OULU Pohjoisen Skandinavian menestyvä pääkaupunki vai sisäänpäin kääntynyt ja tylsä keskuskaupunki pohjoisessa? Valtiotieteeen tohtori Timo Aro @timoaro 19.10.2017
Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan - Timo Halonen 2016 -
SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen muutos pähkinänkuoressa 2.Oulun asema kasvupolitiikan viitekehyksessä
ESITYKSEN KOLME YDIN- VIESTIÄ OULUN KANNALTA 1. Alue- ja väestörakenteen isot muutosvoimat vahvistavat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Oulua ja Oulun ydinkaupunkiseutua suhteessa ympäröivään laajaan vaikutusalueeseen 2. Oulun kasvun ja kilpailukyvyn kovat tekijät ovat pääosin kansallista kärkitasoa. Alueen vahvuutena on jatkuva uusiutumis- ja muutoskyky. Alue on kiinnittynyt vahvan osaamisen ja erikoistumisen ansiosta globaaleihin virtoihin 3. Oulun strategisena heikkoutena ovat pehmeät veto- ja pitovoimaan sekä henkiseen ilmastoon ja ilmapiirin liittyvät tekijät.
1. Alue- ja väestörakenteen muutos pähkinänkuoressa
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT 1. Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla 2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehityksen eteneminen samanaikaisesti 3. Liikenneyhteyksien ja väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät ja -vyöhykkeet 4. Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 5. Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos, maahanmuutto, työikäiset) 6. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 7. Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit 8. Digitalisaatio. MITÄ MUUTOSVOIMAT TARKOITTAVAT OULUN KEHITYKSEN KANNALTA LYHYEL- LÄ JA KESKIPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ?
MIKSI KAUPUNGISTUMISEEN LIIT- TYVÄT ASIAT NYT PINNALLA? 1. MOMENTUM: Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiseen liittynyt vuosikymmeniä patoutunut tarve. Maaseudun vuosikymmenien hiljaisen hegemonian purkautuminen. 2. MAAKUNTALÄHTÖISYYDEN PARADOKSI: Maakunta- ja sote uudistus nostaneet pintaan ja julkiseen keskusteluun kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen 3. DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Luonnollisen väestönlisäyksen positiivisuus peitti 2010-luvun vaihteeseen saakka usean alueen muuttotappiot. 2010- luvulla samanaikainen syntyvyyden aleneminen ja kuolleisuuden kasvaminen tehneet näky-väksi muuttotappioalueiden ongelmat. Lisäksi työikäisen väestön määrän väheneminen polarisoinut entisestään alueiden välisiä eroja 4. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO: Maahanmuuttajien määrä on moninkertaistunut 2000-luvun aikana. Maahanmuuttajien muutot vieläkin keskittymis-hakuisempia kuin kantaväestön. 5. VETOVOIMATEKIJÄT: Kaupungeissa yhdistyvät sekä kasvuun perustuvat kovat vetovoimatekijät että pehmeät vetovoimatekijät. Pehmeät vetovoimatekijät korostavat ilmapiirin, fiiliksen, viihtyvyyden, mukavuuden, tapahtumien ja elämysten, hyvien palvelujen ja vetovoimapalvelujen merkitystä. Hyvä maine luo positiivisia ker-rannaisvaikutuksia 6. NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN PAIKKAAN LIITTYVÄT VALINNAT: Nuorten arvojen, asenteiden ja preferenssien muutokset, jotka liittyvät asumiseen, työn tekemisen muotoihin ja liikkuvuuteen. Nuo-rissa yhä enemmän niitä, jotka ovat eläneet koko elämänsä kaupungeissa tai kaupunkimaisessa ympäristössä
KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1990-2016 Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %) Sisempi kaupunkialue + 321 259 (+22,1 %) Ulompi kaupunkialue + 277 796 (+23,7 %) Kaupungin kehysalue + 134 259 (+28,6 %) Maaseutualueet -233 671 (-12,7 %) Maaseudun paikalliskeskukset -16 597 (-4,9 %) Kaupungin läheinen maaseutu +22 746 (+6,2 %) Ydinmaaseutu -111 573 (-15,6 %) Harvaan asuttu maaseutu -128 247 (-30,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus; Kartta: SYKE Luokittelu: Timo Aro 2017 KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS JOKA AINOA PÄIVÄ KAUPUNKI- ALUEET 74 henkilöä päivässä vuosina 1990-2016 MAASEUTU- ALUEET 1990-2016 Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %) 78 henkilöä päivässä vuosina 2000-2016 85,5 henkilöä päivässä vuosina 2010-2016
KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄES- TÖKEHITYS OULUN SEUDULLA 1990-2016 Kaupunkialueet +73 949 (+53,9 %) Sisempi kaupunkialue + 19 320 (+36,7 %) Ulompi kaupunkialue + 27 716 (+57,7 %) Kaupungin kehysalue + 26 913 (+73,6 %) + 7,6 hlöä/päivä Maaseutualueet +7 810 (+30,2 %) Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu +7 860 (+42,1 %) Ydinmaaseutu +507 (+21,9 %) Harvaan asuttu maaseutu -557 (-11,5 %) + 0,8 hlöä/päivä Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
KANSALLINEN KUVA VÄESTÖMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA 2005-2016
POHJOIS-SUOMEN VÄESTÖ- MUUTOS 1 X 1 KM RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015
POHJOIS-POHJANMAAN VAKITUISESTI ASUTUT 250 X 250 METRIN TILASTORUUDUT (vähintään 1 asukas vakituisesti) Pohjois-Pohjanmaan koko maapinta-ala yhteensä 37 149 neliökilometriä Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta vakituisesti asuttuja ruutuja 1 696 neliökilometriä eli 4,6 % pinta-alasta asuttuja ruutuja Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta kaikkien ruutujen eli asuttujen ja loma- ja vapaa-ajan asutuksen ruutuja 2 916 neliökilometriä eli 7,8 % kaikista ruuduista
Asukasluku vähentynyt yli 250 asukasta 1 km ruuduissa Kaukovainion, Kaakkurin, Pateniemen ja Rajakylän alueilla Asukasluku kasvanut yli 1000 asukkaalla 1 km ruuduissa Tuiran, Nuottasaaren, Metsokankaan, Ritaharjun ja Palosuon alueilla 46 % ruuduissa asukasluvun kasvua 45 % ruuduissa asukasluvun vähennystä 9 % ruuduissa ei muutosta Oulun Hot Spot pisteet eli punaisilla alueilla/ruuduissa tapahtuneet merkittävimmät väestömuutokset vuosina 2005-2016
2. Oulun asema kasvupolitiikan viitekehyksessä
KASVUPOLITIIKAN VIITEKEHYS 4. (SUPERLATII- VI)MAINE 3. PITOVOIMA 1. KASVU JA KILPAILUKYKY 2. VETOVOIMA
1. Kasvu ja kilpailukyky 1. KASVU JA KILPAILUKYKY
OULU JA KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys + 2. Muuttovetovoima + 3. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys -+ 4. Yritysperustanta + 5. Yrityskannan määrä ja lisäys + 6. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 7. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle? 8. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys? 9. Opiskelijoiden määrä ja lisäys + OULUN KASVUTEKIJÄT OVAT PINNALTA KATSOEN PÄÄOSIN KILPAILUKYKYISET
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 OULUN VÄESTÖNLISÄYS JA MUUTTOVETOVOIMA ON KANSALLISTA KÄRKITASOA - Oulu on saanut väestönlisäystä noin 65 600 henkilöä vuosina 1990-2016 eli keskimäärin 2 430 henkilöä vuodessa. Oulun vuosittainen väestönlisäys on ollut peräti 1,45 % vuodessa. Ideaalisena väestönkasvuna pidetään 0,5-1 %:in vuosittaista väestölisäystä. Oulu on ylittänyt ideaalisen väestönkasvun rajan joka ainoa vuosi vuodesta 1990 alkaen - Oulu on saanut muuttovoittoa noin 26 500 henkilöä vuosina 1990-2016 eli keskimäärin 981 henkilöä vuodessa. Oulun muuttovoitosta 77 % on tullut maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja 23 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä. Nettomaahan-muuton merkitys on kasvanut 2010-luvulla: nettomaahanmuuton merkitys ylitti ensimmäisen kerran kuntien välisen nettomuuton vuonna 2016 Oulun väestönlisäys (%) vuosittain vuosina 1990-2016 Oulun muuttovetovoima (abs.) vuosina 1990-2016 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Lähde: Tilastokeskus, väestö; ennakkoväkiluku Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2014-2017/6 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2014-2017/6 NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 LUONNOLLINEN VÄESTÖN- LISÄYS 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Negatiivinen KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota POSITIIVINEN = 81 KUNTAA NEGATIIVINEN = 230 KUNTAA POSITIIVINEN = 65 KUNTAA NEGATIIVINEN = 246 KUNTAA POSITIIVINEN = 296 KUNTAA NEGATIIVINEN = 15 KUNTAA
OULUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA KEHYS-KAINUUN SEUTUKUNTA HAAPAVESI-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA KAJAANIN SEUTUKUNTA YLIVIESKAN SEUTUKUNTA OULUNKAAREN SEUTUKUNTA KOILLIS-SAVON SEUTUKUNTA ROVANIEMEN SEUTUKUNTA RAAHEN SEUTUKUNTA KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 403 433 459 906 926 928 976 1104 1306 2010 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 OULUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 Muuttovoittoa yli 500 hlöä Muuttovoittoa yli 1-499 hlöä Muuttotappiota -1 - -499 hlöä Muuttotappiota yli 500 hlöä -4620 HELSINGIN SEUTUKUNTA -981 TAMPEREEN SEUTUKUNTA -385-350 TURUN SEUTUKUNTA OULUN SEUTUKUNTA -97-323 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA -94 VAASAN SEUTUKUNTA -5000-4500 -4000-3500 -3000-2500 -2000-1500 -1000-500 0-71 LAHDEN SEUTUKUNTA Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Aro 2017
HELSINGIN SEUDUN* KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN 2010-2016 HELSINGIN SEUDUN MUUTTOVOITTO SEUDUITTAIN TOP 15 -SEUDUT HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEU- DUITTAIN VUOSINA 2010-2016 Muuttovoittoa yli +500 hlöä (17) Muuttovoittoa yli 1-499 hlöä (32) Muuttotappiota yli -1 - -199 hlöä (16) Muuttotappiota yli -200 hlöä (5) Lahden Porin Kemi-Tornion Rovaniemen Kuopion Kouvolan Kajaanin Joensuun Kotka-Haminan 694 695 869 949 1044 1107 1235 1345 1633 Helsingin seudun muuttovoitto +30 679 hlöä vuosina 2010-2016 Lappeenrannan 1728 Vaasan 2069 Turun 3091 Jyväskylän 3370 Tampereen 4545 Oulun 4620 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 * Helsingin seudun kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Aro 2017
OULUN JA HELSINGIN SEUDUN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2000-2016 2103 2175 Oulun muuttotappio Helsingin seudulle yhteensä noin -7 800 henkilöä vuosina 2000-2016 eli keskimäärin -460 henkilöä vuodessa Oulu kärsi Helsingin seudulle muuttotappiota joka ainoa vuosi vuosina 2000-2016: muuttotappiot alhaisimmillaan vuosina 2004-2006 1248 910 1335 998 1305 890 1218 951 1187 1297 1060 1071 1601 1615 1156 1133 1688 1248 1650 1208 1860 1775 1691 1709 1711 1228 1243 1248 1271 1278 1286 1176 Helsingin seudun muuttovetovoima on kasvanut suhteessa Ouluun edelleen vuosina 2014-2016: esimerkiksi vuosina 2015-2016 Helsingin seutu sai Oulusta muuttovoittoa 800-900 henkilöä vuosittain 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TULO OULUUN HELSINGIN SEUDULTA LÄHTÖ OULUSTA HELSINGIN SEUDULLE
OULUN 25-34 VUOTIAIDEN NUORTEN AIKUISTEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2016 Oulu on saanut muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin alle 10-vuotiaista lapsista ja 25-39 vuotiaista muuttajista 400 300 200 100 72 195 25-29 30-34 Nuoret aikuiset ovat yksi muuttoliikkeen avainryh-mistä ja heidän paikkaan liittyvillä valinnoilla on suu-ret kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan kehitykseen Oulu kärsi noin 6 700 henkilöä muuttotappiota 24-34 vuotiaista nuorista aikuisista vuosina 2000-2016 eli keskimäärin 394 henkilöä vuodessa Oulu sai 25-29 vuotiaista muuttovoittoa vuosina 2000-2001, mutta on sen jälkeen kärsinyt muutto-tappiota joka vuosi Oulu sai 30-34 vuotiaista muuttovoittoa vuonna 2000, mutta on sen jälkeen kärsinyt muuttotappiota 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800 32 2000 2001-41 2002-63 2003-100 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-94 -228-212 -211-135 -317-347 -415-493 -548-101 -145-181 -76-169 -171-193 -174-244 -395-381 -445-479 -200-48 -114-61 -186
OULUN TYÖPAIKKAKEHITYS KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA JA YKSITYISELLÄ SEKTORILLA - Oulun kaikkien työnantajasektorien työpaikkamäärä kasvoi noin 13 900 työpaikalla vuosina 2000-2015. Työpaikkojen määrä kasvoi yhtäjaksoisesti finanssikriisiin (2008) saakka. Vuosina 2012-2014 työpaikkakehitys oli negatiivinen, mutta kääntyi maltillisesti positiiviseksi jälleen vuonna 2015 - Oulun yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät noin 11 500 työpaikalla vuosina 2000-2015. Oulun 2000-luvun työ-paikkalisäyksestä yli neljä viidesosaa (82,7 %) on tullut yksityiseltä sektorilta! Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat vuoteen 2008 saakka. Yksityisen sektorin työpaikkakehitys kääntyi jälleen positiiviseksi vuonna 2014. Oulun yksityisen sektorin työpaikkalisäys oli huomattavan suuri vuonna 2015 Oulun työpaikkakehitys kaikilla työnantajasektoreilla vuosina 2000-2015 Oulun työpaikkakehitys yksityisellä sektorilla vuosina 2000-2015 3504 2682 1837 1861 1664 1678 1442 1128 937 507 337 153 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-293 2015-639 -542 3674 2168 1570 1409 1226 995 1046 1049 677 714 503 348-46 -14 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-2395 -2155-1705
OULUN SEUDUN KAIIKIEN TOIMIALOJEN PALKKASUMMAN JA LIIKE- VAIHDON VUOSIMUUTOS SUHTEESSA KOKO MAAHAN 2010-2016 - Oulun seudun kaikkien toimialojen kaikkien yritysten palkkasumman vuosimuutos on ylittänyt koko maan kehitysuran käytännössä koko 2010-luvun ajan. Oulun seudun yritysten palkkasumman kehitys oli erityisen hyvä vuosina 2011-2012. Vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden kehitys ylittää selvästi vuosien 2014-2015 kehitysuran. - Oulun seudun kaikkien toimialojen kaikkien yritysten liikevaihdon vuosimuutos oli heikompi kuin koko maassa 2010- luvun alussa, mutta nousi vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana selvästi koko maan kehitysuran yläpuolelle. Oulun seudun liikevaihdon muutos oli negatiivinen vuosina 2013-2015, jonka jälkeen liikevaihto on jälleen kääntynyt kasvuun Oulun seudun kaikkien toimialojen palkkasumman vuosimuutos 2010-2016 Oulun seudun kaikkien toimialojen liikevaihdon vuosimuutos 2010-2016 7 6 5 4 3 2 1 0 6 4,7 3,3 3,4 2,7 2,8 2,1 1,7 1 0,9 1,1 0,7 0,6 0,8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 9,3 7,8 5,9 5,3 3,9 2,5 1,7 1,4 0,3 2010 2011 2012 2013 2014-0,1 2015 2016-0,8-1 -2,1-3,5 Oulun seudun palkkasumma Koko maan palkkasumma Oulun seudun liikevaihto Koko maan liikevaihto
OULUN ALOITTANEIDEN JA TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN ON SELVÄSTI ALHAISEMMALLA TASOLLA KUIN SUURISSA JA KESKISUURISSA KAUPUNGEISSA - Oulussa aloitti yhteensä 6 538 yritystä ja lopetti 5 185 yritystä vuosina 2010-2016. Oulun yritysperustanta oli selvästi positiivinen eli noin 1350 yritystä vuosien 2010-2016 aikana. Hyvästä yritysperustannasta huolimatta aloittaneiden yritysten määrä oli Oulussa keskitasoa 20 suurimpaan kaupunkiin verrattuna. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkein Helsingissä, Espoossa ja Turussa - Oulussa oli yhteensä noin 9 800 toimivaa yritystä (yrityskanta) vuoden 2016 lopussa. Oulun toimivien yritysten määrä oli suhteessa väestöpohjaan alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Toimivien yritysten määrä oli korkein suhteessa väestöpohjaan Helsingissä, Salossa ja Seinäjoella. 20 suurimman kaupungin aloittaneiden yritysten määrä 1000 as. kohden 2016 20 suurimman kaupungin toimivien yritysten (yrityskanta) määrä 1000 as. kohden 2016 8,79 94,9 5,72 5,62 5,35 5,25 4,99 4,84 4,82 4,52 4,45 4,42 4,39 4,33 4,31 4,26 4,19 76,0 66,1 64,6 63,4 62,0 61,7 61,6 3,84 3,56 3,37 3,27 59,2 56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 50,8 48,4
2-3 Alueen veto- ja pitovoima 3. PITOVOIMA 2. VETOVOIMA
Kolme avointa kysymystä alueiden tulevaan muutokseen ja vetovoimaan liittyen 1. Seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä? (Richard Florida) 2. Valitsevatko tulijat ensin työn, jonka mukana tulee kaupunki vai valitsevatko tulijat ensin kaupungin, jonka mukana tulee työ (Charles Laudry) 3. Onko paikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työelämästä vai Työstä ja Elämästä?
MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ALUEIDEN VETO- JA PITOVOIMASTA?
ALUEEN VETO- JA PITOVOIMA Mikä tekee alueesta vetovoimaisen, kiinnostavan ja houkuttelevan? Subjektiiviset tunnetekijät: syntymä-, kotitai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet Työ ja työmahdollisuudet Asuminen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys Palvelut: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) Sijainti: sujuvat ja nopeat yhteydet Maine Mitkä tekijät saavat jäämään ja viihtymään alueella? Kaikki em. vetovoimatekijät: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu Tyytyväisyys palveluihin, paikkaan ja ympäristöön: viihtyvyys, mukavuus, helppous, lähestyttävyys, toimivuus jne. Identiteetti: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, Maine: tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta
6 alueen veto- ja pitovoimatekijää
MITKÄ OVAT OULUN TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMA- TEKIJÄT? 1. KOVAT TEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) 3. PEHMEÄT TEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, monimuotoisuus, syke, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
Sijaintietu tai haitta: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon solmupisteisiin. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutos-vaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Suuret ja keskisuuret kaupungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kanta-kaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät. Asemanseudut ja (kävely)keskustat: yhä enemmän kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
OULUN VAIKUTUSALUE ASUKAS- JA TYÖPAIKKAMÄÄRÄN NÄKÖKULMASTA 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta asuu 212 600 asukasta ja sijaitsee noin 50 000 työpaikkaa 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta asuu 318 600 asukasta ja sijaitsee noin 64 000 työpaikkaa 200 kilometrin etäisyydellä (C) asuu yhteensä 640 700 asukasta ja sijaitsee noin 160 000 työpaikkaa 300 kilometrin etäisyydellä (D) asuu yhteensä noin 1 miljoona asukasta ja sijaitsee noin 272 300 työpaikkaa A B C D 500 kilometrin etäisyydellä (E) asuu noin 2,7 miljoonaa henkilöä (48,8 % koko maan asukkaista) ja noin 715 000 työpaikkaa (45,6 % koko maan työpaikoista E F Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
OULUN MERKITYS POH-JOIS- POHJANMAALLA Kartassa on tarkasteltu Oulun vaikutusaluetta asukkaiden ja työpaikkojen suhteen kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä (30, 60 ja 90 minuuttia Oulun keskustasta) 6/10 7/10 Oulun 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 240.000 asukasta (58,5 % maakunnan asukkaista) ja sijaitsee noin 56 000 työpaikkaa Oulun 60 minuutin vyöhykkeellä asuu 286 400 asukasta ja sijaitsee 66 599 työpaikkaa: tunnin aikaetäisyydellä Oulusta asuu yhteensä 69,8 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista Oulun 90 minuutin vyöhykkeellä asuu yhteensä 379 270 asukasta (92,5 % koko maakunnan asukasluvusta) ja sijaitsee yhteensä 89 500 työpaikkaa: Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät: Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuuteen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne. Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kaupunkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkeihin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallispuistot jne. Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtumaankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoimakohteet tai maamerkit Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaaajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravintolat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne. Yksilön kannalta kodin ja työpaikan väliin jäävät kolmannet paikat : elämäntyyli, harrastukset, vapaa-ajanviettotavat, kohtaamispaikat ja muut yksilön itsensä toteuttamisen ja mukavuuden kannalta merkitykselliseksi koetut asiat
YDINKYSYMYMYKSET: MILLAINEN ON OULUN ILMAPIIRI 1. Kokemukset 1. Onko Oulun ilmapiiri ja henki ulkopuolisten mielestä pidättyväinen, sisäänpäinkääntynyt ja poissulkeva vai hauska, avoin ja mahdollistava? 6. Uskomukset ja legendat Ouluun liitetyt mieli- tai mainekuvat 2. Havainnot 2. Vastaavatko tulijoiden mielikuvat (vetovoima) ja kokemukset (pitovoima) toisiaan? 5. Arvot ja arvostukset 4. 3. Tiedot 3. Onko mielikuva paikasta = totuus? 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa Asenteet ja ennakkoluulot 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita
Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Hämeenlinna Porvoo Naantali Espoo Vantaa Oulu Lahti Helsinki Vaasa Savonlinna Lappeenranta Hyvinkää Mikkeli Järvenpää X 40 35 35 Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) 30 25 28 26 25 23 23 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia 20 19 18 18 18 17 17 15 13 13 13 12 12 12 11 10 5 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%) 31 31 32 32 32 33 33 33 35 25 26 20 38 38 38 38 39 39 47
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina Mikkeli Joensuu Savonlinna Vaasa Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Lahti Porvoo Hämeenlinna Espoo Naantali Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Turku Tampere 6,71 6,76 6,85 6,9 6,92 6,96 7 7,03 7,22 7,22 7,25 7,3 7,4 7,42 7,5 7,64 7,73 8,07 Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
4. Superlatiivimaine 4. (SUPERLATIIVI)- MAINE
SUMMA SUMMARUM 1. Oulun kovat kasvu-, kilpailukyky- ja vetovoimatekijät ovat kansallisella tasolla kärki-luokkaa ja alue on linkittynyt monin tavoin yritys- ja osaamisverkostojen kautta kan-sainväliseen kilpailuun. Vahva osaamiseen sekä teolliseen ja teknologiseen perin-teeseen perustuva tieto- ja innovaatioperusta 2. Oulu on menestyksellisesti siirtynyt äkillisestä rakennemuutoksesta positiiviseen rakennemuutokseen. Alueen uusiutumis- ja selviytymiskyky on osoittautunut kestäväksi: kyky menestyä! Alueen toimijoilla on halu ja kyky vetää isoissa asioissa yhteen. Lisäksi alueella runsaasti osaamispääomaa, erityisesti alueen korkeakoulujen ja yritysten ansiosta. 3. Oululla on tulevaisuuden sijaintietu puolellaan: Oulun ydinkaupunkiseutu on ulkopuolisen silmin kompakti alue liikkuvuuden ja asioinnin näkökulmasta, päärata, kansainvälinen lentokenttä (1 miljoona matkustajaa, 1/3 Helsingin kotimaan liiken-teestä ja pohjoisen portti geopoliittisen muutoksen suhteen 4. Pehmeät veto- ja pitovoimatekijät sekä henkiseen ilmapiiriin ja avoimuuteen liittyvät tekijät strateginen heikkous: ulospäin leimallista sisäänpäinkääntyminen ja erilaiset sosiaaliset todellisuudet/etäisyydet väestöryhmien välillä kaupungin sisällä. Kaupunkiaktivismi heikkoa. Hyvää keskustan elävöittäminen ja kävelykeskustan laajeneminen 5. Oulun kannattaa tavoitella pehmeämpää imagoa a la kulttuurikaupunki 2026. Oulun kasvun ja teknologian edelläkävijyys tulee esille kaikessa ja luo hyvää mainetta, mutta hyvän julkisivun toinen puoli jää edelleen piiloon eli lähestyttävyys, kulttuurin mahdollisuudet, mukavuus, hauskuus, kerroksellisuus, suvaitsevaisuus yms.
Ne alueet, jotka eivät ota riskiä, eivät voita! - Ibon Areson, Bilbaon pormestari -
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!