1 (13) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 101597 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Saarijärven kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Sivulantie 11, PL 31 Postinumero 43100 Tilinumero (IBAN) FI38 5408 0420 0016 76 WWW-osoite http://www.saarijarvi.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Tamminen Anna-Marja Yhteyshenkilön sähköpostiosoite anna-marja.tamminen@saarijarvi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0176975-1 Puhelinnumero 014 4598 208 Postitoimipaikka SAARIJÄRVI BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Projektipäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero 044 4598 209 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Elevaattori - portaat työelämään Alkamispäivämäärä 1.8.2015 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) Päättymispäivämäärä 31.7.2018 Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä
2 (13) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Saarijärven työttömyysaste oli 31.12.2014 21.8 % työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitystilaston mukaan työttömänä oli 974 henkilöä. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu kasvaa edelleen. Arvio vuoden 2015 rahoitusosuudesta Saarijärvellä on noin 800.000 euroa. Työmarkkinat muuttuvat - monet työnhakijat joutuvat punnitsemaan uusia vaihtoehtoja työllistyäkseen. Työllistämistoimenpiteet jäävät helposti yksittäiseksi toimiksi ilman selkeää konkreettista jatkosuunnitelmaa ja tavoitetta työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille. Hanke liittyy kiinteästi kierrätysyhteiskunnan kasvamiseen ja ympäristökasvatuksen syventämiseen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle tai polttoon menevän jätteen määrää kokeilemalla ja kehittämällä tuotteita materiaaleista, jotka ennen olisivat päätyneet suoraan jätteeksi. Niin sanottu jäte on siis korostetusti uudessa roolissaan raaka-aineena. Kestävän kehityksen osa-alueet ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys kuuluvat hankkeemme pääperiaatteisiin. Hankkeemme taustalla on huoli hyvinvoinnin osasten tasapainon horjumisesta ja ihmisen omasta välinpitämättömyydestä. Tarvitsemme herättelyä, tiedostamista, tietoa ja voimia sekä kannustusta ja toimintaa kohti uutta suuntaa. Motovaattorina kestävä kehitys ja raaka-aineena jäte hanke tarjoaa osallistujille erilaisin työvalmennuksen keinoin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä ja työtä. Hankkeessa osallistujia ei lokeroida iän, työttömyyden keston, sukupuolen, osaamisen tai sosiaalisen aseman perusteella, vaan osallistujista kootaan sopivia itseohjautuvia ryhmiä, joille annetaan määrätty tehtävä tai projekti hoidettavaksi. Tehtävän läpivientiä tuetaan työvalmennuksella, koulutuksella ja ostopalvelulla hankittavalla konsultoinnilla. Tavoitteena on vahvistaa osallistujan osaamista ja vahvuuksia, itsensä johtamista ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista osallistumista. Osallistujien mahdollisuudet paranevat avoimilla työmarkkinoilla. Hanke nostaa voimakkaasti kasvavan kierrätystoimialan työllistymismahdollisuuksia näkyväksi ideoimalla jätemateriaalista tuotteita tai suunnittelemalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia palveluja. Ideat pyritään tuotteistamaan, valmistamaan ja markkinoimaan edelleen. Tavoitteena on synnyttää alalle uusia työpaikkoja ja sopivissa oloissa yritystoimintaa. Läpileikkaavana tavoitteena on edistää resurssiviisautta ja kykyä käyttää erilaisia luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluja, tilaa ja aikaa hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Hankkeen keskuspaikka on Saarijärven kaupungin Kierrätyskeskus. Työtä tehdään myös muissa kaupungin toimipaikoissa sekä yrityksien, yhteisöjen ja muiden mukana olevien toimitiloissa ja mailla. Jokaiselle hankkeeseen mukaan tulevalle tehdään perusteellinen alkukartoitus jota seuraa orientaatiojakso. Työvalmennus jatkuu erilaisten teemojen ympärille koottavissa itseohjautuvissa työryhmissä. Hankkeessa tutustutaan jo olemassa oleviin kierrätysraaka-aineita käyttäviin ja muutenkin käytännössä ekologisesti toimiviin yrityksiin tuotteineen. Myös erilaisten kierrätysmateriaalien saatavuutta kartoitetaan. Huomionarvoista on, että tuote voi olla joko materiaa tai immateriaa. Hankkeen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota ja seurataan mukana olevien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja vahvistumista. Erittäin tärkeä merkitys on vuorovaikutuksella, jota tapahtuu monella tavalla ja tasolla. Hankkeen toimintapa kokonaisuudessaan on hyvin voimakkaasti ulospäin suuntautuva, näkyvä ja kuuluva. Sisäiseen ja ulkoiseen viestintään paneudutaan huolellisesti. Ideapankkiin kootaan tuotetietoutta mm. omien näyttelyiden yhteydessä, mutta myös Kierrätyskeskuksen asiakkailta ja muilta alalla toimivilta. Pankki on hankkeeseen osallistuvien lisäksi muidenkin vapaasti hyödynnettävissä ja eteenpäin ideoitavissa. Hanke on osallistujilleen elevaattori, joka kuljettaa kyytiläisiä eteenpäin, portaalta seuraavalle kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeen toimintatavan ansiosta mukana olevien hyvinvointi ja aktiivisesti elämään osallistuminen sekä siihen vaikuttaminen vahvistuvat. Elämisen rohkeus kasvaa ja ilonkin olemassaolo huomataan. Hanke levittää tietoa ja ideoita jätteiden ja sivuvirtojen muuttumisesta raaka-aineiksi. Raaka-aineet puolestaan antavat
3 (13) mahdollisuuksia tuotekehittelylle. Uusissa tuotteissa saattaa hyvinkin olla uusi toimeentulon lähde. Hanke pysäyttää miettimään ihmisen ja luonnon välisiä sidoksia ja niiden vaikutuksia toisiinsa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä THE ELEVATOR -- STEPS TO THE WORKING LIFE 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Will be written later 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Työttömyys Saarijärven työttömyysaste oli 31.12.2014 21.8 % työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitystilaston mukaan. Työttömänä oli 974 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 116. Lukumäärä on korkein viimeiseen 10 vuoteen. Yli vuoden työttömänä määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, ollen 31.12.2014 yhteensä 266. Yli 50-vuotiaita työttömiä on 430, kun vastaava luku 31.12.2009 oli 296. Keski-Suomen ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan alle 30- vuotiaiden työttömien määrä 31.12.2014 Saarijärvellä oli 194 henkilöä. Saarijärven kaupungin rahoitusvastuu työmarkkinatuesta oli 495.350 euroa vuonna 2014. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu kasvaa edelleen. Arvio vuoden 2015 rahoitusosuudesta Saarijärvellä on noin 800.000 euroa. Työttömyys on Saarijärvellä suuri ongelma ja työttömyyden rakenne hyvin haasteellinen. Työ muuttuu Työmarkkinat muuttuvat, pysyvää palkkatyötä on tarjolla aikaisempaa vähemmän. Monet joutuvat punnitsemaan uusia vaihtoehtoja työllistyäkseen. Palkkatyön ja yrittäjyyden kahtiajakoa tulisi kaventaa ja lisätä joustavia ja matalan kynnyksen tapoja yritystoiminnan käynnistämiselle ja itsensä työllistämiselle. Työn ja toimenpiteiden merkitys ja vaikuttavuus Työnhakijat ja toimenpiteissä olevat kaipaavat tavoitteellista, mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, joista heidän tulee kokea myös itse hyötyvänsä. Työllistämistoimenpiteisiin lähdetään usein organisaatio edellä. Esim. työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta ja erityisesti palkkatuettu työ jää helposti yksittäiseksi toimenpiteeksi ilman selkeää konkreettista jatkosuunnitelmaa ja tavoitetta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Jätteestä työtä ja tekemistä Työllistäminen ja työllistyminen on syytä yhdistää muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan samansuuntaisesti. Hanke liittyykin kiinteästi kierrätysyhteiskunnan kasvamiseen ja ympäristökasvatuksen syventämiseen. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti on meidän kaikkien jo ihan lähivuosina ehkäistävä huomattavasti nykyistä voimakkaammin jätteiden syntyä sekä tehostettava jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Hankkeessa vähennetään kaatopaikalle tai polttoon menevän jätteen määrää kokeilemalla ja kehittämällä tuotteita materiaaleista, jotka ennen olisivat päätyneet suoraan jätteeksi. Niin sanottu jäte on siis korostetusti uudessa roolissaan raaka-aineena. Resurssiviisas Saarijärvi Kierrätysyhteiskuntaan tutustuminen, siinä eläminen ja sen arvojen ymmärtäminen vaatii tietoa ja asenteiden muutoksia meiltä kaikilta. Tässä auttaa tavoitteellinen ja johdonmukainen ympäristökasvatus. Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran mukaan ympäristökasvatus voidaan määritellä seuraavasti: Se on kasvatuksellista toimintaa, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden ja yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Kestävän kehityksen osa-alueet ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys kuuluvat hankkeen pääperiaatteisiin. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on
4 (13) osiensa summa. Hankkeemme taustalla on huoli hyvinvoinnin osasten tasapainon horjumisesta ja ihmisen omasta välinpitämättömyydestä. Tarvitsemme herättelyä, tiedostamista, tietoa ja voimia sekä kannustusta ja toimintaa kohti uutta suuntaa. Hankkeen valmistelu Hanke on valmisteltu yhteistyöryhmän voimin. Ryhmä on koostunut seuraavien tahojen edustajista: - Saarijärven kaupunki, työllisyyspalvelut - Saarijärven kaupunki, ympäristö- ja luonto-osasto - Saarijärven kaupunki, Kierrätyskeskus - Perusturvaliikelaitos Saarikka - Nuorten yrittäjyystyöpaja/nuorisokeskus Piispala Aikaisempien hankkeiden huomioiminen Saarijärvellä ja koko pohjoisessa Keski-Suomessa toimii aktiivisesti Leader-ryhmä Viisari. Siltä saadun hanketuen turvin on Kierrätyskeskukseen rakennettu Luontotupa. Tupa on ollut käytössä reilun vuoden verran. Siellä esim. otetaan vastaan kierrätyskeskuksen vieraat, järjestetään kokouksia ja tilaisuuksia sekä kerrotaan kierrätyskeskuksen merkityksestä ympäristökasvatuksen hengessä. Tuvassa dioraaman, GTK-kivinäyttelyn ja hämärän kohdevalaistuksen rauhassa pysähdytään ja rauhoitutaan miettimään kestävän kehityksen ja luonnon hyvinvoinnin yhteyksiä, ihmistä unohtamatta. Jo olemassa olevaa Luontotupaa voidaan loistavasti hyödyntää myös tämän uuden hankkeen toiminnassa. Muutama vuosi sitten kaupungin ympäristötoimi kartoitti hanketyönä alueensa kunnostusta vaativat luonto- ja ympäristökohteet. Kartoituksessa koottua tietoa voidaan tässä uudessa hankkeessa hyödyntää mm. silloin, kun suunnitellaan työkohteita, tuotteisiin tarvittavien raaka-aineiden hankintaa (esim. luonnonmateriaalit) tai hankkeen kohderyhmän Green Care toimintaa. GC-toiminnalla on tutkimuksienkin mukaan erittäin merkittävä rooli ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. GC-toiminta voi olla mainosti myös työtoimintaa eli töiden tekemistä luontokohteissa. ESR-hanke Visio-kuntoutuksesta 2011 2012 toi uusia työkaluja työvalmennukseen. Erityisesti ryhmätoiminnan järjestäminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille on otettu alueella käyttöön. Elevaattori hankkeen avulla halutaan kehittää ryhmätoimintaa edelleen, niin että ryhmälle annetaan tehtävä, jonka se vie itsenäisesti maaliin. Maaseudun Sivistysliiton (MSL9) esiselvityshanke Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa kartoitti Green Care toiminnan tilaa Keski-Suomessa. Hankkeessa selvitettiin luontoavusteisen toiminnan painopisteet, edistymisen mahdollisuudet ja kehittämistoiveet Keski-Suomen maakunnan alueella. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on 1. vähentää työttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä, 2. nostaa kierrätystoimialan työllistymismahdollisuuksia näkyväksi ja työpaikoiksi ja 3. edistää resurssiviisautta, kestävän kehityksen periaatteita sekä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota osallistujille erilaisin työvalmennuksen keinoin mielekästä ja merkityksellistä toimintaa ja tekemistä ja työtä. Hankkeessa osallistujia ei lokeroida iän, työttömyyden keston, sukupuolen, osaamisen tai sosiaalisen aseman perusteella, vaan osallistujista kootaan sopivia itseohjautuvia ryhmiä, joille annetaan määrätty tehtävä tai projekti hoidettavaksi. Tehtävän läpivientiä tuetaan työvalmennuksella, koulutuksella ja ostopalvelulla hankittavalla konsultoinnilla. Tavoitteena on vahvistaa osallistujan osaamista ja vahvuuksia, itsenä johtamista ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista osallistumista. Osallistujien mahdollisuudet työllistys avoimille työmarkkinoille työhön tai työllistää itsensä paranevat. Hankkeen tavoitteena on nostaa voimakkaasti kasvavan kierrätystoimialan työllistymismahdollisuuksia näkyväksi ideoimalla jätemateriaalista tuotteita tai suunnittelemalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia palveluja. Ideat
5 (13) pyritään tuotteistamaan, valmistamaan ja markkinoimaan edelleen. Tavoitteena on synnyttää alalle uusia työpaikkoja ja sopivissa oloissa yritystoimintaa. Läpileikkaavana tavoitteena on edistää resurssiviisautta ja kykyä käyttää erilaisia luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluja, tilaa ja aikaa hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Huomioidaan kiertotalous, materiaalien elinkaarenhallinta, materiaalitehokkuus ja uusiutuvaan energiamuotoihin siirtyminen. Hankkeeseen osallistuvien ympäristöasioiden rooli vahvistuu ja merkitys kirkastuu henkilökohtaisessa elämässä ympäristökasvatuksen avulla. Ympäristötietoisuus lisääntyy ja leviää nykyistä laajemmalle, tavoittaen nykyistä enemmän ihmisiä. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Ryhmän sisältä löytyvät toiveet ja tarpeet mobilisoivat ryhmän liikkeelle ja antavat sille suunnan. Tämä tarvelähtöisyys on se näkökulma joka on syytä huomioida aikaisempaa tarkemmin. Valmiit, etukäteen päätetyt muotit eivät riitä eivätkä toimi käytännössä. Laaja inhimillinen näkökulma on keskeistä. Hankkeessa korostetaan ihmisen ja luonnon kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka saavutetaan ainoastaan sen osien välisellä tasapainolla. Aktiivinen ja ulospäin suuntautuneisuus viestinnän ja monipuolisen vuorovaikutuksen avulla varmistaa ja nopeuttaa kestävän kehityksen levittäytymistä. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? - alle 30-vuotiaat työnhakijat - pitkäaikaistyöttömät työnhakijat - eri syistä vaikeasti työllistyvät 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? - alueen yrittäjät ja muut työnantajat - yhdistykset ja yhteisöt - lapset ja nuoret - muut kuntalaiset - hankkeen yhteistyötahot 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimintapaikat Hankkeen keskuspaikka on Saarijärven kaupungin kierrätyskeskus. Siellä on kokoontumis- ja työtiloja sekä toimistotiloja hankkeenkin käyttöön. Kierrätyskeskukseen tulevasta tavarasta saadaan myös raaka-ainetta tuotekehittelyä varten. Kierrätyskeskuksen Luontotupa toimii ympäristökasvatuksen tukikohtana. Työtä tehdään myös muissa kaupungin toimipaikoissa sekä yrityksien, yhteisöjen ja muiden mukana olevien toimitiloissa ja mailla. Alkukartoitus ja orientaatiojakso Jokaiselle hankkeeseen mukaan tulevalle tehdään perusteellinen alkukartoitus. Sen yhteydessä selvitetään mm. fyysinen ja psyykkinen terveystilanne (esim. työttömien terveystarkastus), aikaisempi koulutus- ja työhistoria sekä toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Jo tässä vaiheessa aletaan huomioida jokaisen omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, erikoisosaamista ja erityishuomiota vaativia elämänalueita. Työnhakuvalmennus kuuluu
hankkeen toimintaan koko ajan eri muodoissaan. 6 (13) Alkukartoituksen jälkeen jatketaan orientaatiojaksolle. Sen aikana perehdytään mm. toimintaympäristön organisaatioihin, kestävän kehityksen periaatteisiin ja ympäristökasvatuksen mahdollisuuksiin. Orientaatiovaiheessa työntekijät ja työtehtävät vähitellen löytävät toisensa. Töitä tehdään itseohjautuvissa ryhmissä Erilaisten teemojen ympärille rakennetaan työryhmiä, jotka lähtevät viemään asioitaan tavoitteellisesti, omatoimisesti ja suunnitellusti eteenpäin. Työryhmiä voivat olla esim. kauppiaat ja markkinoijat, pehmeiden materiaalien artesaanit ja kovien materiaalien artesaanit, ympäristönhoitajat, atk- ja pienkonekorjaajat. Uusia ryhmiä kootaan tarpeen mukaan uusien teemojen ympärille. Ryhmän koko on 3 5 henkilöä. Ryhmien toiminnassa korostuu erikoisesti jokaisen jäsenen erikoisosaamisen ja muiden vahvuuksien hyödyntäminen sekä omaksi että yhteiseksi hyväksi. Kaikki osallistuvat ryhmänsä kaikkeen toimintaan omien resurssiensa mukaisesti. Ryhmät ovat itseohjautuvia ja -organisoituvia, joita toki seurataan ja tuetaan koko ajan. Ryhmä on jäsenilleen sekä henkinen että fyysinen voimavara ja eteenpäin auttava mahdollisuus. Ryhmät myös vaihtavat osaamista ja tietoa sekä ovat tukena toisilleen. Ryhmässä osallistuvat voivat olla erilaisissa työvoimapoliittissa toimenpiteissä, kuitenkin niin että vähintään 20 henkilölle tarjotaan mahdollisuus työllistyö palkkatuettuna tai ilman. Polkua eteenpäin Polulla edetään portaittain. Ryhmien jäsenet etenevät omalla polullaan omaan tahtiinsa; työkokeilu tuettu työllistyminen koulutus, oppisopimus työelämä ja/tai yrittäjyys. Yksilöllistä polkua rakennetaan tukien ja eri vaihtoehtoja puntaroiden. Ryhmät kootaan nonstop-periaatteella = uusia jäseniä tulee ja vanhoja lähtee kunkin oman edistymisen tahdissa. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä kehittämisyhtiön, yritysten, työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Kierrätysmateriaaleja ja tuotekehittelyä Yhteisesti hankkeessa tutustutaan jo olemassa oleviin kierrätysraaka-aineita käyttäviin ja muutenkin käytännössä ekologisesti toimiviin yrityksiin tuotteineen. Myös erilaisten kierrätysmateriaalien saatavuutta kartoitetaan. Lisäksi jokainen ryhmä erikoistuu oman alansa materiaaleihin ja tuotteisiin. Huomionarvoista on myös, että tuote voi olla joko materiaa tai immateriaa. Koulutusta ja ostopalvelujakin tarvitaan Hankkeessa tarvitaan tietoja ja taitoja hyvin laaja-alaisesti. Niitä löytyy runsaasti yhteistyökumppaneilta. Kaikille kankkeessa mukana oleville tarjotaan perustietopaketti työvoimakoulutuksena (sis. esim. hygieniakoulutus, ensiapukoulutus, työelämän pelisäännöt, terveelliset elämäntavat). Lisäksi ostetaan tuotekohtaista ohjausosaamista, tuotekehittely, markkinointi jne. Ostopalvelujen tarve lähtee ryhmistä ja ryhmien projektien vaatimasta osaamisesta. Kokonaisvaltainen hyvinvointi Hankkeen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota ja seurataan mukana olevien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja vahvistumista alkutilanteen kartoituksesta lähtien. Hyvinvointia vahvistetaan mm. Green Care
7 (13) menetelmien avulla. Hyvinvointia tukevat toimet kuuluvat hankkeeseen jokapäiväisinä, omaa arvomaailmaa muokkaavina pieninä, mutta merkityksellisinä tekoina. Vuorovaikutusta ja viestintää Erittäin tärkeä merkitys on vuorovaikutuksella, jota tapahtuu monella tavalla ja monella tasolla. Hankkeen varsinainen kohderyhmä on jatkuvasti tekemisissä toistensa ja yhteistyötahojen kanssa. Pienryhmät suunnittelevat ja tekevät töitään yhdessä: ryhmille annetaan tehtäviä, joita he tekevät ryhmissään omatoimisesti, ohjaajien ja toisten ryhmien avustuksella. Vuorovaikutusta opetellaan siis käytännön toiminnan yhteydessä jatkuvasti. Palautteen antaminen ja saaminen sekä niihin suhtautuminen kuuluvat myös harjoiteltaviin taitoihin. Hankkeen toimintapa kokonaisuudessaan on hyvin voimakkaasti ulospäin suuntautuva, näkyvä ja kuuluva. Yhteistyökumppaneidenkin kautta toiminta tulee tutuksi. Lapset ja nuoret Luontotuvassa vierailtuaan vievät terveisiä kotijoukoille. Hankkeen tempaukset ja tapahtumat herättelevät ajatuksia ja arvostuksia. Hankkeen osallistuminen esim. kyläkuntien ympäristötalkoisiin on oivallista työssä oppimista, mutta myös tehokasta koko alan tutummaksi tekemistä. Ideapankkiin kootaan tuotetietoutta mm. omien näyttelyiden yhteydessä, mutta myös Kierrätyskeskuksen asiakkailta ja muilta alalla toimivilta. Pankki on hankkeeseen osallistuvien lisäksi muidenkin vapaasti hyödynnettävissä ja eteenpäin ideoitavissa. Hankkeen sisäinen viestintä tapahtuu suoraan ja henkilökohtaisesti tarpeellisia välineitä hyödyntäen. Ulkoisessa viestinnässä käytetään kaupungin ja yhteistyötahojen omia kanavia. Tärkeässä roolissa tulevat olemaan myös paikallis- ja maakuntalehti sekä ympäristöalan tietokanavat. Somea ja muuta nettipohjaista viestintää käytetään harkiten ja hankkeen tarpeita palvelevalla tavalla. Yhteistyökumppanit Saarijärven kaupungin eri osastot - työkohteet, konsultointi, eri toimialojen erikoisosaaminen Saarijärven kaupungin eri kyläkunnat ja muut yhteisöt - työkohteita Saarijärven Seudun Yrityspalvelu SSYP-Kehitys Oy - yrittäjävalmennus Paikallinen jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas Oy - raaka-ainehankinta, kestävän kehityksen käytännön toimet, konsultointi, koulutus Nuorisokeskus Piispala- yrittäjyystyöpaja TE-toimisto - asiakkainden valinta, valmennus, työllistämistoimenpiteet, työvoimakoulutus, Saarijärven yrittäjät ry - työnantajayhteydet Metsähallitus - työkohteita, konsultointi, koulutus Perusturvaliikelaitos Saarikka Oy - työttömien aktivointi, terveystarkastukset, sosiaalityö, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto - koulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulu - koulutus Kela - etuudet 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hanke on osallistujilleen elevaattori, joka kuljettaa kyytiläisiä eteenpäin, portaalta seuraavalle. Kiipeämisessä auttavat ryhmät jäsenineen, ohjaajat ja yhteistyötahot. Käytännön työssä nämä kaikki tulevat tutuiksi; on helpompi lähteä etsimään uusia tietoja ja taitoja. Hankkeen toimintatavan ansiosta mukana olevien hyvinvointi ja aktiivisesti elämään osallistuminen sekä siihen vaikuttaminen ovat vahvistuneet. Elämisen rohkeus on kasvanut ja ilonkin olemassaolo huomataan. Aktivoitunut ja rohkaistunut, hankkeeseen osallistunut henkilö haluaa aikaisempaa tomerammin etsiä uusia
8 (13) kouluttautumis- ja työmahdollisuuksia. Hän ei myöskään arastele yrittäjäksi heittäytymistä eikä muitakaan vaihtoehtoja parantaa elämisen mahdollisuuksiaan. Hanke levittää tietoa ja ideoita jätteiden ja sivuvirtojen muuttumisesta raaka-aineiksi. Raaka-aineet puolestaan antavat mahdollisuuksia tuotekehittelylle. Uusissa tuotteissa saattaa hyvinkin olla uusi toimeentulon lähde. Hanke pysäyttää miettimään ihmisen ja luonnon välisiä sidoksia ja niiden vaikutuksia toisiinsa. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Kierrätyskeskuksen toiminta laajenee hankkeen mukaiseksi jatkuvaksi toiminnaksi. Hankkeessa hyväksi havaitut ja valikoituneet menetelmät otetaan osaksi työttömien työvalmennusta. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 282 000 2 Ostopalvelut 60 000 3 Muut kustannukset 10 000 4 Flat rate 47 940 Kustannukset yhteensä 399 940 5 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 399 940 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 319 952 80 2 Kuntien rahoitus 79 988 20 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 399 940 100 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä 399 940 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä 399 940 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Ei ole haettu. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole haettu.
9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9 (13) 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Ei liity. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Nuorten Yrittäjyyspaja/Nuorisokeskus Piispala - osallistujille yrittäjyysvalmennusta Kehrä Nelonen/Kehrä-kumppanit ry (työvoimapoliittinen avustus) - yhteistyö asiakasrekrytoinnissa ja muu yhteistyö Mahdollisuus -hanke/saarijärven Työttömät ry (työvoimapoliittinen avustus) - yhteistyö asikasrekrytoinnissa ja muu yhteistyö 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Keski-Suomi Seutukunnat Saarijärven-Viitasaaren Kunnat Saarijärvi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Saarijärven kaupungin konsernissa on vahva osaaminen työllistämiseen liittyyvissä asioissa (Työllisyysyksikkö ja SSYP-Kehitys Oy). Kierrätyskeskuksella on osaamista työnhakijoiden ja työnhakijaryhmien ohjaamisesta ja työvalmennuksesta. Toimintaympäristönä Kierrätyskeskus jo nykyisine tehtävineen yhdessä Luontotuvan kanssa tukee hankkeen toimeenpanoa. Saarijärven ympäristötoimi on tunnettu toimija kestävän kehityksen teemojen eteenpäin viemisessä. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Työttömien henkilöiden rekrytointi hankkeeseen Työttömien henkilöiden sitouttaminen hankkeeseen TE-toimiston palkkatukimäärärahat eivät riitä tai niitä ei ole suunnattu hankkeen kohderyhmän työllistämiseen. Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Pyritään saamaan TE-toimistosta vastuuhenkilö hankkeelle, tehdään yhteistyötä Perusturvaliikelaitos Saarikan, Saarijärven Asiointipisteen ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa Tehdään yhteistyötä TE-toimiston, Perusturvaliikelaitos Saarikan ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Viestinnän keinoin annetaan hankkeesta houkutteleva kuva. Ainakin osalle osallistujista pyritään järjestämään työpaikka ilman palkkatukea. Edellytää kuitenkin kaupunginhallituksen päätöstä lisämäärärahasta. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Saarijärven kaupunki, ympäristö- ja luonto-osasto Kehittämisyhtiö SSYP-Kehitys Oy
Keski-Suomen TE-toimisto Perusturvaliikelaitos Saarikka, sosiaalityö Saarijärvi seura tai Saarijärven seudun luonnonystävät ry 10 (13) 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_MIKRO 5??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_PIENI 2??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_KESKI_SUURI 1??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_SUUR Yhteensä 8 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita 5 5 25-29-vuotiaita 15 15 30-54-vuotiaita 10 10 Yli 54-vuotiaita 20 20 Yhteensä 50 0 0 0 50 Joista naisia 0 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 500 Etäopetuspäiviä 250 Tukityöllistämispäiviä 2 620 Ohjaus- tai konsultointipäiviä 4 830 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 8 200 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
11 (13) Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita 0 30-54-vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Työ- ja elinkeinoministeröin työnvälitystilastoa ja Keski-Suomen työllisyyskatsasuta lähteenä käyttäen Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö on tilastoinut kuntakohtaisesti mm. miesten ja naisten työttömyytta vuodesta 2009 lähtien Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý (liite). Miesten työttömyys Saarijärvellä on ollut n. viidenneksen korkeampi kuin naisten. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeessa toteutetaan sukupuolesta riippumattomia toimenpiteitä. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Toimenpiteiden avulla naisia ja miehiä tuetaan työllistymään tasapuolisesti.
12 (13) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja niistsä 9 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 9 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Natura 2000 -ohjelman kohteet 9 9 hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja kansalaisille. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 10 viestitään kohdryhmille ja kansalaisille, Kierrätettävä materiaali ja jätteet liittyvät olennaisesti hankkeen toimenpiteisiin (kerääminen, ideointi tuotteiksi, valmistus, markkinointi, yritystoiminta). Kierrätettävää 10 materiaalia kartoitetaan yrityksistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Liikkuminen ja logistiikka 8 8 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 10 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Hankkeen erityistavoitteena on lisätä 10 yhteisöllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Tasa-arvon edistäminen 8 8 hankkeen kaikkia toimenpiteitä. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Kulttuuriympäristö 8 8 viestitään kohderyhmille ja kansalaisille. Ympäristöosaaminen 10 hankkeen kaikkia toimenpiteitä. Ympäristöosaamisen lisääminen on hankkeen erityisenä tavoitteena, jota voidaan toteuttaa mm. Kierrätyskeskuksen Luontotuvassa ja käytännössä maastoretkillä ja Green Care - 10 toiminnassa. Saarijärven työllisyys
13 (13) Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 16.2.2015 AUTIOSALO SATU SINIKKA hallinto- ja henkilöstöpäällikkö (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)
Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Saarijärven kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Sivulantie 11, PL 31 Hakijan yhteyshenkilö Tamminen Anna-Marja De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 0176975-1 Postinumero 43100 Yhteyshenkilön puhelinnumero 014 4598 208 Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka SAARIJÄRVI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite anna-marja.tamminen@saarijarvi.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Tulostettu 16.2.2015 13:00:39
1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Hankekoordinaattori Kokoaikainen 36 23 500 47 000 47 000 23 500 141 000 Hankekoordinaattori Kokoaikainen 36 23 500 47 000 47 000 23 500 141 000 1Yhteensä 72 47 000 94 000 94 000 47 000 282 000 Kustannusten perustelut Hankekoordinaattorit ovat yhteisvastuullisia hankkeen vetämisestä. Tehtävinä hankkeen kokonaisvaltainen vetäminen, yhteistyö eri tahojen kanssa, ostopalvelujen kilpailutus ja koordinointi ja hankkeen yleinen hallinto. Hankekoordinaattorit toimivat myös hankkeeseen osallistuvien työvalmentajina ja sparraajina eteenpäin. 2 Ostopalvelut Kustannus Tuotekehittely, markkinointi, työryhmien erityistietojen ja -taitojen syventäminen,alakohtainen työnopetus/-ohjaus, työnohjaus, ryhmäytyminen, työnhakuvalmennus 10 000 20 000 20 000 10 000 60 000 2 Yhteensä 10 000 20 000 20 000 10 000 60 000 Kustannusten perustelut Osallistujille hankitaan sekä henkilökohtaista, että työryhmäkohtaista erikoisosaamista. Ostopalveluihin sisältyy myös työnhakua ja ryhmäytymistä tukevaa valmennusta. 3 Muut kustannukset Kustannus Osallistujien käyttöön henkilökohtaisia välineitä ja varusteitä työtehtävien suorittamista varten. 1 000 4 000 4 000 1 000 10 000 3 Yhteensä 1 000 4 000 4 000 1 000 10 000 Kustannusten perustelut Ryhmät tekevät hyvin erilaisia tehtäviä sekä Kierrätyskeskuksessa, että "maastossa". 4 Flat rate Kerroin 17.00 % 7 990 15 980 15 980 7 990 47 940 4 Yhteensä 7 990 15 980 15 980 7 990 47 940 Tulostettu 16.2.2015 13:00:39
1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä 3 (6) 65 990 133 980 133 980 65 990 399 940 5 Tulot Tulot 5 Yhteensä 0 0 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 65 990 133 980 133 980 65 990 399 940 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset Kustannus 6 Yhteensä 0 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 7 Muut julkiset kustannukset Kustannus 7 Yhteensä 0 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 6-7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 6-7 Yhteensä 0 0 0 0 0 Tulostettu 16.2.2015 13:00:39
A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 4 (6) 65 990 133 980 133 980 65 990 399 940 52 792 107 184 107 184 52 792 319 952 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 13 198 26 796 26 796 13 198 79 988 2.1 Yhteensä 13 198 26 796 26 796 13 198 79 988 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 13 198 26 796 26 796 13 198 79 988 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 0 0 3.1 Yhteensä 0 0 0 0 0 Tulostettu 16.2.2015 13:00:39
3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 5 (6) Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 0 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 65 990 133 980 133 980 65 990 399 940 B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 6 Muu julkinen rahoitus Tulostettu 16.2.2015 13:00:39
5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä 6 (6) 0 0 0 0 0 A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä 65 990 133 980 133 980 65 990 399 940 Tulostettu 16.2.2015 13:00:39