Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Transkriptio

1 1 (7) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Etelä-Savon maakuntaliitto Organisaatiotyyppi Jakeluosoite Postinumero Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Tilinumero (IBAN) BIC WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Testihanke RR-info Alkamispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

2 2 (7) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Tämä osio on julkista tietoa hankkeen sisällöstä! Tiivistelmä tulee automaattisesti rahoittajan valintaesityksen pohjaksi, joten tiivistelmätekstillä hanke myydään rahoittajalle, rahoittajan hankeryhmälle sekä MYR:lle/MYR:n sihteeristölle. Tässä osiossa ei kannata kertoa ihan kaikkea hankkeen toteutuksesta, vaan lyhyesti hankkeen tavoite, toimenpiteet ja tulokset. Kerrotaan tiivistetysti ja pelkistetysti kohtien 5 ja 6 teksteistä. Hyvä tiivistelmä saa kiinnostumaan koko hankkeen sisällöstä. Usein napakka tiivistelmä luo parhaimman kuvan hankkeesta Hankkeen nimi englannin kielellä 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Esim. Google-kääntäjä on oiva apuväline enklannin tuottamiseen. Pienillä korjauksilla sillä tuottaa nopeasti ihan ymmärrettävää tekstiä. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Mihin tunnistettuun tarpeeseen hanke liittyy? Esim. teemahakuun liittyvä hanke, joka osaltaan edesauttaa teeman toteuttamista. Sisältäen kohderyhmän tarpeet. Hakijalla on aiheesta yleensä paljon tietoa, mutta taustatietoa ei kannata mahduttaa hankesuunnitelmaan. Ei välttämättä kannata kertoa monista aihealueeseen liittyvistä tutkimuksista, kirjoituksista ym. vaan keskitytään oleelliseen. Valmisteluprosessi tiiviisti. Kuka/keitä on ollut hanketta valmistelemassa ja onko hankkeen valmistelussa keskusteltu esim. alan asiantuntijoiden tai muiden organisaatioiden kanssa? Onko samaa asiaa rahoitettu aiemmin? Jos on, niin mitä tuloksia niistä on saatu? Miten tämä kyseinen hanke liittyy aiempaan/aiempiin hankkeisiin? Aiemmat hankkeet nimenomaan siitä näkökulmasta, miten ne ja niiden tulokset on huomioitu ja mahdollisesti aiotaan hyödyntää hankkeessa. Onko vastaavaa palvelua jo olemassa ja kuka sen toteuttaa? Kilpaileeko hanke maksullisten palveluntuottajien kanssa? 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Mikä on hankkeen tavoiteltava lopputulos? Mitä saadaan aikaan? Mikä/mitkä asiat ovat paremmin hankkeen toteutuksen jälkeen? Mitattavat tavoitteet? 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Tämä kohta on erittäin tärkeä myöntöharkinnan suhteen! Mitä uutta hankkeella saadaan aikaan? Mitä hankkeen toteuttaminen mahdollistaa? Hakijan normaaliksi katsottavaa toimintaa ei ole mahdollista rahoittaa.

3 3 (7) Huonoja ilmaisuja ovat: Hanke toteutetaan syvällisemmin tai laajemmin kuin aikaisemmin. -> Tarkoittaako se, että hanke on sama kuin ennekin, mutta siihen on tehty pieniä täydennyksiä 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Ketkä ovat hankkeen asiakkaat? Kenelle palvelu tarjotaan ja kuka siitä suoraan hyötyy? 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Ketkä hyötyvät hankkeesta osallistumatta varsinaisesti hankkeen toimintaan? Tarvittaessa lyhyt selvitys, että miten? (Jos ei ole aivan selvää) 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuka tekee? Mitä tekee? Milloin tekee? Mitä maksaa? Vaikka hankkeen kustannukset eritellään kustannusarvio kohdassa, niin toimenpiteiden on peilauduttava kustannusarvioon! Toimenpiteistä tulee esittää myös aikataulutus. Se voi olla tässä kohdassa tai liitteenä. Toimenpiteet esim. ajallisessa järjestyksessä ja sopivasti paloiteltuina. Kuvataan hakijan normaalista toiminnasta poikkeavan hankkeen toteutus. Esim. näin 1) Kartoitusvaihe, ajalla Projektipäällikkö kartoittaa palvelun tarpeet yhteistyössä kanssa ja - Hanke ostaa ulkopuolista palvelua X toteutuksen suunnitteluun - Järjestetään kaksi tilaisuutta hankkeen sidosryhmille, jossa - Kustannukset: projektipäällikön palkka 3 kk ( e + Flat rate 24 % e) - Ulkopuolinen palvelu X (7.000 e) - Tilaisuuksien kustannukset (1.000 e) - Kartoitusvaiheen tuloksena on käsitys siitä, miten ja kenelle 2) Kehittämiskokonaisuus, ajalla Projektipäällikkö kokoaa hankkeen kohteena oleville ja käy keskusteluja kanssa toimenpiteen toteuttamiseksi ja laatii - Hanke ostaa ulkopuolista palvelua toimenpiteen Y loppuunsaattamiseksi - Järjestetään seminaari aiheesta Z kohderyhmälle A - Kustannukset: projektipäällikön 50 %:n palkka (9.000 e + Flat rate 24 % e) - Ulkopuolinen palvelu Y ( e) - Seminaarin kustannukset (1.000 e) - Kehittämisvaiheen päätyttyä on valmiina 3) Toteutus- ja viimeistely, ajalla Projektipäällikkö suorittaa - Hankehenkilö C vastaa ja raportoi toimenpiteistä kokonaisuudessa D - Hankehenkilö E vastaa kokonaisuudesta F ja laatii raportin koko hankkeen tuloksista yhdessä projektipäällikön kanssa.

4 4 (7) - Ostetaan ulkopuolista palvelua tulosten analysoimiseen - Koulutustilaisuudet kohderyhmälle (3 kpl) ja loppuseminaari - Kustannukset: projektipäällikön 50 % palkka ( e + Flat rate 24 % e) - Hankehenkilöiden C ja E palkat ( e + Flat rate 24 % e) - Ulkopuolinen palvelu (7.000 e) - Koulutukset (5.000 e) ja loppuseminaari (1.500 e) - Tämän vaiheen jälkeen hankkeen tuloksena on koulutettu AA henkilöä ja tutkittu... Lopputuloksena syntyy myös raportti, jossa Kustannusten ja ulkopuolisten palvelujen/työmäärän tulee olla järkevässä suhteessa ja kohtuullisia. Samanlainen raportointi on oltava myös Lump Sum-hankkeilla. Rahoittajan on voitava jotenkin arvioida hankkeessa tehtävän työn määrää, laatua ja kustannuksia. Lump Sum hankkeen on oltava myös jotenkin mitattavissa/todennettavissa: Toteutuneet koulutuspäivät tms. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen konkreettiset tulokset? Mitä saadaan aikaan? Mihin hanke vaikuttaa? - Lyhyellä aikavälillä - Pitkällä aikavälillä Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita). Tulee kertoa, miten tämä varmistetaan. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Mikä rahoitettu toiminto tms. jää pysyväksi toiminnaksi hankkeen päätyttyä? Miten sitä ylläpidetään ja hyödynnetään jatkossa? Yleisiin valintaperusteisiin kuuluu, että toteuttajalla on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä

5 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 5 (7) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kaikilta toteuttajilta ja kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta sitoumus. Yritysrahoituksesta vaaditaan hakemusvaiheessa sitoumukset tietystä osuudesta, esim. maakuntaliitossa hankkeen ensimmäisen vuoden osalta. Sopimukset/sitoumukset tulee olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Rahoituksen tulisi toteutua hankkeelle oikeassa suhteessa syntyviin kustannuksiin. Tämänhetkisen tiedon valossa esim. jos ulkopuolisia rahoitusosuuksia puuttuu maksatuksessa, Eura-järjestelmä korvaa ne tuensaajan omarahoitusosuudella. Myöhemmissä maksatuksissa järjestelmä sitten vähentää toteutuvat ulkopuoliset rahoituserät omarahoitusosuudesta. HUOM! Kaikki vastikkeellinen suoritus hankkeelle on tuloa eli esim. osallistumismaksu jostain tietystä toimenpiteestä. Mikäli tuloa hankkeelle, tulot tulee ilmoittaa jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä (ja arvio tuloista jo hankehakemuksessa) ja ne vähennetään tukikelpoisista kustannuksista. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Annettava kaikki tiedot jotta voidaan osoittaa ja arvioida, että hanke ei saa kaksinkertaista rahoitusta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Nämä tulee eritellä ja vastata kysymykseen MITEN. Myös aiemmalla ohjelmakaudella toteutetut hankkeet. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Nämä tulee eritellä ja vastata kysymykseen MITEN 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Tuen saajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen niin hallinnollinen kuin sisällöllinen 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

6 6 (7) Esitys ohjausryhmän kokoonpanosta tulee olla hakemuksessa eli vähintään organisaatioiden nimet, joista edustus. Ohjausryhmä ei ole pakollinen kaikille hankkeille, rahoittaja päättää viime kädessä tarpeellisuuden ja tämä ilmenee rahoituspäätöksestä. Ohjausryhmässä riittävän laaja edustus tahoilta, jotka tuovat lisäarvoa hankkeen toimintaan (esim. asiantuntemusta alalta, kanavia tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen...). 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet tutkimus tai t&k-työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat tai muut innovaatioavaukset Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta tulisi olla tehtynä KAIKISSA HANKKEISSA. = selvitettävä, onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä kyseisessä hankkeessa. Toimintaympäristön ja ratkaistavan ongelman analysointi sukupuolinäkökulmasta on arvioinnin lähtökohta. Hankkeen lähtötilanteen arvioinnissa tulee hyödyntää laadullista, jo julkaistua tietoa sukupuolen merkityksestä hankkeen toiminnan kohteena olevassa asiassa. Hankkeen voi todeta sukupuolineutraaliksi vain, kun sukupuolinäkökulman merkitystä on tietoon pohjautuen arvioitu. ESR-rahoitteisissa Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý hankkeissa sukupuolinäkökulmalla on enemmän esillä. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen 13.2 Kestävä kehitys

7 7 (7) Vaikutuksen kohde Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Perustelu 14 Liitteet Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle

8 Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Etelä-Savon maakuntaliitto Y-tunnus Organisaatiotyyppi Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Hakijan yhteyshenkilö De minimis -tuki-ilmoitus Yhteyshenkilön puhelinnumero Yhteyshenkilön sähköpostiosoite 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? ý Kyllä Ei 2.1 Osallistuviin yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä koskevat tiedot Tukitoimenpiteen nimi Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Tukitoimenpiteen markkinahinta Yrityksen maksuosuus Markkinointikampanja Benchmarkkausmatka Tulostettu :47:11

9 2 (6) Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Pirkko Projekti Kokoaikainen Projektiasiantuntija Pasi Asia Osa-aikainen Yhteensä Kustannusten perustelut Projektipäällikkö työskentelee kokoaikaisesti hankkeessa (toteutus eli 9kk + 3kk). + projektipäällikön tehtävänkuvaus hankkeessa, peilaten hankesuunnitelmaan. Kokoaikaisen työhön ei saa kuulua muuta kuin hankkeen työtä. Projektiasiantuntija työskentelee hankkeessa puolikkaalla työajalla (v ,5kk ja ,5kk). + asiantuntijan tehtävänkuva hankkeessa, peilaten hankesuunnitelmaan. Osa-aikaisen hanketyöntekijän työajanseurantaa tarkastellaan maksatuksessa tätä tehtävänkuvausta vasten eli hänen tehtäviinsä ei voi kuulua muuta kuin tehtävänkuvaan kuuluvia tehtäviä. Vain hankkeen kannalta välttämättömät, sisältäen lakisääteiset sivukulut. Palkat voidaan hyväksyä vain siltä osin, kuin ne eivät ylitä tuensaajaorganisaation yleistä palkkatasoa. Tulospalkkiot, luontoisedut tai bonukset eivät ole hyväksyttäviä palkkakustannuksia. Jokaisen henkilön on perustellusti oltava välttämätön hankkeen toteuttamiselle ja tehtävä hankkeen sisällöllistä työtä. Vain hallinnollista (esim. johtaminen, taloushallinto) työtä tekevää henkilöstöä ei hyväksytä. Jokaisen osa-aikaisen työpanoksen tarvetta tarkastellaan kriittisesti ja pieniä osa-aikaisuuksia tulee välttää. Hankehenkilöstöön hyväksytään pääsääntöisesti vain 50% - 100% työaikaa hankkeelle tekevät. 2 Ostopalvelut Kustannus Mobiilisovelluksen toteuttaminen Markkinointikampanja Benchmarkkausmatkan ostopalvelut (tarkemmin eriteltynä, mutta tässä de minimis -esittelyn vuoksi könttäsummana) Yhteensä Tulostettu :47:11

10 Kustannusten perustelut Esim. Työpaketti 1:ssä kuvatun mobiilisovelluksen tekninen toteuttaminen. Hankehenkilöstö tekee sovelluksen alustavat määärittelyt ja linkittää kohderyhmän mukaan työhön. Ostopalveluna hankitaan varsinainen toteutusprosessi sisältäen tarkemman näärittelyn ja teknisen toteutuksen ja muut tarvittavat osiot xxx. Toteuttajaorganisaation oma graafikko vastaa ulkoasun/käyttölittymän ulkoasun suunnittelusta (ks. kohta muut kustannukset). Sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut, mukaanlukien palveluihin kuuluvat matkakustannukset, ja aineelliset ja aineettomat hankinnat. Tarvittaessa tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset. Osa näistä voi kuulua myös esim. muihin kustannuksiin. ESR:ssä voi sisältää kohderyhmän käyttöön varattujen tilojen vuokrakustannukset (tuensaajaorganisaation ulkopuoliset) KORVATAAN FLAT RATE PROSENTILLA, EI ERITELLÄ KUSTANNUSARVIOSSA: hankkeen matkakustannukset toimistokustannukset hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin hankehenkilöstön työterveysmaksut hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista aiheutuvat kustannukset hankkeen ohjausryhmän kustannukset 3 (6) 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus Yhteensä Kustannusten perustelut Sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrauskustannukset. ESR:ssa kohderyhmän käyttöä varten tehdyt pienhankinnat. EAKR:ssa jaetaan investointi- ja kehittämishankkeet erillisiksi hankkeiksi (kummastakin oma hakemus). Suuntaa-antavasti OKM:n toimialalla kehittämishankkeessa voi olla n. 5% investointeja ja TEM:n toimialalla n. 15% hankkeen kokonaiskustannuksista. Jos tätä enemmän, tehtävä kaksi hanketta. KORVATAAN FLAT RATE PROSENTILLA, EI ERITELLÄ KUSTANNUSARVIOON Hankehenkilöstön käyttöön varatut koneet ja laitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset. 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä Kustannusten perustelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat Tulostettu :47:11

11 5 Muut kustannukset 4 (6) Kustannus Toteuttajaorganisaation graafikon palvelut hankkeelle, tiedotusmateriaalin ja toteutettavan mobiilisovelluksen graafinen ja käyttöliittymän suunnittelu Yhteensä Kustannusten perustelut Palkkakustannuksiin ei hyväksytä lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia vaan oman talon ostopalvelun luonteinen asiantuntijatyö muihin kustannuksiin. Työntekijän on täytettävä työajanseuranta. Esim. yllä graafikon työpanos 0,5kk. Pääsääntöisesti flat rate -kustannusarvioon ei eritellä mitään erilaisin laskentaperustein hankkeelle jyvitettäviä kustannuksia. 6 Flat rate Kerroin % Yhteensä Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä Tulot Tulot Vastikkeellinen suoritus on tuloa hankkeelle (osallistuminen markkinointikampanja ja bm-matka) Arvioitu 10 yrityksen maksavan osallistumisesta em. toimenpiteisiin Yhteensä Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin Tulostettu :47:11

12 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 5 (6) Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Esim. Kaupunki X Tarkkuutta siihen, onko omarahoitusta vai ulkopuolista rahoitusta. Kaikilta toteuttajilta tulee olla omarahoitusta Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Hakijan tulee selvittää esim. säätiöiden rahoituksen osalta, onko yksityistä vai muuta julkista rahoitusta ts. vaihtelee säätiöittäin Yhteensä Tulostettu :47:11

13 Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä 6 (6) Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Yrjö Yritteliäs Ky Yritys Hyvä Oy Alan yritys Oy Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä Tulostettu :47:11