krtla). Tuloksista laaditaan lyhyt kooste (n. 1 A4), jossa tulokset arvioi daan lyhyesti ja ilmoitetaan mahdolliset poikkeamat. Koosteen liitteenä toimitetaan tulokset taulukoituina. Näytteenottokierroksen tulokset ra portoidaan kahden kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumi sesta. Selvästi poikkeuksellisista tuloksista ilmoitetaan mahdollisimman pian tulosten varmistuttua niiden alueiden toiminnanharjoittajille, joiden tark kailupisteitä tulokset koskevat. Lisäksi tieto toimitetaan yhteistarkkailun koordinoijalle, Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympä ristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnalle, jotta voidaan tarvittaessa sopia lisänäytteenotosta. Vuosiraportointi Vuosiraportissa esitetään tarkkailun tulokset ja kerrotaan havaittavissa olevat muutokset. Keskeisiä tuloksia esitetään myös kuvina ja taulu koina. Vuosiraporttiin sisällytetään mm.

25 UUDELY/8930/ /44 - näytteenoton - tulokset - raportointivuoden - toiminnanharjoittajien - tarkkailussa - poikkeamat - mahdolliset - käytetyt - käytettyjen - arvio kuvaus tarkkailukohteittain sääolojen kuvaus kuvaus tarkkailukohteissa tapahtuneesta toi minnasta tapahtuneet muutokset, kuten esimerkiksi tuhoutuneet tai käytöstä poistetut havaintopisteet perusteluineen ja uudet korvaa vat havaintopisteet tarkkailuohjelmasta muut merkittävät asiat esikäsittely-, laboratorio- ja mittausmenetelmät menetelmien mittausepävarmuus tulosten luotettavuudesta Tulokset raportoidaan raportointijaksoa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Viisivuotisraportointi Viiden vuoden välein laaditaan laajempi viisivuotiskautta kuvaava yh teenvetoraportti. Raportissa esitetään tarkkailun suoritus, kootaan kaikki tulokset ja kerrotaan tapahtuneet muutokset. Raportissa arvioidaan erik seen mm. vesien laadussa tapahtuneiden muutosten syitä ja niiden mer kittävyyttä sekä esitetään arvio pohjaveden virtaussuunnista. Yhteenve toraportissa verrataan tuloksia myös tarkkailujaksoa vanhempiin tulok siin muutosten havaitsemiseksi. Tulokset raportoidaan raportointijaksoa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäinen viisi vuotisraportti laaditaan vuosilta Tulosten toimittaminen Väliraportit, vuosiraportitja viisivuotiskauden yhteenvetoraportit toimite taan Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristökes kukselle, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hel singin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle, Rudus Oy:lle, Espoon tekniselle keskukselle, Fortum Oyj:lle, NCC Roads Oy:lle, HSY:n jäte huollolle ja HSY:n vesihuollolle sekä mahdollisille uusille asianosaisille. Pintavesiä koskevat tulokset toimitetaan sähköisesti PIVET-rekisteriin (nykyisin VESLA) ja pohjavesiä koskevat tulokset POVET-rekisteriin jo kaisen näytteenottokierroksen jälkeen analyysitulosten valmistuttua.

26 Tasausallas P8, P10, UUDELY/8930/ /44 Tarkkailuohjelman muutokset Ekotoksisuustestien tutkimussuunnitelma Tarkkailuohjelmaa voidaan ehdotuksen mukaan tarkistaa tai muuttaa vuosittain Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kirjallisesti sovittavalla tavalla. Tarkkailuohjelmaa tulee päivittää, jos alueelle tulee lisää toimin toja tai nykyiset toiminnot muuttuvat merkittävästi tarkkailuohjelman kan nalta. Tarkkailun tarkistamista tai muuttamista koskevat dokumentit tu lee toimittaa mahdollisimman pian kaikille asianosaisille tahoille. Tark kailuvelvollisten ja tarkkailuohjelman toteuttajan tulee olla aina selvillä tarkkailun sisällöstä. Alueen havaintopisteet on maankäytön muutok sista huolimatta pyrittävä säilyttämään käyttökelpoisina. Muutokset ha vaintopisteissä on ennakoitava siten, että korvaavasta havaintopisteestä ehditään saamaan vähintään neljä vesinäytettä tarkkailuohjelman laajan näytteenotto-ohjelman mukaisesti, ennen kuin alkuperäinen havaintopiste joudutaan poistamaan. Havaintopisteissä tapahtuvista mahdollisista muutoksista on tehtävä esitys Uudenmaan ELY-keskukselle jatkotoimenpiteiden harkintaa var ten vähintään kolme kuukautta ennen uuden havaintopisteen perusta mista. Tutkimussuunnitelmaan ( , päivitetty ) sisältyy ensim mäisen vaiheen akuuttitestit ja toisen vaiheen pitkäaikaisen altistuksen testit. Ensimmäisen vaiheen akuuttitesteiksi on valittu kaksi yleisesti käy tössä olevaa testiä: vesikirpputesti (Daphnia magna) ja valobakteeritesti (Vibrio fischeri), jotka tehdään standardien mukaisesti. Levätestiä ei ole valittu akuuttitestiksi, koska näytteiden sameus ja väri voi rajoittaa sen käyttöä kohdealueen vesinäytteissä. Toisen vaiheen pitkäaikaisen altis tuksen testeiksi valittiin COHIBA -hankkeessa herkimmiksi testeiksi to detut vesikirpun (Daphnia magna) 21 d lisääntymistesti ja kalan mäti poikastesti. Nämä testit antavat kuvan trofiatasoille 2 ja 3 ulottuvista vai kutuksista. Lisäksi testit ovat standardoituja sekä kansallisissa tutkimuk sissa yleisesti käytettyjä pitkäaikaistestejä. Näytteet on esitetty otettavaksi seuraavista paikoista: (TAL1), joka edustaa kaikkia em. jätteenkäsittelykes kuksen alueella syntyviä kuormitteisia vesijakeita, jotka kootaan ta sausaltaaseen. Altaasta vesi pumpataan Suomenojan jäteveden puhdistamolle johtavaan viemäriin. Pintavesipisteet: Ämmässuon alueelta Loojärveen Ämmässuonpuron kautta las keva Ämmässuon alueelta Nupurinjärveen laskeva K6, Kulmakorven alueelta Mankinojaan laskeva

27 pohjavesipiste kalliopohjavesipiste UUDELY/8930/ /44 Pohjavesipisteet: 30A, joka kuvaa HSY:n vanhan kaatopaikan täyttö alueen II itäreunasta ojaan purkautuvan pohjaveden laatua KP2A, joka kuvaa Kulmakorven maankaatopai kan ja Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueen vai kutuksia kalliopohjaveteen Näytteet otetaan ylivirtaamakauden jälkeen sekä 1 että II vaiheen testei hin. Näytteenotto tulisi ajoittaa yhteistarkkailun näytteenottojen aikaan, jotta toksisuustestin tuloksia voidaan verrata kemiallisiin tuloksiin. Ta sausaltaasta vesinäytteet otetaan 24 h kokoomanäytteinä. Muista tutki muspisteistä näytteet otetaan kertanäytteinä. Näytteet tulee säilyttää kylmässä ja pimeässä kuljetuksen ajan. l vaiheen testejä varten pyritään ajoittamaan näytteenotto niin, että testit voidaan aloittaa 24 h tunnin ku luessa näytteenotosta. II vaiheen näytteenotto ajoitetaan samalla peri aatteella, mutta pitkäaikaistestien testijärjestelyistä johtuen pakastami nen on välttämätöntä. Pakastettujenkin näytteiden analysointi tulisi tehdä viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Ensimmäisen vaiheen toksisuustestien tuloksista laaditaan raportti, jossa saatuja toksisuustuloksia verrataan vesien yhteistarkkailun fysi kaalis-kemiallisiin parametreihin sekä aiemmin tehtyihin toksisuustulok sun. Tulosten perusteella laaditaan esitys toisen vaiheen toteuttamiselle. Raportit ensimmäisen ja toisen vaiheen tuloksista laaditaan kahden kuu kauden kuluessa kemiallisten ja toksisuustestien tulosten valmistumi sesta. Raportit toimitetaan Suomen ympäristökeskukselle, Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle, Kirkkonum men kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Helsingin seudun ympä ristöpalvelut -kuntayhtymälle, Rudus Oy:lle, Espoon tekniselle keskuk selle ja Fortum Oyj:lle. Saatujen tulosten perusteella laaditaan tutkimussuunnitelma toksisuus testien käytöstä jatkossa ja toimitetaan se Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. TARKKAILUOHJELMAN TÄYDENNYKSET Tarkkailuohjelman täydennys NCC lndustry Oy on esittänyt yhteistarkkailukokouksessa sovittuun viitaten, että Rakentajien Ekopark Oy:n ympäristöluvan mukaisen HUL-piste liitetään Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan.

28 UUDELY/8930/ /44 Tarkkailuohjelman täyden nys Tarkkailuohjelman täydennys Rudus Oy on toimittanut ELY-keskukselle marraskuussa 2016 asennettujen uusien pohjavesiputkien HP 1004, HP 1005 ja HP 1006 putkikortit sekä ilmoittanut, että putkiin HP 1005 ja HP 1004 asen netaan jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Espoon kaupungin kaupunkitekniikka on toimittanut suunni telman Kulmakorpi 1 asemakaava-alueen maa-aines- ja ympäristölupa päätösten määräyksissä edellytetyn vesien tarkkailun toteuttamisesta yhteistarkkailun yhteydessä. Tarkkailusuunnitelma sisältää hulevesi-, pohjavesi- ja pintavesitarkkailun sekä suunnitelman hulevesien ph :n säädöstä. Talousvesikaivojen vedenlaatua ei esitetä toistaiseksi tark kailtavaksi mutta ennen alueen louhintojen aloittamista on tarkoitus to teuttaa uusi kaivokartoitus. Suunnitelmassa on esitetty myös Espoon kaupungin omaehtoinen lisätarkkailu, joka ei ole osa yhteistarkkailua. Pohjavesien tarkkailemiseksi on esitetty kahden uuden havaintoputken (HP 1101 ja HP 1102) asentamista Kulmakorpi 1 -alueen eteläreunalle. Lisäksi pohjaveden tarkkailua esitetään toteutettavaksi yhteistarkkai luohjelmassa jo olemassa olevista havaintoputkista 207A, 253/07, 254/07, 40, 46/05 ja 35A. Hulevesiä tarkkaillaan suunnitelman mukaan kahdesta näytepisteestä, joista KKI-Hulel sijaitsee hankealueen koilli sen selkeytysaltaan jälkeisessä hulevesien viivytysaltaassa ja KKI Hule2 hankealueen läntisen selkeytysaltaan purkupisteessä. Pintave sien tarkkailua esitetään toteutettavaksi yhteistarkkailun havaintopis teillä P12 (Härklammenoja 0,4)ja P17 (Lännensuonoja 0,4). Uusista havaintoputkista ja havaintoputkesta 46/05 esitetään otetta vaksi ensimmäisenä tarkkailuvuotena näytteet kolme kertaa siten, että keväällä ja syksyllä tehdään laaja ja kesällä normaali määritysvalikoima 2. Sen jälkeen näytteet otetaan keväällä ja syksyllä ja tehdään määri tysvalikoima 2. Muista putkista otetaan esityksen mukaan näytteet yh teistarkkailuohjelman mukaisesti. Pintavesien tarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista ja huleve sien, kun käsittelyaltaat ovat valmistuneet ja alueelta johdetaan vesiä purkuojaan. Näytteet otetaan neljästi vuodessa siten, että ensimmäi senä vuonna keväällä ja syksyllä tehdään laaja ja kesällä ja talvella nor maali määritysvalikoima 2. Tämän jälkeen esitetään tehtäväksi syksyllä normaali ja muuten supistettu määritysvalikoima 2. Käsiteltäväksi toimi tetussa yhteistarkkailuohjelmassa havaintopisteen P17 näytteenotto on esitetty tehtäväksi kaksi kertaa ja havaintopiste P12 on esitetty poistet tavaksi. Laaja määritysvalikoima esitetään tehtäväksi näiltä havainto paikoilta jatkossa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti joka 5. syksy, joli eivat ensimmäisen vuoden tarkkailutulokset anna aihetta muuhun.

29 UUDELY/8930/ /44 Kulmakorpi 1 louhinnan vaiheiden 1 ja 2 vaikutusten seuraamiseksi ei toistaiseksi esitetä talousvesikaivojen veden laadun seurantaa. Alueen ympäristössä toteutetaan kaivokartoitus ennen louhintojen aloittamista, missä yhteydessä otetaan vesinäytteet lähimmistä yksityiskaivoista. Alueen esirakentaminen aloitetaan vaiheittain siten, että ensimmäisenä on tarkoitus aloittaa louhinta alueen keski-itäosasta (Vaihe 1). Tämän jälkeen louhinta etenee länteen: Vaihe 2 ja Vaihe 3 (Kuva 2). Tarkkailu aloitetaan pohjavesien osalta ennen toiminnan aloittamista siten, että niistä ehditään ottamaan näytteet kaksi kertaa ennen toiminnan aloitta mista. Hulevesien osalta tarkkailu aloitetaan hulevesialtaiden valmistut tua ja kun niihin johdetaan alueen hulevesiä. Pintavesipisteissä tark kailu aloitetaan ennen vesien johtamista purkuojiin siten, että niistä eh ditään ottamaan näytteet ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailussa mukana olevat pintavesipisteet ja osa pohjaveden havaintopisteistä ovat jo mukana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkai lussa, jolloin vesien laadusta on olemassa olevaa vertailutietoa. Tarkkailua on esitetty jatkettavaksi osana yhteistarkkailua kolme vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Yhteistarkkailuohjelman mukaisen ra portoinnin lisäksi laaditaan tarkkailun loputtua yhteenvetoraportti toteu tetusta tarkkailusta ja louhinnan ja murskauksen vaikutuksista alueen vesiin. Raportti voidaan liittää esim. osaksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraporttia. Mikäli tarkkailutulosten perusteella ilmenee tarvetta jatkaa tarkkailua kolmen vuoden jälkitark kailun jälkeen, sovitaan siitä erikseen. Espoon kaupungin omaehtoisessa lisätarkkailussa tarkkaillaan muo dostuvien hulevesien laatua ennen niiden kulkeutumista Kulmakorven tien hulevesikaivantoon (havaintopiste Bio-1, Kulmakorventien huleve sikaivantoon tulevien vesien tulokaivo), biopidätysaltaaseen kulkeutu vien vesien laatua (havaintopiste Bio-2, Kulmakorventien hulevesi kaivannon purkuputken Hv 400B/Ek purkupiste) ja biopidätysaltaasta lähtevän veden laatua (havaintopiste Bio-3, biopidätysaltaan kokooja kaivo). Lisäksi otetaan näytteitä myös velvoitteellisen tarkkailuun kuuluvasta havaintopisteestä Hule-1 Kulmakorpi l hankealueen koillisen sel keytysaltaan jälkeisessä hulevesien viivytysaltaassa. Näytteitä otetaan ylivirtaamakausina 2-4 viikon välein, kesäkaudella noin kuukauden vä lein ja talvikaudella noin kahden kuukauden välein. Näytteistä määrite tään aina lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, kokonaisravinteet ja CODMn ja lisäksi osalla näytteenottokertoja mineraaliravinteet, BOD, kloridi, sul faatti ja fluoridi. Lisäksi sulan maan aikana mitataan alueelta poisjoh dettavien vesien (Hule-1) lämpötila, ph ja sähkönjohtavuus 1-2 viikon välein.

30 UUDELY/ /44 Suunnitelma hulevesien ph-säädöstä Samassa yhteydessä on esitetty lupapäätöksessä edellytetty suunni telma hulevesien ph-säädöstä, joka esitetään toteutettavaksi käyttä mällä poisjohdettavien hulevesien rumpuputken alku- ja purkupään eroosiosuojauksessa kalliomurskeen lisäksi karkeaa kalkkimursketta, jonka läpi vesi suotautuu edelleen purkuojaan. Kalkkimurskeen vaiku tusta veden ph-arvoon seurataan kenttämittauksien avulla vähintään kaksi kertaa viikossa, kunnes ph palautuu välille 6-9. Tarvittaessa kalk kimursketta käytetään myös purkuojan alkuosan pohjan vuoraamiseen, pidemmän kontaktiajan ja suuremman neutralointitehon saavutta miseksi. Tarkemmat rakennussuunnitelmat hulevesien säädön toteutta miseksi laaditaan ennen hulevesialtaiden käyttöönottoa. Vastaava hu levesien ph:n säätö tehdään jatkossa myös läntisestä hulevesialtaasta poisjohdettavalle vedelle. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen ja lausuntopyynnöt Uudenmaan ELY-keskus on kuuluttanut päivitetyn yhteistarkkailuohjel maehdotuksen ajalla Uudenmaan ELY-keskuksen kir jaamossa ja internetsivulla sekä Espoon kaupungissa ja Kirkkonummen kunnassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt tark kailuohjelmaehdotuksesta ja sen päivityksestä lausunnon Espoon kau pungin kaupunginhallitukselta, Espoon ympäristökeskukselta, Kirkkonummen kunnan kunnanhallitukselta, Kirkkonummen kunnan ympäris tönsuojelulta sekä Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kulmakorpi 1 asemakaava-aluetta koskevasta tarkkailuohjelman täy dennyksestä on pyydetty lausunto Espoon kaupungin ympäristönsuoje luviranomaiselta. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus on pyytänyt erikseen lausunnon ekotoksisuustestejä koskevasta tutkimussuunnitel masta Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kirkkonummen kunnan terveyden suojeluviranomaiselta. Lausunnot Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaehdo tuksesta on annettu kolme lausuntoa ja kaksi muistutusta. Lausunnon ovat antaneet Espoon seudun ympäristöterveys, Espoon ympäristö-

31 UUDELY/8930/ /44 lautakunta ja Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölauta kunta. Rakennus- ja ympäristölautakunta antoi lausunnon myös eko toksisuustestejä koskevasta tutkimussuunnitelmasta. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lau sunnossaan , että Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteis tarkkailuohjelma on kattava ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuoje luviranomaisella ei ole huomautettavaa ohjelmaehdotuksesta. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lau sunnossaan , että sillä ei ole huomautettavaa ekotoksisuustes tejä koskevaan tutkimussuunnitelmaan. Mikäli Loojärven suuntaan las kevissa vesissä havaitaan haitallista toksisuusvaikutusta, tarkkailusuunnitelmaan tulisi sisällyttää havaintopisteitä Ämmässuonojaan ja - puroon, jotta voidaan selvittää kuinka pitkälle Loojärven suuntaan vai kutukset ulottuvat. Espoon ympäristölautakunta antoi yhteistarkkailuohjelmasta lausunnon omasta ja teknisen ja ympäristötoimen johtosäännön mukaisesti kau punginhallituksen puolesta (päätös ). Lausunnossa katso taan, että tarkkailua tulisi pääsääntöisesti jatkaa vähintään kaksi kertaa vuodessa tehtävänä. Lautakunta piti kerran vuodessa tehtävää tarkkai lua liian harvana, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja mahdolli set vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Kakarlammenojan (KKL1) tarkkai lua voidaan kuitenkin harventaa ohjelmaehdotuksen mukaisesti kerran kahdessa vuodessa tehtäväksi, koska Kakarlampeen ei kulkeudu toi minta-alueelta pintavesiä. Kulmakorpi 1 asemakaava-alueen tulevien louhintojen takia Nupurinjärveen laskevien pintavesien havaintopis teistä P12 ja P17 on jatkossakin syytä ottaa näytteitä neljästi vuodessa. Tarkkailutiheys vastaisi Rudus Oy:n Jersanmäen louhinta-murskaus- ja maanläjitysalueen vaikutusten seurantaa. Lisäksi Espoon ympäristökeskus on katsonut, että tarkkailua voidaan keventää Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kohdalla, koska hulevesiä on syntynyt niin vähän, että näytteenottopisteestä eli ojaan laskevan putken päästä ei ole saatu näytettä vuosina 2016, 2015, 2014 vaikka näytteenottaja on käynyt paikalla neljä kertaa vuodessa. Silloin, kun näyte on saatu, siinä ei ole ollut öljyä. Kulmakorpi 1 asemakaava-aluetta koskevasta tarkkailuohjelman täy dennyksestä antamassaan lausunnossa (päätös ) Espoon ympäristölautakuntaa on esittänyt, että pohjaveden tarkkailupisteiden HP1 101 ja HPJ 102 näytteenotot on toteutettava ensimmäisen tarkkai luvuoden jälkeen ainakin kerran vuodessa käyttäen määritysvalikoiman 2 normaalia tai laajaa analyysipakettia. Vesien ph-säätöä koskevasta suunnitelmasta lausunnossa on esitetty, että mikäli suunnitelman mu kainen kalkkimurskeen käyttö eroosiosuojauksessa ei riitä hulevesien neutraloimiseen, on varauduttava muiden toimenpiteiden toteuttami seen, jotta hyväksyttävä ph-arvon vaihteluväli 6-9 saavutetaan. Lisäksi

32 UUDELY/8930/ /44 on katsottu, että omaehtoisen tarkkailun muutokset hyväksytään Es poon ympäristökeskuksessa. Espoon seudun ympäristöterveys pitää lausunnossaan myönteisenä, että Takapellon alueen ja Mustanpurontien asutuksen vä limaastoon asennetaan uudet kalliopohjavesiputket kalliopohjaveden laadun seurantaan varten. Muistutukset Muistutuksen on antanut NCC lndustry Oy (aiemmin NCC Roads Oy) ja yksi yksityishenkilö. NCC lndustry Oy toteaa muistutuksessaan , että se on aloit tanut toiminnan alueella , joten tarkkaa toiminnan kuvausta ei ole mukana yhteistarkkailuehdotuksessa. NCC on ottanut hallintaansa Kuusakosken ympäristöluvan alueella, mutta on toimittanut muutosha kemuksen ympäristöluvan muuttamisesta. NCC ehdottaa, että toimintakuvaukseen lisätään kappaleeseen esim. seuraavan lainen lause tulevasta toiminnasta: NCC tulee harjoittamaan alueella asfalttimassan tuotantoa sekä sitä tukevaa kierrätystoimintaa vastaanottamalla alu eelle ja hyödyntämällä toiminnassaan asfalttimassan tuotannon raakaja polttoaineeksi soveltuvia jätemateriaaleja. Lisäksi NCC toteaa, että vesientarkkailuyhteistyön neuvotteluryhmän kokouksessa esitettiin, että Rakentajien Ekopark Oy:n erilli sesti tarkkailema hulevesitarkkailupiste HUL liitettäisiin yhteistarkkai luun. NCC on lähettänyt ELY-keskukselle esityksen HUL-tark kailupisteen liittämisestä yhteistarkkailuun. Yksityishenkilön muistutuksessa kysytään, onko yhteistarkkai luehdotuksessa esitettyjen Mustanpurontien kaivovesien laadun tark kailuun enää tarvetta, kun alueen kaivojen vesi on jo niin laajalti pilaan tunut, että lähes kaikki Mustanpurontien asukkaat joutuvat tuomaan muualta juomavetensä ja osa jopa talousvetensä. Muistutuksen mu kaan Rudus Oy on louhinut aika ajoin moninkertaisesti ylisuurin räjäy tyksin kalliota, minkä seurauksena Mustanpurontien asukkaiden kaivot ovat alkaneet saastua ja tilannetta on pahentanut Ämmässuon-Kulma korven alueen laaja kaatopaikkatoiminta. Vastineet Tarkkailuohjelmaehdotuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuk sista pyydettiin tarkkailuvelvollisilta vastine. Helsingin seudun ympäris töpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätehuollon toimiala, Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus ja Rudus Oy ovat esittäneet saman sisältöiset vastineet. Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyihin muu toksiin vastineissa on esitetty seuraava: Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailusta on laadittu erillinen esiselvitys koskien työohjelman päivittämistä (Ramboll Finland Oy,

33 UUDELY/8930/ / ). Esiselvityksessä on arvioitu tarkoituksenmukaista näyt teenottotiheyttä havaintopisteittäin. Esiselvityksen perusteella suurim massa osassa havaintopisteistä on tarpeen jatkaa näytteenottoa vähin tään kaksi kertaa vuodessa. Suuressa osassa havaintopisteistä näytteenottoa toteutetaan jatkossa kin kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Näitä ovat havaintopisteet, jotka ovat selkeitä kuormituspisteitä, joissa on todettu mahdollisia kuormitus vaikutuksia tai jotka sijaitsevat tarkkailun kannalta keskeisillä paikoilla. Kaksi kertaa vuodessa tai tiheämmin toteutettava tarkkailu koskee 67 % tarkkailupisteistä. Osassa havaintopisteistä esitettiin tarkkailutiheydeksi yhden kerran vuodessa toteutettava näytteenotto. Kyseiset pisteet ovat havaintopis teitä, joissa useiden vuosien tarkkailuhistorian aikana ei ole ollut havait tavissa merkkejä toiminnan mahdollisesta kuormituksesta ja jotka eivät sijaitse toimintojen kannalta keskeisillä paikoilla Yhden kerran vuodessa toteutettava näytteenotto koskee noin 31 % (32 kpl) kaikista näytteen ottopisteistä. Luvussa ovat mukana myös etäällä toiminta-alueista sijait sevat yksityiskaivot (9 kpl), joissa tarkkailu on toteutettu myös aikaisem min yhden kerran vuodessa. Toiminnanharjoittajat katsovat, että havaintopisteittäin vaihteleva näyt teenottotiheys on tarkoituksenmukainen ja sen avulla pystytään seuraa maan toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Suurimmassa osassa havaintopisteistä tarkkailu toteutetaan jatkossa kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Toiminnanharjoittajat toteavat havaintopisteiden P12 ja P17 tarkkailutarpeesta seuraavan: Tarkkailuohjelmaehdotuksessa on esitetty havaintopisteen P12 poista mista tarkkailuohjelmasta. Kyseinen havaintopiste sijaitsee kaukana tarkkailtavasta toiminnasta ja havaintopisteen muulta valuma-alueelta tuleva kuormitus vaikuttaa huomattavasti havaintopisteen vedenlaa tuun, jolloin havaintopiste ei ole edustava toiminnan tarkkailun kannalta. Havaintopisteen P17 tarkkailutiheys on suunniteltu ohjelmaehdotuksen laatimisen aikana olemassa olleen toiminnan kannalta. Tarkkailtavan toiminnan muuttuessa, tai alueen toiminnanharjoittajien ympäristölupa muutosten seurauksena, tarkastellaan tarkkailuohjelman ajantasai suus. Kulmakorpi 1 asemakaava-alueen toiminnan tarkkailun liittäminen yhteistarkkailuohjelmaan saattaa edellyttää uusien havaintopisteiden li säämistä tarkkailuohjelmaan ja esimerkiksi niiden olemassa olevien ha vaintopisteiden tarkkailutiheyden muuttamista, jotka soveltuisivat kysei sen toiminnan tarkkailuun (esim. havaintopiste P17). Tästä tulisi kuiten kin määrätä louhintoja ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa.

34 UUDELY/8930/ /44 NCC lndustry Oy:n muistutuksesta toiminnanharjoittajat toteavat, että NCC lndustry Oy:llä ei ole ollut toimintaa tarkkailualueella yhteistarkkai luohjelman laatimisen aikana. Yhteistarkkailuohjelmaehdotuksen toi mintakuvausta tulee päivittää tarvittavilta osin. Lisäksi toiminnanharjoit tajat toteavat, että hulevesitarkkailupiste HUL on perusteltua liittää osaksi yhteistarkkailua. Tämä tulee huomioida myös ko. toiminnan ym päristöluvan päivityksen yhteydessä. Yksityishenkilön muistutuksessaan esittämään huoleen alueen yksityis kaivojen veden laadusta toiminnanharjoittajat toteavat vastineissaan, että tarkkailuohjelman avulla seurataan myös alueen yksityiskaivojen veden laatua. Lisäksi he toteavat, että muistutuksen sisältö ei muulta osin liity nyt käsiteltävään asiaan. VIRANOMAISEN RATKAISU Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue hyväksyy päivätyn Ammässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkai luohjelman ja siihen tehdyt täydennykset seuraavin lisäyksin ja täsmennyksin. Havaintopaikat, havaintoajat ja määritysvalikoimat 1. HSY:n pumppauskaivo HKS (PVPJ) pidetään mukana tarkkai lussa. Kaivosta on otettava näytteet keväällä ja syksyllä. Näytteistä tehdään määritysvalikoiman 1 normaali analyysivali koima. 2. NCC Industry Oy:n hulevesitarkkailupiste HUL otetaan mukaan tarkkailuun. Pisteestä on tehtävä aluksi kerran keväällä ja syk syllä määritysvalikoiman 2 laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset, minkä jälkeen tehdään esitys määritysvalikoi masta jatkossa. Sekä pisteen HUL että pisteen NOK määrityk sun tulee sisältyä öljyhiilivedytja PAH-yhdisteet. 3. Toiminta-alueilla sijaitsevat pohjaveden pumppauspisteet/kai vot on otettava mukaan tarkkailuun. Pisteistä on tutkittava ve den laatu keväällä ja syksyllä määritysvalikoiman 2 laajan ana lyysivalikoiman mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä on mitat tava pumpattava vesimäärä m3/d. 4. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista syntyvien jäte vesien sekä hulevesien erillistarkkailuja tulee soveltuvin osin sisällyttää yhteistarkkailuun ELY-keskuksen kanssa tarkem min sovittavalla tavalla.

35 UUDELY/8930/ /44 5. Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisosan täytön sisäisen ve den tarkkailuputken 53N14 sijoituspaikalla on tehtävä uusi kai raus, joka ulottuu joko täytön pohjaan (alin luontainen maanpinta ennen täyttöä noin tasolla +63) tai kallioon asti. Kairauk sen avulla tulee selvittää sisäisen veden taso sekä mahdolliset orsivesikerrokset täytössä. Mikäli tarkkailuputken sijoituspai kaila esiintyy useita vettä sisältäviä kerroksia, asennetaan nii hin kuhunkin tarkkailuputki. Jos vettä ei edellä kuvatussa kai rauksessa ilmene, on kairauksin etsittävä uusi sijoituspaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. 6. Kalliosuon maanläjitysalueen laajennusalueelle (Kalliosuon jatke) tulee perustaa lupapäätöksessä edellytetty sisäisen ve den tarkkailuputki, josta otetaan ensimmäisenä vuonna 4 näy tettä, joista tehdään laaja määritysvalikoima 1. Tämän jälkeen tarkkailua suoritetaan yhteistarkkailuohjelman sisäisten vesien näytteenottorytmin ja määritysvalikoiman (1) mukaisesti. 7. Kulmakorpi 1 -alueen louhintojen edetessä tulee viimeistään vuosi ennen vaiheen 3 aloittamista tehdä esitys talousvesikai vojen tarkkailusta, jossa otetaan huomioon ympäristölupapää töksessä edellytetyn kaivokartoituksen tulokset ja niiden pe rusteella mahdollisesti annettavat määräykset. Määritysvalikoi man tulee ennakkonäytteenotossa olla mahdollisten vaikutus ten arvioinnin kannalta riittävän laaja. 8. Kulmakorpi 1 alueen kolmen vuoden jälkitarkkailun jälkeen tehtävässä hankkeen vaikutukset kokoavassa yhteenvetora portissa tulee arvioida jatkotarkkailun tarve ja tehdä tarvitta essa esitys jatkotarkkailusta. 9. Kulmakorpi 1 -alueen vesien ph-säätö voidaan toteuttaa esite tyllä tavalla, mutta yhteistarkkailun ja omaehtoisen Iisätarkkai lun tulosten perusteella tulee arvioida säädön tehostamisen tarvetta ja tarvittaessa esittää suunnitelma sen toteuttami sesta. Pisteen (Hulel) osalta myös omaehtoisen tarkkailun tu lokset tulee sisällyttää yhteistarkkailuraporttiin. JO. Näytteet Loojärvestä ja Kolmperänjärvestä tulee kerran vuo dessa tehtävän näytteenoton sijaan ottaa kaksi kertaa joka toi nen vuosi (kevättalvella ja loppukesällä). Näytteenotto tulee ajoittaa eri vuosille Kirkkonummen kunnan tekemän Loojärven seurantanäytteenoton kanssa ja seurantatulokset ottaa huomi oon vuosiraporteissa. Mikäli kunnan seurantatulokset eivät jat kossa ole käytettävissä, tulee vuosiraportissa arvioida tarve ti hentää tarkkailua.

36 UUDELY/8930/ /44 Klorofyllinäytteet tulee ottaa 0-2 metrin kokoomanäytteinä lop pukesän näytteenottokerralla 11. Havaintopaikoilta P7 (Laitamaanpuro 1,4) ja P1 0 (Lännen suonoja 0,4) tulee edelleen ottaa näytteet neljä kertaa vuo dessa ja havaintopaikalta P1 (Koimperänoja 0,5) kahdesti vuo dessa. Kuormituspisteiden TMS ja KMP näytteet tulee toistaiseksi ot taa neljä kertaa vuodessa. 12. Jos näytteenotto Kakarlammenojan havaintopaikalla KKLI (Kakarlammenoja 0,6) ei vähävetisyyden takia onnistu ohjel man mukaisena näytteenottovuonna, tulee näytteet ottaa seu raavana vuonna. Muilta havaintopaikoilta tulee tarvittaessa ot taa uusintanäytteet niin, että näytteet saadaan vähintään kah desti vuodessa. Jollei vähintään kahta edustavaa näytettä ole joitain havaintopaikalta mahdollista saada kohtuullisella pa nostuksella, on syyt pienemmälle näytemäärälle esitettävä tarkkailuraportissa. 13. Peringinojan havaintopaikat K6 (Peringinoja 2,5) ja K7 (Perin ginoja 1,4) tulee toistaiseksi pitää tarkkailussa ja lisäksi ottaa ainakin vuosina 2018 ja 2019 näytteet myös uudelta havaintopaikalta Peringinojan alajuoksulta läheltä Mankinjokea sekä Mankinjoesta havaintopaikalta Mankinjoki 4,2 ja uudelta ha vaintopaikalta Peringinojan yhtymäkohdan jälkeen. Uusien ha vaintopaikkojen koordinaatit tulee toimittaa ELY-keskukselle ensimmäisen näytteenoton jälkeen. Laajassa tarkkailurapor tissa tulee tarkastella Mankinjoen suuntaan aiheutuneita vaiku tuksia koko tarkkailuaineiston perusteella. Jos tulosten perus teella on perusteltua, voidaan havaintopaikkoja vähentää ELY keskuksen kirjallisesti hyväksymällä tavalla. 14. Joka viides vuosi tehtäviä tarkkailukertoja muutetaan siten, että kaikista pohjaveden ja täyttöjen sisäisen veden havainto pisteistä on otettava vesinäytteet joka viides vuosi vähintään kolme kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy). Näytteistä tehdään määritysvalikoiman 2 laaja analyysivalikoima kuitenkin siten, että sisäisten vesien kemiallinen hapenkulutus määritetään dikromaatti hapetuksella. Purolojavesistä ja kuormituspisteiltä tulee tehdä laaja analy tukka neljästi joka viidesti vuosi lukuun ottamatta pisteitä P1 (Kolmperänoja 0,5) ja KKLI (Kakarlammenoja 0,6) sekä kuormi tuspisteitä Se ja RVT, joilta laajan vuoden analytiikka voidaan tehdä niiden normaalin näytteenottorytmin mukaisesti. Ohjel man mukaiset kuormituspisteiden laajat näytteenotot (Jkrt/2a)

37 UUDELY/8930/ /44 voidaan sovittaa laajojen vuosien väliin siten, että haitallisia ai neita tulee tehtäväksi kuormituspisteillä 2-3 vuoden välein. Laajaan purovesianalytiikkaan tulee vuonna 2019 lisätä CODr määritys, minkä jälkeen tulee tehdä käytettävissä olevien tulos ten perusteella esitys CODc-määrityksen käytöstä eri määri tysvalikoimissalpintavesipisteillä. 15. Puro-ja pohjavesistä tulee määrittää BOD ilman ATU-lisäystä. Nupurinjärven määrityksiin tulee lisätä alumiini. Puro- ja järvinäytteiden nitraatti- ja nitriittityppimääritykset voi daan korvata niiden summamäärityksellä. Bakteerimääritykset tulee tehdä kesä- ja syksynäytteenotoilla. Fekaalisten koliformisten bakteerien sijaan tulee määrittää E.coli ja enterokokkien sijaan tarkistetut entrokit. 16. Määritysvalikoimia on tarpeen mukaan täydennettävä haitalli sen aineiden selvityksistä (HSY) saatavien tietojen perusteella. Ehdotus tästä tehdään selvityksiä raportoitaessa. 17. Uusista havaintopisteistä on otettava vesinäytteet neljä kertaa (kevät, kesä, syksy, talvi) ensimmäisenä tarkkailuvuotena. Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima. Tämän jälkeen tu lee tehdä esitys tarkkailutiheydestäja määritysvalikoimasta jat kossa. 18. Havaintopisteissä tapahtuvista mahdollisista muutoksista on tehtävä kirjallinen esitys Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vas tuualueelle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten vähintään kolme kuukautta ennen uuden havaintopisteen perustamista. 19. Kaikista tarkkailuun kuuluvista pohjaveden havaintopaikoista on oltava ajantasainen kartta sekä putkikortit, joista selviää mm. havaintoputkenlkaivon materiaali-, koko-, sijainti- ja sy vyystiedot sekä havaintopaikan maa- ja kallioperätiedot. Uu sien havaintopisteiden tiedot on toimitettava tiedoksi Uuden maan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristön suojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa havaintopisteen valmistumisesta. Näytteenotto ja näytteiden esikäsittely ia analysointi 20. Vesinäytteiden ottajan tulee olla vesi- ja vesistönäytteenottoon 1 vesinäytteenottoon ja mittauksiin sertifioitu tai muulla ELY keskuksen hyväksymällä tavalla pinta- ja pohjavesien näyt teenottoon erikoistunut näytteenottaja.

38 UUDELY/8930/ / Pinta-ja pohjavesinäytteiden analysointi on tehtävä standardi soiduilla tai muilla yleisesti käytössä olevilla menetelmillä ak kreditoidussa laboratoriossa. Menetelmien tulee olla akkredi toituja, mistä voidaan poiketa tarvittaessa valvontaviranomai sen kanssa sovittavalla tavalla. Kaikkien vesinäytteiden suodatus on tehtävä pääsääntöisesti laboratoriossa. 22. Vesinäytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa tulee noudattaa Suomen ympäristökeskuksen raportissa 22/201 6 (Näykki ja Väisänen, toim. Laatusuositukset ympäristöhallinnon veden laaturekistereihin vietävälle tiedolle, 2. painos) esitettyjä laa tusuosituksia. Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden analysoin nissa tulee ottaa huomioon asetuksen 1022/2006 liitteen 3 mu kaiset vaatimukset mm. mitattavien parametrien määritysra joista. 23. Metallimääritykset on tehtävä pintavesinäytteistä kokonaispi toisuuksina (happohajotus). Jos mitatut metallien kokonaispi toisuudet ovat vesistönäytteissä yli puolet ympäristönlaa tunormista tai pitoisuus lähestyy laatunormia muissa pintave sinäytteissä, tulee tuloksia raportoitaessa arvioida tarve mää rittää metallin liukoinen pitoisuus (suodatus 0,45 pm suodatti mella)ja tarvittaessa biosaatava pitoisuus (asetus ). Biologiset tarkkailututkimukset ja biotestit 24. Vuoden 2019 laajan tarkkailuvuoden tutkimuksiin tulee sisällyt tää Loojärven kasviplankton- ja pohjaeläintutkimukset. Tutki mukset tulee suorittaa vuonna tehtyjä tutkimuksia vastaavasti ottaen huomioon ympäristöhallinnon biologisia tutkimuksia koskevat ohjeet. Tulosten raportoinnin yhteydessä tulee esittää arvio biologisten tutkimusten jatkamisen tar peesta. 25. Vesien toksisuutta kuvaavat akuutti- ja pitkäaikaistestit tulee toteuttaa vuoden 2019 tarkkailunäytteenoton yhteydessä ja käyttää tulosten tulkinnassa hyväksi laajan vuoden tarkkailuai neistoa sekä haitallisten aineiden selvityksistä saatuja tietoja. Mikäli tutkittavissa vesissä esiintyy merkittävästi haitallisia toksisuusvaikutuksia, tulee jatkotarkkailusuunnitelmassa kiin nittää huomiota toksisuuden vaikutusalueen rajaukseen ja ar vioida tarve ja mahdollisuudet selvittää toksisuuden vaikutuk sia vesiympäristössä.

39 UUDELY/8930/ /44 Raportointi 26. Pintavesien analyysituloksia verrataan kerta- ja vuosirapor teissa valtioneuvoston asetuksen mukaisii n ajanta saisiin ympäristönlaatunormeihin niiden tutkittujen aineiden osalta, joille laatunormit on annettu. Pohjavesien analyysituloksia verrataan terveysviranomaisten asettamiin talousveden enimmäispitoisuusarvoihin, pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (valtioneuvoston asetus 341/2009) ja alueen pohjaveden taustapitoisuuksiin. 27. Vuosiraporteissa tulee esittää pinta- ja pohjavesien analyysitu lokset taulukkoina ja graafisina kuvaajina. Kuvaajissa tulee tar kastella myös pitkän ajan kehityssuuntia. 28. Vuosiraportissa on esitettävä lyhyet kuvaukset alueella vuoden aikana meneillään olleista rakennushankkeista sekä muista hankkeista ja toimista, joilla on merkitystä alueen vesiolosuh teisiin ja vesien tarkkailutuloksiin. 29. Havaintoputkien HP 1005 ja HP 1004 ja Kakarlammen automaat tisten pinnakorkeusmittausten tulokset tulee sisällyttää yhteis tarkkailun raportointiin. 30. Vuosiraporttiin tulee sisällyttää määräyksessä 34 edellytetyt kartatja soveltuvin osin muut ohjelmaan päivitettävätja tarken nettavat tiedot. 31. Vuosiraporteissa esitetään mahdolliset muutostarpeet tarkkai luohjelmaan (mm. tuhoutuneet havaintopaikatja niiden korvaa minen). 32. Vuosiraportit tulee toimittaa tarkkailukautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä seuraaville tahoille: Uuden maan ELY-keskuslY-vastuualue, Espoon kaupungin ympäris töviranomainen ja terveysviranomainen sekä Kirkkonummen kunnan ympäristöviranomainen ja terveysviranomainen. Tarkkailuohjelman uusiminen ia muuttaminen 33. Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Tarkkailuohjelma päivitetään ajantasaiseksi ja toimitetaan hyväksyttäväksi vai vontaviranomaiselle viimeistään vuonna Mikäli alueen toiminnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia tai toimintojen vaikutuksissa vesiin havaitaan merkittäviä muutok sia, tulee tarkkailuohjelma päiviifää ja toimittaa hyväksyttä väksi valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi pyy tää ohjelman tarvittaessa päivitettäväksi myös omasta aloit teestaan.

40 UUDELY/8930/ /44 RATKAISUN PERUSTELUT Tarkkailuohjelman päivittäminen päätöksen mukaiseksi 34. Tämän päätöksen mukaiseksi päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselleja alueen kuntien ympä ristöviranomaisille kahden kuukauden kuluessa tämän päätök sen lainvoimaiseksi tulemisesta. Päivitettyyn ohjelmaan tulee sisältyä pohjakartaltaan ajantasal nen pinta- ja pohjavesien havaintopistekartta sekä tarvittava määrä erillisiä karttoja, joissa näkyy selkeästi yhteistarkkailuun sisältyvät toiminnot sekä kaikki tarkkailuun sisältyvät havain topaikatja pintavesien kulku. Ohjelmaan tulee liittää myös alu een yleiskartta, jossa näkyy mm. tarkkailuun sisältyvät järvet kokonaisuudessaan Tarkkailuohjelmaan tulee päivityksen yhteydessä liittää ha vaintopisteistä otetut valokuvat. Tarkkailuohjelman liitteeseen 1 tulee lisätä pintavesihavaintopaikkojen rekisteritunnukset. Ohjelmaan tulee täsmentää myös tiedot pintavesien virtaama mittauksista ja sisällyttää ohjelmaan Kakarlammen vedenkor keuden mittaukset. Tiedot tarkkailun perusteena olevista lupapäätöksistä ja tark kailuvelvoitteista tulee täydentää ja saattaa ajan tasalle. Ohjel maa tulee myös muutoin täydentää ja täsmentää puuttuvien tai epäselvien tietojen osalta. Päätöksen mukaisesti toteutetulla tarkkailulla saadaan riittävästi tietoa tarkkailun perusteena olevien toimintojen vaikutuksista alueen pinta- ja pohjavesiin sekä kuormitteisiin vesiin. Tarkkailu kattaa toimintojen lupa päätöksissä esitetyt tarkkailumääräykset Ämmäsuon-Kulmakorven alueen vesien tarkkailua on pääosalla alu eesta tehty jo pitkään ja tilanne alueella on melko vakiintunut ympäris tövaikutusten osalta. Osassa pohjaveden havaintopisteistä tarkkailukertoja on voitu vähentää, koska niissä ei ole useiden vuosien tarkkai luhistorian aikana havaittu merkkejä toiminnan mahdollisesta kuormi tuksesta ja ne eivät sijaitse toimintojen kannalta keskeisillä paikoilla. Määräys vesinäytteiden ottamisesta kolme kertaa vuodessa joka viides vuosi on kuitenkin tarpeen, koska vesien laatu voi sääolojen ja toimin tojen kuormitusvaihtelujen takia vaihdella merkittävästi eri vuoden ai koina. Näin päätöksessä on huomioitu myös Espoon ympäristölauta kunnan huoli vesien liian harvasta tarkkailusta. HSY:n pumppauskaivo HKS (PVP1) on tarpeen pitää mukana tarkkai lussa altaan ja rakenteiden toimivuuden tarkkailemiseksi. Pohjaveden pumppauspisteiden ottaminen mukaan tarkkailuun on tarpeen, jotta

41 UUDELY/8930/ /44 pumppausten vaikutukset hankealueen ja sen ympäristön vesien tilaan saadaan selville. Hulevesipisteen HUL liittäminen yhteistarkkailuohjelmaan NCC lndustry Oy:n ehdotuksen mukaisesti on tarkoituksenmukaista. Koska toiminta alueella on muuttunut oleellisesti aiemmasta, on määritysvalikoima kui tenkin tarpeen tarkistaa ensimmäisen laajan tarkkailuvuoden jälkeen. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista syntyvien jätevesien ja huleve sien tarkkailu sisältyy osin yhteistarkkailuun ja osin niitä tarkkaillaan eril listarkkailuilla. On syytä arvioida, onko kokonaisuuden hallinnan kan nalta tarkoituksenmukaista sisällyttää erillistarkkailuin tarkkailtuja vesiä yhteistarkkailuun. Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisosan sisäisen veden tarkkailuputki on katsottu tarpeelliseksi uusia, minkä vuoksi on tarvittaessa määrätty etsimään sille uusi parempi sijainti. Kalliosuon laajennusalueen sisäisen veden tarkkailuputki tulee asentaa siinä vaiheessa, kun se on maanläji tyksen edistymisen kannalta mahdollista. Kulmakorpi 1 alueen lupamääräys edellyttää talousvesikaivojen tark kailua ja siitä on edellytetty tehtäväksi esitys riittävän aikaisin ennen lou hinnan etenemistä alueelle, jonka vaikutuksia on tarpeen tarkkailla. JäI kitarkkailun lopettamisen osalta esitystä on täsmennetty, koska vasta toiminnan aikaisen tarkkailun ja jälkitarkkailun tulosten perusteella voi daan arvioida, onko kolme vuotta kestävä jälkitarkkailu riittävä. Mankinjoen suuntaa kohdistuvan kuormituksen vaikutusten tarkkailu on tarpeen ulottaa Mankinjokeen asti, koska tarkkailulla tulee voida rajoit taa toiminnan vaikutusalue. Havaintopaikkoihin voidaan kuitenkin tehdä muutoksia myös ohjelman voimassaoloaikana, jos se on tulosten pe rusteella perusteltua. Vertailuhavaintopaikkana käytetty P 7 (Laitamaanpuro 1,4) on tarpeen ottaa samanaikaisesti kuormituksen alapuolisten havaintopaikkojen kanssa. Myös havaintopaikan Laitamaanpuro 1,4 tuloksissa on vaihte lua, joka aiheuttaa epävarmuutta vertailuun, jollei ole käytettävissä sa malla näytteenotolla otettuja näytteitä. Havaintopaikalla P10 (Lännen suonoja 0,4) on edelleen selvää kuormitusvaikutusta ja veden laatu vaihtelee. Myöskään havaintopaikalta P1 (Kolmperänoja 0,5) ei ole kat sottu saatavan tarpeeksi tietoa vain kerran vuodessa tehtävällä näyt teenotolla. Kuormituspisteiden TMS ja KMP näytteenotto neljästi vuodessa on kat sottu toistaiseksi tarpeelliseksi pisteen TMS kuormittuneisuuden ja pis teen KMP toistaiseksi vähäisen havaintoaineiston takia. Myös muilla ha vaintopaikoilla joitain poikkeuksia lukuun ottamatta on laajana vuonna tarpeen ottaa edelleen näytteet netjä kertaa. Osalla havaintopaikkoja kuormitus on selvästi nähtävissä. Yhdenmukainen laajan vuoden ai

42 UUDELY/8930/ /44 neisto on tarpeen myös tulosten tulkinnan ja kuormitusvaikutusten erot telun helpottamiseksi. Laajan vuoden raportoinnin yhteydessä on so piva vaihe arvioida uudelleen, onko joillain havaintopaikoilla mahdollista siirtyä harvempaan näytteenottoon ja toisaalta, jos havaintopaikan näyt teenottoa on harvennettu, onko suppeiden vuosien kaksi kertaa tehty näytteenotto riittävä jatkossakin. Kolmperän näytteenotto on katsottu mahdolliseksi harventaa, mutta talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikana joka toinen vuosi tehtävän näyt teenoton on katsottu kuvaavan järvien tilan kehittymistä paremmin kuin kerran vuodessa tehtävä näytteenotto. Loojärven tilan seuranta jatkuu tarkkailun keventämisestä huolimatta kaksi kertaa vuodessa, kun tark kailu sovitetaan tehtäväksi vuorovuosin Kirkkonummen kunnan seuran nan kanssa. Kunnan seurantaa tehdään toistaiseksi parillisina vuosina. Loojärveen ekologista tilaa kuvaavia biologisia tutkimuksia on perustel tua sisällyttää laajoihin tarkkailututkimuksiin, koska järveen kohdistuu kuormitusta alueen toiminnoista. Kasviplankton ja pohjaeläintuloksia on tavoitteena verrata aikaisempiin tarkkailututkimuksiin, mutta tulosten käyttökelpoisuuden takia on tarpeen tarvittaessa muuttaa menetelmiä ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaiseksi. Tällä hetkellä käytössä oleva ohjeet löytyvät ympäristöhallinnon www-sivulta: Ymparisto > Ve sien biologisten seurantamenetelmien ohieet. Tulosten tulkinnassa on hyvä käyttää hyväksi myös muut käytettävissä olevat tulokset. Tutki mukset on tässä vaiheessa määrätty kertaluonteisina ja niiden tarve ja käyttökelpoisuus tarkkailussa on tarkoitus arvioida uudelleen sen jäl keen laajan tarkkailuvuoden raportoinnin yhteydessä. Vesien toksisuutta kuvaavat biotestit on tarkoituksenmukaista toteuttaa tarkkailunäytteenoton yhteydessä laajana tarkkailuvuonna, jolloin on käytettävissä laajimmat tiedot vesien laadusta. Mikäli esiintyy merkittä viä toksisia vaikutuksia, on tarpeen selvittää vaikutusalueen laajuus ja toksisuuden vaikutukset vesien biologiaan. Määräykset raportoinnin täydentämiseksi ovat tarpeen saatujen tarkkai lutulosten tulkinnan parantamiseksi. Vuosiraportissa on tarpeen esittää sanallisesti ja kartalla alueella vuoden aikana tapahtuneet hankkeet ja vahingot, jotka voivat vaikuttaa toiminta-alueiden ja niiden ympäristön maaperän ja vesien puhtauteen. Automaattisten pinnankorkeusmittausten tulokset on tarkoituksenmu kaista liittää yhteistarkkailun raportointiin. Tulosten käytettävyyden pa rantamiseksi ne tulisi mahdollisuuksien mukaan toimittaa myös ympä ristöhallinnon tietojärjestelmiin (POVET ja HYDRO). Tarkkailuohjelmaa on tarpeen päivityksen yhteydessä täsmentää mää räyksessä 34 esitetyllä tavalla. Maininta puuttuvista tai epäsevistä tie doista viittaa mm. virheellisiin rekisteritunnuksiin Laitamaanpuro/Gum bölenjoki, järvinäytteenoton täsmentämiseen ja joidenkin havaintopaik kojen kuvauksiin.

43 UUDELY/8930/ /44 TARKKAILUPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA MUUTTAMINEN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET KÄSITTELYMAKSU N MÄÄRÄYTYMIN EN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi tai siihen asti kunnes uusi tarkkailuoh jelma on hyväksytty. Tarkkailupäätöstä voidaan muuttaa viranomaisen omasta aloitteesta tai luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, yleistä etua valvovan viranomaisen, kunnan tai haittaa kärsivän asianosaisen taikka rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön vaatimuksesta. Päätöksen mukaiset tarkkailuohjelman täsmennykset ja täydennykset sekä pieniä muutoksia tarkkailun havaintopaikkoihin, määrityksiin, tark kailun suorittamistapaan tai tarkkailututkimusten aikatauluun voidaan tehdä ilman tatkkailupäätöksen muutosta Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tai ELY-keskuksen aloitteesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus määrää YSL 200 nojalla, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulaki (527/2014). Valtioneuvoston asetus 1022/2006 vesiympäristölle haitallisista ja vaa rallisista aineista. Valtioneuvoston asetus 341/2009 vesienhoidon järjestämisestä anne tun asetuksen muuttamisesta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2016. Näykki, T. & Väisä nen, T Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekiste reihin vietävälle tiedolle. 2. painos. Maksun määräytymisperuste on valtioneuvoston asetus elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittä mis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä oleva maksutaulukko. Tarkkailuohjelman käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 90 tuntia. Päätös Tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä HSY Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus Rudus Oy NCC Industry Oy Fortum Power and Heat Oy Espoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen

44 UUDELY/8930/ /44 Päätöksestä ilmoittaminen Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Uu denmaan ELY-keskuksen kirjaamossa ja internet-sivuilla sekä Espoon kaupungissa ja Kirkkonummen kunnassa. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi yksityiselle muistutuksente kijä lie. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjatiisesti oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Maksuun haetaan muutosta sa massa järjestyksessä kuin päätökseen. Oikaisuvaatimusajan viimei nen päivä on Ohje oikaisukeinon käyttämisestä on liit teenä. Lisätietoja päätöksestä antavat pohjavesien osalta hydrogeologi Timo Kinnunen (puh ) ja pintavesien osalta ylitarkastaja Heidi Åkerla (puh ). Yksikön päällikkö Eeva-Riitta Puomio Ylitarkastaja Heidi Åkerla LIITTEET Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, Piirustus 1, Toiminnot tarkkailualueella Kulmaskorpi 1-alueen sijainti (Yhteistarkkailusuunnnitelman täydennys ) Oikaisuvaatimusosoitus

45 Ämmässuon alue Espoon kaupunki, Ämmäsuontien maanläjitysalue 2. NCC Roads Oy, entinen Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelyalue (Ekopark Espoo) 3. Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto 4. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos 5. HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, johon kuuluvat: a. puutarhajätteen kompostointialue b. kompostointilaitokset ja biokaasulaitos (valmistunut vuonna 2015 ) c. biojätteen jälkikypsytysalue d. hyötykäyttöalue e. vanha kaatopaikka, täyttöalueet 1-3 f. laajennusalueen jätteiden käsittelyn kenttäalue g. tuhkan loppusijoitusalue T1 h. kaatopaikka, täyttöalue S1 i. vastaanotto- ja käsittelykenttä 6. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue 4 3 Kulmakorven alue 5i 5g 7. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalueen jatke 8. Espoon kaupunki, Kulmakorven maanläjitysalue 9. Rudus Oy, Jersanmäen louhinta- murskaus ja maanläjitysalue 10. Espoon kaupunki ja Rudus Oy, Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue 5a 5b 5h 5e 5f 7 8 5c 9 5d 6 10 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu Piirustus 1 Toiminnat tarkkailualueella 1: /Tero Taipale/Jaana Itkonen M Source: Esri, DigitalGlobe, GeoEye, i-cubed, USDA, USGS, AEX, Getmapping, Aerogrid, IGN, IGP, swisstopo, and the GIS User Community

46 Kulmaskorpi I-alueen sijainti (Yhteistarkkailusuunnnitelman täydennys )