Kouvolan kaupunki Elinvoimaraportti 22.5.2017
Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. TAUSTA-ANALYYSIT JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 1 2.1. Kouvolan elinvoima-analyysi... 1 2.2. Elinvoimaprosessi ja elinvoimakäänteen perusta... 2 2.3. Ulkoisten ja sisäisten vetovoimatekijöiden yhteys... 3 3. ELINVOIMAKÄÄNTEEN AJURIT JA TAVOITTEET... 4 3.1. Koko ajan tapahtuu... 4 3.2. Kärkihankkeet... 5 3.3. Kehitysperustassa vaikuttavat tekijät... 5 3.4. Mahdollistajista tekoihin... 6 4. TOTEUTTAMISEN AVAINTEHTÄVÄT... 6 4.1. Avaintehtävät ja keskeisimmät tehostamistoimenpiteet... 6 4.2. Kehitysperustaan liittyvät tavoitteet ja avaintehtävät... 10 4.2.1 Työllisyyspolitiikka... 10 4.2.2.Maaseudun kehittäminen... 11 5. JATKOTOIMENPITEET... 13
1. JOHDANTO Elinvoimaan ja elinvoimaisuuteen kunnan olemassaolon ja kehittymisen perustekijänä vedotaan yhä useammin. Elinvoiman ytimessä olevat ilmiöt ovat olleet vaikuttamassa kuntien toimintakykyyn monilta osin jo kauan. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuntatalouden kiristyminen ja alueiden välisen kilpailun lisääntyminen ovat nostaneet näkökulmiksi ja kehitysalustoiksi sellaisia tekijöitä, jotka eivät enää kuulu pelkästään vakiintuneen elinkeinopolitiikan ja sen toimintamallien piiriin. Elinvoimaisuus mittaa paikkakunnan kykyä menestyä tulevaisuudessa. Työpaikat ja sitä kautta vahvistuva aluetalous ovat tärkein elinvoiman lähde. Vaikka työpaikkojen luominen on jatkossakin elinvoimapolitiikan keskeisin tavoitekenttä, sen tueksi tarvitaan osaamisen kehittymistä tukevia rakenteita, vetovoimaisuutta ylläpitäviä palveluita ja uudistumishalua sekä kykyä monilla sektoreilla. Jotta kehittäminen ei jäisi pelkäksi elinvoimapuheeksi, on elinvoimaa vahvistavat ja heikentävät tekijät käytävä läpi sekä tulkittava kaupungin omien tavoitteiden ja toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Tämä edellyttää valintoja ja on tässä mielessä keskeinen kaupunkistrateginen kysymys. 2. TAUSTA-ANALYYSIT JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 2.1. Kouvolan elinvoima-analyysi Kaupunkitutkija Timo Aro on kaupungin toimeksiannosta omiin tilastotutkimuksiinsa pohjaten tehnyt lokakuussa 2015 analyysin Kouvolan alueellisesta kilpailukyvystä. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kouvolan asema keskisuurten kaupunkien välisessä kilpailussa. Kouvolan tilannetta analysoitiin sekä suhteessa aiempaan kehitykseen että valittuihin seitsemään verrokkikaupunkiin keskeisten, ulkoiseen kilpailukykyyn liittyvien tunnuslukujen avulla. Ulkoista kilpailukykyä ja sen kehittymistä mitattiin yritysdynamiikan, aluetalousdynamiikan, työllisyysdynamiikan, vetovoimadynamiikan ja osaamisdynamiikan näkökulmista. Yritysdynamiikkaan keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat yrityskannan laajuus ja monialainen yritysrakenne. Yrityskanta väestömäärään suhteutettuna (yrityksiä/1000 as.) on Kouvolassa selvästi maan keskiarvoa alhaisempi. Toimialarakenne on henkilöstön sijoittumisen näkökulmasta keskitasoa eli ei erityisen monipuolinen, mutta ei myöskään erityisen yksipuolinen. Monialainen ja kasvava yrityskanta vahvistavat olennaisesti alueellista muutoskestävyyttä. Tätä kehitystä tukeva elinkeinopolitiikka on tärkeä elinvoiman muodostaja. Yrityskannan uusiutumisaste (ns. luova tuho ) on Kouvolassa maan ja verrokkikaupunkien keskiarvoa korkeampi. 1
Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto ylittää edelleen selvästi koko maan yritystoimipaikkojen mediaanin. Liikevaihdon muutos on kuitenkin jäänyt viime vuosina koko maan ja vertailujoukon muutosta pienemmäksi. Kouvolan bruttokansantuote asukasta kohden on edelleen korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja keskivaiheilla verrokkikaupunkien joukossa. Olennainen havainto on se, että bkt:n muutos vuosien 2008 ja 2013 välillä on ollut vain 0,4 % ja toiseksi pienin vertailukaupunkien joukossa (näiden keskiarvo 7,3%). Rakennemuutos todentuu siinä, että bkt:n määrällinen kasvu em. tarkastelujaksolla oli vain 500 euroa asukasta kohden laskettuna. Yleinen taloustilanne on tutkimusjakson jälkeisenä aikana hieman kohentunut. Aluetalouden perusta kokonaisuutena on vielä tyydyttävässä kunnossa. Taloudellinen huoltosuhde kuvataan vertaamalla työllisten osuutta ei-työllisiin. Kouvolassa yhtä työllistä kohden on 1,5 ei-työllistä henkilöä. Tämä suhdeluku on selvästi koko maan ja verrokkijoukon keskiarvoa heikompi. Työllisyysdynamiikkaa koskevat arviot työpaikkaomavaraisuuden, työpaikkojen määrän, yksityisen sektorin työpaikkaosuuden ja työllisyysasteen kehityksen osalta korostavat elinkeinopolitiikan roolia, sisältöjen kehittämistä sekä em. työllisyys- ja elinvoimanäkökulmien yhdistymistä elinvoimapolitiikan keskeisenä sisältönä. Osaamisdynamiikan keskeiset mittarit ovat tilastoitujen tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kehitys ja yritysten osuus näistä sekä koulutustaso ja korkea-asteen suorittaneiden osuus. T&k menot vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä korkeakoulujen ja t&k panostuksia tekevien yritysten sijainnin vuoksi. Kouvolan t&k-menot (96 /as.) ovat alhaiset koko maan keskiarvoon ja verrokkikaupunkeihin verrattuna. Tässä ei ole tapahtunut muutosta vuosien 2009-2013 välillä. Yritysten osuus t&k menoista on Kouvolassa n. 60%, kun se Lahdessa ja Porissa on n. 80 %. Tilastokeskuksen koulutustasomittain kuvaa alueen väestön keskimääräistä koulutustasoa peruskoulun jälkeen suoritettujen tutkintojen pituudella. Koulutustasomittaimen arvo (314, v.2015) on selvästi verrokkijoukon alhaisin ja huomattavasti maan keskiarvoa (358) alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä on nykyisin n. 24 %. Tämä on alle maan keskiarvon ja verrokkijoukon alhaisin. Osuuden kasvu on ollut verrokkijoukossa toiseksi hitainta Kotkan jälkeen. Molempien kaupunkien korkea-asteen koulutustarjonta on rajallista muihin verrokkeihin verrattuna. 2.2. Elinvoimaprosessi ja elinvoimakäänteen perusta Kilpailukykyanalyysin tulokset muodostivat pohjan vuoden 2016 alussa käynnistetylle työprosessille, jonka avulla hahmoteltiin ja tuettiin siirtymää elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan kaupungin strategiatyön osana. Prosessikonsulttina toimi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy. Prosessin tuloksena Elinvoiman kehittäminen jäsenneltiin 4 osioon, ohjaavien linjausten ja elinvoimatekojen pohjaksi. ( Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään?, raportti 19.5.2016) 2
Elinvoimakäänteen mahdollistajat ovat: Uusiutuva ja osaava yrityskenttä. Kouvolan uuden elinvoimapolitiikan ydin on tehokas elinkeinopolitiikka, joka auttaa yrityksiä uusiutumaan ja menestymään, tukee yrittäjyyttä ja uusia yrityksiä sekä houkuttelee paikkakunnalle yrityksiä muualta, erityisesti pääkaupunkiseudulta. Kouvola tulee lähemmäs. Toinen Kouvolan elinvoiman pilari on parantuva saavutettavuus. Tämä tarkoittaa liikenneyhteyksien kehittämistä laajalla metropolialueelle, Pietariin sekä Lahti Lappeenranta kaupunkivyöhykkeen sisällä. Kouvola sijaitsee näiden vyöhykkeiden keskellä. Yhteyksien nopeutuminen ja liikkumispalvelujen kehittyminen merkitsevät, että Kouvola tulee lähemmäs. Koukuttava Kouvola asumiskaupunki. Työpaikat ja saavutettavuus luovat pohjan muuttoliikkeen kääntämiseksi voitolliseksi. Asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun avulla Kouvo-lasta on kehitettävä houkutteleva, koukuttava asumiskaupunki. Monimuotoinen asumisen kirjo maaseutuasumisesta historiallisiin teollisuustaajamiin ja keskusta-asumiseen muodostavat ainekset asumistarjonnalle, joka vetoaa muuttajiin, ennen kaikkea paluumuuttajiin. Asumisen edullisuus pääkaupunkiseutuun verrattuna on Kouvolan merkittävä valtti. Kouvolan asumistarjotin kannattaa markkinoida tehokkaasti. Innostava Kouvola. Nuoret aikuiset ovat elinvoimapolitiikan kannalta avainryhmä. Kouvola on jatkuvasti kovassa kilpailussa tämän avainryhmän suosiosta. Niinpä paikkakunnan tulee kyetä tarjoamaan vetovoimaisia elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Kaupungin rooli on mahdollistaa ja tukea. Kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset tekevät kaupungista mukavan ja innostavan. Urheilun ja kulttuurin monipuolinen tapahtumakirjo luo osaltaan kaupungin uutta asennetta ja ilmapiiriä koko kaupunkiyhteisöön. Aktiivisuus kasvaa parhaimmillaan luovaksi taloudeksi, tapahtuma- ja kiertotalouden ilmentymäksi merkittäväksi aluetalouden vahvistajaksi. 2.3. Ulkoisten ja sisäisten vetovoimatekijöiden yhteys Alueellisen kilpailukyvyn analyysissa painottuivat ns. kovat tai yleiset ulkoiset vetovoimatekijät. Vetovoimaan ja kehittymiseen vaikuttavat myös pehmeät vetovoimatekijät, joiden lähteet pitkälti löytyvät yhteisön sisältä; perinteestä, toimintakulttuurista, henkisestä ilmapiiristä ja näiden pohjalta rakentuvista elämyksistä, tapahtumista sekä tekijöiden yhteisvaikutuksena muodostuvasta mainekuvasta. Kehittämisprosessissa huomiota kiinnitettiin painokkaasti pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitykseen ja niiden joukosta löytyi lukuisia kehityskohteita toimenpiteiden pohjaksi. Elinvoimakäänteen edellyttämä, koviin muuttujiin vaikuttaminen ja nähtävissä olevien myönteisten kehitystekijöiden vahvistaminen edellyttävät tuekseen kaupungilta ja koko yhteisöltä vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja tekemisen meininkiä. Elinvoimakäänteen tärkein elementti on ilmapiirin muutos. Se voi tapahtua vain pienten onnistuneiden askelten ja tekojen kautta. Samaan aikaan kaupungin on näytettävä 3
jäntevästi suuntaa muutokselle toteuttamalla valittuja kärkihankkeita ja vahvistamalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaympäristöjen ja toiminta-alustojen kehittymiseen. 3. ELINVOIMAKÄÄNTEEN AJURIT JA TAVOITTEET 3.1. Koko ajan tapahtuu Elinvoima kehittyy jatkuvasti. Sitä tukevaa, eri tahoilla tapahtuvaa toimintaa ei voi lukita pelkästään minkään ohjelmaprosessin osaksi, eikä toisaalta myöskään sulkea pois sen piiristä. Yhteisön kehittymisen kannalta on pelkästään hyödyllistä, että erilaiset kehittämisaktiviteetit ovat käynnissä jatkuvasti käyttö ja kehittämisen. Tätä kautta muodostuvat luontevat kehitysalustat pitkäjänteisen toiminnan ja sen tarvitseman yhteistyön pohjaksi. Elinvoimakäänne-raportin pohjalta on sovittu yhteistyöstä Xamk:n kanssa Kouvolan luovien alojen yksikön kehittämiseksi Itä-Suomen tärkeimmäksi luovien alojen osaamiskeskittymäksi ja merkittäväksi kansainväliseksi Creative North -kohtauspaikaksi. Samalla kehitetään toiminta-alustaa ja osaamista, jota eri toimialojen yritykset voivat hyödyntää oman kehittymisensä tueksi. Eri toimijoiden kanssa on sovittu kaupunkikeskustassa käynnistetyn yhteisöllisen työtilan, Viiraamon, kehittämisestä kokeilukulttuurin edistäjänä, elinvoimaa piristävänä työtilana ja uuden työn keskuksena sekä uudenlaisten ideoiden ja innovaatioiden moottorina. Luovien alojen innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin kehittämisen on sovittu osaltaan tapahtuvaksi Viiraamossa, jonka kehittämisessä myös Xamkilla on merkittävä rooli. Kouvolalla on hyvät lähtökohdat profiloitua vielä painokkaammin urheilu- ja liikuntakaupunkina myös sen elinvoimamerkitystä korostaen. Elinvoimainen Urheilukaupunki teemaa on työstetty eteenpäin urheiluseurojen sekä muiden tahojen kanssa. Valmisteluprosessiin sisällytettiin kokeilu, jossa yhteistyössä paikallisen yrityksen kanssa kehitettiin digitaalinen alusta, Tehdään Kouvola, tarjoamaan vuorovaikutteinen osallistumismahdollisuus tulevaisuuden elinvoimalinjausten ja kehittämistavoitteiden hakemiseen. Noin 150 hengen kohderyhmä koostui yritysten, kumppaniorganisaatioiden, kaupungin eri tehtävissä toimivien ja yhden kokonaan ulkopuolisen viiteryhmän edustajista. Kaikki edellä esitetyt toimenpiteet liittyvät Elinvoimakäänne-raportissa listattujen elinvoimatekojen joukkoon. 4
3.2. Kärkihankkeet Kaupungin strategiset kärkihankkeet toimivat suunnannäyttäjinä ja resurssien sekä eri toimijoiden kokoajina toimintaympäristöä kehitettäessä. Matka- ja tapahtumakeskus, kävelykatu Manskin uudistaminen sekä muut kaupunkikeskustan kehittämishankkeet, Kouvola RRT, Asuntomessut vuonna 2019, Kimolan kanava ja Kymi Ring ovat merkittäviä elinvoimahankkeita. Kärkihankkeiden ohella myös Kymin Ruukin alueen kehittäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle UPM Oyj:n, kaupungin, Kinnon ja alueella toimivien yritysten yhteistyönä. Alueen koko kehityspotentiaalin hyödyntäminen tulee pitää osana elinvoimatekoja. 3.3. Kehitysperustassa vaikuttavat tekijät Tavoiteltavan elinvoimakäänteen toteuttaminen edellyttää kohdassa 2.2. mainittujen mahdollistavien tekijöiden käsittelyn lisäksi huomion kiinnittämistä kaupunkiyhteisön perusrakenteessa ja olosuhteissa vaikuttaviin tekijöihin. Elinvoimaan merkittävästi vaikuttavia toimintalohkoja ovat erityisesti työllisyyspolitiikka ja maaseudun kehittäminen. Näihin liittyvissä toimenpiteissä kaupungilla on jatkossa vahva rooli. Työllisyyspolitiikka Tulevassa toimintaympäristössä kaupungilla on merkittävä vastuu alueellisen tulonmuodostuksen edistämisessä. Työllisyysnäkökulma kytketään kiinteäksi osaksi elinvoimapolitiikkaa. Tämän toteuttamiseen liittyvää valmiutta ja välineitä kehittämällä voidaan parhaiten vaikuttaa työllisyysdynamiikassa nyt oleviin puutteisiin. On myös tehtävä nykyistä selkeämpi erottelu elinvoimalähtöisen työllisyyden edistämisen ja hyvinvointilähtöisten työvoimapalveluiden tuottamisen välillä. Paikallisia tavoitteita ja niiden yhteensovittamista korostetaan sote- ja kasvupalvelujen maakunnallisen organisoinnin yhteydessä. Jatkotoimenpiteiden valmistelussa huomioidaan työllisyysohjelmaan kirjatut havainnot ja suositukset. Maaseudun kehittäminen Kouvola rakentuu kaupunki- ja maaseutualueista muodostuvana kokonaisuutena ja vuorovaikutuksesta näiden välillä. Kaupungin rakennemallin pohjalta rakentuva, alueellisiin toimintakeskittymiin perustuva aluerakenne on toimiva perusta elinvoiman kehittämiselle. Vuorovaikutusta tehostetaan saavutettavuutta ja yhteyksiä edistämällä sekä palvelujen sijoittumiseen vaikuttamalla. Digitaalisuuteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan. 5
Asumismahdollisuuksien kehittämistä toteutetaan alueiden profiloinnilla ja sitä tukevalla markkinoinnilla. Paikka- ja asukaslähtöisyys otetaan toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohdaksi. Tämä tukee yhtenäistä kaupunkikokonaisuutta, joka kytkee paikalliset identiteetit ja mahdollisuudet osaksi elinvoiman kehittymistä. 3.4. Mahdollistajista tekoihin Elinvoiman kehittämisen peruslinjat rakennetaan 4:n pääteeman pohjalle. Näitä mahdollistajia tukevat ajurit ja kehityspäämäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. 4. TOTEUTTAMISEN AVAINTEHTÄVÄT 4.1. Avaintehtävät ja keskeisimmät tehostamistoimenpiteet Seuraavassa on tiivistys mahdollistavia teemoja toteuttavista avaintehtävistä, tällä hetkellä käynnissä olevasta toiminnasta ja tärkeimmistä tehostamistoimenpiteistä. 6
Uusiutuva ja osaava yritystoiminta AVAINTEHTÄVÄT KÄYNNISSÄ TEHOSTAMINEN Toimivien yritysten toiminta- ja kasvuedellytykset Logistiikan toiminta- ja palveluympäristö Biotalouden paikallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Yritysperustannan edistäminen Luovan talouden/toimialojen kehitysperustan vahvistaminen Kinnon palveluprosessit -kasvu- ja kansainvälistyminen -yritysneuvonta -sijoittumispalvelut Kouvola RRT hanke (toimintojen kehittäminen ja investoinnit) SmartLog-hanke/Kinno Rautatiealan koulutus ja tutkimus (KRAO,Xamk,LUT,LiVi) KymiRingin testausympäristösuunn. Biolaakso-teemakokonaisuus/Kinno (bio- ja kiertotalouden yritysverkostot, kehittäminen ja yhteishankkeet) Ruokaketjun kehityshankkeet LUT (kiertotalousselv.) Kinnon palveluprosessit -perustamisneuvonta -innovaatio- ja rahoitusneuvonta -alkuvaiheen kannusterahoitus Xamk-yhteistyö toimialaperustan kehittämisessä Viiraamo 2.0 konsepti (kehitysja toimintaympäristö) Elinkeinojen strategia yhdessä yrittäjien kanssa Matkakeskus/logistiikka-alan toimistohotelli (asiantuntijayrityksille) Kiertotalousohjelma (julkiset toimijat-yritykset asukkaat) Biotalouden kohdistusten määrittely Yhteistyö Xamk:n metsä-, ympäristö-,energia painoalan kanssa/biosammon kehittäminen Kasvurahoitus- ja pääomasijoitusvälineet Viiraamo/HUB Kouvolan toiminnan jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä Noheva Luova Osk:n kumppanuusverkoston kanssa. TKI-ryhmä/innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemi (Xamk&co) Tuki Xamk-Kouvolan profiloitumiselle luovien alojen osaamiskeskittymäksi ja kansainvälisen verkoston osaksi. Kulttuuriyrittäjyyden edistäminen. Palvelutoimialojen monipuolistuminen Osaamisperustan kehittäminen Älykäs kaupunki/smart City Kaupunkikeskustan vetovoiman kehitt. Palveluyritysten vertaiskehityshanke VisitKouvola-matkailukehitys Korkeakouluyhteistyö (sopimusten perusteella) Koulutusketjut- ja verkostot tietyillä lohkoilla Haltuunotto kaupunkikonsernin sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijapalvelujen osuus(suunnittelu,ict,viestintä ym.) Kokous- ja tapahtumapalvelujen kehitt. Kärjet terävämmiksi sopimusten uudistaminen. Xamk:n roolin vahvistaminen. Tarvejoustava ammatillinen/täydennyskoulutus Työpajaprosessi 5-8/17 Yritysten kytkeminen mukaan ja teemaa tukevat paikalliset pilotit ja innovaatiot 7
Kouvola tulee lähemmäs AVAINTEHTÄVÄT KÄYNNISSÄ TEHOSTAMINEN Asemanseudun kehittäminen Matka- ja tapahtumakeskushanke Palveluverkostojen kehittäminen (keskustassa,oheispalveluissa) Kytkökset muuhun aluee- Liikenneyhteyksiin liittyvä edunvalvonta Sijaintiviestintä Etätyön/monipaikkaisen työn edellytykset Kansainvälisyys Pohjoinen Kasvuvyöhyke(PKV)-yhteistyö Toimenpiteet VT15/VT 12 Logistiikkaan liittyvää markkinointia Työn tekemisen paikkoja(viiramo, Kino Kouvo, kahvilat ym.) Kaupunkikeskustan avoin WiFi-verkko Kinnon kv-teemavuosi ja kohteet Kaupunki: satunnaisia yhteyksiä seen/kokonaisuuteen Systemaattisuus; suunnitelmat ja päivitetyt/sovitut dokumentit esillä pidettävistä asioista Sijaintilähtöinen/kaupunkivetoinen viestintä käyntiin: ajalliset etäisyydet ja metropolivyöhyke korostuksina Palvelukonseptien ja markkinoinnin kehittäminen. (Paikat,sisällöt,saavutettavuus..) Kehittelijäklubi/ Kouvola HUB - yhteistyöalustana Kaupungin kansainvälistämisohjelma -yleisperiaatteet -kohteet/tavoitteet -osallistujavalmennus -ohjelmointi ja yhteyksien rakentaminen Koukuttava Kouvola asumiskaupunki AVAINTEHTÄVÄT KÄYNNISSÄ TEHOSTAMINEN Tehostettu asumismarkkinointi Markkinointikonsepti laadittu Asumiskaupunki-teeman esilläpito eri yhteyksissä Asuntomessut 2019 Eri paikkojen/kohteiden omiin lähtökohtiin perustuva profilointi Yhteistyö: kaupunki/omistajat/rakennusliikkeet/kiint.välittäjät Kaupungin projektiorganisaatio toimii. Virallinen yhteistyöorganisaatio ja työryhmät olemassa. Eri sidosryhmien omat hyödyntämissuunnitelmat Kaupungin tonttiesitteet Markkinointiyhteistyötä Valinnat ja toimenpiteet/vaiheistus konseptin perusteella Messuja tukevat ja niihin kytkeytyvät operaatiot,selvittäminen/koordinointi Kinno koordinoi yritysyhteistyön Korian alue oheisnäyttämönä messujen aikana> suunnitelmat/toimijat Alue-/paikkakohtaisten profiilien kehittäminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa > yhteistyöhankkeet Asuminen ja vapaa-aika palveluna pakettien/konseptien kehittäminen Yhteiset tavoitteet/toimenpiteet (osana markkinointikonseptin toteutusta) Kaupunkikeskustan kiinteistönomistajien yhteistyöryhmä koolle 2-3 krt/v 8
Innostava Kouvola AVAINTEHTÄVÄT KÄYNNISSÄ TEHOSTAMINEN Mahdollistavan elinvoimakaupungin toiminta-alusta Kaupunkikeskustan vetovoima Elinvoimainen Urheilukaupunki Tapahtumavolyymin ja näkyvyyden kasvattaminen Alustat ja mahdollisuudet asukkaiden ja järjestöjen aktiivisuudelle Kaupunkistrategian valmistelu Palvelumalli 2030 Elinvoimaprosessin toimenpiteet Kaupunkiorganisaation uudistuminen 2017 > Elinvoiman johtaminen strategiseksi perustehtäväksi ja organisoitumisen määrittäjäksi> Elinvoimajohtoryhmä. Ennakointiotteen ja välineistön kehittäminen. Kokeiluista toimintatapa. Aktiivinen verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen. Vetovoimaveturit ;Matkakeskus ja Manskin uudistaminen Toimijaorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen Yhteistyöprosessi aktiiviseurojen kanssa (1-5/2017) Kärkiseurojen yhteistyösopimusten mukaiset aktiviteetit Urheilupuisto osana keskustan kärkihankkeita (alustava visio) Matkakeskuksen Areenan suunnittelu Kokous- kongressi- ja tapahtumamatkailun kehittäminen/kinno-visitkvl Xamk:n ENI-hanke (kans.väl.) Viiraamo, Kymin Ruukki,kyläja taajamatalot, Aktivoituva 4-sektori Yhteisöpalvelun toimenpiteet Brändi ja profiili näkyvämmäksi; myös asukkaiden ja asumisen keskusta. Sijoittumispalveluiden tehostaminen (asiantuntijapalvelut, kauppa,kevyt valmistustoiminta ym.) Kaupungin/Kinnon roolin vahvistaminen kehittämisessä 2v:n käynnistysprojekti: -Toimialatyyppinen kehittäminen lähtökohdaksi -Seurafoorumitoiminnan käynnistäminen. -Kaupungin eri rahoituskanavat;tarkastelu ja suuntaaminen -Yhteistyöprosessin muut tulokset Urheiluviihde yhtenä tulokulmana. Urheilupuiston kehittämisohjelma Profiilin esilletuonti/viestintä VisitKouvola- tapahtumapalvelun resursointi Tapahtumakoordinaation kehittäminen. Tapahtumaliiketoiminnan ja tapahtumatuotteiden kehittäminen. Verkostot/yhdessä tekemisen foorumit ja kytkeminen ennakoivaan kaupunkikehittämiseen. Kehittämisotteeksi VPK -verkostot/paikat/kumppanuudet Kulttuuri elinvoimatekijänä esiin 9
4.2. Kehitysperustaan liittyvät tavoitteet ja avaintehtävät 4.2.1 Työllisyyspolitiikka Osana työllisyysohjelman valmistelua tilattiin selvitys Työttömyyden rakenne ja työllistymistodennäköisyydet Kouvolassa (Jussi ja Topias Pyykkönen 10/2017). Tähän on koottu keskeisemmät, elinvoimanäkökulmaan liittyvät tulokset ja tavoitteet. Selvityksen tulokset ja suositukset sisällytetään myös työllisyysohjelmaan. 1. Työllisyysasteen nostaminen Kouvolan työllisyysaste oli 64,5 prosenttia vuonna 2014, kun vastaava luku koko maassa oli 68 prosenttia (Kuntaliitto, kuntakuvaajat). Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saavuttaa työllisyysasteessa vähintään valtakunnallinen keskiarvo, mikä edellyttää työllisten määrän lisääntymistä 1 800 hengellä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetun 70 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen puolestaan edellyttää työllisten määrän kasvua yli 3 800 hengellä. Em. luvut korostavat edelleen eri sektoreilla toimivien, jo nykyisellään työllistämiskykyisten yritystä merkitystä alueelliselle tulonmuodostukselle. Kaupungin vastuulla on huolehtia näiden toimintaympäristöön ja muihin toimintaedellytyksiin, kuten toimintainfra, yhteydet, osaaminen, työvoiman saatavuus, asuminen, palvelut ym. liittyvien asioiden kehittymisestä. 2. Yksityisen sektorin työpaikkamäärän kasvu Vuoden 2012 lopussa yksityisen sektorin osuus Kouvolan kaikista työpaikoista oli 52,6 prosenttia (Tilastokeskus, työssäkäynti), mikä oli yli koko maan mediaanin, mutta alle valtakunnallisen keskiarvon. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski Kouvolassa - 3,2 prosentti-yksikköä vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kasvattaa yksityisen sektorin osuutta työpaikoista vähintään 5,5 prosenttiyksiköllä, jolloin saavutettaisiin valtakunnallinen keskiarvotaso 58,1 prosenttia. Nykyisen tilanteen pohjalta tämä merkitsee 1 850 työpaikan lisäystä. 3. Rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttaminen Työikäisen väestön osuuden pitkäaikainen laskukierre on saatava pysähtymään. Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien ja uusien yritysten syntymisen edistämisen tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista elinvoiman vahvistamista, jossa avaintekijöiksi otetaan asumisen mahdollisuudet, palvelujen toimivuus ja asukasviihtyvyys. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän konseptit rakennetaan tämän pohjalle. Avainryhmänä ovat nuoret lapsiperheet. Kouvolan sijainnin ja saavutettavuuden korostaminen on tässäkin tärkeää. 10
Työikäisten väestöosuuteen vaikuttavat rakenteelliset taustatekijät on huomioitava erityisesti lyhyen tähtäimen korjaavia toimenpiteitä suunniteltaessa. Ns. taantuvilta toimialoilta työttömiksi jääneiden henkilöiden ja toisaalta tarvittavan kasvupotentiaalin mahdollistavien henkilöiden osuuksissa vallitsee epätasapaino. Kouvolassa on suhteellisesti enemmän ikääntyneitä työttömiä, joiden työkokemus painottuu taantuviin toimialoihin. Edellä mainitun kasvupotentiaalin muodostava, ilman rakenteellisia rasitetekijöitä olevien suhdanne- ja kitkatyöttömien joukko lähtökohtaisesti on sangen pieni. Supistuva kierre voi vahvistua myös suhdanteiden parantuessa. Mikäli myös paikallisilla työmarkkinoilla ei tapahdu voimakasta, vähintään muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattavaa elpymistä, kiihtyy työikäisen väestön muutto ja verottaa kasvupotentiaalia entisestään. Tämän säilyminen ja vahvistuminen on ensisijaisesti kiinni yksityisen sektorin toimenpiteistä ja investointiuskosta, mutta keskeinen merkitys on myös kaupungin elinvoimaa tukevilla investoinneilla ja hyvällä yhteistyöllä yritysten kanssa. Toimialarakenteen monipuolistuminen lievittää yksittäisten toimialojen taantumavaikutuksia pitemmällä tähtäimellä. Monialaisen toimiala- ja yritysrakenteen kehittäminen tulee sisällyttää elinkeinopolitiikan tavoitteistoon. 4 Kuntien välinen työssäkäynti Työllisyysohjelmaan liittyvässä selvityksessä todettiin, että Kymenlaaksossa pendelöinti on harvinaisempaa kuin muualla; Kymenlaaksossa 67 000 työllisestä 19 % kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Maakuntakeskuksena Kouvola ei erotu yhtä selkeästi kehyskunnista, kuin muut suuremmat maakuntakeskukset, joissa pendelöintiosuus on suurempi. Vaikka kunta- ja aluerakenne vaikuttavat osittain tilanteeseen, voivat laajemman maakunnallisen työmarkkinan muodostuminen sekä työssäkäyntiä muualla edistävät liikenne- ja yhteysratkaisut osaltaan toimia myös paikallisen elinvoiman hyväksi 4.2.2.Maaseudun kehittäminen 1 Maankäyttö ja asuminen Koukuttava Kouvola asumiskaupunkiteemaa tuetaan edistämällä kaavoitus- ja lupakäytännöillä erilaisten, alueiden omiin profiileihin ja ratkaisuihin pohjautuvien rakennusalueiden ja paikkojen toteutumista. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Näkyvät kylät hankkeella osallistutaan tonttimarkkinointiin ja kehitetään tonttiasiamiesverkostoa. 2 Maaseudun infrastruktuuri Yksityistieverkostolla on edelleen tärkeä merkitys asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja puuraaka-ainekuljetusten kannalta. Kaupunki osallistuu vuotuisten käyttökustannusten rahoittamiseen ja peruskorjausten kustannuksiin siten, että myös 11
valtion rahoituksen käyttö on mahdollisimman tehokasta. Kaupunki käyttää omia vaikutusmahdollisuuksiaan maaseudulla sijaitsevien yleisten teiden kunnon säilyttämiseksi riittävän hyvänä. Maaseudun laajakaistahankkeen toteutuminen III-vaiheen osalta varmistetaan. Lisäksi selvitetään verkon täydentämistarpeita ja tähän liittyviä toteutusvaihtoehtoja. 3 Kaupungin palvelut Palvelumalli 2030:n valmistelun yhteydessä selvitetään tarkemmin palvelujen sijoittuminen, saavutettavuuden edistämistä tukevat ratkaisut sekä erilaiset toteuttamismallit. Tässä huomioidaan ne mahdollisuudet, joita yhteistyö yritysten ja 3. sektorin kanssa tarjoaa. Liikkuvien palvelujen kehittämisellä ja digitalisoinnilla tuetaan laadun kehittymistä ja saavutettavuutta. 4 Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittämisen yhteyttä muuhun elinvoiman edistämiseen kaupunkiorganisaatiossa tiiviistetään ja siihen liittyvän asiantuntemuksen säilyminen varmistetaan. Kinnon hanke- ja palvelutoiminnassa on paljon yhtymäkohtia maaseutuun. Myös tähän liittyvää yhteistyötä kehitetään. Kaupungin rahoitusosuudet maaseudun kehittämishankkeisiin varataan ja kohdistuksista päätetään osana kehittämisrahoituksen kokonaisuutta. 5 Asukkaiden osallistuminen ja osallisuus Kylien asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen turvataan jatkamalla kylien neuvottelukunnan sekä vapaa-ajan asukastoimikunnan työtä tai vastaavaa osallistavaa toimintaa. Kaupungin ja maaseudulla toimivien yhdistysten yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen ja tämän pohjalta syntyneet yhteistyön ja toiminnan mallit huomioidaan Palvelumalli 2030:n suunnittelussa. Osallistumista tukevaa viestintää jatketaan ja kehitetään erityisesti sähköisen viestinnän ja vuorovaikutuksen välineiden avulla. 12
5. JATKOTOIMENPITEET Avaintehtävien jatkokäsittely: tehostamistoimenpiteiden täydentäminen, priorisointi ja alustava vastuuttaminen Tulosten tiivistäminen linjauksiksi ja toimenpiteiksi kaupunkistrategiaa varten sekä huomioiminen vuoden 2018 talousarvion valmistelussa Elinvoimakehittämistä koskevan viestinnän ja palautekeskustelun käynnistäminen raportin pohjalta. Painotus digitaalisessa vuorovaikutuksessa Tehdään Kouvola pilotissa kehitetyn mallin pohjalta LIITE Tehdään Kouvola digitaalialustaa kokeiltiin elinvoimaprosessin vuorovaikutteisena ideointi- ja keskusteluväylänä. Kohdejoukoksi poimittiin kaupunkiorganisaatiosta, sidosryhmistä ja ulkopuolisesta vertailuryhmästä koostuva n. 150 vastaajan joukko. Pilottimalli muodostaa toimivan pohjan eri asioiden yhteiskäsittelylle tämän välineen avustuksella. Toimivuutta parannetaan tekemällä alustasta kaikille avoin ja poistamalla nyt havaittuja teknisiä esteitä. Oheinen kuva on viestintää varten valmistettu jäsennys ja tavoitekuva elinvoimakäänteestä ja sen vaiheista. 13