Painatuskeskus - Palkka työsuorituksen mukaan - TYKY-henkilö 2003

Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning Painatuskeskus - Palkka työsuorituksen mukaan - TYKY-henkilö 2003 No 1-2004

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Helmikuu 2004 MUUTOSTEN VUOSI Alkaneena vuonna 2004 kaupungin organisaatiossa on vipinää; sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään, toiseen asteen koulutus kootaan samaan hallintoon ja varhaiskasvatus siirretään opetustoimeen. Lisäksi teknisessä toimessa on meneillään organisaatiouudistus. Uudelleenjärjestelyt koskevat Se kannustaa työyksiköissä tekemään siis lähes kaikkia kaupungin työntekijöi- Päätoimittaja järkeviä ratkaisuja. Ville Rintamäki tä. Kaikki tähtää siihen, että uusi valtuustokausi aloitetaan uudessa asennossa 2005. Kaupunginvaltuusto on linjapäätökset tehnyt ja nyt on toteutuksen aika. Vuosi 2004 on Vaasalle taloudellisesti parempi kuin edeltäjänsä. Talous on jokseenkin tasapainossa, mutta uudelleenarviointi jatkuu ainakin kaksi vuotta. Tässä työssä tarvitaan koko henkilöstön asiantuntemusta. Periaatteena on, että linjaukset tehdään hallintokunnissa, jossa asiat parhaiten tunnetaan. Kaupunginhallitus asettaa tavoitteet helmikuussa. Kaikki Suomen kunnat ovat samantyyppisessä tilanteessa; tulot eivät kata menoja. Vaasassa kolmen vuoden työ alkaa näkyä, sillä kaupungin asema vertailukaupunkien joukossa liikkuu oikeaan suuntaan. Uudelleenarviointi on tuottanut tulosta ja se on osaavan henkilöstön ansiota. Henkilöstömenot muodostavat yli puolet kaupungin käyttömenoista. Lähtövaihtuvuutta hyödyntäen on mahdollista saada todellisia säästöjä. Yleisjaoston päätöksen mukaan 20 % näin säästyneestä palkasta voidaan käyttää kannustavaan palkkaukseen tai kehitystoimintaan. Keskushallinto haluaa näyttää esimerkkiä; hallintopalveluista poistuu tänä vuonna tilapäisesti yksi ja pysyvästi yksi henkilötyövuosi. Järjestelyt hoidetaan sisäisesti. Palkantarkistusten jälkeenkin säästö on oleellinen. Vaasan ulkoinen kuva saa uuden ilmeen ensi kesänä. Tori ympäristöineen muuttuu todelliseksi kävelykeskustaksi. Siitä muodostuu vaasalaisten yhteinen olohuone, jota täydentää myöhemmin valmistuva sisäsataman ranta-alue. Kesälomalla voi siis nauttia urbaanista kaupunkikeskustasta ilman valtavaa monttua torilla! Sitä odotellessa... Markku Lumio SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Matti Pullola 4 Uusia tuulia ja sinisiä säveliä 5 Piirustuskilpailun voittajat Lumion vieraina 6 Palkka tehdyn työsuorituksen mukaan 8 Lön enligt arbetsprestation 10 Henkilökohtaisen lisän pilotoinnin kokemuksia 11 Henkilöstökoulutus 12 Vaasan kaupungin painatuskeskus 15 Kokkeja ja tarjoilijoita kielikylpyperiaatteella 16 Äidin tarina 17 Vaasan Veden vesihenkilöt vuonna 2003 18 Vuoden 2003 TYKYhenkilö Kannen kuvat: Salli Hietikko Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Päätoimittaja Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu Ombrytning och layout Salli Hietikko Painopaikka/Tryckeri: Waasa Graphics Oy Toimitusneuvosto Redaktionsråd Ahlskog Marjo, terveysvirasto Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Tarja, hallintopalvelut Autio Timo, tekninen virasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kouhi Tuulikki, Vaasa-opisto Leppäkorpi Minna, TNJ:n pääluottamusmies Mäki Tero, Pohjanmaan pelastuslaitos Partanen Veli-Matti, kulttuurivirasto Suksi Iiro, Vaasan ammattiopisto Suomela Seija, sosiaalivirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi Virkama Tommi, Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lehden aineisto- ja ilmestymisaikataulu Tidtabell för inlämning av tidningsmaterial samt utgivningsdatum 2/2004 aineisto ilmestyy material utgivning 9.3. vko 13 Osoite/adress MERITUULI PL 3, 65101 VAASA Puh./tel. 325 1110 Fax 325 1124 merituuli@vaasa.fi 2

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 Henkilöhaastattelussa on tällä kertaa Matti Pullola, joka viimeiset 14 vuotta on toiminut liikuntatoimen kunnossapito-osaston osastopäällikkönä ja sitä ennen kunnallisteknisellä puolella 26 vuotta. Eläkkeelle hän jää kesällä neljänkymmenen vuoden palveluksen jälkeen. Millaista työnteko oli, kun muistelet alkuaikoja? - Aloitin kaupungilla 2.5.1964. Se oli lauantaipäivä. Silloin lauantait olivat työpäiviä. Olin vastavalmistunut rakennusmestari. Sain paikan sillä tavalla, että kaverini sai toisen työpaikan ja sanoi, että käy kysymässä, jos pääsisit minun tilalleni mestariksi. Silloinen rakennuspäällikkö, Holger Halkola sanoi, että tule nyt koeajaksi. Katsotaan sitten. - Jo toisena päivänä tultiin tarjoamaan pullosta, että jos mestari ottais ryypyn. Sanoin, että kyllä mestari ottaa, mutta ei työaikana. Pärjäsin sen porukan kanssa kuitenkin hyvin. Sain vanhoilta, kokeneilta mestareilta valtavasti apua ja pääsin hyvin alkuun. - Olen ollut rakentamassa katuja, kanaaleja vesi- ja viemäriputkille, urheilukenttiä, tenniskenttiä, pururatoja, uimarantoja ja puistoja. Kun tulin kaupungille, vähän ihmettelin sitä miesmäärää, mikä siellä oli. Minullakin oli katutyömaalla yli 30 miestä töissä. Se oli kaiken kirjavaa porukkaa, koska kaupunki joutui siihen aikaan työllistämään eikä niitä saanut millään tavalla valita. Siitä varmaan kaupunki sai vähän huonon maineen, kun työmiehiä seisoskeli työmaalla tumput suorana. Työmiehillä ei ollut omia autoja. Pääasiassa liikuttiin koppiautolla. Se oli kuorma-auto, jossa oli koppi lavan päällä ja istumapaikat siellä sisällä. Työmaakoppeja lämmitettiin puilla. Kipinä-Mikko hoiti lämmityksen. Puhelinta ei ollut. Ensimmäisen kännykkäni sain, kun tulin liikuntaosastolle 14 vuotta sitten. Se oli valtavan raskas kapula, mutta erittäin hyvä apu. - Kun tietokoneita alkoi ilmestyä pöydille, mietin pitkään, jos voisin olla ilman sitä eläkkeelle lähtööni asti. Tielaitoksen konttorissa näimme, että jokaisella mestarilla ja insinöörillä oli tietokone pöydällään. Siitä meillekin päällikön kanssa tuli ajatus, että eiköhän hankita koneet mutta ei koplata niitä. Kyllä niitä sitten koplattiinkin ja käytiin kursseja, että opittiin avaamaan, mutta juttu kulkee huulena täällä vieläkin, että onkohan poikien koneet koplattu. Kerro liikuntatoimen ajastasi! - Kadunrakennuspuolella oli valmiit suunnitelmat, joita piti noudattaa. Hietalahden Villan toisen kerroksen peruskorjauksen Matti Pullola toivoo vielä joskus toteutuvan. Liikuntapuolella minulle on annettu aika vapaat kädet suunnitella ja kehittää. Liikuntapuoli ja varsinkin kunnossapito-osasto on 14 vuodessa kehittynyt tosi paljon. On uudistettu kaukalot, niiden valot ja koneet. Lenkkipolut on uusittu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Liikuntapaikkoja meillä on hoidettavana lähes 200. Siitä jalkapallokenttiä ja nurmikenttiä yli 30 ja hiekkakenttiä n. 25. Öjberget korotettiin, hissit uudistettiin ja tehtiin yksi rinne lisää. - Olen tyytyväinen, että jäähalli saatiin uudistettua ja rakennettiin Botniahalli. Saatiin kaksi hyvää liikuntapaikkaa. Uimahallin saneeraus ehditään aloittaa ennen eläkkeelle lähtöäni. Olen ollut mukana sen suunnittelutoimikunnassa ja nyt saa olla tyytyväinen, että se toteutuu. - Liikuntapaikoille on alettu tekemään avainkorttisysteemiä. Käyttäjät pääsevät kortilla sisään ja voivat itse vastata niiden kunnosta. Se on todettu hyväksi ratkaisuksi. Hälytyslaitteita on liikuntapaikoille lisätty. - Suuri asia, jonka puolesta olen kauan taistellut, on, että saimme oman korjaamon, jossa voimme tehdä pikakorjauksia ja huoltaa kesä- ja talvikoneet sisätiloissa. Meillähän on tosi hyviä remonttimiehiä omasta takaa. - Minulla on haaveena, että Hietalahden Villan toinen kerroskin voitaisiin ottaa käyttöön ja rakentaa sinne sauna ja kokoustiloja. Sen käyttöaste on suuri tänä päivänä. Remontti on aina kaatunut rahaan. Siinä hankkeessa olisin mielelläni antamassa apuani myös eläkkeellä ollessani. - Erittäin hyvänä asiana pidän yhteistyötä muiden virastojen, lähikuntien, lehdistön, päättäjien, kaupunkilaisten ym. kanssa. - Liikunta- ja vapaa-aikapuoli on valtavan tärkeä täällä Vaasassa. Vuosittain jaetaan n. 40 000 vuoroa saleihin ja kentille ympäri kaupunkia. Olen erittäin huolestunut siitä, että määrärahoja vähennetään ja väki vähenee. Kunnossapitopuolelta on 12 vuodessa vähennetty yli 10 henkilöä. Välineiden parantumisen ansiosta kaikki on vielä toistaiseksi pystytty hoitamaan, mutta jossain vaiheessa tulee pää vastaan. Muuten näen valoisana kaupungin toiminnan. Täällä on tapahtunut paljon vuosien varrella. Kun miettii, mitä on nyt ja mitä oli ennen, niin kaikki on paljon paremmin. Ihmiset ovat vain tänään vaativampia. - Särkeminen ja sotkeminen huolestuttaa. Äsken tuli taas puhelu, että valot on kivitetty rikki yhdellä luistinradalla. Niiden korjaamiseen tarvitaan sähkömiestä ja nosturia. Se kaikki maksaa. Kustaalan naisten uimahuone on sotkettu pahoin värillä ja sitä on yritetty monesti polttaakin. Kun korjaamme jäljet, vähän ajan päästä kaikki on taas sotkettu. Kuitenkin sen säilyttäminen olisi tärkeää. Minusta se on sellainen rakennus, joka kuuluu Vaasan kuvaan. - Nurmikentillä kaahataan mopoilla. Menee paljon aikaa, ennen kuin ruoho on saatu entiselleen. Näihin kuluu paljon ylimääräistä rahaa ja sinä aikana, mikä meiltä menee jälkien korjaamiseen, voisimme tehdä paljon muuta. Valoisa puoli on se, että kuitenkin on vain harvoja, jotka särkevät. Kyllä suurin osa haluaa käyttää ja liikkua niillä. Yleensä käyttäjät ovat tyytyväisiä. Saamme paljon hyvää palautetta. Yritämme palvella niin hyvin kuin voimme. - Olen aina halunnut liikkua työpaikoilla ja katsoa, kuinka annettu homma on hoidettu. Jos työn tekemiseen löytyy joku parannuskeino, sen näkee paremmin siellä työpaikalla kuin istumalla konttorissa ja antamalla ohjeita puhelimella. Työntekijöiltä tulee paljon parannusehdotuksia, joita on pyritty toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Miksi hait ja siirryit vapaa-aikapuolelle? - Olen aina pitänyt liikkumisesta ja tykkään olla lasten ja nuorten kanssa. Kaikki kolme lastani, molemmat tyttäret ja poika, ovat aina liikkuneet ja pelanneet jääkiekkoa. Olin monta vuotta huoltajana, valmentajana, joukkuejohtajana ja välillä isänäkin koko joukkueelle. Olen seissyt paljon kentän laidalla ja kadunrakennuspuolella rakentanut niitä. - Tämä on ollut minulle mieluisa työpaikka. Olen ehkä ollut joskus liiankin innokas tekemään, aloittanut työt ennen kuin lupia on myönnetty ja saanut kuullakin siitä. Mutta niistä on selvitty ja olen oppinut virheistäni. Nytkin haluan olla innolla mukana loppuun asti. Toivon, että mielipiteitäni kysytään vielä eläkkeellä ollessanikin. Haluan olla silloinkin avuksi. Olen kuullut lempinimestäsi Pikku-Matti, mikä on sen syntyhistoria? - En tiedä, mistä nimi on lähtöisin. Minua on aina sanottu Pikku- Matiksi. Ehkä se johtuu siitä, että olen sisäisesti Pikku-Matti. Tykkään lapsista. Haluan mennä lapsen tasolle leikkimään ja nautin siitä. Olen melkein kaksimetrinen, mutta ylpeä Pikku-Matti nimestä. jatkuu seuraavalla sivulla 3

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Uusia tuulia ja sinisiä säveliä. Vaasan kaupunginorkesterin kevätkausi käynnistyi työteliäästi heti tammikuun alusta Taikahuiluoopperan orkesterina. Viime syksy oli myönteisen kehityksen aikaa orkesterille, osa konserteista oli jopa loppuunmyyty ja taiteellista tasoa kiiteltiin yleisesti. Uusi kausi otetaankin vastaan haasteellisena, nyt panostetaan omiin voimiin, uuteen musiikkiin ja uusiin kasvoihin, jotka toivottavasti tavoittavat uutta ja myös nuorempaa konserttiyleisöä. Nuoret asialla Kausi käynnistyy sentään perinteisimmissä merkeissä. Sibelius 6-konsertti 5.2. on edennyt mestarin kuudenteen sinfoniaan asti ja nämä konsertit ovat olleet perinteisesti yhteiskonsertteja Seinäjoen orkesterin kanssa. Konsertin toisen osuuden solistiksi saapuu Hannu Sirkiä, Savonlinna opperajuhlien taiteellinen johtaja ja värikkääksi kuvattu tenoripersoona. Helmikuun toisessa konsertissa 19.2. soittaa kaupunginorkesterin oma puhallinkvintetti Waasa Quintet eurooppalaista 1900-luvun musiikkia. Paikkana on Palosaaren kirkko. Björn Nyman, pietarsaarelaissyntyinen, pitkään Norjassa opiskellut ja orkesterimuusikkona toiminut klarinetisti suorittaa opintoja paraikaan Etelä-Kalifornian yliopistossa. Hän konsertoi kaupungin-talolla 11.3. Puolalaista temperamenttia on luvassa 25.3, jolloin solistina soittaa arvostetun Paulon sellokilpailun 2. sijan voittanut Rafal Kwiatkowski. Pääsiäiskonsertti on aina ollut yksi suosituimmista konserteista. 1.4. Vaasan kirkossa soi mm. Vivaldin oboemusiikki solistina Siri Ilanko. Orkesterin omin voimin toteutetaan myös Valentin Slobodenioukin, orkesterin pitkäaikaisen viulistin muistokonsertti 15.4. ortodoksikirkossa. Kevyesti kohti kesää Kuula-opisto on Vaasan kaupungin ylläpitämä musiikin ja tanssin oppilaitos. Vuosittain opistossa opiskelee yli 1000 musiikin ja tanssin harrastajaa. Osa näistä nuorista taitureista esiintyy orkesterin solistina perinteisessä nuorten solistien konsertissa 22. huhtikuuta. Vappukonsertti on tällä kertaa saanut ideansa Virosta orkesterin konserttimestarin Maano Männin tuliaisina. Ohjelmallista Strausskonserttia, jossa kuvaillaan kepeästi Johan Strauss Jr:n tempauksia ja naisseikkailuja on esitetty Virossa kymmeniä kertoja täysille katsomoille. Nyt siis Vappuna ensiesitys Vaasassa. Kitaristi Marzi Nyman on tuttu kasvo varsinkin Joonas Hytösen showta seuranneille, mutta kyllä hänet tunnetaan monesta muustakin yhteydestä: UMO, Trio Töykeät, Lenni-Kalle Taipale Trio ja XL. 6.5. on vuorossa Vaasa ja "Symphony in Rock - kamarimusiikkia sähkökitaralla. Näistä elementeistä syntyy yhdistelmä, jonka uskoisi kiinnostavan musiikinystäviä yli rajojen...tunnelma on ainakin rento. Sen takaa konsertin juontaja Tatu Ferchen, Kwan-yhtyeen lyömäsoittaja ja FarOut - matkaaja. Tatu toimi Vaasan kaupunginorkesterin lyömäsoitinten äänenjohtajana syksyllä 2000 ja muistelee Vaasaa edelleen lämmöllä :" Se luihin ja ytimiin pureutuva viima vasten kasvoja marraskuisessa Vaasassa on yksi elämäni kohokohdista. Ne valkoisiksi paleltuneet posket kävivät todella hyvin yhteen vihreiden silmieni kanssa." BB:n hengessä Kauden viimeisessä konsertissa 4.6. Strampenilla soi blues. Ja ei aivan perussellainen, vaikka blues yksinkertaisten miesten yksinkertaista musiikkia onkin. Tässä voisi puhua peräti uudesta aluevaltauksesta, jossa kuullaan bluesklassikoita Ralf Nyqvistin sovituksina ja nimenomaan koko orkesterin soundia ja soitinrepertuaaria hyödyntäen. Kaupunginorkesterin kanssa samalla lavalla esiintyvät vaasalaisten bluesinharrastajien hyvin tuntema Riverdale Bluesband ja toisena solistina niinikään vaasalainen Magdalena Böling. Muista etusi! Vaasan kaupungin henkilöstö saa lippunsa alennettuun hintaan, konsertista riippuen joko 8 tai 12 eurolla. Ja jos innostutte keräämään suuremman porukan niin esim. 10 hengelle alennus lipun hinnasta on -20% ja 30 hengen ryhmälle -30%. Kysykää lisää kulttuuritoimistosta. MATTI PULLOLA - jatkoa edelliseltä sivulta Olet kiinnostunut kivistä erityisesti puisto- ja piharakentamisessa, mistä tämä kipinä? - Se on tullut vuosien varrella, kun olen ollut louhintatyömailla ja joutunut kivien kanssa tekemisiin. - Asumme itse rakentamassani omakotitalossa Ristinummella. Haen peräkärryllisen kiviä ja alan sitten suunnitelmien mukaan laittamaan niitä. Tontillamme on jo varmaan yli 5000 kiveä. Vaimo on monesti sanonut, että kohta saamme myydä ruohonleikkurin ja naapurit katsovat, että taas se Pullola on tuolla pihassaan laittamassa kiviä ns. kivittämässä! Jotkut ovat kysyneet, että saako sinua tilata meillekin. Nautin kivettämisestä. Teen sitä niin kauan kuin jaksan. Se on minulle terapiaa. Perintösi jättäessäsi työt nuoremmille Kalevan Kisojen jälkeen? - Toivon, että seuraajallani olisi mahdollisuus jatkaa liikuntapaikkojen kehittämistä ja tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Ajatuksenani on aina ollut, että joka alueella pitäisi olla jonkinlainen liikuntapaikka. Lapsien on silloin turvallista mennä sinne yksinäänkin. Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäivien varalle? - Haaveita on paljon. Ennen kaikkea toivon, että pysyisin terveenä ja voisin harrastaa näitä minun harrastuksiani, kuten keilailua. Haluan liikkua ihmisten parissa, se on ollut minulle aina tärkeää. Penkkiurheilussa olen kaikkiruokainen. - Haave, jonka haluaisin toteuttaa, on biljardinpeluu. Olen vain kerran pelannut sitä, mutta seuraan kaikki ottelut televisiosta. Se on hieno laji. Haaveeni toteutuikin vähän, kun tytär viime jouluna hommasi minulle biljardikepin joululahjaksi. Nyt puuttuu vain pöytä! - Jos kerkiäisin, kävisin monissa lajeissa. Ihastuin vesijumppaankin. Se tuntui niin hyvältä ja helpolta liikuntamuodolta, että alan ehkä käymään siinä. Uudistettua uimahallia tulen varmasti käyttämään. - Tykkään ruuanlaitosta. Minulla on paljon kalareseptejä ja haluan kokeilla aina jotakin uutta. - Huumoria harrastan. Sen viljelyllä pärjää elämässä paljon paremmin kuin rähisemällä. Haastattelu ja kuva: Salli Hietikko 4

MERITUULI - HAVSVINDEN Piirustuskilpailun voittajat kaupunginjohtajan työhön tutustumassa 1/2004 Osallistu Vuodenajan liikekampanjaan. Hyödynnä 10 lumisinta viikkoa hiihtäen 15.1-15.3.04. Printtaa suorituskorttisi www.vaasa.fi/liikunta sivulta Ajankohtaista, tai hae korttisi Vapaa-aikavirastosta Vaasanpuistikko 20 B 3.krs Lauantaina 15.11.2003 järjesti Kansalaisinfo lapsille piirustuskilpailun, jossa aiheena oli kaupunginjohtaja työssään. Kaupunginjohtaja kuului palkintoraatiin ja jakoi palkinnot voittajille. Mutta ei kaikki siihen päättynyt. Keskiviikkona 17.12.2003 kaupunginjohtaja Markku Lumio kutsui yli 6- vuotiaiden sarjan voittajat, Silja Suomalaisen, Samuli Knuutilan, Lari Vaurion ja Kansalaisinfon oman suosikin, Roosa Suomalaisen Hallintotalolle tutustumaan työhönsä ja työpaikkaansa. Lapsia varmasti jännitti, kun he Lemisen Merjan hyvässä huolenpidossa tulivat sisään. Kaupunginjohtaja ilmestyi ovelle, sanottiin käsipäivää ja esittäydyttiin. Kaupunginjohtaja vei lapset huoneeseensa. Roosa pääsi istumaan isolle, kaupungin vaakunalla koristellulle tuolille. Lumio kyseli lapsilta, minkä ikäisiä he ovat, mitä koulua käyvät ja mitä harrastavat ja näytti heille valokuvaa omista lapsistaan. Hän kertoi, että kaupunginjohtajan työ on ihan normaalia johtamistyötä sillä poikkeuksella, että kaikki on julkista. - Kaupungilla on yli 5000 ihmistä töissä. Heitä on niin paljon, koska kaikki koulut, sairaalat, päiväkodit puistot, uimarannat, kadut ja pyörätiet kuuluvat kaupungin hoitoon, Lumio kertoi ja kyseli, ovatko lapset käyneet kaupungintalon juhlasalissa. Pojat sanoivat, että he ovat soittaneetkin siellä. Kaupunginhallituksen salissa ihmeteltiin siellä olevien muotokuvien määrää. Lumio kertoi, että kaikista kaupungin entisistä kaupunginjohtajista on maalattu muotokuvat ja ne on ripustettu tänne kaupunginhallituksen salin seinille. - Vaasassa on ollut ennen minua seitsemän kaupunginjohtajaa ja minä olen nyt kahdeksas. Sitten kun lähtee pois, saa kuvansa seinälle. Lapsille tarjottiin limsaa ja pipareita. He saivat Kansalaisinfon Tiploomit ja pussiin laitettiin muutakin pikku tavaraa. Valtuustosalissa Lumio näytti lapsille pöydässä olevaa nappia, jota painetaan äänestyksissä. Valtuuston istunnot televisioidaan ja parvelle voi kuka tahansa tulla seuraamaan sieltä istuntoa. -Kivalta se kaupunginjohtaja vaikutti, sanoivat lapset, kun Lumio lähti jatkamaan muita tehtäviään. Jännittävä, mieleenpainuva vierailu oli ohi. Kuva ja teksti: Salli Hietikko Osallistumisohjeet selviävät suorituskortista. Suorituksia hyväksytään 1/pv. ja liikuntalajina voi hiihdon lisäksi olla mikä laji tahansa, jota teet min. ½h reippaasti liikkuen. Palauta tulokset 22.3 mennessä Vapaa-aikavirastoon (esim. sisäpostilla). Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kuntakohtaisia sekä alueellisia palkintoja. Lisätietoja antaa liikunnanohjaaja Minna Suihkonen puh. 3662 5

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Palkka tehdyn työsuorituksen mukaan Henkilökohtainen lisä (Kvtes) Viranhaltijan/työntekijän palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta - ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa muodostuu kokemuslisistä ja henkilökohtaisesta lisästä. Henkilökohtaisen lisän perusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työtekijän henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaista lisää koskevat ohjeet ovat KVTES:n liitteessä 8. Henkilökohtaisen palkanosan sopimusmääräykset muuttuvat syyskuussa 2004. Sopimuksessa Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteet vuosille 2003-2007 henkilökohtaista palkanosaa koskevia määräyksiä on sovittu muutettavaksi 1.9.2004 lukien siten, että 1. kokemuslisä (5 %) siirretään peruspalkkaan ja että 2. ja 3. kokemuslisä muuttuvat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi. Henkilökohtainen lisä (ei vuosisidonnainen osa) on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Omaan työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää yleensä jokaisen henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida meitä jokaista parantamaan ja kehittämään ammatin hallintaansa ja pätevyyttään. Arviointi palvelee myös kaupungin eri yksiköiden tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan tuloksellisuutta. Millä perusteella henkilökohtaista lisää maksetaan? Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa arvioidaan itse työntekijää ja hänen kykyään suoriutua työtehtävistään. Henkilöä palkitaan sillä perusteella, miten hyvin hän työnsä tekee. Arviointitekijät liittyvät työhön ja työntekijä voi työsuoritustaan, ammattipätevyyttään ja käyttäytymistä muuttamalla vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi arviointi koskee vain työntekijän omaa suoriutumista eli muita kuin suoraan henkilöön sidoksissa olevia tekijöitä ei huomioida. Milloin työn tekeminen perustuu suurelta osin tiimityöskentelyyn, on syytä tarkastella koko tiimin työskentelyä ja lisän myöntämistä tiimin kaikille jäsenille. Henkilökohtaisen palkan/lisän myöntäminen tapahtuu arviointimenettelyn avulla. Arviointia varten on lomake, joka sisältää pisteytyksen. Pisteytys ei kuitenkaan määrittele henkilökohtaisen lisän suuruutta. Se toimii päättäjälle apuvälineenä. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa kehityskeskustelu on erinomainen väline. Lähtökohtana on, että arviointi perustuu kehityskeskusteluihin, joissa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja käydään läpi niiden toteutuminen. On kuitenkin huomattava, että kehityskeskustelu ei tapahdu pelkästään henkilökohtaisen palkan määrittämistä varten. Tavoitteena on mahdollisimman objektiivinen työsuorituksen arviointi. Arvioinnin suorittaa työyksikön esimies yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan oman esimiehensä kanssa. Objektiivisuuden varmistamiseksi pitäisi pyrkiä siihen, että arvioijia on kaksi. Kaikilla työpaikoilla tämä ei ole mahdollista, joten muitakin keinoja objektiivisuuden varmistamiseksi on mietittävä. Esimies tekee myös esitykset henkilökohtaisen lisän maksamisesta. Kokonaisuuden kannalta oikeudenmukaisen ratkaisun varmistamiseksi varsinaisen päätöksen tekee viraston johtaja keskustellen ratkaisusta esimiesten kanssa. Mikäli esimiehen tekemissä arvioinneissa ei ole noudatettu annettuja ohjeita tai arvioinnin tulos poikkeaa perusteettomasti yhtenäisestä linjasta, arvioinnit palautetaan esimiehelle uudelleen käsiteltäväksi. Henkilökohtaisen lisän kokeilu joulukuussa Henkilökohtaista lisää on kokeiltu kolmen ammattiryhmän kanssa: sosiaalityöntekijät, osa päiväkodin johtajista sekä suurtalouskokit ja emännät (02RUO02C). Heille maksettiin henkilökohtaista lisää 0,4 % ryhmän peruspalkkasummasta joulukuussa. Lisä on määräaikainen elokuun loppuun asti. Kokeilun tarkoituksena oli testata arviointilomaketta ja menettelytapoja ennen laajempaa käyttöönottoa. Palautetta kerätään sekä työntekijöiltä että esimiehiltä. Lisä laajempaan käyttöön 1.9. alkaen Seuraava Kvtes järjestelyvaraerä tulee jaettavaksi syyskuussa 2004. Erä on osa palkkauksen kehittämissopimusta vuosille 2003-2007 ja sen suuruus on 0,5 %. Sopimuksen mukaan henkilöstölle on maksettava 1.9.2004 lukien em. 0,5 % järjestelyvaraerästä henkilökohtaisia lisiä keskimäärin vähintään 0,2 % kaikissa palkkahinnoitteluliitteissä (esim. liite 3: terveydenhuollon hoitohenkilöstö), joissa on vähintään 30 henkilöä. Joulukuun järjestelyvaraeräjaossa kaikissa hinnoitteluissa tehtäväkohtaisia palkkoja ei vielä saatu tehtävän vaativuuden edellyttämään suhteeseen. Siksi osa syyskuun 0,5 % järjestelyvaraeräpotista suunnataan edelleen tehtäväkohtaisiin palkkoihin järjestöjen ja henkilöstöpalvelujen välisissä neuvotteluissa. Syyskuun 0,5 % järjestelyvaraeräjaosta tehtäväkohtaisiin palkkoihin/henkilökohtaisiin lisiin annetaan tarkempaa tietoa myöhemmin. Henkilökohtaisen lisän käytöstä annetaan koulutusta kevään aikana. Juha Suikkanen 6

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 HENKILÖN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI Nimi: Virka/tehtävä: Toimiala/toimisto: Arvion tekijät: Päiväys: / 20 Asteikon käyttäminen: = työsuoritus edellyttää vielä parantamista/ ei tarvitse osata 1 = hyväksyttävä työsuoritus (työsuoritus tavoitteiden mukainen) 2 = työsuoritus jonkin verran yli tavoitteiden (erottuu edukseen muista) 3 = työsuoritus hyvä (usein yli tavoitteiden) 4 = työsuoritus erinomainen (merkittävästi yli tavoitteiden) Arviointiperusteet 1 2 3 4 A) Osaaminen / ammatin hallinta - pätevyys ja ammattitaito keskeisissä tehtävissä, - oman ammattialueen tietojen, taitojen, välineiden ja menetelmien hallinta - osaamisen monipuolisuus, erityistiedot ja taidot, - omatoimisuus - asiakaslähtöinen toimintatapa B) Työn tuloksellisuus suhteessa tavoitteisiin - työtulosten laatu ja määrä (täyttää sovitut vaatimukset) - henkilön työtulokset osana yksikön työtuloksia - asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen - taloudellisuus - tehokkuus C) Yhteistyökyky - vuorovaikutustaitojen hallinta, ryhmässä työskentely - muutosvalmius työjärjestelyissä - muiden huomioon ottaminen, hyvän palvelu- asenteen ja työtoveruuden sisäistäminen - asiakaslähtöinen toimintatapa D) Kehittämisote työssä / kehityskyky - aloitteellisuus ja aktiivisuus oman työn ja työmenetelmien kehittämisessä - omaehtoinen itsensä kehittäminen - aloitteellisuus ja aktiivisuus oman työyhteisön kehittämisessä E) Vastuuntunto - tehtävistään huolehtiminen - sitoutuminen yksikön tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen - sovittujen aikataulujen ja määräaikojen noudattaminen - asioihin paneutuminen ja niiden loppuunsaattaminen - luotettavuus Pistemäärä yhteensä Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 7

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Lön enligt arbetsprestation Individuellt tillägg (AKTA) En tjänsteinnehavares/arbetstagares lön bildas av en uppgiftsrelaterad och en individuell lönedel. Den individuella lönedelen bildas av erfarenhetstillägg och individuellt tillägg. Det individuella tillägget baserar sig i första hand på tjänsteinnehavarens/arbetstagarens individuella kunnande och arbetsresultat. Anvisningar om individuella tillägg finns i bilaga 8 i AKTA. Avtalsbestämmelserna vad gäller den individuella lönedelen ändras i september 2004. I avtalet om utveckling av det kommunala lönesystemet för åren 2003-2007 har överenskommits att bestämmelserna om den individuella lönedelen ändras fr.o.m. 1.9.2004 så att det första erfarenhetstillägget (5 %) överförs till grundlönen och att det andra och tredje erfarenhetstillägget blir en årsbunden del av det individuella tillägget. Individuella tillägg (inte den årsbundna delen) utgör en del av systemet med motivationshöjande avlöning. Syftet med systemet är att förbättra resultaten och erbjuda ett stöd i arbetsledningen. Tanken är att de anställda får mer motivation för sitt arbete om de kan påverka lönen genom sin arbetsprestation. För att individuella tillägg skall kunna betalas på basis av arbetsprestationer krävs i allmänhet att den individuella arbetsprestationen bedöms. Syftet med en bedömning av arbetsprestationen är inte enbart att fastställa individuella tillägg, utan även att motivera oss alla att förbättra och utveckla vår yrkesskicklighet och kompetens. Bedömningen bidrar även till att stadens olika enheters mål uppnås och verksamheten ger goda resultat. På vilka grunder utbetalas individuella tillägg? Då en individuell arbetsprestation bedöms är det själva arbetstagaren och hans/hennes förmåga att klara av sina arbetsuppgifter som bedöms. Personen belönas utgående från hur väl han eller hon utför sitt arbete. Bedömningsfaktorerna ansluter sig till arbetet och arbetstagaren kan genom att ändra på sin arbetsprestation, yrkesskicklighet och sitt uppförande inverka på slutresultatet. Därtill gäller bedömningen endast arbetstagarens egen arbetsprestation, d.v.s. andra faktorer än sådana som är direkt anknutna till personen beaktas inte. Om utförandet av arbetet till stor del baserar sig på teamarbete, är det skäl att granska hela teamets arbete och överväga beviljande av tillägg till teamets alla medlemmar. Beviljandet av individuell lön/ individuellt tillägg sker genom ett bedömningsförfarande. För bedömningen finns en blankett med poängsättning. Poängsättningen slår ändå inte fast storleken för det individuella tillägget. Den fungerar som hjälpmedel för beslutsfattaren. Vid bedömning av den personliga arbetsprestationen är utvecklingssamtalet ett utmärkt redskap. Utgångspunkten är att bedömningen baserar sig på utvecklingssamtalen, där personliga mål ställs och deras förverkligande gås igenom. Beaktas bör dock att utvecklingssamtalet inte förs enbart för bestämmande av den individuella lönen. Målet är en möjligast objektiv bedömning av arbetsprestationen. Bedömningen görs av arbetsenhetens förman, i mån av möjlighet i samarbete med dennes förman. För säkerställande av objektiviteten bör man sträva efter att antalet bedömare är två. På alla arbetsplatser är detta inte möjligt, varvid även andra sätt för säkerställande av objektiviteten bör övervägas. Förmannen lägger också fram förslagen om utbetalning av individuellt tillägg. För säkerställande av ett med tanke på helheten rättvist beslut fattas det egentliga beslutet av ämbetsverkets chef efter diskussion med förmännen. Om förmannen i sina bedömningar inte har följt givna anvisningar eller om bedömningens resultat omotiverat avviker från den enhetliga linjen, returneras bedömningarna till förmannen för ny behandling. Försök med individuellt tillägg i december Ett försök med det individuella tillägget har tagits i bruk i tre yrkesgrupper: socialarbetare, en del av daghemsföreståndarna samt storhushållskockar och värdinnor (02RUO02C). Till dem utbetalades ett individuellt tillägg på 0,4 % av gruppens grundlönesumma i december. Tillägget är tidsbestämt och utbetalas till slutet av augusti. Syftet med försöket var att testa bedömningsblanketten och förfaringssätten innan systemet tas i bruk mera omfattande. Feedback tas emot både från arbetstagarna och förmännen. Utvidgad användning av tillägget från och med 1.9 Följande justeringspott enligt AKTA kommer för utdelning i september 2004. Potten utgör en del av löneutvecklingsavtalet för åren 2003-2007 och dess storlek är 0,5 %. Enligt avtalet skall från och med 1.9.2004 av ovan nämnda justeringspott på 0,5 % till personalen utbetalas individuella tillägg på minst 0,2 % i alla lönesättningsbilagor (t.ex. bilaga 3: vårdpersonal inom hälsovården), där det finns minst 30 personer. I utdelningen av justeringspotten i december var det inte möjligt att i alla lönesättningar uppnå det förhållande som uppgiftens svårighetsgrad kräver. Därför riktas en del av september månads justeringspott 0,5 % ännu till de uppgiftsrelaterade lönerna i förhandlingar mellan organisationerna och personalservicen. Närmare information ges senare om september månads utdelning av justeringspotten 0,5 % för uppgiftsrelaterade löner/ individuella tillägg. Utbildning om användningen av det individuella tillägget ges under våren. Juha Suikkanen 8

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 BEDÖMNING AV PERSONS ARBETSPRESTATION Person: Användning av skalan: Tjänst/uppgift: Sektor/byrå: Bedömare: Datum: / 20 = arbetsprestationen bör förbättras ytterligare/man behöver inte kunna 1 = godtagbar arbetsprestation (arbetsprestationen I enlighet med målen) 2 = arbetsprestationen en aning över målen (skiljer sig till sin fördel från andra) 3 = arbetsprestationen god (ofta över målen) 4 = arbetsprestationen utmärkt (betydligt över målen) Bedömningsgrunder 1 2 3 4 A) Kompetens/yrkesbehärskning - kompetens och yrkesskicklighet i centrala uppgifter - behärskande av kunskaper, färdigheter, redskap och metoder inom det egna yrkesområdet - mångsidigt kunnande, specialkunskaper och färdigheter - kundorienterat verksamhetssätt B) Arbetsresultat i förhållande till målen - arbetsresultatens kvalitet och kvantitet (uppfyller överenskomna krav) - personens arbetsresultat som en del av enhetens arbetsresultat - uppnående av uppställda personliga mål - lönsamhet - effektivitet C) Samarbetsförmåga - behärskande av växelverkansfärdigheter, förmoga att arbeta i grubben - beredskap till förändringar i arbetsarrangemang - tar hänsyn till andra, tillämpar en god serviceattityd och ett gott arbetskamratskap - kundorienterat verksamhetssätt D) Utvecklingsgrepp i arbetet/förmåga till utveckling - initiativrikedom och aktivitet i utvecklingen av det egna arbetet och arbetsmetoderna - självutveckling på eget initiativ - initiativrikedom och aktivitet i utvecklingen av den egna arbetsgemenskapen E) Ansvarskänsla - skötsel av de egna uppgifterna - förbinder sig vid enhetens mål och förvergligandet av dem - följer tidtabeller och tidsfrister - sätter sig in i ärendena och slutför dem - pålitlighet Totalbedömning: Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 9

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Henkilökohtaisen lisän pilotoinnin kokemuksista ja siitä, mitä tulee huomioida, kun lisä otetaan käyttöön laajemmin, kertovat pilottiryhmien vetäjät Eeva Lampinen opetusvirastosta, Kaarina Sten ja Sinikka Starck sosiaalivirastosta. Suurtalouskokit ja emännät: Aluksi on todettava, että haastateltavien henkilöiden määrä allekirjoittaneella oli aivan liian suuri, 18 kpl ja aikataulu oli tosi tiukka. Lisäksi aikaa kehityskeskusteluista samojen henkilöiden kanssa oli kulunut vain hyvin vähän, joten uusi kierros tuntui liian pikaiselta. Niinpä näkisin, että on hyvä yhdistää kehityskeskustelut ja henkilökohtaiseen lisään liittyvä keskustelu. Lomakkeen läpikäynti tuntui vievän myös kohtuuttoman paljon aikaa huolimatta siitä, että henkilöitä oli pyydetty tutustumaan asiaan ennakolta. Myös terminologiaa paikoitellen pidettiin hieman vieraana. Mielestäni lomaketta tulee vielä yksinkertaistaa. Haastateltavien henkilöiden kanta henkilökohtaisen lisän oikeutuksesta tai yleensä tarpeellisuudesta vaihteli. Noin puolet oli sitä mieltä, että järjestelmä aiheuttaa helposti kateutta työyhteisössä eikä välttämättä kannusta tiimityöhön. Riippuu paljon myös siitä, miten kentällä po. järjestelmä ymmärretään ja millaista tietoa heille siitä on jaettu/jaetaan. Myös siitä oltiin huolissaan, kuinka kaikkien kanssa on mahdollista käydä vastaava keskustelu esimiehen toimesta. Yhdessä mietittiinkin asiaan ratkaisua. Henkilökohtaiset keskustelut sinänsä nähdään hyvinä ja tarpeellisina Loppupohdiskelussa tuli selvästi ilmi se, että mitä useampi haastattelija on sitä tarkemmin tulee kriteeristö käydä yhdessä läpi ja ohjeistaa, jotta vertailtavuus säilyy. Järjestelmää tulee vielä kehittää ja sen toteuttamistapaa yksinkertaistaa. Eeva Lampinen Sosiaalityöntekijät: Arviointi koettiin lähiesimiesten keskuudessa vaikeaksi. Tosin joku sanoi, että tällä tavalla pääsi keskustelemaan myös hankalista asioista. Arvioinnin edellytyksenä mielestäni on: 1) TVA:t pitää olla huolellisesti tehty 2) Arviointilomake avattava kohta kohdalta myös arvioitavalle, ts. haetaan yhteinen tulkinta kullekin kohdalle (vaikka se olisi eri kuin hepaken ohje). Tämä sen vuoksi, että työt ovat kuitenkin niin erilaisia tietoja ja taitoja vaativia. 3) Vaikeuksia oli, kun piti verrata saman hinnoittelukohdan eikä yksikön suhteen (keskustellaan, jos et ymmärrä mitä tarkoitan). 4) Suuria jälkiselvittelyjä ei ole kuulunut, lähinnä arvioijat ovat nurisseet, koska epäillään, että arviointiperusteet eri yksiköissä erilaiset, mikä pitänee paikkansakin. Kaarina Sten KUVA: SALLI HIETIKKO Pilottiryhmien vetäjät Kaarina Sten, Eeva Lampinen ja Sinikka Starck kuvassa henkilöstöpäällikkö Juha Suikkasen kanssa. Päiväkodin johtajat: Pilotointi päivähoidon osalta koski päiväkodinjohtajien hinnoittelua 04PK 012, jossa on 9 ison päiväkodin johtajaa. Ryhmän johtajat ovat pääsääntöisesti kaikki pitkään näissä tehtävissä työskennelleitä, kokeneita, koko päivähoidon kehittymisen eteen työskenteleviä ja työhönsä sitoutuneita varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Jaettava summa ei ollut niin kutsutusti suuruudella pilattu, se oli 70 e/kk. Arviointiperusteet sopivat mielestäni jatkoprosessina hyvin päiväkodinjohtajille edellisenä vuonna laadittuun ja yhdessä läpikäytyyn tehtävänkuvaukseen / TVA-prosessiin. Siinä tärkeysjärjestyksessä luetellut keskeiset tehtävät ja vaativuustekijät olivat hyvä lisä ja pohja arviointikeskustelulle samoin kuin aiemmat kehityskeskustelut ja henkilön työssäosaamisen tunteminen. Perusosaamisen arvioinnin tukena käytin myös Pohjois-Suomen Osaamiskeskuksen kehittämispäällikön Anna-Maija Puroilan jäsennystä päiväkodinjohtajien ammatillisen osaamisen ydinalueista. Tämä jäsennys selkeytti yhteistä keskustelua ja siten myös henkilön työsuorituksen arviointia. Arviointi edellyttää tavoitteita, jotka tulee työyhteisötasolla konkretisoida. Arviointi ei sinänsä ole itsetarkoitus, vaan sen avulla voidaan pyrkiä parempaan. Se on osa normaalia varhaiskasvatuksen kehittämistä, mikä tapahtuu yhteistyössä myös vanhempien ja lasten kanssa.. Varhaiskasvatuksessa tavoitteet on määritelty paitsi päivähoitolaissa, myös valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa, Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelmassa, yksikköjen omissa opetus ja toimintasuunnitelmissa sekä vuosisuunnitelmissa. Kaikissa päivähoidon yksiköissä kootaan vuosittain keväällä vanhemmilta ja vanhempien kautta myös lapsilta palaute ja arvioidaan yksikön omien tavoitteiden sekä kaikille päivähoidon yksiköille sovittujen yhteisten toteutumista ja yhteistyötä. Palautteiden pohjalta pidetään koko henkilöstön yhteinen arviointipäivä sekä suunnittelupäivä. Myös hepakkeen järjestämä vuosittainen työyhteisöarviointi on osa tätä arvioinnin kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksessa on kyse jatkuvasta toiminnan ja prosessien arvioinnista. Toiminnassa oli hyvää yhteinen arviointikeskustelu molempien osapuolten etukäteen tekemien omien arviointien pohjalta. Se on hyvä kehityskeskustelun väline joskin kehityskeskusteluissa käydään lisäksi muitakin asioita läpi. Toiveena olikin koko kaupungille yhtenäisen kehityskeskustelurungon saaminen nämä arviointiperusteet pohjana. Aikaa meni 1,5-2 tuntia /henkilö, mutta siitä ei jäänyt lainkaan epämiellyttävä olo, päinvastoin voitiin sopia myös henkilökohtaisista tavoitteista. Sinikka Starck 10

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 HENKILÖSTÖKOULUTUS Kurssit löytyvät myös intranetista otsikolla henkilöstökoulutus/vaasa-opisto ja ne pidetään opiston auditoriossa 3 krs., ellei muuta paikkaa ole ilmoitettu. ATK-kurssit pidetään 2. kerroksen tietokoneluokassa. Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia puhelimitse 3491/Tuulikki Kouhi tai 3464/ Raija Teppo tai sähköpostitse. Myös peruutuksista on ilmoitettava ajoissa. Huom! Emme enää lähetä erillistä kutsua kursseille. Kun olet saanut esimieheltäsi luvan osallistua koulutukseen ja olet ilmoittautunut, ole hyvä ja merkitse kurssin ajankohta muistiin kalenteriisi tai vaikkapa kännykkääsi, että muistat tulla. TIETOTEKNIIKKA ATK-kurssit järjestetään samalla tavalla kuin viime vuonna eli hallintokunnat/työpaikat voivat varata päivät tarvitsemaansa koulutukseen niiden ohjelmien puitteissa, joita luokassamme on (Windows, Word, Excel, Access, PowerPoint, Outlook, Paint Shop Pro, Adobe InDesign). Erikoiskurssit edellyttävät Windowsin perustaitojen hallintaa. Keskiviikkoisin klo 12.30-16 opiston ATK-luokassa 217 tai 227. Kouluttaja: FK Klaus Salonen Vain ne Kesäyliopiston kurssit, jotka ovat kaupungin henkilöstökoulutuksen kurssikalenterissa/tässä lehdessä ja joihin on ilmoittauduttu samalla tavalla kuin muillekin kursseille, ovat kaupungin henkilöstölle maksuttomia. Endast de Sommaruniversitetets kurser som finns med i stadens personalutbildningskalender/denna tidning är avgiftsfria om man anmält sig på samma sätt som till andra kurser HELMIKUU 1005 Arkistointi ja kirjaaminen Ke 4.2. klo 8.30-12 - sähköinen asiointi - muutokset kirjaamisessa Kohderyhmä: kirjaajat, arkistovastuuhenkilöt Kouluttaja: Tanja Båsk 4001 Vuorovaikutuksen saloja To 12.2. klo 12-16 maailma muuttuu, muuttuuko ihminen onnistumisen eväät suomalaisuus heikkous vai haaste menestyvän organisaation tunnusmerkit hyvän hengen salaisuus punainen vai musta? minäkö ikävä ihminen mistä tulevat kiukkuiset akat kun työkaveri ei ymmärrä, kun pomo ei kuule miten eri tyyppien kanssa toimitaan Kouluttaja: Riitta Saarikangas, Zulia Oy 1006 Kaupungin strategian, erityisesti henkilöstöstrategian, näkyminen arjessa Ke 18.2. klo 8.30-12 case tevistä valmisteltu suunnitelma jostain yksiköstä hepakkeen ja ay-puheenvuorot, Kohderyhmä: esimiehet 8002-4 Dementiatyön koulutuspäivät Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunta To 19.2., to 11.3. ja huhtikuussa, katso ohjelmat alla. 8002 Dementoituvan hyvän hoidon elementtejä to 19.2. klo 12-16 oivaltava kohtaaminen kuntouttava työote dementiaa sairastavan hoidossa kuntoutuksen merkitys Kouluttaja: Pirkko Telaranta, Alzheimer-keskusliitto Viikko 9 on talvilomaviikko, jolloin opisto on suljettu. Huomioikaa tämä ilmoittautumisissanne. MAALISKUU 6002 Työyhteisön pelisäännöt Ti 2.3. klo 12-16 työsuojelutoiminnan keskeisiä kohteita työturvallisuuslaki esimiehen näkökulmasta Kohderyhmä: esimiehet, työsuojeluasiamiehet Kouluttaja: Juha Keinänen 8003 Voimavarailtapäivä to 11.3. klo 12-16 miten jaksan hoitajana mistä hoitajalle voimavaroja jaksamiseen miten osaan tukea omaishoitajaa Kouluttaja: Pirkko Kaitala, ESH, NLP Master Practitioner 4002 Kreativitet i arbetet tisdag 16.3. kl 12-16, Sommaruniversitet Alla som vill bli kreativa i sina arbeten får höra om bl.a. lekfullhet ansvar småsteg stora språng rätt till fel steg Kursledare: teaterchef Asko Sarkola, Helsingfors stadsteater 8005 Arbetskänslor på gott och ont onsdag 17.3. kl 9-12, Sommaruniversitetet Arbetskänslor på gott och ont med äldreomsorgen som exempel. Källa: föreläsarens bok på finska Työtunteet esimerkkinä vanhustyö. Målgrupp: vårdare, läkare och socialarbetare inom äldreomsorgen Kursledare: docent Gustaf Molander, Helsingfors universitet 1007 9 VAPA, palvelujen hankintastrategia Vaasan kaupungin palvelujen hankintastrategiaan kuuluva yleiskoulutus oman tuotannon kehittämiseen ja palvelujen kilpailuttamiseen. Koulutukseen kuuluu neljä koulutustilaisuutta, jotka on tarkoitettu esimiehille, asiantuntijoille ja palvelutuotannon eri tehtävissä toimiville sekä yhteistyökuntien edustajille. Kevään koulutustilaisuudet: 1007 Hankintalainsäädäntö ja palvelujen kilpailuttaminen To 18.3. klo 9-16 Kouluttajat: johtava lakimies Antero Oksanen ja kilpailuasiamies Leena Piekkola, Kuntaliitto 1008 Prosessit ja laatu palvelutuotannossa ja - hankinnoissa To 25.3. klo 12-16 etenkin prosessin kuvaaminen Kouluttaja: Ville Tuomi, VAKK Tervetuloa kursseille! In memoriam Työväenopiston rehtori KM Marjaana Heikius 25.10.1942-3.1.2004 11

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Vesitornin juuressa, aivan hallintotalon naapurina on pitkä ja matala valkoiseksi rapattu rakennus. Sieltä löytyy mielenkiintoinen työpaikka Vaasan kaupungin painatuskeskus jonka olemassaolosta monet eivät tiedäkään ja kuitenkin melko varmasti ovat pitäneet kädessään lukemattomia painatuskeskuksessa valmistettuja tuotteita. Faktori Jaakko Salo Ovesta sisään astuessamme saatamme törmätä parrakkaaseen mieheen. Hän on faktori Jaakko Salo. Sama mies, jonka monet vaasalaiset tuntevat paitsi hyvänä valokuvaajana, myös sukeltajana ja luontoihmisenä, jonka hoivissa monet pelastetut linnut ovat saaneet ensiapua. Jaakko Salosta voisi melkein sanoa, että hän kuuluu talon kalustoon, sillä hän on ollut painatuskeskuksessa sen perustamisesta lähtien. Hän kertoi, että painatuskeskus on hallintopalveluiden alaisuudessa toimiva tulosvastuullinen yksikkö. Se perustettiin vuonna 1976 Juhani Turusen toimesta. Vuosiluku löytyy painokoneen arkkilevyn alta, jonne se on merkitty muistiin. Ensin toimittiin hallintotalon kellarissa. Sitten päästiin muuttamaan piharakennukseen, jossa aikaisemmin oli toiminut sepän työpaja. Arkkitehti Eeli Marttusen johdolla tilat remontoitiin juuri painatuskeskuksen tarpeita vastaaviksi. - Kaikkea meidän osaamista tarvitaan esim. hallintokuntien vuosikertomusten tekemisessä. Niissä käytetään graafista suunnittelua, valokuvaamista, värejä, meidän taittamisosaamista, kopiokoneita, monistamista, painamista, koko projektia. Kuvitus, layout ja taitto on meiltä, tekstit tulevat asiakkaalta, Jaakko Salo kertoi. Kivijalkana koko toiminnalle on kaupunginvaltuuston ja hallituksen esityslistojen tekeminen. Sitä varten painatuskeskus aikanaan perustettiinkin. Painaminen on nykyisin vähäistä. Etupäässä valmistetaan kaupungin töitä painoa varten. Painatuskeskus on materiaalitoimen apuna erilaisissa alan hankinnoissa ja kilpailuttamisessa. Asiantuntijarooli on kasvanut koko ajan. Vakituisia työntekijöitä on neljä, lisäksi yksi työllistämisvaroin palkattu. Nimikkeet ovat painomaailmasta; faktori, graafikko ja kaksi offsetpainajaa, vaikka työt aika paljon poikkeavatkin painon työstä. - Toiminta-ajatuksemme on alusta asti ollut, että emme kilpaile kaupungissa olevien alan yritysten kanssa, vaan olemme yhteistyössä heidän kanssaan. Meillä on todella hyvät välit painojen ja mainostoimistojen kanssa. Monistus- ja painopuolella teemme itse ne pienet hommat, jotka meidän kannattaa tehdä ja kilpailutamme muut työt. Mainostoimistot käyttävät paljon meidän kuvapankkiamme hyväkseen ja välitämme heille mm. kaupungin vaakunoita. Teemme lehtiin kaupungin ilmoituksia ja mainoksia ja välitämme ilmoitusmateriaalia, esim. kaupungin logoja. Tehtävämme on valvoa, että kaupungin julkaisujen ilme pysyy graafisen ohjeistuksen mukaisena, Jaakko Salo kertoi. - Tyypillisimpiä töitä ovat esityslistat ja pöytäkirjat, tämä ns. A4-saaste, jota edelleenkin tehdään paljon, mutta sitten meillä on kaupungin käyntikortit, kaikenlaiset kutsut, raportit ja vuosikertomukset. Uusimpana on tullut kuvallinen henkilökortti. Sitä varten olemme juuri hankkineet uuden koneen, jonka käyttöä opettelemme parhaillaan. Kortin runko, jossa on älysiru, tulee muualta. Me lisäämme korttiin valokuvan ja tekstit. Tavallaan personoimme sen. - Erityisosaamista meillä on valokuvaaminen ja siihen liittyvät osa-alueet sekä graafinen suunnittelu. Voimme suunnitella asiakkaan pyynnöstä jollekin hallintokunnalle vaikka koko graafisen ilmeen logoista ja väreistä alkaen. - Kun hallintokunnat ostavat kopiokoneita tms., materiaalitoimelta tulee siitä tieto minulle ja jos he haluavat, autan heitä sopivan koneen valinnassa. - Kuntayhteistyö on yksi tärkeä alue, jolla toimimme. Välitämme kuuteen Vaasan ympäristökuntaan kaikki kopiopaperit. Kaupungin kopiopaperista yli 90 % tulee meidän kautta. Materiaalitoimi kilpailuttaa kerran vuodessa kaikki paperintoimittajat ja niistä valitaan 3-4, joita kilpailutan koko ajan. Näin saamme aina ostettua sen markkinoiden edullisimman laadukkaan paperin. Tähän liittyen järjestämme ns. paperipäiviä Vaasan ja kuntayhteistyössä mukana olevien kuntien edustajille. Päivillä on alan parhaita asiantuntijoita kouluttamassa. - Kouluilta on ollut täällä työelämään tutustujia, joiden kanssa käymme läpi koko painoprosessin ja annamme heille todistuksen. Esim. meidän tämän vuoden kalenteri on meillä viime kesänä kesätöissä olleen taideopiskelijan suunnittelema. - Painatuskeskuksen kaikki laitteet päivitettiin viime kesään mennessä. Ne ovat digitaalisia, verkkoon kytkettyjä ja vastaavat hyvin asiakkaiden vaatimuksia. Hyvä lahjavinkki: Painatuskeskuksessa on paitaprässi, jolla voi painaa paitaan värikuvia. Hyvänlaatuisen T-paidan hinta on tämänhetkisen hinnaston mukaan 4,70 euroa ja A4-kokoisen värikuvan painaminen maksaa saman verran. Yhteensä alle 10 euroa. Lisäksi vähän salapoliisityötä ja vaivannäköä ja näin saa työporukka teetettyä kivan ja tosi henkilökohtaisen lahjan vaikkapa pyöreitä vuosia täyttävälle työkaverilleen. 12

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 Työn eri vaiheet: Perinteinen tapa on, että työ tulee painatuskeskukseen sisäisessä postissa tai asiakas tuo sen itse. Toinen, koko ajan yleistyvä tapa on, että työ lähetetään sähköisessä muodossa, esim. sähköpostissa. Kun työ on tullut painatuskeskukseen, faktori Jaakko Salo laskee, mitä sen tekeminen maksaa. Jos valokuvia tarvitaan, hän käy ottamassa kuvat. Painatuskeskuksella on myös valokuva-arkisto, josta voi ostaa kuvia. Jos työhön tarvitaan graafikkoa, asiakas ohjataan juttelemaan Joukon Kedon kanssa. Hän suunnittelee työn asiakkaan toivomusten pohjalta, tekee tarvittavat piirrokset ja maalaukset ja sen jälkeen valmistaa tietokoneella halutun julisteen, esitteen tms. painovalmiiksi. Suurimpia töitä taitaa olla messuosastojen suunnittelu ja rakentaminen. - Jokainen työ on omansa. Logon suunnittelussa on otettava huomioon, että se kuvaisi ko. toimialaa. Lehden kuvituksessa on perehdyttävä tekstiin. Kaupungin töissä pitää koko ajan huomioida, että graafisia ohjeita noudatetaan, Jouko kertoi. Jouko Keto tekee työtään etupäässä tietokoneella. Graafikon työ on mielenkiintoista ja haastavaa.kaikki työt ovat erilaisia. Jouko on mm. taittanut kaikki henkilöstötilinpäätökset. Kun asiakas on hyväksynyt Joukon tekemän työn, se lähetetään verkkoa pitkin painoon painettavaksi tai Marita Sissala, Janne Pessi ja työllistetty Jani Kärkkäinen tekevät sen painatuskeskuksessa valmiiksi. He ovat myös tilanneet paperin tai kartongin, jolle työ tehdään. Marita Sissalan ammattinimike on offsetpainaja, mutta työhön kuuluu kaikkea mahdollista, kuten hän itse sanoi. Hän kopioi, hoitaa postitusta, huolehtii sekä sisäisestä että ulkoisesta laskutuksesta, hoitaa käsikassan ja kaupunginvaltuuston ja hallituksen listojen postitukseen liittyvät luottamushenkilöiden osoitetiedot. Listojen tekeminen viekin suuren osan hänen ajastaan. Ainoana naisena miesten joukossa työskenteleminen vaatii hurttia huumoria ja sitähän Maritalla on. Offsetpainaja Janne Pessi huolehtii etupäässä värikopiokoneiden käytöstä ja painamisesta. Hän tekee myös erilaisia jälkikäsittelytöitä. Painotyöhän vaatii painamisen tai kopioimisen jälkeen monia eri toimenpiteitä. Se pitää ehkä taittaa taittokoneella tai leikata oikeaan kokoon. Monisivuiset vihot nidotaan tai niihin voidaan laittaa vaikkapa kierrekannet. Valmis työ pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Sen jälkeen Marita laskuttaa sen. Työnjako ei ole kovin tarkka. Pienessä painossa kaikki auttavat toisiaan. Janne Pessi laittamassa painokuntoon painatuskeskuksen pientä konttorioffsetkonetta. Se on käytössä enää harvoin. Useimmiten työt lähetetään painoon painettavaksi tai kopioidaan kopiokoneella. jatkuu seuraavalla sivulla 13

1/2004 VAASAN KAUPUNGIN PAINATUSKESKUS jatkoa edelliseltä sivulta MERITUULI - HAVSVINDEN Marita Sissalaa työllistävät eniten kaupunginhallituksen ja valtuuston listojen kopiointi ja postitus. Nytkin on aikamoinen läjä kirjeitä lähdössä postiin. Tällaisella laitteella tehdään kaupungin uudet henkilökortit. Kortintekokoneen kanssa painatuskeskuksessa puuhailee kuuden viikon ajan Piia Mustonen, joka opiskelee Vaasassa mediaassistentiksi. Kuva on hänen ottamansa. Teksti ja kuvat: Salli Hietikko 14

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 Kokkeja ja tarjoilijoita kielikylpyperiaatteella Vaasan ammattiopisto aloittaa syksyllä 2004 kansainvälisen kokki- ja tarjoilijalinjan kielikylpyperiaatteella. Koulutus perustuu Otava -projektissa kehitettyihin malleihin. Vaasan ammattiopisto koordinoi kansallista hanketta, jossa hankitaan kansainvälistä työkokemusta hotelli- ja ravintolaalan ammattiopettajille. Seitsemän alan kansainvälistä kokemusta omaavaa ammatillista oppilaitosta aloitti yhteistyössä kansainvälisten opintokokonaisuuksien suunnittelun hotelli- ja ravintola-alan koulutukseen syksyllä 2002. Tavoitteena oli kehittää yhtenäinen opetussuunnitelma kansainvälisille kokki- ja tarjoilijalinjoille. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ammatinopettajille lisäkoulutusta, joka antaa oppilaitoksille paremmat valmiudet englanninkielisen opetuksen järjestämiseen. Hankkeen yhteydessä opiskelijat olivat työssäoppimassa ulkomailla ja opettajat tutustuivat kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi heinäkuussa 2003 ja jatkohankkeeseen saatiin rahoitusta vuodeksi. Rahoitus tulee Opetushallituksen kansainvälistymistuesta. OTAVA-2 hanke on alkanut syyskuussa 2003 ja päättyy heinäkuussa 2004. Projektin päämääränä on kehittää opettajien valmiuksia kansainväliseen opetukseen. Ammatinopettajille paremmat valmiudet toteuttaa kansainvälisyyttä omassa opetuksessa ja valmentaa opiskelijoita kansainvälisille koulutusjaksoille myös englannin kielellä. Hankkeen puitteessa lähtee yhteensä 14 keittiö- ja salipuolen ammatinopettajaa kahden viikon työssäoppimisjaksolle englanninkieliseen eurooppalaiseen majoitus- ja/tai ravintolaalan yritykseen kevään 2004 aikana. Ulkomaille lähtevän opettajaparin muodostaa opettajat eri oppilaitoksista ja eri koulutusohjelmista, mikä näin ollen vahvistaa myös kotimaista verkostoitumista. Ennen lähtöä opettajat valmennetaan kahden päivän kurssilla, joka toteutetaan osaksi englannin kielellä. Valmentavan koulutuksen ja työssäoppimisperiodin tavoitteena on antaa opettajille paremmat valmiudet toteuttaa kansainvälisyyttä omassa opetuksessaan ja valmentaa opiskelijoita kansainvälisille koulutusjaksoille myös englannin kielellä. Hankkeessa kehitetään yhteiset www-sivut, johon kerätään opettajille ja opiskelijoille kansainvälistä tietopankkia, esimerkiksi kriisisuunnitelma ulkomaanjaksolle. Hankkeessa täydennetään opetussuunnitelmaan konkreettiset, kansainväliset sisällöt käytännön esimerkein pohjautuen opettajien työssäoppimisraportteihin. Ohjausryhmä kommentoi hanketta Ohjausryhmän jäsenet kommentoivat hanketta ja sen tavoitteiden toteutumista edustamansa alan näkökulmasta. Jäsenet: Iiro Suksi, puheenjohtaja, aikuiskoulutusjohtaja/kehityspäällikkö, Vaasan ammattiopisto Riku Asukas, hotellijohtaja, Radisson SAS Royal Hotel, Vaasa Taija Mäenpää, KV-päällikkö, Vaasan ammattikorkeakoulu Hanna Turpeinen, projektipäällikkö-monikielisyyskoulutus, Vaasan yliopisto Antero Mattson, lehtori, liikeja erikoisalojen opettajien puheenjohtaja (LEO) Annikki Häkkilä, Opetushallitus Leena-Maija Talikka, Cimo Marika Myllykangas, kansainvälisen linjan opiskelija, Vaasan ammattikorkeakoulu Katarina Ivars, sihteeri, OTAVA-2 projektipäällikkö, Vaasan ammattiopisto Hankkeesta saadut kokemukset hyödynnetään Vaasan ammattiopistossa syksyllä 2004 alkavalla 2-vuotisella ylioppilaspohjaisella kansainvälisellä kokki- ja tarjoilijalinjalla. Koulutus toteutetaan kielikylpyperiaatteella, jossa opetuskielenä on suomi, ruotsi ja englanti. Sen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus valita saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Suurin osa työssäoppimisesta toteutetaan ulkomailla. Kansainväliselle linjalle voivat hakea sekä suomen- että ruotsinkieliset ylioppilaat. Lisätietoja: Katarina Ivars, osastonjohtaja, puhelin 040 835 3544, katarina.ivars@vaasa.fi Nina Korpela, KV-koordinaattori, puhelin 040-7647516, nina.korpela@vaasa.fi 15

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN KUVA: SALLI HIETIKKO ÄIDIN TARINA - Miten elämä ja oma asenteenmuutokseni saivat aikaan rakastavan äiti-tytär-suhteen Rauha Rautamäki äitinsä Rauha Hammarin kanssa. 83-vuotias äitini on syntymästään kuulovammainen hän ei kuule puhetta eikä voi puhua, eli puhumme viittomakielellä. Äidin ollessa kotiäitinä perheen talouteen toi helpotusta hänen mahtava ompelutaitonsa. Vaatteita äiti valmisti kysyjän tarpeen mukaan laidasta laitaan. Ihmiset ompeluttivatkin 50 60-luvuilla paljon vaatteitaan, joten kangaspinoja meillä oli aina. Kysyntää olisi riittänyt vielä eläkepäivillekin, jolloin äiti ei enää ommellut kuin omalle väelle. Kuulovamma on tehnyt äidin elämän monissa asioissa muista riippuvaiseksi. Apuani tarvittiin kaikenlaisiin paperi- ja viranomaisasioiden hoitamiseen sekä joskus tulkiksi mm. lääkärin vastaanotolle. Alle kouluikäisestä lähtien oli minun määrä hakea kaupasta perheen päivittäiset ruokaostokset äidin kirjoittaman lapun mukaan. Vaikka muutoin olinkin kiltti lapsi, niin yhdellä kauppareissulla teinkin pienen tepposen. Hain ostokset ja ne salaa eteiseen jätettyäni päätin livahtaa alakerran Maj-Violan kanssa ruotsinkieliseen tarhaan. Säälistäkö johtui, ettei tarhan johtajatar puuttunut leikkeihin, vaikka varmasti huomasi vieraan lapsen pyörivän joukossa. Päiväni meni siellä mukavasti ohjatun rytmin mukaisesti. Tämä on niitä mukavimpia mieleen painuneita muistoja. Kotiintulo ei sitten ollutkaan niin mukava, sillä oltiinhan minua jo ehditty etsiä vaan ei tarhasta. Se jäikin sitten ainoaksi tarhapäiväkseni. Pienestä pitäen muistan, että minulla ja äidillä oli erimielisyyksiä asiasta kuin asiasta. Kouluajoilta mieleeni tulee tapaukset, jolloin koulupäivän päätyttyä oli tapanani tehdä läksyt ennen isän kotiintuloa. Samalla kuuntelin musiikkia radiosta, sellaisesta puisesta noin 50x50 cm, jossa paloi merkkivalo sen ollessa auki. Äidin ompelupöytä oli keittiössä ja taakse vilkaisu kamariin riitti paljastamaan radion olevan auki. Äiti ei siitä pitänyt ja kävi sulkemassa sen. Isän kirjoituspöytä, jossa läksyni tein, oli radion lähellä, joten äidin mentyä keittiöön, tietty avasin sen radion. Yhden kevään ajan tätä sammutus- ja avauspeliä jatkettiin toisemme hermoja koetellen. Ne ajat olivat kuitenkin ihania, kun oli pikkuveli, jota kuljetin potkukelkalla Palosaaren jouluikkunoita katsomaan. Välillä tuo minua viisi vuotta nuorempi äidin lellikki oli todellinen riiviö hän sotki siistejä hyllyjäni ja uhkas: Mä rikon, mä rikon. Pikkuriiviönä pitämästäni veljestä tuli rakas vuosien myötä. Muutin nuorena pois kotoa omaan elämään. Äiti ei pitänyt siitä ja sain porttikiellon kotiin. Omasta vihkitilaisuudestani jäi kuitenkin hyvä muisto, koska isä oli paikalla tukemassa. En tavannut äitiä kotoa lähtöni jälkeen noin vuoteen, ennen kuin oma lapseni oli kolmen kuukauden ikäinen, jolloin kävin vanhempieni luona hänet esittelemässä. Äiti leppyi suloisen pikkutytön nähdessään, joten hänellä oli aina paikka mummolassa. Hyvä mumma on ollutkin. Muutaman vuoden kuluttua kotoa lähdettyäni tuli perheeseen surua. Isä poistui lyhyesti sairastettuaan. Elämä kuitenkin jatkui. Veljeni asui vielä kotona, joten äidillä oli joku, josta huolehtia. Äiti huolehti veljestä vielä sittenkin, kun hän oli muuttanut omaan kotiin. Minun käyntini äidin luona harvenivat ei ollut muka aikaa. Kävihän kuitenkin veli ja tyttäreni siellä päivittäin. Syksyisenä sunnuntaiaamuna suru iski 10 vuoden jälkeen jälleen. Olimme rakennuspuuhissamme, kun lapsuuskodin alueelta tuttu poliisi toi viestin: Meillä on syytä epäillä, että veljesi on hukkunut. Tämän epävarman ja kuitenkin todennäköisen surullisen uutisen jouduin äidille kertomaan. Veli löydettiin sitten parin päivän kuluttua hukkuneena. Taivaskin itki hautajaisissa. Suru oli äidillä suuri. Yksinäisyyden tunne ja väliin synkät ajatukset vaivasivat mieltä. Äidille kuitenkin antoi elämänuskoa lastenlapsien tapaamiset sekä erityisesti sisareni perheen vierailut Ruotsista. Äiti oli leskenä 16 vuotta, kunnes löysi elämäänsä miehen ja onnea. Avioliiton myötä äiti muutti Helsinkiin. Muutaman vuoden kuluttua äidin mies sairastui ja kuoli. Äiti oli jälleen yksin kesällä 2000. Sen jälkeen äidin vointi huononi. Äitiä hoitanut lääkäri kertoi kahdesta aivoinfarktin jäljestä. Sairaus oli hiipinyt huomaamattani. Tieto muutti suhtautumiseni äitiin. Vasta nyt ymmärsin äidin tilanteen ja sairaudesta johtuvan käytöksen muuttumisen vielä mahdottomammaksi. Tajusin myös, että äiti tarvitsee nyt jonkun avukseen. Sisko perheineen asuu Ruotsissa, joten minulla oli parhaat mahdollisuudet äidin hoitamiseen. Seuraavat joulunpyhät meillä vietettyään äiti oli valmis muuttamaan takaisin Vaasaan. Se joulu oli ihanin, minkä äidin kanssa olen koskaan viettänyt. Äiti nautti saunomisesta, selän ja jalkojen rasvauksesta, eikä hän nähnyt kyyneleitäni, kun rullasin hänen hiuksiaan. Muutto Vaasaan tapahtui nopeasti ja parin viikon meillä asumisen jälkeen äidin asunto oli muuttovalmiina. Alkuun otettiin ruokapalvelu tueksi. Sydäntä lämmittävää oli nähdä, kuinka iloinen äiti oli saapuessani hänen luokseen ja lähtiessäni hän tuli aina ikkunan ääreen vilkuttamaan. Vähitellen kahden vuoden aikana hoidon tarve lisääntyi. Tuli kaatumisia ja sen seurauksia. Aina ei ollut kotiavustajilla helppoa. Heillä oli kiire seuraavaan paikkaan ja äiti olisi tarvinnut aikaa. Suuri ongelma oli myös yhteisen kielen puute ja vaihtuvat työntekijät. Tärkeimmät asiat hoidettiin paperiviestein ellen sattunut olemaan paikalla. Kiitos kotipalvelun ohjaajalle Sanna Pikkalalle, joka valisti ja tarjosi lisäpalveluja niukoista resursseista huolimatta. Hän myös ohjautti projektiluontoisesti dementia-asioita hoitavan Taina Hissan tapaamaan äitiä ja minua. Hänen kauttaan sain uskomatto- 16

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 man paljon tietoa sairaudesta sekä tukea ja voimia jaksaa niissä vaikeuksissa, joita minulla oli äidin sairauden suhteen. Niistä kahdesta vuodesta viimeisen puolen vuoden aikana tuli useita kaatumisia ja välillä äiti joutui osasto 8:lle kuntoutukseen. Hienosti äiti aina toipui ja oli onnellinen päästessään kotiin. Kunnes hän taas kaatui ja asiantuntijoiden mukaan oli aika päättää kodin vaihdosta. Tiesin sen ajan lähestyvän, en vain tahtonut sitä itselleni myöntää. Sain olla mukana kokouksessa, jossa asunnontarvetta pohdittiin. Vanhana palosaarelaisena toive oli päästä Ruukinkartanolle. Toive toteutui, kiitos osaston lääkärille ja muille, jotka asiasta päättivät. Tutustumiskäynnillä vähän jännitti äidin suhtautuminen uuteen tulevaan kotiinsa, kun hän tähän saakka oli vastustanut kaikkea laitoshoitoa. Antton-kodin hän kuitenkin hyväksyi. Siellä hoitajat aprikoivat, miten tulla toimeen äidin kanssa, mistä löytävät yhteisen kielen. Pienen piston tunsin, kuin olisin pettänyt äidin, annoin muiden päättää asumisesta hänen puolestaan. Oli uusi vieras paikka, vieraat ihmiset. Muutto oli minulle kuin pieni kuolema, otteen irrottamista, mihin en ollut vielä valmis. Onko kukaan? Jälkeenpäin olen ollut onnellinen äidin puolesta ja olen tullut vakuuttuneeksi muuton oikeasta ajankohdasta. Antton-kodista minulla on sanottavana pelkkää hyvää: Äidillä on oma huone, omat huonekalut, paikka on mahdollisimman kodinomainen, lisäturvana ihanat hoitajat lähettyvillä. Aikaisemman ruokahaluttomuuden sijaan kun oli ollut päivisin yksin, nyt seurassa äiti on kuulemma niitä parhaita ruokahalun suhteen. Jos äidille ei jostain syystä sauna tai suihku maistu, niin ei ole yritetty väkipakolla, vaan koitettu toisella kertaa. Palaan vielä vuoden takaiseen tapahtumaan, äidin muuttoon Antton-kotiin. Alkupäivinä äiti oli tietysti vähän levoton ja jokapäiväisten rutiinien hoitamisen lomassa äidilläkin olisi ollut asiaa. Kun yhteistä kieltä ei ollut, hoitajat eivät aina ymmärtäneet, mitä äiti tarkoitti. Vaikka äidillä on aika hyvä huulilta lukemisen taito, ei väärinymmärryksiltä silti voinut välttyä. Eräänä iltana siellä käydessäni ja jutusteltuani äidin omahoitaja Merja Keskisen kanssa, hän totesi sen sanoman perille menemisen vaikeuden, mitä alkuunsa uumoiltiinkin. Hän kertoi ajatelleensa pyytää opetusvideon viittomakielen opettelua varten. Olin lähes sanaton, en ollut osannut tällaista ajatellakaan. Ei mennyt aikaakaan, kun kerran satuin päiväsaikaan käymään äidin luona, niin olohuoneessa istuivat kaikki Anttonin hoitajat viittomakielen tulkin opetusta seuraten. Kun äidiltä oli kysytty haluaako hän tulla mukaan, hän oli todennut vain, ettei hänen tarvitse, hän osaa sen jo. Näitä loppurivejä kirjoittaessani muistelen käyntejäni Anttonissa. Äiti aina ilahtuu sinne tullessani ja jos siellä jollakulla on joku vierailulla, äiti iloisena heti esittelee: Minun tytär. Äiti myös muistaa mainita, jos joku on käynyt häntä tapaamassa, ja se ainoa on vanha ystävä Else. Valitettavasti monet muut ystävät ovat jo poistuneet ja toiset ovat hänet unohtaneet. Suurta hellyyttä tunnen, kun katson äitiä. Näen muistojen väläyksinä äidin vahvana ja kauniina, nyt askelten lyhennyttyä, selän jo vähän kumaraan painuneena, vieläkin kauniina hopeahiuksisena. Oman äitini lapseni. Rauha Rautamäki VAASAN VEDEN VESIHENKILÖT VUONNA 2003 Vaasan Veden kehittämisryhmä on valinnut vuoden 2003 vesihenkilöiksi Tarja Backmanin ja Hannu Isomöttösen. He ovat olleet mukana Vaasan Veden strategiaprojektissa henkilökunnan edustajina. Oma-aloitteisesti he ovat selvittäneet henkilökunnalle projektin perusteiden ja kehittämisasioiden tärkeyttä sekä eri käsitteiden merkitystä. KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN LIIKUNTATOIMINNAN TUKI 2004 Liikuntaosasto on varannut talousarvioonsa määrärahaa käytettäväksi kaupungin eri hallintokuntien puulaakiurheilutoimintaan. Niitä työpisteitä, jotka aikovat anoa tukea vuoden 2004 puulaakikilpailujen tai vastaaviin joukkuekilpailujen osallistumiskuluihin (joissa työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia), pyydetään lähettämään anomus koko vuoden määrärahatarpeesta (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) 31.3.2004 mennessä. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili, jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai e-mail-osoitteeseen: ulla.niemi@vaasa.fi lisätietoja puh. (325) 3667. 17

1/2004 MERITUULI - HAVSVINDEN Oikeiden ohjeiden avulla onnistuin Vuoden 2003 TYKY-henkilön elämäntapamuutos tuotti tuloksia Vuoden tyky-henkilön palkitsemistilaisuus oli VAKK:ssa 19. joulukuuta. Kuvassa Vaasan kaupungin työterveyshuollon ylilääkäri Asko Martikainen ja kaupunginjohtaja Markku Lumio palkitsemassa Markku Tulimäkeä. Markku Tulimäki kertoi, että kunniakirjan ja kukkien lisäksi kaupunginjohtaja ojensi hänelle kirjekuoren, jonka sisältöä monet ovat kyselleet. Kirjekuoressa oli 100 euron lahjashekki urheiluvälineliikkeeseen. - Ostin uudet sukset, joita on jo kokeiltukin. Hyvin luistavat paljon kiitoksia! - Minun tarinani on sama kuin monilla muillakin miehillä. Lopetin tupakanpolton 20 vuotta sitten ja paino nousi 15 kiloa ensimmäisen vuoden aikana, kertoi rakennusmestarina teknisen viraston kadunrakennusyksikössä toimiva vuoden 2003 TYKY-henkilö, Markku Tulimäki. Joka vuosi hän yritti laihduttaa erilaisten ihmedieettien avulla ja aloitti samalla reippaan kuntoilun, mutta huonoin tuloksin. Tippuneet kilot tulivat tuplaten takaisin ja liian raju kuntoilu lopahti saman tien. Rakennusmiehillä on työterveyden määräaikaistarkastuksia kolmen vuoden välein. Vaikka Markun ei ole tarvinnut turvautua sairaslomiin pariinkymmeneen vuoteen, viimeisen tarkastuksen laboratoriotulokset näyttivät, että hyvä ruoka ja liikunnan puute olivat tehneet tuhojaan. Lääkäri kehotti ottamaan laihduttamisen tosissaan, passitti ravintoterapeutin juttusille ja kirjoitti lähetteen TYKY-kuntoutukseen Ikaalisten kylpylän kuntoutuskeskukseen. Kuntoutusjaksoja oli kahden vuoden aikana kolme: kaksi kahden viikon ja yksi viikon jakso. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta testasi kunnon, laati henkilökohtaisen kuntoutus- ja lihaskunto-ohjelman ja antoi yksityiskohtaista opastusta. - Monet ovat kyselleet, mitä hyötyä tuollaisesta rehkimisestä on, Markku sanoi. Mutta rehkiä ei saakaan. Kunnon kohottamisessa on käytettävä päätä yhtä paljon kuin jalkoja. Hyödyt ovat tulleet lähinnä psyykkisellä puolella; on paljon enemmän virtaa, jaksaa pitempään eikä ota pikkuasioista niin helposti turhaa pulttia. Myös fyysinen kunto on kohentunut. Ennen pienenkin nyppylän kohdalla palkeet alkoivat viheltää ja silmissä musteni. Nyt ei 20 kilometrin hiihtolenkki tunnu missään. Kengännauhojen solmiminen sujuu ilman teknisiä apuvälineitä. Veriarvot ovat parantuneet huimasti kaikilta osin. Painosta putosi 30 kiloa melko pienin kärsimyksin. - Mitä nyt ruokakaupassa makkarahyllyn kohdalla joutui nieleksimään tyhjää, hän naurahti. Nykyään Markku on normaalipainoinen, käy kaksi kertaa viikossa salilla, neljä kertaa viikossa lenkillä ja noudattaa kuntoutuslaitokselta saamiaan ohjeita niin liikkumisen kuin syömisenkin suhteen. Markku tähdentää sitä, että onnistuminen on ollut kolmen tahon: työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja oman työn tulosta. Erittäin tärkeänä hän pitää ammattiihmisiltä saamaansa apua. Kokemuksensa perusteella hän sanoo, että kannattaa käyttää hyväksi työterveyshuollon palveluja. Heiltä saa oikeaa tietoa, jonka avulla laihduttaminen ja liikunta on turvallista ja siitä saa kaiken hyödyn irti. Ihmedieetit on syytä kiertää kaukaa. Varsinaisessa painonpudotuksessa hän on käyttänyt hyväksi painonvartijoiden pisteytysjärjestelmää. Vaikka työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen osuus on ollut tärkeä, omaa osuuttaankaan ei kannata vähätellä. Ei kukaan tule toisen ruokapöytään vahtimaan syömisiä tai tarkkailemaan lenkille lähtöä. Minulla on työkaveri, joka laihdutti 50 kiloa omin avuin. Se on suoritus vailla vertaa. Itse en ole siihen koskaan pystynyt enkä pystyisi. Juuri nyt eli kevättalvella on Markun mielestä paras aika aloittaa laihduttaminen. Syksyllä se ei vain tahdo onnistua. Silloin kannattaa keskittyä painon pitämiseen ennallaan, hän neuvoo. Uusien elämäntapojen opettelussa ensimmäiset puoli vuotta ovat Markku Tulimäen mielestä vaikeimmat. Sen jälkeen siitä alkaa tulla rutiinia. Liikuntaa oikein kaipaa. - Kuntoutuslaitokselta saatujen ohjeiden avulla kehitys on ollut nopeaa. Olen viimeinkin ymmärtänyt tehdä oikein. Uskon, että olen löytänyt oman linjani. Naapurissamme on vanha mummo, joka tapaa sanoa, että elimistö on kuin pieni lapsi, se oppii, minkä sille opettaa. Haastattelu: Salli Hietikko Kuva: Tapio Lehto 18

MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2004 Luottamusmiesvalintoja Vaasan vanhin KTV:n ammattiosasto Vaasan Kunnantyöntekijäin Ammattiosasto KTV 21 valitsi toimijansa Syyskokouksessa 12.11 valittiin toimijat vuosille 2004 2005. Puheenjohtajanamme jatkaa Anne Koivuporras, asiat kirjaa Virva Sandelin, talouden- ja jäsenasioiden hoidosta huolehtii Aarne Honkaniemi. Pääluottamusmiehenä jatkaa Heikki Mustonen ja vapaa-aikatoimintaa järjestää Reijo Rajakangas, Ulla Westerlund, Jarmo Ulmanen ja Laila Hiipakka. Seurakunnan valitsemana jatkaa Mauno Höykinpuro. Muina hallituksen jäseninä: Vesa Isomöttönen, Reima Pessa, Ari Nuru, Stig Öling, Kimmo Seilonen, Pentti Alho, Pirkko Björklund, Esa Niemi, Ulla Westerlund, Niina Rajakangas ja Stina Yli-Mäenpää. Yhdistyksen toiminnassa on keskeisenä osana edunvalvontaja järjestötoimintaan liittyvät asiat. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2004 painotetaan mm. luottamusmieskoulutusta, tiedottamisen kehittämistä sekä jäsenhankintatyötä. Yhdistystoiminnan kehittäminen ja yhteistyön edistäminen KTV:n osastojen kanssa on edelleen ajankohtaista ensivuoden aikana. KTV:n osasto 21 hallitus KIITOKSET Minne aika kulkee, missä vuodet asuvat, sydän ne sisälleen sulkee, kauniina mieleen painuvat. Lämmin kiitos minua 11.12.2003 muistaneille jäädessäni eläkkeelle! Tuula Huhtamäki Kiitän KTV 21 muistamisesta täyttäessäni 70 vuotta! Erkki Ulmanen Vaasan kaupungille ja Gerbyn sos.- ja terveysaseman henkilökunnalle lämpimät kiitokset muistamisesta siirtyessäni eläkkeelle. Seija Santala Tiedotuksia Kaupunkisuunnittelussa tietotuotantopäällikkö Marja Huovari toimii julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO:N pääluottamusmiehenä. Vs. tietotuotantopäällikkö Hannele Salmi palvelee tilastotuotantoon liittyvissä asioissa 1.1.2004 lähtien puhelinnumerossa 325 1184 tai sähköposti hannele.salmi@vaasa.fi TEKNISEN TOIMEN HENKILÖKUNTA- YHDISTYS HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2004 Timo Rajala pj puh. 325 4090 Jaana Paavola sihteeri puh. 325 4015 Tarja Teppo varapj puh. 325 4004 Siv Rytikoski rah.hoit. puh. 325 4458 Harri Suoranta puh. 040 5166 336 Merja Piipponen puh. 325 4040 Eemeli Lauttajärvi eläkel. puh. 317 1970 OTA YHTEYTTÄ! VAASAN KAUPUNGIN KESÄTYÖPAIKAT HAKU hakuaika on 23.2. 19.3.2004 klo 16.00 asti avoimet paikat ja hakulomakkeet hakuajan alettua osoitteessa www.vaasa.fi KAUPUNGINPUUTARHAN KESÄTYÖT hakuaika 23.2. 19.3.2004 klo 15.00 asti haku kirjallisella hakemuslomakkeella, joita saa Kansalaisinfosta, Työtorilta ja puutarhalta hakemusten palautus henkilökohtaisesti kaupunginpuutarhalle Rantamaantielle KUKA VOI HAKEA PAIKKOJA? 16 26 vuoden ikä (synt. v. 1978 87) kotikunta Vaasa ennen työsuhteen alkua SAINKO PAIKAN? päätökset kesätöihin valituista 16.4. TIEDUSTELUT nuoret: Kansalaisinfosta puh. 325 1550 ma-pe 10 16 ja Rewell Centerin Työtorilta puh. 323 6840 ma-pe 10 13, 14 17 hallintokunnat: työvoimasuunnittelija Katri Salo puh. 1108 19

TEATTERIIN! Talven näytelmäuutuuksia TULOSSA! Maria Jotuni Tohvelisankarin rouva Ensi-ilta 7.4.2004 Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Katariina Lahti (vier.) Lavastus ja puvut Pirjo Liiri-Majava (vier.) Kevät tarjoaa myös runsaasti kiinnostavia tapahtumia, vierailuja ja viihdekonsertteja. Tervetuloa teatteriin! Adabašjan Mihalkov August Strindberg Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Saana Lavaste Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Velkojat Kuvat Jyrki Tervo Mekaaninen piano Pieni näyttämö Julia Ohjaus ja sovitus Cilla Back (vier.) Vaasan kaupunginteatteri Pitkäkatu 53 65100 VAASA LIPUT (06) 325 3961 Email: VKT@vaasa.fi www.vaasa.fi/teatteri Studio Ticket 0700-96525 (1 euro/min+pvm) 25. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282