PÄÄTÖS. No YS 14. Jersanmäki Oy PL 9, HELSINKI Jersanmäen maankaatopaikka, Kulmakorpi ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:o 1:335

Transkriptio

1 U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L PÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen No YS 14 Dnro UUS-2003-Y ASIA Päätös ympäristölupapäätöksiin No YS 475/ , No YS 476/ , No YS 477/ , No YS 513/ , No YS 1725/ , No YS 553/ ja No YS 1028/ liittyvän vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä. HAKIJAT JA LAITOKSET Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)/Jätehuoltolaitos Opastinsilta 6 A, HELSINKI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Ämmässuontie ESPOO IPPC 5.4. Espoonkartanon kylä Rn:ot 1:267, 1:268, 1:269, 1:270, 1:378, 1:384, 1:13, 2:16 ja 1:390 Espoon kaupungin tekninen keskus Virastopiha 2C, ESPOO Ämmässuontien läjitysalue, ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:o 1:390 Kulmakorven maankaatopaikka, ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:ot 1:328, 1:386, 1:388, 1:389, 1:392, 1:398 ja 1:53 Romuajoneuvovarasto, Ämmässuontie ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:o 1:385 Jersanmäki Oy PL 9, HELSINKI Jersanmäen maankaatopaikka, Kulmakorpi ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:o 1:335 Rakentajien Ekopark Oy Ämmässuonkuja 1, ESPOO Rakennusjätteen käsittelylaitos, Ämmässuonkuja ESPOO Espoonkartanon kylä Rn:o 1:327 Toimialatunnus: TOL(2002) ASIAN VIREILLE TULO Vesien yhteistarkkailuohjelmaehdotus on tullut vireille MAKSU 340 A AT99 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 TARKKAILUN PERUSTEET JA AIKAISEMMAT TARKKAILUOHJELMAT Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesien tarkkailu perustuu vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä vesihallituksen antamaan lausuntoon. Tarkkailua on alunperin suoritettu hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa on tarkistettu Tarkkailuun on lisätty päivätty hyötykäyttötarkoituksiin varatun kentän tarkkailuohjelma sekä kompostointialueen tarkkailu, joka on alkanut vuoden 1998 alusta lukien. Vuodesta 2000 lähtien tarkkailu on suoritettu päivätyn ohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on antamassaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 553/ määrännyt, että jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesien, kaatopaikan sisäisen veden ja salaojavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava päivätyn Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti siihen asti, kunnes ohjelman johdosta on tehty erillinen päätös (määräys A.26.). Tarkkailutulosten raportoinnista on annettu määräykset määräyksessä A.27. Ympäristölupapäätöksestä No YS 553/ on valitettu, eikä se ole lainvoimainen. Ämmässuontien läjitysalue Ämmässuontien läjitysalueen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Ämmässuontien läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 476/ , että läjitysalueen vaikutusten tarkkailua alueen pinta- ja pohjavesiin on jatkettava ja että tarkkailuohjelmaa on täydennettävä havaintopisteiden ja analyysivalikoiman osalta (määräys 20.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 23. Kulmakorven maankaatopaikka Kulmakorven pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Kulmakorven läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 475/ , että läjitysalueen vaikutusten tarkkailua alueen pinta- ja pohjavesiin on jatkettava ja että tarkkailuohjelmaa on täydennettävä havaintopisteiden ja analyysivalikoiman osalta (määräys 20.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 23. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Kulmakorven maankaatopaikan toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1725/ , että Kulmakorven täyttöalueiden vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon - Kul-

3 3 makorven alueen vesien yhteistarkkailuun (määräys 18.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 19. Ympäristölupapäätöksestä No YS 1725/ on valitettu, eikä se ole lainvoimainen. Jersanmäen maankaatopaikka Jersanmäen alueen valumavesiä ja pohjaveden korkeusasemaa on seurattu päivätyn pintavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen No YS 477, jossa on edellytetty alueen pinta- ja pohjavesien tarkkailun jatkamista täydentämällä aikaisempaa tarkkailuohjelmaa havaintopisteitä ja havaintokertoja lisäämällä (määräys 16.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 18. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Jersanmäen maankaatopaikan lupamääräysten olennaista muutosta koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1028/ , että maankaatopaikan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun (määräys 16.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 18. Ympäristölupapäätöksestä No YS 1028/ on valitettu, eikä se ole lainvoimainen. Rakennusjätteen käsittelylaitos Romuautovarasto Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen No YS 513 rakennusjätteen käsittelylaitokselle, joka on aloittanut toimintansa vuonna Päätöksessä määrätään tarkkailemaan käsittelylaitoksen vaikutuksia ympäristön pohja- ja pintavesien laatuun (määräys 32.). Tarkkailutulosten raportoinnista on määrätty määräyksessä 33. Espoon kaupungin teknisen keskuksen romuajoneuvovarasto sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut ympäristöluvan romuautovarastolle. Romuautojen varastointi alueella on alkanut vuoden 2002 kesällä. Päätöksessä määrätään tarkkailemaan alueelta purkautuvia valumavesiä. PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Pintavesi Pintavedet purkautuvat Ämmässuon alueelta pääosin etelään. Valumaalueen pohjoisreuna kulkee Ämmässuontien maanläjitysalueen keskivaiheilta rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Pääpurkusuuntana on kaakkoinen avo-oja. Lisäksi pintavesiä purkautuu Ämmässuonojaa pitkin. Molemmista ojista vesi virtaa edelleen Ämmässuonpuron kautta Loojärveen. YTV:n yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennusalueen työmaalta pintavesiä virtaa myös Laitamaanpuron kautta Loojärveen.

4 4 Ämmässuon alueelta pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen purkautuu vesiä Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjoisosasta sekä motocross-radan, betoniaseman, asfalttiaseman, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosan ja mullanvalmistuksen alueilta. Nupurinjärvestä vedet virtaavat edelleen Svartbäckträsketin, Gumbölenjoen ja Kvarnträsketin kautta Dämmaniin, jonka vettä käytetään raakavesilähteenä. Ämmässuontien maanläjitysalueen luoteispuolelta pintavedet virtaavat Kolmperänojan kautta Kolmperänjärveen ja sieltä edelleen suoalueen ja Laitamaanpuron kautta Loojärveen. Kulmakorven toiminta-alueelta pintavedet purkautuvat nykyisin pääosin kaakkoon. Valuma-alueen pohjoisreuna ulottuu Kulmakorven nykyisen maanläjitysalueen pohjoisreunalle ja luoteessa lähelle romuautovarastoa. Pääpurkuojana on Kulmakorvenpuro, josta vedet virtaavat Gumbölenjoen ja Kvarnträskin kautta Dämmaniin. Kulmakorven lounaisreunalle on rakenteilla Kalliosuon maanläjitysalue, jonka pintavedet purkautuvat ojan kautta Ämmässuonpuroon ja edelleen Loojärveen. Kulmakorven nykyisen maanläjitysalueen pohjoisreunalla on vedenjakaja, jonka pohjoispuolelta pintavedet virtaavat Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen ja edelleen Svartbäckträsketin, Gumbölenjoen ja Kvarnträsketin kautta Dämmaniin. Kulmakorven maanläjitysalueiden koillispuolella sijaitsee Kakarlammen rauhoitusalue. Kulmakorvessa sijaitsevien maanläjitysalueiden pintavedet eivät pääse Kakarlammen alueelle alueiden välissä olevan kalliokynnyksen vuoksi. Pohjavesi Pohjaveden päävirtaussuunta Ämmässuon alueella on pohjoisesta etelään. Virtausta ohjaavat kallioperän heikkousvyöhykkeet, jotka kulkevat pääpiirteissään laaksopainanteita pitkin. Pohjavedenpinta on YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosalla tasolla +62 ja laskee täyttöalueen eteläreunalla tasolle +49. YTV:n jätteenkäsittelyalueen itäosassa pohjavesi virtaa kohti etelää ja länsiosassa länsilounaaseen Bockträskin suuntaan. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisreunalle on rakennettu maansisäinen pato, jonka tarkoituksena on estää Ämmässuontien maanläjitysalueelta virtaavan pohjaveden pääsy YTV:n jätteenkäsittelykeskusalueen alle kalvon alapuoliseksi vedeksi. Pohjaveden päävirtaussuunta Kulmakorven alueella on etelään ja kaakkoon. Alueen pohjoisreunalta virtaa pohjavesiä pieneltä alueelta pohjoiseen. Kulmakorven alueella pohjavedenpinta on maaperään asennetuista havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella lähellä maanpinnan tasoa, sijaiten tasovälillä +36, ,61 (mittaukset ). Pohjavedenpinta on ylimmillään alueen pohjois- ja luoteisosissa ja

5 5 alimmillaan kaakkoisreunalla, Kulmakorvenpuron varressa sijaitsevalla painannealueella. Huomattavan suuri tasoero pohjavedenpinnan korkeusasemassa johtuu pohjaveden virtauksen katkaisevista kalliokynnyksistä, jotka rajoittavat pohjaveden virtausta maakerroksissa ja monin paikoin myös katkaisevat virtausyhteyden maapeitteisten painanteiden välillä. Kallioselänteiden välisille painannealueille asennetuista kalliohavaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta vaihtelee Kulmakorven alueen kallioperässä tasovälillä +40, ,12 (mittaukset ). Pohjavedenpinta on todettu ylimmillään alueen luoteis- ja pohjoisosissa ja alimmillaan alueen kaakkoisreunalla, Kulmakorvenpuron varressa. Kalliopohjavesi on painannealueilla paikoin paineellista, pohjavedenpinnan sijaitessa lähellä maanpinnan tasoa tai hieman maanpinnan tason yläpuolella. Kalliopohjaveden virtaus suuntautuu pohjois-luode etelä-kaakko suuntaisissa ruhjepainanteissa kohti eteläkaakkoa. VESIEN JOHTAMINEN YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat jätepenkereistä suotautuvat vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttö- ja kompostointikentiltä valuvat likaantuneet pintavedet sekä alueen teiltä valuvat likaantuneet pintavedet ohjataan tasausaltaaseen, josta ne nykyisin pumpataan edelleen jätevedenpuhdistamolle. YTV:n kaatopaikan täyttöalueiden I ja II pohja on tiivistetty muovikalvolla. Kalvon alapuolelta pohjavesi kerätään salaojiin ja johdetaan kaatopaikan eteläpuolelle kokoojakaivoon. Vuodesta 2001 lähtien kalvon alapuoliset vedet on pumpattu kaatopaikan suotovesien tasausaltaaseen. Sitä ennen kalvon alapuoliset vedet johdettiin Ämmässuonojaan. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat puhtaat pintavedet ohjataan ympäröiviin avo-ojiin. Maanläjitysalueilla kuivatusjärjestelmän runkona ovat louheesta rakennetut tukipenkereet, joita pitkin alueiden sadevedet nykyisin johdetaan ympäröiviin ojiin. Uusilla maanläjitysalueilla sadevedet ja suotovedet on suunniteltu johdettavan louhepenkereiden ja reunaojien avulla selkeytysaltaisiin, josta vedet virtaavat ylivuotona sorasuodatuksen kautta avoojiin. Maanläjitysalueiden ulkopuolisten vesien pääsy täyttöalueille estetään niskaojien avulla. Kulmakorvessa Kulmakorvenpuron kohdalle on suunnitteilla Takapellon maanläjitysalue, jonka toteutuessa Kulmakorven nykyisen maanläjitysalueen ja Jersanmäen maankaatopaikan kaakon suuntaan purkautuvat pintavedet sekä Takapellon maanläjitysalueen pintavedet johdetaan etelään Peringinojan kautta Mankinjokeen, pois Dämmanin valumaalueelta.

6 6 Rakennusjätteen käsittelylaitoksen alueella pintavedet johdetaan altaaseen, josta ne purkautuvat ylivuotona etelään YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen alittavaan sadevesiviemäriin ja edelleen Ämmässuonojaan. Romuautovaraston alueella muodostuvat pintavedet johdetaan tasausaltaaseen, josta vesi purkautuu öljynerotuksen kautta ojaan ja edelleen kaakkoon Kulmakorven alueelle. TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS Ämmässuon Kulmakorven alueella vesien velvoitetarkkailujen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi on laadittu tarkkailuohjelmaehdotus, joka on päivätty Tämä ohjelmaehdotus korvaa YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen, Espoon kaupungin Ämmässuontien läjitysalueen ja Kulmakorven maankaatopaikan, Jersanmäki Oy:n maankaatopaikan, Rakentajien Ekopark Oy:n rakennusjätteen käsittelylaitoksen sekä Espoon kaupungin romuautovaraston aikaisemmat suoto-, pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmat. Jätevesiviemäriin johdettavat vedet Näytteenottopaikat Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavia YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteisia vesiä tarkkaillaan suotovesien tasausaltaasta ennen viemäriin johtamista. Mikäli YTV:n kaatopaikan täyttöalueiden I ja II pohjakalvon alla muodostuvat salaojavedet jatkossakin johdetaan tasausaltaan kautta jätevesiviemäriin, vesinäytteet otetaan ennen tasausallasta olevasta kokoojakaivosta KA. Jos taas em. vedet johdettaisiin Ämmässuonojaan, näytteet otettaisiin ojasta pisteestä KA1. YTV:n hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ohjataan keräysaltaaseen, josta hyötykäyttöalueen vesinäytteet otetaan. Keräysaltaasta vedet johdetaan suotovesien tasausaltaaseen. Hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesinäytteet otetaan pumppukaivosta HKS, josta salaojavesi pumpataan keräysaltaaseen. Näytteenottoajankohdat YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen suotovesien tasausaltaasta viemäriin pumpattavasta vedestä otetaan näytteet 6 7 kertaa vuodessa. Hyötykäyttöalueen keräysaltaasta otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. YTV:n kaatopaikan kalvon alapuolisista salaojavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa samoin, kuin hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesistä. Salaojavesistä ja keräysaltaasta otetaan vesinäytteet samanaikaisesti Ämmässuon alueen pinta- ja pohjavesien näytteenoton kanssa (ks. sivut 9 ja 11).

7 7 Analyysit Sekä YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen suotovesien tasausaltaasta että hyötykäyttöalueen keräysaltaasta otettavista vesinäytteistä määritetään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, kalsium, magnesium, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, kromi, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, koboltti, elohopea, arseeni, AOX(Cl), TOC, PAH, VOC, mineraaliöljyt, fenolit, fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan kalvon alapuolisista salaojavesistä tehdään samat määritykset kuin pintavesinäytteistä (ks. sivu 9). Hyötykäyttöalueen keräysaltaan salaojavesistä tehdään samat määritykset kuin pohjavesinäytteistä (ks. sivu 11). Virtaama Täyttöjen sisäiset vedet Suotovesien tasausaltaasta viemäriin pumpattava vesimäärä samoin kuin hyötykäyttöalueen keräysaltaasta pumpattava vesimäärä mitataan yhteenlaskevaa vesimittaria käyttäen. Tasausaltaan mittarin lukema kirjataan ylös kahdesti kuukaudessa ja keräysaltaan kerran viikossa. Näytteenottopaikat Ämmässuon yhdyskuntajätteen kaatopaikan kullakin neljällä täyttöalueella seurataan kaatopaikan tilaa täytön läpäisevistä kaasukaivoista (TA1 TA4). Maanläjitysalueilla täytön sisäistä vettä tarkkaillaan täyttöpenkereeseen asennetuista havaintoputkista. Ämmässuontien läjitysalueella täytön sisäisen veden laatua tarkkaillaan havaintoputkesta P36 ja Kulmakorven nykyisellä täyttöalueella havaintoputkesta KP5. Jersanmäen maakaatopaikalla maanläjitys on alkanut syksyllä Täytön sisäistä vettä tarkkaillaan havaintoputkesta 54. Kalliosuon ja Takapellon täyttöalueilla maaläjitys ei ole vielä alkanut. Kalliosuon täyttöalueelle on suunniteltu kaksi sisäisen veden havainnointiputkea (52 ja 53) ja Takapellon alueelle yksi (55). Näytteenottoajankohdat Täyttöjen sisäisestä vedestä mittaukset tehdään neljä kertaa vuodessa samanaikaisesti pohjavesimittausten kanssa (ks. sivu 11). Analyysit Ämmässuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalla samoin, kuin kaikilla maanläjitysalueilla seurataan täyttöpenkereen sisäisen vedenpinnan korkeutta ja lämpötilaa.

8 8 Ämmässuontien maanläjitysalueelle ja Kulmakorven nykyisin käytössä olevalle täyttöalueelle on läjitetty voimalaitosten tuhkia, minkä vuoksi täyttöjen sisäisistä vesinäytteistä tehdään samat määritykset kuin Ämmässuon pohjoispuolen ja Kulmakorven pohjavesinäytteistä (ks. sivu 11). Jersanmäen maakaatopaikalla sekä Kalliosuon ja Takapellon täyttöalueilla vesinäytteistä tarkkaillaan maanläjityksen alkamisesta lähtien täytön sisäisen vedenpinnan korkeuden ja lämpötilan lisäksi joka näytteenottokerralla mineraaliöljy-, PAH- ja VOC-pitoisuuksia. Seurannan tarkoituksena on varmistua, ettei läjitysalueelle ole läjitetty pilaantuneita maa-aineksia. Maanläjityksen päättyessä tai keskeytyessä pitemmäksi aikaa voidaan haitta-aineiden tarkkailu lopettaa tai harventaa tarkkailutulosten perusteella valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Pintavedet Näytteenottopaikat Pintavesien tarkkailupisteitä on yhteensä kolmekymmentä. Näistä ojatai puropisteitä on 24 kpl, järvipisteitä 2 kpl ja allas- tai kaivopisteitä 4 kpl. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 1. on esitetty havaintopisteet kartalla ja liitteessä 3. havaintopisteiden koordinaattitiedot. Kolmperänjärveen laskevia vesiä tarkkaillaan Kolmperänojassa pisteessä P1. Kolmperänjärven veden laatua seurataan pisteestä PKJ1 otettavin näyttein. Laitamaanpuron kautta Loojärveen laskevia pintavesiä tarkkaillaan puropisteissä P5, P6 ja P7. Ämmässuonpuron kautta Loojärveen laskevia pintavesiä tarkkaillaan pisteissä P2, P4, P8, P15 ja P16 sekä pisteessä KA1 silloin, jos yhdyskuntajätteen kaatopaikan kalvon alapuoliset vedet johdetaan ojaan. Edellä mainittujen lisäksi Ämmässuonpuroon laskevia vesiä tarkkaillan rakennusjätteen käsittelylaitoksen kaivopisteestä NOK ja Kalliosuon maanläjitysalueen tasausaltaasta KMS otettavin näyttein. Nupurinjärveen laskevien pintavesien laatua seurataan pisteissä P10, P12, P13 ja K1. Lisäksi tarkkaillaan pisteessä KKL1 Kakarlammesta lähtevän puron veden laatua. Nupurinjärven veden laatua seurataan järvipisteessä PNJ1. Dämmaniin laskevia pintavesiä tarkkaillaan pisteiden P14, K2, K3, K4, K5, J1 ja J2 lisäksi romuautovaraston tasausaltaasta RVT otettavin näyttein ja Kvarnträskin tulouomassa pisteessä KDM1. Tarkkailupiste K5 korvaa pisteet K4 ja J2, jotka jäävät Takapellon täyttöalueen alle sitten, kun maanläjitys Takapellon alueella alkaa. Mankinjokeen Peringinojan kautta laskevia vesiä tarkkaillaan pisteiden K6 ja K7 lisäksi Takapellon maanläjitysalueen tasausaltaasta TMS otettavin näyttein sitten, kun maanläjitys alkaa Takapellon alueella.

9 9 Näytteenottoajankohdat Pintavesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, huhtitoukokuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa. Kevät- ja syysnäytteet otetaan ylivirtaama-aikoina. Analyysit Joka viides vuosi, alkaen vuodesta 2004, pintavesinäytteille tehdään määritykset ns. laajan ohjelman mukaisesti joka näytteenottokerralla, muina vuosina ns. normaaliohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 2. on esitetty pistekohtaisesti pintavesille tehtävät määritykset. Normaaliohjelman mukaisesti pintavesipisteissä KA1, P1, P2, P4, P6, P7, P8, P13, P14, P16, NOK ja RVT määritetään yleinen ulkonäkö, haju, happi, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sinkki, fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Laajan ohjelman mukaisessa näytteenotossa määritetään edellisten lisäksi alkaliteetti, COD Mn, sulfaatti, alumiini, kromi, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, koboltti, elohopea, arseeni, syanidi, AOX(Cl), TOX, mineraaliöljyt ja fenolit. Pisteiden P1, P2, P4, P8 ja P16 vesinäytteistä määritetään lisäksi joka näytteenottokerta sulfaatti, arseeni, barium, vanadiini ja molybdeeni. Mineraaliöljypitoisuus määritetään joka näytteenottokerta pisteissä P14, NOK ja RVT ja pisteessä RVT lisäksi lyijypitoisuus. Sitten, kun YTV:n pilaantuneiden maiden käsittelykenttä otetaan käyttöön, määritetään pisteissä P2 ja P8 käsiteltävästä maa-aineksesta riippuen mahdollisesti myös PAH- ja VOC-pitoisuudet. Normaaliohjelman mukaisesti pintavesipisteissä J1, J2, K1, K2, K3, K4, K5, K6, K7, P5, P10, P12, P15, KKL1, PNJ1, PKJ1, KDM1, KMS ja TMS määritetään yleinen ulkonäkö, haju, happi, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, sulfaatti, rauta, arseeni, vanadiini ja molybdeeni. Laajan ohjelman mukaisessa näytteenotossa määritetään edellisten lisäksi alkaliteetti, COD Cr, BOD 7, kokonaisfosfori, kloridi, kalsium, alumiini, sinkki, kromi, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, barium, AOX(Cl), TOC, PAH ja mineraaliöljyt. Pisteiden K1, K5, P10, P12, PNJ1 ja KDM1 vesinäytteistä määritetään lisäksi joka näytteenottokerta Ba ja Cl. Nupurinjärven (PNJ1) ja Kolmperänjärven (PKJ1) havaintopisteissä määritetään lisäksi kaksi kertaa vuodessa kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet. Ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana pintavesipisteissä kemiallinen hapenkulutus tutkitaan rinnakkaisilla menetelmillä (COD Mn ja COD Cr ). Tämän jälkeen sovitaan pistekohtaisesti jatkossa käytettävästä menetelmästä. Samoin menetellään alkaliteetin jatkomääritystarpeen suhteen.

10 10 Ämmässuon pohjoispuolen ja Kulmakorven pintavesipisteissä tarkistetaan ensimmäisen tarkkailuvuoden jälkeen arseenin ja kokonaisfosforin määritystarve pistekohtaisesti. Määritysvalikoiman keventämismahdollisuudet tarkistetaan myös, kun maanläjityksen lopettamisesta on kulunut kolme vuotta. Näytteenoton yhteydessä pintavesipisteissä mitataan veden lämpötila ja joko mitataan tai arvioidaan virtaama. Pisteissä P10, P12, KA1, K1, K2, K3, K4, J2, K5 ja K7 virtaamat mitataan mittapadon avulla ja pisteissä P1, P13, KKL1, J1 ja K6 vesiasteikkoa käyttäen. Jatkuvatoimisella mittauslaitteella virtaamat määritetään pisteissä KA, P6 ja P8. Pisteessä NOK virtaama mitataan näytteenottokaivon jälkeisestä kaivosta astiamittauksena. Pisteessä RTV virtaama arvioidaan öljynerotuksesta purkautuvan vesimäärän perusteella. Uusien maanläjitysalueiden tasausaltaiden ylivuodot olisi varustettava mittapadoin. Pisteissä P5, P7, P15, P16 ja P4 virtaamat voidaan määrittää ojarummuista esim. astiamittauksena. Piste P2 sijaitsee sadevesiviemärin suuaukolla, jossa virtaama on ajoittain verkkaista ja mittaus vaikeaa. Pisteen P2 vesi on melko kuormitteista, minkä vuoksi virtaamien mittaamiseksi olisi tutkittava mahdollisuudet luotettavan virtausmittauksen järjestämiseksi. Pohjavedet Näytteenottopaikat Pohjavesiä tarkkaillaan ehdotuksen mukaan yhteensä 33 havaintopisteessä. Näistä 19 kpl on sijoitettu maaperään ja 14 kpl kallioperään. Näytteenottopaikat on sijoitettu maanpinnan painanteisiin ja kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. Tämän lisäksi tarkkaillaan viittä kaivoa Kolmperässä. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 1. on esitetty havaintopisteet kartalla, liitteessä 3. havaintopisteiden koordinaattitiedot ja liitteessä 5. pohjavesiputkien putkikortteja. Ämmässuon Kulmakorven toiminta-alueella maaperän pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä 30, 31, P38 ja KP2. Kalliopohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä SK2A, SK4, 35, 36, 37, 206A ja 207A. Ämmässuon Kulmakorven alueen pohjoispuolella maaperän pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä P33B, 40, 46, 47 ja PKK7, joista havaintopiste PKK7 on rengaskaivo Kolmperässä. Kalliopohjaveden laatua tarkkaillaan pisteissä P35 ja PKK9, joista havaintopiste PKK9 on Kolmperässä sijaitseva porakaivo. Ämmässuon Kulmakorven alueen itäpuolella maaperän pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteessä 45 ja kallioperän pohjavettä pisteessä KP10. Ämmässuon Kulmakorven alueen eteläpuolella maaperän pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä 34B, 42, 43, 44, 48, 50 ja 51. Kalliopohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä 24B, 24C, 34 ja 49.

11 11 Ämmässuon Kulmakorven alueen länsipuolella maaperän pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä P29A ja 41. Näytteenottoajankohdat Pohjavesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, huhtitoukokuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa, samanaikaisesti pintavesinäytteiden kanssa. Kolmperässä sijaitsevista viidestä kaivosta otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa. Analyysit Joka viides vuosi, alkaen vuodesta 2004, pohjavesinäytteille tehdään määritykset ns. laajan ohjelman mukaisesti joka näytteenottokerralla, muina vuosina ns. normaaliohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 2. on esitetty pistekohtaisesti pohjavesille tehtävät määritykset. Normaaliohjelman mukaisesti pohjavesipisteissä SK2A, SK4, 24B, 24C, 30, 31, 34, 34B, 35, 36, 37, 40, 41, 42, 43, 49, 50, 206A ja 207A määritetään yleinen ulkonäkö, haju, happi, väri, sameus, kovuus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriittityppi, nitraattityppi, kloridi, rauta, sinkki, PAH, VOC, mineraaliöljyt, fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Laajan ohjelman mukaisessa näytteenotossa määritetään edellisten lisäksi sulfaatti, kalsium, alumiini, kromi, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, koboltti, elohopea, arseeni, barium, vanadiini, molybdeeni, syanidi, AOX(Cl), TOC ja fenolit. Normaaliohjelman mukaisesti pohjavesipisteissä KP2, KP10, P29A, P33B, P35, P38, PKK7, PKK9, 44, 45, 46, 47, 48 ja 51 määritetään yleinen ulkonäkö, haju, happi, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, arseeni, barium, vanadiini ja molybdeeni. Laajan ohjelman mukaisessa näytteenotossa määritetään edellisten lisäksi alkaliteetti, BOD 7, kalsium, alumiini, sinkki, kromi, nikkeli, lyijy, kadmium, kupari, AOX(Cl), TOC, PAH, VOC ja mineraaliöljyt. Kaivopisteissä PKK7 ja PKK9 tutkitaan edellisten lisäksi joka näytteenottokerta fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Kolmperässä sijaitsevien viiden kaivon vedestä määritetään joka näytteenottokerralla yleinen ulkonäkö, haju, lämpötila, happi, sameus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, COD Mn, ammoniumtyppi, nitriittityppi, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, rauta, fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Näytteenoton yhteydessä mitataan vedenpinnan korkeus ja lämpötila pohjavesiputkissa. Uusien pohjavesiputkien osalta noudatetaan ensimmäisen asentamisen jälkeisen vuoden ajan laajaa määritysohjelmaa, jotta saataisiin riittävän kattava kuva pisteen kohdalla vallitsevasta tilasta. Vuoden tarkkailun jälkeen noudatetaan vuorossa olevaa tarkkailuohjelmaa.

12 12 Tarkistukset Havaintoputkesta P38 ei ole putkikorttia, joten putken pään tarkka sijainti ja putken syvyys mitataan. Kaikkien yhteistarkkailuun kuuluvien havaintoputkien numerot merkitään selvästi maastossa oleviin havaintoputkiin sekaannusten välttämiseksi. Raportointi Erillisselvitykset Jatkuvan tarkkailun kunkin havaintokerran tulokset toimitetaan kirjallisena ja sähköisessä muodossa (MS-Word ja Excel) kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin liitetään lyhyt sanallinen kuvaus näytteenotossa ja pitoisuuksissa todetuista poikkeamista. Lisäksi pinta- ja pohjavesitiedot toimitetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin sähköisesti tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Näytteenotosta laaditaan kenttämuistio, jossa esitetään mm. säätila, näytteenottotavat, havaintoputkien toiminta ja kunto sekä muut näytteenottoon ja laatuun vaikuttavat tekijät. Kenttämuistioita säilytetään 10 vuotta. Niitä ei liitetä raporttiin. Vuosittaisesta yhteistarkkailusta laaditaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, jossa esitetään mm. lyhyt kuvaus tarkkailuvuoden toiminnasta kohdealueella sekä selostus olosuhteissa, maankäytössä tms. tapahtuneista muutoksista, selostus veden laadusta, mahdollisista laatumuutoksista ja niiden syistä sekä selitys mahdollisista ongelmista näytteenotossa, tarkkailutulokset havainnollisesti sekä esitys tarkkailuohjelman tarkistamistarpeesta. Vuosittainen yhteenvetoraportti toimitetaan edellä mainittujen tahojen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle ja Ämmässuon Kulmakorven sidosryhmälle. Useamman vuoden tarkkailun kattavia yhteenvetoraportteja laaditaan tarpeen mukaan vuosittaisten yhteenvetoraporttien pohjalta. Laajojen yhteenvetojen laadinnasta sovitaan erikseen. Purovesien määräaikaistarkkailu Nykyisen kuormituksen selvittämiseksi tehdään kaksivuotinen tutkimus Ämmässuon Kulmakorven alueen eteläpuolella sijaitsevilla Bockamossenin ja Stormossenin alueilla. Havaintopisteet sijaitsevat Bockträskin puropisteessä Y1, Stormossenin kaakkoispäässä Gumbölenjokeen laskevassa puropisteessä Y2 ja Laitamaanpurossa, 500 m Bockträskin laskuojan liittymispisteestä alavirran suuntaan, pisteessä Y3. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 1. on estetty pisteiden sijainnit kartalla ja liitteessä 3. havaintopisteiden koordinaattitiedot.

13 13 Vesinäytteet otetaan samanaikaisesti muiden alueen pintavesinäytteiden kanssa. Pisteiden Y1 ja Y3 vesinäytteille tehdään samat määritykset kuin Ämmässuon alueen pintavesipisteiden vesinäytteille ja pisteen Y2 vesinäytteille samat kuin Kulmakorven pintavesipisteiden vesinäytteille. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 2. on esitetty ko. määritykset. Kuormitusvaikutusten selvittämisen lisäksi tutkimustuloksia voidaan käyttää yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennushankkeeseen ja uusiin maanläjitysaluehankkeisiin liittyvän vesistön perustilan selvittämisessä. Järvien määräaikaistarkkailu Loojärvellä, Kolmperänjärvellä ja Nupurinjärvellä tehdään kaksivuotinen vesistötutkimus Ämmässuon Kulmakorven alueelta järviin aiheutuvan kuormituksen selvittämiseksi vuosina Loojärven osalta näytteet otetaan kolmesta merkittävimmästä tulouomasta (T1, T2 ja T3), järven luusuasta (L) sekä kummastakin järvialtaasta (TL1 ja TL2). Kolmperänjärvestä näytteet otetaan pisteestä PKJ1 ja Nupurinjärvestä pisteestä PNJ1. Näytteenottoajankohdat ovat samat kuin Ämmässuon Kulmakorven alueen pintavesinäytteenoton ajankohdat. Lisäksi olisi otettava kevään ja syksyn ylivirtaamakausina lisänäytteitä purouomista, jotta näytteenotto varmemmin kohdistuisi maksimivirtaaman ajankohtaan, koska tällöin myös pintavalunnan kuormitus voi olla suurimmillaan. Loojärven, Kolmperänjärven ja Nupurinjärven vesinäytteistä tehdään seuraavat määritykset: näkösyvyys, lämpötila, väri, ph, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, happi, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kloridi, sulfaatti, rauta, barium, TOC, fekaaliset kolit ja fekaaliset streptokokit. Järvipisteistä ja Loojärven luusuasta tehdään lisäksi toukolokakuussa klorofylli-a -määritykset ja kasviplanktonmääritykset. Espoon Vedellä on pakastettuja Loojärven kasviplanktonnäytteitä ajalta ennen kaatopaikkatoimintoja. Pakastetut näytteet saattavat kelvata vertailuaineistoksi. Kolmperänjärvi on niin syvä, että pintanäytteen lisäksi otetaan näyte myös läheltä pohjaa. Myös Loojärven isomman altaan pohjan läheisyydestä otetaan näyte. Kaksivuotisen määräaikaistarkkailukauden päätyttyä Kolmperänjärven ja Nupurinjärven tarkkailu jatkuu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti täydennettynä kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforimäärityksin kaksi kertaan vuodessa. Loojärvellä jatketaan pisteiden TL1 ja TL2 tarkkailua kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein vuoden 2004 loppuun asti, jonka jälkeen päätetään tarkkailun jatkamisesta. Jatkotarkkailussa vesinäytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, väri, ph, sähkönjohtavuus, sameus, happi, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja kloridi.

14 14 Järvien pohjaeläin tutkimus Loojärven ja Kolmperänjärven biologisen tilan kartoittamiseksi tehdään syksyllä 2003 kertatutkimuksena pohjaeläintutkimus. Tutkimuksessa selvitetään pohjaeläinten lajityyppien esiintymistiheyttä ja mahdollista poikkeavuutta normaalista. Pohjaeläinnäytteet otetaan Loojärvestä viideltä ja Kolmperänjärveltä kolmelta havaintopaikalta. Kultakin havaintopaikalta otetaan kolme osanäytettä. Näytteistä määritetään pohjaeläinlajisto ja yksilötiheydet. Näytteenoton yhteydessä kirjataan kunkin havaintopaikan vesisyvyys sekä silmämääräiset havainnot pintasedimentin laadusta ja ulkonäöstä. Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 6 on esitetty havaintopaikat ja tutkimusohjelma. Järvien syvimmältä havaintopaikalta otetaan lisäksi sedimenttinäytteet. Näytteistä määritetään visuaalisesti pohjan laatu ja kerrostuneisuus. Tarkastelun perusteella valitaan kustakin näytteestä 1 3 sedimenttikerrosta, joista laboratoriossa tutkitaan raekokojakautuma, tiheys, kuivaainepitoisuus ja hehkutushäviö. Tulosten perusteella laaditaan raportti tuloksista ja esitetään näkemys tarkkailun mahdollisesta jatkotarpeesta sekä pohjaeläimistön soveltuvuudesta haitta-ainekertymien selvittämiseen. Biologiset testit Syksyllä 2002 tehtiin päävalumasuuntien pinta- ja pohjavesille sekä tasausaltaan ja kalvon alapuolisille vesille tavanomaisia, akuuttia myrkyllisyyttä mittaavia testejä, kuten RET, sipulin juurikasvu, valobakteeri ja vesikirpun kuolevuus. Lisäksi tehtiin kalojen maksasoluilla vierasaineiden aineenvaihduntaa ja estrogeenin kaltaista vaikutusta selvittäviä EROD-aktiivisuus- ja vitellogeniinikokeita. Kaikkiaan tutkittiin 11 eri vesinäytettä. Valumavesien pääpurkusuunnilla ei todettu akuuttia myrkyllisyyttä. Pohjavesiputkesta 30 otetussa vesinäytteessä todettiin erittäin lievää haitallisuutta. Kalvon alapuolisesta vedestä otetussa näytteessä todettiin lievää haitallisuutta ja tasausaltaasta otetussa vesinäytteessä selvää haitallisuutta. Biologisten testien uusimisesta ehdotetaan päätettävän laajan määritysvalikoiman tarkkailuvuonna Uusintatutkimus olisi tehtävä niissä pisteissä, joissa todettiin haitallisuutta täydennettynä joillakin päävalumasuuntien pisteillä. Näytteenotto- ja määritysmenetelmät Tarkkailuohjelmaehdotuksen liitteessä 4. on esitetty käytettävät näytteenottomenetelmät ja näytteiden esikäsittely. Liitteessä 4. on lueteltu myös käytettävät määritysmenetelmät. Määritysmenetelmä voidaan korvata toisella menetelmällä, jos korvaava menetelmä täyttää määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista asetetut vaatimukset.

15 15 ASIAN KÄSITTELY Täydennykset Tarkkailuohjelmaehdotusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut tarkkailuohjelmaehdotuksen vireillä olosta kuuluttamalla Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ilmoitustaululla , Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä lehdissä. Asianosaisille on varattu mahdollisuus muistutuksen tekemiseen ja muille on varattu mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun tarkkailuohjelmaehdotuksesta. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeellään No YS 446/ varannut Espoon kaupungin ympäristölautakunnalle ja Kirkkonummen ympäristönsuojelulautakunnalle mahdollisuuden lausunnon antamiseen Ämmässuon Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelmaehdotuksesta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan, että Loojärvi on otettava pysyvästi mukaan tarkkailuun, sillä päävirtaussuunta Ämmässuon alueelta on etelään Loojärveen ja siitä edelleen Mankinjokeen. Lisäksi pintavesien tarkkailuun on sisällytettävä kokonaisfosforipitoisuuden määrittäminen. Fosfori on tärkein vesiämme rehevöittävä tekijä. Järvivesien näytetietoihin on sisällytettävä näytteenottosyvyys, kokonaissyvyys ja näkösyvyys. Loojärven ja Kolmperänjärven ekologisen tilan selvittämiseksi tehtävä pohjaeläintutkimus on toistettava 3 5 vuoden välein. Alue on jätehuollon ja muiden ympäristöä kuormittavien toimintojen keskittymä. Kertaselvityksellä ei kyetä arvioimaan kuormituksen aiheuttamia muutoksia. Lisäksi lautakunta ehdottaa, että alueen eteläpuolella sijaitseva kiinteistö Råbackanraja 7 otettaisiin kaivotarkkailun piiriin. Espoon kaupungin ympäristökeskus esittää päivätyssä lausunnossaan mm., että vesientarkkailuohjelmassa olevien näytepisteiden nimiä olisi muutettava sellaisiksi, että ohjelman luettavuus ja pisteiden löytyminen kartoilta helpottuisi. Muistutukset ja mielipiteet Kolmperän Asukasyhdistys ry. pitää päivätyssä muistutuksessaan vesien tarkkailua tärkeänä. Erityisesti pitää varmistua siitä, että myrkkyjä ei pääse Kolmperän kaivoihin, Kolmperänojaan tai Kolmpe-

16 16 ränjärveen. Kaikissa YVA-selvityksissä vanadiinin määrä on arvioitu 10-kertaa liian pieneksi. Toiminnan harjoittajien kuuleminen Toiminnan harjoittajille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä No YS 1207 sekä päivätyllä kirjeellä No YS 1434 ja esittää vastineensa annetuissa lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyistä seikoista. Toiminnan harjoittajien vastineet Jersanmäki Oy katsoo päivätyssä vastineessaan, että Espoon ympäristölautakunnan ehdottamat lisäykset, Loojärven ottaminen pysyvästi mukaan tarkkailuun ja pintavesien kokonaisfosforipitoisuuden sisällyttäminen tarkkailuun Ämmässuon pohjoispuolen ja Kulmakorven alueilla, eivät ole tarkkailun kannalta tarpeellisia, joten niitä ei pitäisi lisätä ohjelmaan. Espoon kaupungin tekninen keskus katsoo päivätyssä vastineessaan, että tarkkailuohjelmaehdotus on asianmukainen ja riittävä yhteistarkkailun käynnistämiseksi. Ehdotukseen sisältyy huomattavasti aikaisempia erillistarkkailuohjelmia laajempi alue, näytteidenotto ja tutkimukset. Tarkkailuvelvollisten kannalta on tärkeää, ettei tarkkailua laajenneta kohtuuttomasti ja vaadittavat toimenpiteet ovat perusteltuja. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitos esittää päivätyssä vastineessaan, ettei ole syytä muuttaa tarkkailuohjelmaehdotusta ympäristölautakunnan esittämällä tavalla. Jersanmäki Oy katsoo päivätyssä vastineessaan, ettei ole aihetta muuttaa tehtyä tarkkailuohjelmaehdotusta. Espoon kaupungin tekninen keskus viittaa päivätyssä vastineessaan antamaansa vastineeseen ja esittää, että tarkkailuohjelmaehdotuksessa on asukkaiden mielipiteet ja huoli otettu huomioon. RATKAISU Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n)/Jätehuoltolaitoksen, Espoon kaupungin teknisen keskuksen, Jersanmäki Oy:n ja Rakentajien Ekopark Oy:n on yhdessä tarkkailtava Ämmässuon Kulmakorven alueella sijaitsevien toimintojensa vaikutuksia noudattaen päivättyä tarkkailuohjelmaehdotusta, jota on täydennettävä seuraavassa esitettyjen määräysten mukaisesti. Havaintopisteet 1. Alueen havaintopisteet on maankäytön muutoksista huolimatta pyrittävä säilyttämään ja pitämään käyttökelpoisina. Muutokset havaintopisteissä on ennakoitava siten, että korvaavasta havaintopisteestä ehditään saamaan vähintään neljä vesinäytettä tarkkailuoh-

17 17 Pohjavesiputket jelman laajan näytteenotto-ohjelman mukaisesti, ennen kuin alkuperäinen havaintopiste joudutaan poistamaan. Havaintopisteissä tapahtuvista mahdollisista muutoksista on tehtävä esitys Uudenmaan ympäristökeskukselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten vähintään kolme kuukautta ennen uuden havaintopisteen perustamista. (YSL 46 ) 2. Kaikista yhteistarkkailuun kuuluvista pohjaveden havaintoputkista on laadittava putkikortit, jossa on esitettävä mm. havaintoputken materiaali-, koko-, sijainti- ja syvyystiedot sekä havaintopaikan maaperätiedot. Havaintoputkikortit on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa havaintoputkien asentamisesta. (YSL 46 ) 3. Kaikkien yhteistarkkailuun kuuluvien pohjaveden havaintoputkien tunnukset on merkittävä selvästi maastossa oleviin havaintoputkiin sekaannusten välttämiseksi. Tieto pohjaveden havaintoputkien merkinnän suorittamisesta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden viikon kuluessa merkinnästä. (YSL 46 ) Näytteenottoajankohdat ja analyysit 4. YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen suotovesien tasausaltaasta viemäriin pumpattavan veden määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava viikoittain ja ylivirtaamakausina kaatopaikan aukiolopäivittäin tehdyin mittauksin. Tasausaltaasta viemäriin pumpattavan veden laatua on lisäksi tarkkailtava tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 46, VNp 861/1997) 5. Toiminnan käynnistyttyä YTV:n pilaantuneiden maiden käsittelykentällä on pisteissä P2, P8 sekä em. pisteitä mahdollisesti korvaavissa uusissa pintavesipisteissä määritettävä tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitettyjen määritysten lisäksi käsiteltävässä maaaineksessa olevat haitta-aineet joka näytteenottokerralla. (YSL 46 ) 6. Järvivesien näytteenottotietoihin on sisällytettävä kokonaissyvyys ja näkösyvyys. (YSL 46 ) Virtaamat 7. Näytteenoton yhteydessä oja- ja puropisteissä sekä altaiden ja kaivojen ylivuotokohdissa on määritettävä virtaamat. Virtaamat voidaan määrittää joko mittapadon tai vesiasteikon avulla tai muulla luotettavalla tavalla. Tiedot pisteiden P2, P14, KDM1, K2, J1 ja J2 virtaamamittausten järjestämisestä on toimitettava mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 46 )

18 18 Erillisselvitykset 8. Loojärvellä tehtävässä kaksivuotisessa vesistötutkimuksessa on kevään ja syksyn ylivirtaamakausina otettava lisänäytteitä järven kolmesta merkittävimmästä tulouomasta (pisteet T1 T3) ja järven luusuasta (piste L) siten, että ne kuvaavat ylivirtaamakauden veden laatua. (YSL 46 ) 9. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen päävalumasuuntien pinta- ja pohjavesille sekä YTV:n tasausaltaan ja kalvon alapuolisille vesille on tehtävä myrkyllisyyttä mittaavat biologiset testit tarkkailuvuonna Raportointi Esitys ko. tutkimuspisteistä sekä suoritettavista testeistä sekä tulosten raportoinnista on toimitettava mennessä jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 46 ) 10. Jatkuvan tarkkailun osalta veden laatutulokset on näytteenottokerroittain toimitettava kirjallisena kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin on liitettävä lyhyt sanallinen kuvaus näytteenotossa ja pitoisuuksissa todetuista poikkeamista. Lisäksi pinta- ja pohjavesitiedot on toimitettava ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin näytteenottokerroittain rekisterikelpoisina sähköisesti tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Yhteistarkkailusta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle kahtena kappaleena, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportissa on esitettävä mm. lyhyt kuvaus tarkkailuvuoden toiminnasta kohdealueella, selostus veden laadusta, mahdollisista veden laatumuutoksista ja niiden syistä, tarkkailutulokset sekä esitys tarkkailuohjelman tarkistamistarpeesta. (YSL 46 ) 11. Purovesien ja järvivesien määräaikaistarkkailujen tulokset on toimitettava kunkin havaintokerran jälkeen kahden kuukauden kuluessa näytteenotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Määräaikaistarkkailujen tulokset on raportoitava vuosittain määräyksen 10. mukaisessa yhteenvetoraportissa. (YSL 46 ) 12. Järvien vuonna 2003 suoritetusta pohjaeläintutkimuksen tuloksista on raportoitava määräyksen 10. mukaisessa yhteenvetoraportissa Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristö-

19 19 keskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. (YSL 46 ) Tarkkailuohjelman täydentäminen 13. Määräysten mukaisesti täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle kolmena kappaleena, Espoon kaupungin ympäristökeskukselle kahtena kappaleena ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 46, JL 52, VNp 861/1997) 14. Toiminnan harjoittajien on tehtävä esitys Uudenmaan ympäristökeskukselle tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisista ohjelman tarkistuksista ja jatkotarkkailuista vuoden 2004 viimeisen näytteenottokierroksen jälkeen kuitenkin riittävän aikaisin ennen kevään 2005 ensimmäisen näytteenottokierroksen alkamista. (YSL 46 ) PERUSTELUT Vastaus lausunnoissa esitettyihin asioihin Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan, että Loojärvi on otettava pysyvästi mukaan tarkkailuun, sillä päävirtaussuunta Ämmässuon alueelta on etelään Loojärveen ja siitä edelleen Mankinjokeen. Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan kaksivuotisen järvien määräaikaistarkkailukauden päätyttyä Loojärvellä jatketaan tarkkailua kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein vuoden 2004 loppuun asti, jonka jälkeen tarkkailutulosten perusteella päätetään tarkkailun jatkamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Loojärven tarkkailusta voidaan päättää tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti kaksivuotisen tutkimuksen tulosten perusteella. Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan lisäksi, että pintavesien tarkkailuun on sisällytettävä kokonaisfosforipitoisuuden määrittäminen, koska fosfori on tärkein vesiämme rehevöittävä tekijä. Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan kokonaisfosforipitoisuus määritetään Ämmässuon alueella pintavesipisteillä KA1, P1, P2, P4, P6, P7, P8, P13, P14, P16, NOK ja RVT sekä normaalilla että laajalla näytteenottokierroksella. Pintavesipisteissä J1, J2, K1, K2, K3, K4, K5, K6, K7, P5, P10, P12, P15, KKL1, PNJ1, PKJ1, KDM1, KMS ja TMS määritetään kokonaisfosforipitoisuus laajan ohjelman mukaisessa näytteenotossa vuonna Näissä pisteissä kokonaisfosforin jatkotarkkailutarve määritetään tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan vuoden 2004 tarkkailutulosten perusteella. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kokonaisfosforipitoisuuden määrittämistarve saadaan selvitettyä tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti.

20 20 Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan myös, että Loojärven ja Kolmperänjärven ekologisen tilan selvittämiseksi tehtävä pohjaeläintutkimus on toistettava 3 5 vuoden välein, koska alue on jätehuollon ja muiden ympäristöä kuormittavien toimintojen keskittymä eikä kertaselvityksellä kyetä arvioimaan kuormituksen aiheuttamia muutoksia. Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan Loojärven ja Kolmperänjärven biologisen tilan kartoittamiseksi syksyllä 2003 tehtävän pohjaeläintutkimuksen tulosten perusteella esitetään näkemys jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. Ämmässuon alue on jätehuollon ja muiden ympäristöä kuormittavien toimintojen keskittymä. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella Kolmperänjärvellä ei kuitenkaan ole havaittu Ämmässuon alueen toiminnoista aiheutuvaa kuormitusta. Loojärvellä ko. toimintojen aiheuttama kuormitus on järven muuhun kuormitukseen verrattuna vähäinen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että on syytä ensin esitetyillä tutkimuksilla selvittää järvien pohjaeläimistön tila ja tulosten perusteella päättää jatkotarkkailutarpeesta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta ehdottaa lisäksi, että alueen eteläpuolella sijaitseva kiinteistö Råbackanraja 7 otettaisiin kaivotarkkailun piiriin. Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaiset pohjavesipisteet 24B ja 24C sijaitsevat 600 m:n etäisyydellä Råbackanraja 7 kiinteistön pohjoiskoillispuolella olevassa painanteessa, jonka vedet virtaavat lounaaseen. Tarkkailupisteet muodostavat parin, jonka siiviläosat ovat eri korkeusasemissa kallioperässä. Pohjavesipisteet 34 ja 34B sijaitsevat 600 m:n etäisyydellä Råbackanraja 7 kiinteistön pohjoispuolella eteläpohjoissuuntaisessa purolaaksossa. Painanteen vedet laskevat etelään. Piste 34 sijaitsee kallioperässä ja piste 34B maaperässä. Pohjavesipiste 49 on uusi kalliopohjavesipiste, joka sijoittuu 300 m:n etäisyydelle Råbackanraja 7 kiinteistön eteläpuoleiseen laaksopainanteeseen. Piste 50 on myös uusi piste, joka sijoittuu Laitamaanpuron laaksopainanteeseen noin 300 m Råbackanraja 7 kiinteistöstä luoteeseen. Edellä mainitut pohjavesipisteet sijaitsevat Råbackanraja 7 kiinteistön ympärillä, joten Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisilla havaintopisteillä saadaan riittävä tieto alueen pohjavesien laadusta sekä maa- että kallioperässä. Espoon kaupungin ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että näytepisteiden nimiä olisi muutettava sellaisiksi, että ohjelman luettavuus ja pisteiden löytyminen kartoilta helpottuisi. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että havaintopisteiden uudelleen nimeämisellä ei ole vaikutusta itse vesien tarkkailuun, eikä katso sitä sen vuoksi tarpeelliseksi määrätä. Toiminnan harjoittajat voivat niin halutessaan parantaa ohjelman luettavuutta tekemällä havaintopisteiden uudelleen nimeämisestä esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle. Kolmperän Asukasyhdistys ry. esittää muistutuksessaan, että olisi varmistuttava siitä, ettei myrkkyjä pääse Kolmperän kaivoihin, Kolmperänojaan tai Kolmperänjärveen. Hyvä ilmaisin olisi esim. vanadiini.

21 21 Määräysten perustelut Vanadiinia esiintyy maaperässä. Pääkaupunkiseudulla maaperän vanadiinipitoisuudet ovat luontaisesti korkeat. Havaintopisteestä P1, joka sijaitsee Kolmperänojassa, on tutkittu säännöllisesti vanadiinipitoisuudet. Vuonna 2002 Kolmperänjärvestä on myös tutkittu vanadiinipitoisuudet. Sekä Kolmperänojassa että Kolmperänjärvessä vanadiinipitoisuudet ovat olleet normaaleja. Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti vanadiinipitoisuudet määritetään joka vuosi Kolmperänojassa pisteessä P1, Kolmperänjärvipisteessä PKJ1 ja Kolmperässä sijaitsevissa kahdessa kaivossa, joista PKK7 on rengaskaivo ja PKK9 porakaivo. Ämmässuon Kulmakorven alueen eri toimintojen pinta- ja pohjavesien laatuun kohdistuvien vaikutuksien erottaminen toisistaan on vaikeaa, joten alueen toimijoiden on yhteistyössä seurattava alueen pinta- ja pohjavesien laatua ja kartoitettava toimintojen vaikutusalueen laajuutta. Tämän päätöksen mukaisesti täydennetty tarkkailuohjelmaehdotus vastaa nykyistä hyväksi todettua tarkkailukäytäntöä, joka tuottaa viranomaisille riittävästi tietoa lupapäätösten noudattamisen valvomiseksi. Täydennetty tarkkailuohjelmaehdotus täyttää myös ne vaatimukset, jotka on asetettu valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista 861/1997 kaatopaikan vesien valvonnalle ja tarkkailulle. Havaintopisteet on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä pitkäaikaisten näytejaksojen saamiseksi. Suunnitteilla olevan YTV:n sekajätteen käsittelylaitoksen alueella sijaitsevat pohjavesipisteet 30 ja SK2A sekä pintavesipiste P8. Sekajätteen käsittelylaitoksen eteläpuolelle lähietäisyydelle on lisättävä korvaavat havaintopisteet sekä pintavesien että pohjavesien tarkkailemiseksi siten, että uusista havaintopisteistä saataisiin tietoa ennen kuin nykyisistä havaintopisteistä mahdollisesti joudutaan luopumaan. (Määräys 1.) Havaintopisteistä on oltava tarkat tiedot ja myös maastossa on tarkkaan tiedettävä, mikä havaintoputki on kyseessä, jotta havaintotulokset pystytään tulkitsemaan oikein. Havaintoputken P38 pään tarkka sijainti ja putken syvyys on mitattava. Putkesta P38 on laadittava putkikortti samoin, kuin kaikista uusista pohjavesiputkista. (Määräykset 2. ja 3.) Kaatopaikan käytön aikana kaatopaikkaveden määrää ja laatua on tarkkailtava jokaisessa kohdassa, jossa kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle viikoittain ja ylivirtaama-aikoina kaatopaikan aukiolopäivinä. Myös viemäriin johdettavaa suotovettä on tarkkailtava em. tavalla, jotta pystytään seuraamaan viemäriverkkoon kohdistuvaa kuormitusta. (Määräys 4.) Toiminnasta aiheutuvien vaikutusten seuraamiseksi on tarkkailtava niitä haitta-aineita, joita käsiteltävissä maa-aineksissa esiintyy. (Määräys 5.) Järvien havaintopaikkojen näytteenottokohtaiset tiedot tarvitaan määritystulosten tulkintaan. (Määräys 6.)