LYHYESTI ENSIMMÄISESTÄ HANKKEESSA TOTEUTETUSTA KYSELYSTÄ Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen ensimmäinen kysely toteutettiin kesän 2017 aikana. Kyselyllä haluttiin kartoittaa rippikoulutyötä tekevien henkilöiden sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöä Oulun hiippakunnan alueen seurakunnissa ja Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:ssä (SRK). Ensimmäisen kyselyn tärkeimmät kaksi tavoitetta olivat (1) muodostaa yleiskäsitys sähköisten mahdollisuuksien käytöstä seurakuntien ja SRK:n rippikouluissa (2) löytää potentiaalisia seurakuntia/työntekijöitä hankkeeseen liittyvää pilotointia varten. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 83 henkilöä 41 seurakunnan alueelta. Kaikissa tapauksissa vastaajana ei ollut seurakunnan työntekijä, vaan seurakunnan alueella asuva SRK:n työntekijä. Ensimmäisen kyselyn tulokset antoivat ymmärtää, että sähköisten mahdollisuuksien käyttö osansa rippikoulutyötä hakee vielä jossain määrin muotoaan. Vastausten perusteella käyttö ei vaikuttanut myöskään kovin järjestäytyneeltä seurakunnan tai SRK:n työntekijöiden yhteiseltä jutulta. Toisaalta, juuri yksittäiset vastaajat nousivat esille hyvinkin monipuolisina sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttäjinä. Tästä voi päätellä, että kiinnostus rippikoulutyön kehittämiseen sähköisten mahdollisuuksien avulla vaikuttaisi olevan seurausta ennen kaikkea vastaajien omasta innostuksesta ja kiinnostuksesta asiaa kohtaan, eikä työyhteisöstä nousevasta paineesta ottaa käyttöön uusia työskentelymahdollisuuksia. TAUSTATIEDOT Jo ensimmäistä kyselylomaketta pohdittaessa päätettiin toteuttaa syksyn 2017 aikana myös toinen kysely, jonka tuloksia tämä raportti varsinaisesti käsittelee. Toisen kyselyn tarkoituksena oli syventää tietoa siitä mitä Oulun hiippakunnan alueen ja SRK:n työntekijät ajattelevat sähköisistä työskentelymahdollisuuksista rippikoulussa. Kyselyyn vastasi 58 Oulun hiippakunnan alueen seurakunnan tai Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n työntekijää. Myös tämä kysely ensimmäisen kyselyn tavoin toteutettiin ainoastaan suomen kielellä, ja sen vuoksi kaikki vastaajat ilmoittivat kielekseen suomen. 30 vastaajaa (51,7%) ilmoitti vastanneensa Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen ensimmäiseen kyselyyn kesällä 2017. 16 vastaajaa (27,6%) ilmoitti, ettei osaa sanoa vastasiko kyselyyn (Taulukko 1). Ensimmäisestä kyselylomakkeesta pyrittiin tarkoituksellisesti tekemään nopeasti vastattavissa oleva lyhyt kysely, joten se on voinut olla yksi syy sille, että ensimmäiseen 1
kyselyyn vastaaminen ei ole jäänyt mieleen. Toisaalta sähköpostin kautta tulee vastattavaksi erilaisia kyselyitä kohtalaisen usein, joten vastaaja ei välttämättä ole ollut varma onko vastannut juuri tässä tarkoitettuun kyselyyn. Vastasitko 1. kyselyyn kesällä 2017? Frekvenssi % Olen vastannut 30 51,7 En ole 12 20,7 vastannut En osaa sanoa 16 27,6 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 1. Onko vastaaja vastannut Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen 1.kyselyyn Toiseen kyselyyn vastanneet työntekijät tulivat 34 seurakunnasta (Taulukko 4) 1. 46 vastaajaa (80,7 %) ilmoitti tekevänsä rippikoulutyötä vain seurakunnassa, neljä (4) vastaajaa (7,0 %) vain SRK:n järjestämissä rippikouluissa ja seitsemän (7) vastaajaa (12,3 %) sekä seurakunnassa että SRK:n järjestämissä rippikouluissa. Osa vastaajista on voinut ilmoittaa seurakunnaksi kotiseurakuntansa, mikäli vastaajan työpaikka on ainoastaan SRK:ssa. Nämä ovat yksittäistapauksia. Eniten vastauksia tuli Rovaniemeltä, 9 kpl. Nivalasta tuli 4 vastausta, ja Tuirasta sekä Ylitorniosta 3kpl kummastakin. Muista seurakunnista vastauksia tuli 1 2 kpl. Frekvenssi % % vastanneista Missä teet rippikoulutyötä? Teen rippikoulutyötä 46 79,3 80,7 seurakunnassa Teen rippikoulutyötä SRK.n 4 6,9 7,0 järjestämissä rippikouluissa Teen rippikoulutyötä 7 12,1 12,3 seurakunnassa ja SRK:n järjestämissä rippikouluissa Kokonaismäärä 57 98,3 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1,7 58 100,0 Taulukko 2. Missä vastaaja tekee rippikoulutyötä Vastaajissa suurin ammattiryhmä oli papit (43,1%). Seuraavaksi eniten vastaajia oli nuorisotyönohjaajissa (24,1%) (Taulukko 3.). Ensimmäisessä kyselyssä tilanne oli vastaava. Yhtään lastenohjaaja/lapsityönohjaaja/varhaiskasvatusohjaajaa tai lähetyssihteeriä ei vastannut kyselyyn. Kolme vastaajaa ilmoitti vaihtoehdon muu. Nämä vastaajat ilmoittivat olevansa nuorisosihteeri, nuorisodiakoni ja lähetysdiva, jolla tarkoitetaan ilmeisesti monen työalan yhdistelmää. 1 Hankkeen ensimmäisessä kyselyssä vastaajia oli 41 seurakunnan alueelta. 2
Frekvenssi % Ammatti Kirkkoherra 8 13,8 Pappi 25 43,1 Diakoniatyöntekijä 6 10,3 Kanttori 2 3,4 Nuorisotyönohjaaja 14 24,1 Muu 3 5,2 Total 58 100,0 Taulukko 3. Vastaajien kuuluminen ammattiryhmiin Missä teet rippikoulutyötä? / vastaajan srk Teen työtä seurakunnassa Teen työtä SRK:n järjestämissä rippikouluissa Teen rippikoulutyötä seurakunnassa ja SRK:n järjestämissä Yht. rippikouluissa Alavieskan seurakunta 1 0 0 1 Haapaveden seurakunta 1 0 0 1 Haukiputaan seurakunta 1 0 0 1 Iin seurakunta 1 0 0 1 Kalajoen seurakunta 2 0 0 2 Karjasillan seurakunta 1 0 0 1 Kaustisen ja Ullavan seurakunta 1 0 0 1 Kemin seurakunta 1 0 0 1 Kempeleen seurakunta 1 0 0 1 Kittilän seurakunta 1 0 0 1 Kuusamon seurakunta 1 0 0 1 Kärsämäen seurakunta 1 0 0 1 Lohtajan seurakunta 1 0 0 1 Lumijoen seurakunta 1 0 0 1 Muonion seurakunta 1 0 0 1 Nivalan seurakunta 3 0 1 4 Oulaisten seurakunta 2 0 0 2 Oulujoen seurakunta 1 0 1 2 Oulunsalon seurakunta 0 1 1 2 Pellon seurakunta 1 0 0 1 Perhon seurakunta 1 0 0 1 Raahen seurakunta 1 0 0 1 Rovaniemen seurakunta 7 0 2 9 Sievin seurakunta 1 0 0 1 Siikalatvan seurakunta 2 0 0 2 Taivalkosken seurakunta 1 0 1 2 Tervolan seurakunta 1 0 0 1 Toholammin seurakunta 0 0 1 1 Tornion seurakunta 1 0 0 1 Tuiran seurakunta 3 0 0 3 Työskentelen vain SRK:n rippikouluissa 0 3 0 3 Vetelin seurakunta 1 0 0 1 Ylitornion seurakunta 3 0 0 3 Ylivieskan seurakunta 1 0 0 1 Yhteensä 46 4 7 57 Taulukko 4. Ristiintaulukointi: vastaajan seurakunta ja missä vastaaja tekee rippikoulutyötä 3
Yhtenä taustatietona vastaajilta kysyttiin osallistumisesta Nuori Kirkko ry:n (ent. Nuorten keskus) järjestämään Pilvipedagogiikkaa rippikouluun koulutukseen. Koulutus on kirkon koulutuskalenterista löytyvä täydentävä koulutus, jota on järjestetty viime vuosien aikana valtakunnallisesti. Vastaajista kuitenkin vain 6 (10,5 %) ilmoitti osallistuneensa koulutukseen (Taulukko 5). Suhteellinen osuus kyselyyn vastanneista Pilvipedagogiikkaa rippikouluun koulutukseen osallistuneista henkilöistä on kuitenkin suurempi tällä toisella kyselykierroksella, sillä kesällä toteutettuun ensimmäiseen kyselyyn vastanneista vain 8,6% oli osallistunut kyseiseen koulutukseen. Frekvenssi % % vastanneista Osallistuminen Olen 6 10,3 10,5 Pilvipedagogiikkaa rippikouluun - osallistunut En ole 51 87,9 89,5 koulutukseen osallistunut Kokonaismäärä 57 98,3 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1,7 58 100,0 Taulukko 5. Osallistuminen Pilvipedagogiikkaa rippikouluun kurssille Kyselylomake koostui tässä kappaleessa kuvatuista taustatietokysymyksistä, 5-portaisesta Likert-asteikkoon pohjautuvista kysymyksistä kahden (2) eri otsikon alla, ja kahdesta (2) avoimesta kysymyksestä. Avointen kysymysten kohdalla valmiiksi annetut vastausvaihtoehdot eivät olisi tuottanut tarpeeksi kattavaa tietoa halutuista aiheista, joten avoin vastausmahdollisuus nähtiin hyväksi vaihtoehdoksi saada aiheesta tarvittavaa tietoa riittävän laajasti. Kyselyn lopussa oli lisäksi mahdollisuus vapaalle sanalle. Mielikuvia sähköisten mahdollisuuksien käytöstä selvitettiin muiden kysymysten ohessa kysymyspatteristolla, jonka kautta haluttiin saada tietoa vastaajan omasta arjessa tapahtuvasta sähköisten viestintävälineiden käytöstä. Tämän kysymyspatteriston laadinnassa käytettiin soveltuvin osin hyväksi Matikaisen ja Villin tutkimusta Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa 2. Kysymykset, jotka pohjautuivat tähän aiemmin tehtyyn tutkimukseen, koettiin kuitenkin joiltain osin hankalina, kuten seuraava palaute asian selvittää: Kysymyspatterin 3 kysymykset hankalasti muotoiltu. ei helppoa vastata eikä vastaukset siten välttämättä täysin totuudenmukaisia. 2 Matikainen, Janne ja Mikko Villi. 2013. Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa. Helsinki: Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. http://blogs.helsinki.fi/crccentre/files/2013/12/mobiilit_mediasisallot_web.pdf. Luettu 7.7.2017. 4
Raportissa avoimet vastaukset on luokiteltu vastauksista muodostettuihin kategorioihin. Kaikki vastaukset on huomioitu, mutta vain osa vastauksista on kirjoitettu raporttiin esimerkeiksi eri kategorioista. Vastaukset ovat raportissa sellaisessa muodossa kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet. Kysely on toteutettu lähettämällä sähköposti Oulun hiippakunnan alueen ja SRK:n työntekijöille. Kyselyssä näkyy automaattisena toimintona vastaajien sähköpostiosoitteet, mutta sähköpostitiedot ilmoittava sarake on poistettu siinä vaiheessa, kun kyselyaineistoa on alettu käsitellä. 5
SÄHKÖISET TYÖSKENTELYMAHDOLLISUUDET RIPPIKOULUSSA Kyselylomakkeessa otsikon alla oli 10 kysymystä, jotka liittyivät sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöön rippikoulussa. Vastausvaihtoehtoja oli viisi (5): 1= Kyllä, tämä on tarkoitus 2= Kyllä, mahdollisuuksien mukaan 3= Meillä ei ole sellaiselle resursseja 4= Ei 5= En osaa sanoa Kaikissa kysymyksissä suurin vastaajajoukko muodostui vastauksesta 2= Kyllä, mahdollisuuksien mukaan. Tämä antaa käsityksen siitä, että sähköiset mahdollisuudet osana rippikoulun toteutusta ovat rippikoulutyötä tekevien mielessä, eikä välttämättä ole itsestä kiinni voiko sähköisiä työskentelyvälineitä kulloinkin käyttää. Alla eritellään kaikki 10 kysymystä. Soveltuvin osin kysymyksien käsittelystä on viitattu lyhyesti kyselylomakkeeseen sisältyneiden muiden kysymysten vastauksiin. 1. Käytän rippikoulutyössä sähköisiä mahdollisuuksia Käytän rippikoulutyössä sähköisiä työskentelymahdollisuuksia Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % 1 7 12,1 2 35 60,3 3 5 8,6 4 9 15,5 5 2 3,4 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 6. Sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttö rippikoulussa Noin 72% vastaajista ilmoitti käyttävänsä sähköisiä työskentelymahdollisuuksia ainakin mahdollisuuksien mukaan (vastaukset 1 ja 2). Pieni vastaajajoukko (8,6%) ilmoitti, ettei sellaiseen ole resursseja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi hyvin pienen seurakunnan työntekijöitä, joilla on useampi työala vastuulla ja sen myötä mahdollisesti tunne siitä, että on jatkuvasti liian vähän aikaa käytettävissä yhtä työalaa kohden. 6
2. Sähköisiä työskentelymahdollisuuksia mietittäessä otan huomioon rippikouluryhmään kuuluvien nuorten toiveet/ajatukset Sähköisiä työskentelymahdollisuuksia mietittäessä otan huomioon rippikouluryhmään kuuluvien nuorten toiveet/ajatukset Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % % vastanneista 1 10 17,2 17,5 2 32 55,2 56,1 3 3 5,2 5,3 4 8 13,8 14,0 5 4 6,9 7,0 Kokonaismäärä 57 98,3 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1,7 58 100,0 Taulukko 7. Rippikouluryhmään kuuluvien nuorten toiveiden ja ajatusten huomioonotto Vastaajista lähes 3/4 ilmoitti ottavansa nuorten toiveet ja ajatukset huomioon ainakin mahdollisuuksien mukaan (vastaukset 1 ja 2). Pieni joukko vastaajia ilmoitti, ettei näin ole tapana toimia, ja vain yksittäiset vastaajat ovat vastanneet, ettei siihen ole resursseja. 3. Työntekijöiden tulee olla mukana rippikouluryhmän työskentelyyn liittyvissä sosiaalisessa mediassa tapahtuvissa keskusteluryhmissä, esimerkiksi isosryhmien omat WhatsApp-ryhmät. Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Työntekijöiden tulee olla mukana 1 16 27,6 rippikouluryhmän työskentelyyn 2 25 43,1 liittyvissä sosiaalisessa mediassa 3 2 3,4 tapahtuvissa keskusteluryhmissä, 4 5 8,6 esimerkiksi isosryhmien omat 5 10 17,2 WhatsApp-ryhmät. Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 8. Työntekijöiden mukanaolo sosiaalisen median keskusteluryhmissä Suuri osa vastaajista (70,7%) koki tärkeäksi olla mukana rippikouluryhmän työskentelyyn liittyvissä sosiaalisen median keskusteluryhmissä ainakin mahdollisuuksien mukaan (vastaukset 1 ja 2). Huoli esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kävi ilmi muutamien vastaajien avoimissa vastauksissa, ja nuo avoimet vastaukset antavat mahdollisesti hyvää taustoitusta tämän kysymyksen vastauksien kohdentumiselle pääosin vastausvaihtoehtoihin 1 tai 2. 7
4. Annan nuorille (isoset/rippikoululaiset) mahdollisuuden käyttää heidän omaa verkkoon liittyvää osaamista osana rippikoulun toteuttamista (esim. bloggaus/vloggaus/valokuvaus) Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Annan nuorille (isoset/rippikoululaiset) 1 5 8,6 mahdollisuuden käyttää heidän omaa verkkoon 2 29 50,0 liittyvää osaamista osana rippikoulun 3 3 5,2 toteuttamista (esim. 4 13 22,4 bloggaus/vloggaus/valokuvaus) 5 8 13,8 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 9. Nuorten mahdollisuudet käyttää heidän omaa verkkoon liittyvää osaamista rippikoulussa Hieman yli puolet vastaajista pyrki ainakin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään nuorten omaa verkkotyöskentelyyn liittyvää osaamista rippikoulun toteuttamisessa (vastaukset 1 ja 2). Samalla noin viidennes (22,4 %) ilmoitti, että ei hyödynnä mahdollisuutta lainkaan. Prosenttiosuuksia on mielenkiintoista pohtia enemmän yhdessä kysymyksen 9 kanssa. 5. Pyrin pysymään ajan tasalla nuorten suosiossa olevista sähköisistä työskentelymahdollisuuksista Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Pyrin pysymään ajan tasalla nuorten 1 10 17,2 suosiossa olevista sähköisistä 2 36 62,1 työskentelymahdollisuuksista 3 3 5,2 4 4 6,9 5 5 8,6 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 10. Ajan tasalla pysyminen nuorten suosiossa olevista sähköisistä työskentelymahdollisuuksista Lähes 4/5 vastaajista pyrki pitämään itsensä ajan tasalla nuorten käyttämistä sähköisistä työskentelymahdollisuuksista ainakin mahdollisuuksien mukaan (vastaukset 1 ja 2). Vain yksitäiset vastaajat ovat ilmoittaneet, ettei siihen ole resursseja, tai jostain muusta syystä näin ei tapahdu. 6. Sähköisiä työskentelymahdollisuuksia mietittäessä valitsen käytettäväksi ensisijaisesti niitä vaihtoehtoja, jotka ovat minulle ennestään tuttuja Sähköisiä työskentelymahdollisuuksia mietittäessä valitsen käytettäväksi ensisijaisesti niitä vaihtoehtoja, jotka ovat minulle ennestään tuttuja Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % % vastanneista 1 15 25,9 26,3 2 33 56,9 57,9 3 0 0 0 4 6 10,3 10,5 5 3 5,2 5,3 Kokonaismäärä 57 98,3 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1,7 58 100,0 Taulukko 11. Sähköisistä työskentelymahdollisuuksista valitsen käytettäväksi ensisijaisesti ennestään tuttuja vaihtoehtoja 8
Vastaajista 26,3% ilmoitti käyttävänsä ensisijaisesti sellaisia sähköisiä työskentelymahdollisuuksia, jotka ovat tuttuja vastaajille itselleen ja 57,9% pyrkii samaan mahdollisuuksien mukaan. Samalla koska lähes 4/5 vastaajista on ilmoittanut pyrkivänsä pitämään itsensä ajan tasalla nuorten käyttämistä sähköisistä mahdollisuuksista (kts. kysymys 5), suurin osa vastaajista on saattanut ymmärtää kysymyksen 6 tarkoittavan, että sen jälkeen, kun on tarkoituksellisesti tutustunut nuorten käyttämiin sähköisiin työskentelymahdollisuuksiin ja pitänyt itseään jatkuvasti ajan tasalla nuorten suosimista uusista sovelluksista, niistä tulee ennestään tuttuja. Kysymys on täten alun perin muotoiltu hieman virheellisesti. Kysymyksellä haettiin tilannetta, jossa työntekijä käyttäisi ensisijaisena sähköisenä välineenään esimerkiksi Facebookia huolimatta siitä, mitä nuoret olisivat asiasta mieltä ja kuinka paljon nuoret itse käyttäisivät kyseistä sovellusta osana arkeaan. Vastausten perusteella on kuitenkin hyvin vaikea ajatella, että suuri osa vastaajista olisi ymmärtänyt kysymyksen ennakkoon tarkoitetulla tavalla. 7. Olen valmis opettelemaan uusien sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöä rippikoulun vuoksi Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Olen valmis opettelemaan uusien sähköisten 1 24 41,4 työskentelymahdollisuuksien käyttöä 2 29 50,0 rippikoulun vuoksi 3 0 0 4 3 5,2 5 2 3,4 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 12. Valmis opetella uusien sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöä rippikoulun vuoksi Yksittäisiä vastauksia lukuun ottamatta lähes kaikki vastaajat (91,4%) ovat vastausten perusteella valmiita opettelemaan sähköisten työskentelymahdollisuuksien hyödyntämistä osana rippikoulun toteuttamista ainakin mahdollisuuksien mukaan (vastaukset 1 ja 2). Avointen vastausten perusteella sähköiset mahdollisuudet ovat vielä monille vieraita ja sen myötä vähässä käytössä, tai eivät vielä käytössä ollenkaan. Vastaukset tähän kysymykseen antavat kuitenkin selvän viitteen innostuksesta sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. 9
8. Rohkaisen isosia käyttämään sähköisiä työskentelymahdollisuuksia osana isosen työnkuvaa Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Rohkaisen isosia käyttämään sähköisiä 1 16 27,6 työskentelymahdollisuuksia osana isosen 2 25 43,1 työnkuvaa 3 2 3,4 4 7 12,1 5 8 13,8 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 13. Isosten rohkaisu sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöön Vastaajista noin 70% ilmoitti ainakin mahdollisuuksien mukaan rohkaisevansa isosia sähköisten työskentelyvälineiden käytössä (vastaukset 1 ja 2). Isoset edustavat usein rippikouluryhmän eniten perinteitä kunnioittavaa joukkoa peilaamalla omaa rippikoulukokemustaan isosena toimimiseen. Sen myötä isosten rohkaisemisen merkitys korostuu erityisesti sellaisten asioiden edessä, joita isonen ei ole kohdannut vielä rippikoululaisena ollessaan. Yksi tällainen asia voi olla sähköiset työskentelymahdollisuudet osana rippikoulukokonaisuutta. 9. Tarkoitus on kantaa vastuu sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytöstä itse ja/tai muiden työntekijöiden kanssa (tässä työntekijöillä ei tarkoiteta isosia) Tarkoitus on kantaa vastuu sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytöstä itse ja/tai muiden työntekijöiden kanssa Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % % vastanneista 1 14 24,1 24,6 2 26 44,8 45,6 3 4 6,9 7,0 4 2 3,4 3,5 5 11 19,0 19,3 Kokonaismäärä 57 98,3 100,0 Puuttuvat vastaukset 1 1,7 58 100,0 Taulukko 14. Vastuu sähköisistä työskentelymahdollisuuksista on ensisijaisesti itsellä/kaikilla työntekijöillä Vastauksen 1 tai 2 antoi noin 70% vastaajista. Kysymykset 8, 9 ja 10 eivät sulje toisiaan pois, mutta on silti mielenkiintoista pohtia miksi vastuu sähköisistä työskentelymahdollisuuksista halutaan näiden tulosten mukaan pitää yhtä selvästi työntekijöillä kuin isosilla ja rippikoululaisilla sen sijaan, että vastuuta sähköisten mahdollisuuksien käytöstä annettaisiin selvemmin isosille ja/tai rippikoululaisille. Tässä on hyvä huomioida myös vastausten jakautuminen kysymyksessä 4, jossa tiedusteltiin missä määrin nuorille annetaan mahdollisuuksia käyttää rippikoulussa heidän omaa verkossa työskentelyyn liittyvää osaamistaan rippikoulussa. Onko taustalla ehkä pelkoja niistä 10
vastaajien kirjoittamista haasteista, joita seuraavassa kappaleessa, Haasteet sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytössä, esitellään? Uusi rippikoulusuunnitelma kannustaa ottamaan nuoria mukaan rippikoulun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin 3. Sähköiset työskentely-ympäristöt olisivat tämän toteuttamiselle hyvä mahdollisuus. 10. Rohkaisen rippikoululaisia käyttämään sähköisiä työskentelymahdollisuuksia osana rippikoulun suorittamista Vastausvaihtoehdot Frekvenssi % Rohkaisen rippikoululaisia käyttämään 1 9 15,5 sähköisiä työskentelymahdollisuuksia osana 2 32 55,2 rippikoulun suorittamista 3 2 3,4 4 6 10,3 5 9 15,5 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 15. Rippikoululaisten rohkaisu sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöön Kysymyksien 8 ja 9 kanssa samansuuntaisesti noin 70% vastaajista ilmoitti ainakin pyrkivänsä rohkaisemaan rippikoululaisia sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytössä (vastaukset 1 ja 2). Avointen vastausten perusteella esimerkiksi ennakko- ja korvaavien tehtävien tekeminen sähköisten mahdollisuuksien avulla koettiin hyödylliseksi tavaksi toimia, joten yksilötyöskentelyn osalta ja intensiivijaksoa edeltävällä tai sen jälkeisellä ajalla sähköiset mahdollisuudet koetaan kenties jo nykyisellään olevan hyviä ja toimivia ratkaisuja. Muun muassa siihen tälläkin kysymyksellä viitataankin. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä lukea vielä kysymykseen 9 liittyvä pohdinta. 3 Suuri ihme, rippikoulusuunnitelma 2017. 11
HAASTEET SÄHKÖISTEN TYÖSKENTELYMAHDOLLISUUKSIEN KÄYTÖSSÄ avoin kysymys Mitä uhkakuvia tai haasteita olet kohdannut käyttäessäsi rippikoulun toteutuksessa erilaisia sähköisiä työskentelymahdollisuuksia? Voit myös kirjoittaa uhkakuvista ja haasteista, joita et ole kohdannut rippikoulua toteutettaessa, mutta jotka olet kuitenkin miettinyt. Kysymykseen vastasi 43 henkilöä. Vastaukset olivat hyvin vaihtelevia sisällöltään. Osa vastauksista sisälsi monia eri näkökulmia asiaan liittyen, mutta mukana oli myös hyvin lyhyitä yhden lauseen mittaisia vastauksia. Vain harvoista vastauksista pystyi päättelemään, olivatko ne kuvausta omakohtaisesta kokemuksesta, vai omaa pohdintaa mahdollisista haasteista ilman liittymäpintaa vastaajan todellisen elämän kokemuksiin. Vastauksista muodostettiin 5 varsinaista kategoriaa: 1. Haasteena puutteet osaamisessa ja/tai välineistössä 2. Haasteena kiusaaminen sosiaalisessa mediassa ja sosiaalisen median ryhmien valvontaan liittyvät kysymykset 3. Haasteena sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen vääriin tarkoituksiin 4. Haasteena sähköiset mahdollisuudet ilman vaihtoehtoisia tapoja työskennellä 5. Haasteena kasvotusten tapahtuvan kontaktin väheneminen Lisäksi muodostettiin kuudes kategoria, joka on ns. kaatoluokka. Siitä löytyvät en osaa sanoa tyyliset vastaukset ja hyvin yleiset pohdintavastaukset, joille ei ollut paikkaa muissa kategorioissa. Osa vastauksista on pilkottu useaan kategoriaan sen mukaan, mihin vastauksen osat parhaiten liittyvät. 1. Haasteena puutteet osaamisessa ja/tai välineistössä Puutteista seurakunnan välineistössä ja/tai sähköisten mahdollisuuksien käytön osaamisessa kirjoitettiin 13 vastauksessa. Näistä seitsemässä (7) vastauksessa mainittiin huonoista nettiyhteyksistä, joka oli ongelmana useimmiten leirikeskuksissa, kuten seuraavassa vastauksessa: Digitalisaatio ei ole ajantasalla, yhteydet leirikeskuskuksessa heikot. 12
Käytettävissä oleva laitteisto nousi esille niin seurakunnan kuin nuorten omistamien laitteiden osalta. Seurakunnan näkökulma nousi esille seuraavassa vastauksessa: Haasteina ovat pienessä ja köyhässä seurakunnassa muun muassa laitteiden hankkiminen--. Näkökulma nuorten käytössä olevasta laitteistosta näkyy esimerkiksi seuraavassa vastauksessa: -- Nuorten eritasoiset lähtökohdat. Kaikilla ei välttämättä ole älypuhelinta--. Myös oma osaaminen mietitytti, kuten seuraavat kaksi (2) vastausta antavat ymmärtää: Oma osaaminen on ainoa rajoittava tekijä --mahdollisuus ajankäytöllisesti opetella niiden käyttäminen ja se, että nykynuoret tuntuvat monesti olevan paljon edellä vanhempia työntekijöitä digitalisaation käytössä. 2. Haasteena kiusaaminen sosiaalisessa mediassa ja sosiaalisen median ryhmien valvontaan liittyvät kysymykset 10 vastauksessa pohdittiin kiusaamista ja huonoa käytöstä sosiaalisessa mediassa. Lyhimmillään vastaus sisälsi vain toteamuksen aiheesta, kuten vastauksessa Kiusaaminen netin välityksellä. Laajemmissa vastauksissa mietittiin kuinka löytää aikaa valvoa yhteisiä sosiaalisen median ryhmiä, esimerkiksi seuraava vastaus: --Haasteena pidän sitä, että mikäli sosiaalinen media on käytössä, myös vetäjillä on aikaa moderoinnille ja osallistumiselle, eivätkä nuoret jää vain keskenään someen pyörimään ja organisoitumaan. Lisäksi vastauksista kävi ilmi huoli siitä, etteivät nuoret välttämättä ymmärrä mitä sosiaalisessa mediassa on soveliasta julkaista ja mitä ei, kuten seuraavassa vastauksessa todetaan: --Myös nuoret julkaisevat epäsopivaa materiaalia ja tämä on syytä ennakoida työskentelyissä 3. Haasteena sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen vääriin tarkoituksiin Kahdeksassa (8) vastauksessa mietittiin mahdollisuutta, että nuoret käyttävät mobiililaitteita toisin kuin on ohjeistettu. Asiaa pohdittiin esimerkiksi seuraavasti: Uhkana näen oppilaiden menevän sellaisille sivuille, jotka eivät palvele opetusta. Näkökulmaksi otettiin myös mahdollinen hankaluus keskittyä olennaiseen, mikäli älylaite on osa tehtävän suorittamista, esimerkiksi seuraavassa kommentissa: Olen miettinyt, kuinka nuoret keskittyvät kännykän avulla tapahtuvaan oppimisessa vain annettuun tehtävään. Hyvän huomion antoi vastaaja, joka pohti ongelmien olevan seurausta laadukkaan ja rippikouluun sopivan nettiaineiston puuttumisesta: Uhkakuvana pidän sitä, että laadukasta, 13
rippikouluun sopivaa nettiaineistoa ei ole riittävästi saatavilla, jolloin rippikoululaiset mieltävät sähköisten välineiden käytön lähinnä lupana surffailla ja laistaa varsinaisten rippikoulun aiheiden työstämisestä. 4. Haasteena sähköiset mahdollisuudet ilman vaihtoehtoisia tapoja työskennellä Tähän kategoriaan sijoitettiin seitsemässä (7) vastausta, jotka olivat luonteeltaan hyvin erilaisia, mutta joita yhdisti huoli siitä, että ilman mobiiliteknologiaa ei osata kohta toimia lainkaan. Selkein asiaa kuvaava vastaus oli seuraava: Hyvä se on vielä osata tarttua kirjaankin, esim. virsikirja, Raamattu. Jotain menetetään, jos kaikki asiat vain selataan puhelimelta. Toisaalta vastauksista ilmeni, ettei sähköisiin mahdollisuuksiin suhtauduta välttämättä uhkana, kuten kaksi seuraavaa vastausta osoittavat: Omat kännykät olisi hyvä pitää jossakin määrin tauolla rippikoulussa, seurakunnan hankkimat tabletit olisi hyvä olla työvälineenä. ; Nuoret käyttävät sähköisiä työskentelymahdollisuuksia ja erityisesti somea niin paljon vapaaajallaankin, että tahtoisin tarjota myös mahdollisuuden olla ilman. Tasapainon löytäminen on siis vaikeaa. Kaikissa tapauksissa sähköisiä mahdollisuuksia ei välttämättä oltu käytetty vielä hyödyksi juuri ollenkaan, ja samalla mietitytti syrjäyttääkö uusi teknologia kaiken entisen. Seuraava vastaus antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, kuinka sähköiselle työskentelylle halutaan antaa mahdollisuus: Olen tähän mennessä käyttänyt sähköisiä opetusmenetelmiä mitättömän vähän. Yhtenä syynä tähän(ja kysyttynä uhkakuvana) näen nuorten tarpeettoman ja määrällisesti aivan käsiin räjähtävän kännyköiden käytön ja näytön tuijottamisen. Tällä en tarkoita mitätöidä sähköisten työskentelymahdollisuuksien hyötyjä.-- 5. Haasteena kasvotusten tapahtuvan kontaktin väheneminen Viidessä (5) vastauksessa painotettiin kasvotusten tapahtuvan kohtaamisen merkitystä, ja sen myötä vastauksissa heijastui huoli sähköisten mahdollisuuksien vaikutuksesta asiaan. Seuraavat kaksi (2) vastausta kuvaavat huolta osuvasti: --koen myös, että rippikoulu voisi olla paikka jossa keskitytään vuorovaikutukseen muiden kanssa ja pidetään ns taukoa älyvälineistä :) --Kohtaaminen tapahtuu parhaiten face to face. Tässä ajassa nuorilla on haaste juuri tässä kohtaamisessa.-- 14
6. Jäljelle jääneiden vastausten kaatoluokka Tähän kaatoluokkaan sijoitettiin kahdeksan (8) vastausta. Niistä neljässä (4) ilmoitettiin, ettei osaa antaa vastausta kysymykseen, koska sähköisiä työskentelymahdollisuuksia ei ole juuri tullut käytettyä, tai koska rippikoulukokemukset ylipäätään ovat niin vähäisiä. Yhdessä vastauksessa ilmoitettiin lyhyesti, ettei mitään uhkaavaa ole vielä sattunut. Kolme jäljelle jäänyttä vastausta antoivat varovaisen myönteisen kuvan sähköisten mahdollisuuksien käytöstä: Rippikoulussa käytettävä opintovälineet ovat vanhentuneita (kalvot yms) En ole vielä juuri hyödyntänyt sähköisiä mahdollisuuksia, mutta olen valmis kokeilemaan. Luulen, että niistä voi olla hyötyä, jos nuoret innostuvat tätä kautta itse sisällöstä. Sisältö ei saa kärsiä sähköisten välineiden takia. En näe erillisiä uhkakuvia siitä, että sähköisiä keinoja käytetään. Ne ovat olemassa joka tapauksessa ja sisältävät uhkia jo olemassaolollaan. Uskon hyötyjen olevan kuitenkin suuremman kuin uhkien. 15
SÄHKÖISTEN TYÖSKENTELYMAHDOLLISUUKSIEN ROOLI OSANA RIPPIKOULUJA avoin kysymys Noin puoli vuotta kestävä rippikoulu koostuu uuden rippikoulusuunnitelman mukaan teemapäivistä, jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan osallistumisesta, intensiivijaksosta ja konfirmaatiosta. Intensiivijaksolla päivät täyttyvät oppi- ja hartaushetkistä, ja monenlaisesta muusta yhteisestä toiminnasta. Kun mietit koko rippikoulukaarta, niin miten ajattelet sähköisten työskentelymahdollisuuksien soveltuvan rippikoulun eri vaiheisiin: Mihin asioihin sähköiset työskentelymahdollisuudet soveltuvat mielestäsi hyvin? Toisaalta, onko joitain asioita, joihin sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttö ei mielestäsi sovi ollenkaan? Kertoisitko syitä mielipiteillesi? Kysymykseen vastasi 41 henkilöä, joista 40 vastasi itse kysymykseen. Tämä yksi vastaus oli vastaajan työalaan liittyvää mielenkiintoista pohdintaa nuorten kanssa tehtävän työn kehittämisestä, mutta sillä ei ollut liittymäpintaa sähköisiin työskentelymahdollisuuksiin, joten vastausta ei huomioida tässä enempää. Vastauksista muodostettiin kolme pääkategoriaa: 1. Ideoita sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytöstä 2. Ajatuksia siitä, mihin sähköiset mahdollisuudet eivät sovellu 3. Sähköistä työskentelyä ei ainakaan vielä koeta todelliseksi mahdollisuudeksi Ensimmäinen kategoria oli suurin. Siihen kuuluvat vastaukset sisälsivät ajatuksia sähköisten työskentelymahdollisuuksien hyödyntämisestä. Tämä kategoria oli tarpeellista jakaa vielä edelleen pienempiin alakategorioihin. Kaksi muuta pääkategoriaa sisälsivät pohdintaa siitä, mihin käyttöön sähköiset mahdollisuudet eivät vastaajan mielestä sovi lainkaan, sekä ajatuksia siitä, ettei sähköisten mahdollisuuksien käyttöön olla vielä valmiita. Nämä kaksi kategoriaa olivat huomattavasti ensimmäistä pienempiä kategorioita. Yksittäiset vastaukset saattoivat sisältää eri kategorioihin liittyviä ajatuksia, jolloin vastaukset pilkottiin pienempiin osiin ja osat sijoitettiin aiheita vastaaviin kategorioihin. Vastaukset olivat sisällöltään hyvin erilaisia. Lyhimmillään ne olivat vain muutaman sanan mittaisia luetteloita omista näkemyksistä. Laajimmat vastaukset sisälsivät monia eri näkökulmia tarjoavia huomioita. Itse kysymykseen liittyvä pitkähkö selitysteksti näkyi joissain vastauksissa sillä tavoin, että vastaus oli 16
saatettu poimia suoraan kysymystä edeltävästä rippikoulukaaren kuvauksesta samalla kun oma pohdinta ja selitys vastaukselle saattoivat puuttua kokonaan. 1. Ideoita sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytöstä Tämä kategoria on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: (1) oppiminen rippikoulussa (2) Rippikouluun liittyvä viestintä/tiedottaminen/ilmoittautuminen (1) Oppiminen rippikoulussa Rippikoulun oppihetket 22 vastauksessa oli mainintoja sähköisten työskentelymahdollisuuksien sopivuudesta rippikoulun oppihetkiin. Näistä 13 vastauksessa ei avattu tarkemmin sähköisten mahdollisuuksien käyttöä osana oppihetkeä. Seuraava vastaus on hyvä kuvaus positiivisesti asiaan suhtautuvan vastaajan vastauksesta, jossa ei selviä tarkempaa tietoa sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä: Oppituntien ja hartaushetkien, ryhmätoiminnan ja käytännössä lähes kaiken toiminnan toteuttamisessa on mahdollista käyttää sähköisiä menetelmiä, jos työntekijä sen kokee hyväksi ja luontevaksi. Ne yhdeksän (9) vastausta, joissa kerrottiin tarkemmin sähköisten työskentelymahdollisuuksien hyödyntämisestä opetuksessa, olivat sisällöltään hyvin erilaisia, ja asian tärkeyden vuoksi ne kaikki on hyvä esitellä. Vastausten keskeiset kohdat on alleviivattu: Tiedon hakuun sopivat erinomaisesti lähetysaiheeseen digitaaliset kuvat sopivat hyvin. Mahdollisuuksien mukaan --Opetuksessa voidaan vähintään hakea tietoa puhelimilla mm. raamattuhakuja. Sovelluksia voi käyttää leikkimielisiin kisoihin.-- Viime kesänä toteutin lähes koko rippikoulun intensiivijakson opetuksen IPadin kautta pilviympäristössä. -- Vaikka se sisällöllisesti oli pitkälti vanhan siirtämistä uuteen välineeseen, niin rippikoululaisten halukkuus ja valmiudet toimia digiympäristössä yllättivät. Nuoret olivat selvästi paremmin mukana opetuksessa tällä tavoin toteutettuna. Iso etu oli välittömän palautteen antamisen mahdollisuus erilaisiin tehtäviin. IPad välineenä oikeastaan edellyttää vuorovaikutteisuutta. Tehtävä - palautus - palaute - mahdollinen jatkokysymys toimii 17
henkilökohtaisemmalla tasolla. Tämä antanee mahdollisuuden rippikoulun uuteen tulemiseen nuorille tutussa toimintaympäristössä. Mielestäni on hyviä opetusohjelmia ulkoläksyjen muistamiseen tms, mielestäni nuorisotyöntekijöiden on hyvä ottaa esille erilaiset sovellukset ja käyttää niitä työssään.-- Olen käyttänyt niitä päivänfiiliksiä kokoavissa työskentelyissä-- Musiikin osalta erilaiset ääninäytteen ja musiikkimateriaalit esim. videot olisi helposti toteutettavissa esim. YouTubesta videotykin avustuksella. --hyviä juttuja on sellaiset joissa voi nimettömänä ottaa kantaa arkoihin tai vaikeisiin asioihin. Tiedon keruu ja näytille asettaminen onnistuu helposti. Mahdollisuudet toteuttaa asioita monipuolistuu (kuvat, äänet, videot).-- Erilaisten aihekokonaisuuksien opiskelussa tabletit ja some voisivat ehkä hallitusti käytettyinä toimia. -- Teemakokonaisuuksien opintopiirimäisessä käsittelyssä ja myös "hiljaisessa" työskentelyssä sähköiset menetelmät voisivat varmaan toimia parhaiten Rippikoulun etukäteisjakso Kahdeksassa (8) vastauksessa kuvattiin sähköisten mahdollisuuksien sopivuutta rippikoulun etukäteisjaksoon liittyviin tapahtumiin. Näistä neljässä (4) vastauksessa kerrottiin sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä ennakkotehtävissä tai korvaavissa tehtävissä, kuten seuraavassa vastauksessa: --poissaoloja korvaavia tehtäviä on aika toimivaa teettää kännykällä.. Kolmessa (3) vastauksessa mainittiin uudessa rippikoulusuunnitelmassa kirjatut teemapäivät hyviksi tilanteiksi käyttää sähköisiä mahdollisuuksia, mutta kummassakaan vastauksessa asiaa ei avattu tarkemmin. Kahdessa (2) vastauksessa pohdittiin vielä sähköisen rippikoulukortin mahdollisuuksia, ja sähköinen rippikoulukortti mainittiin myös yhdessä vastauksessa kyselylomakkeen vapaa sana -osiossa, vaikka uusin rippikoulusuunnitelma Suuri ihme 4 ei enää varsinaisesti kannusta käyttämään leimakorttia tai muita kontrolloinnin välineitä, kuten suunnitelmassa on kirjoitettu. 4 Suuri ihme, rippikoulusuunnitelma 2017. 18
Rippikoulun hartaus- ja jumalanpalveluselämä Kuudessa (6) vastauksessa mainittiin sähköisten mahdollisuuksien käytöstä rippikoulun hartaus- ja jumalanpalveluselämässä. Näistä kolmessa (3) vastauksessa asiasta ei kerrottu muuta kuin että sähköisten mahdollisuuksien käyttö on mahdollista, tai on mainittu vain yhdellä sanalla Mobikirkko. Yksi vastaaja mainitsi virret: --Virret olisi mahdollista etsiä puhelimella, mutta Virsikirjojakin on vielä olemassa. Lisäksi kaksi vastaajaa ovat ikään kuin huomaamattaan hyvin innovatiivisia seuraavilla vastauksillaan: --jättäisin hartauksista ja jumalanpalveluksista pois lukuun ottamatta dataprojektorilla näytettäviä kuvia tai videomateriaalia. ; Mielestäni hartauselämään on vaikea liittää sähköisiä työskentelymahdollisuuksia musiikin soittamista tai kuvien näyttämistä lukuunottamatta. Kuitenkin juuri kuvat, jonkun välineen kautta toistettu musiikki ja videot voivat olla pohjana hienosti toteutetussa hartaushetkessä! J (2) Rippikouluun liittyvä viestintä/tiedottaminen/ilmoittautuminen Viestintä rippikoululaisten/isosten kanssa Seitsemässä (7) vastauksessa kirjoitettiin yhteydenpidosta rippikoululaisten ja/tai isosten kanssa. Niistä kahdessa (2) asiaa ei selitetty sen enempää ja yhdessä pohdittiin hyvin lyhyesti WhatsApp-ryhmän mahdollisuuksia info- ja kysymyskanavana. Yksi vastaaja kertoi aiempaa helpommasta mahdollisuudesta olla yhteyksissä niin nuoriin kuin nuorten koteihin: Yhteydenpito on helpottunut huomattavasti sekä nuorten että heidän kotien kanssa.-- Tutustumisnäkökulma otettiin esille myös: Nuorten tutustuminen käynnistyy somen kautta ennen leiriä. Se vaikuttaa nostattavan tunnelmia valmiiksi ja useimpien kohdalla pienentää jännitystä tulla leirille. Isoset voivat pitää huolta omasta ryhmästään esim. whatsappin kautta. -- Leirin jälkitapaamiset on helppo järjestää some-rinkien avulla. Kaksi (2) vastaajaa pohti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen säilymistä myös rippikoulun jälkeen: Facebook- tms. ryhmä voisi olla hyvä ryhmän tiedottamiseen ja yhteydenpitoon rippikoulun aikana. Ryhmä pitäisi olla selkeästi moderoitu ja nimetty viralliseksi ryhmäksi. (Tosin Facebook lienee jo menossa pois muodista.) Ryhmälle vois yhteenkuuluvuuden nimissä kehittää oman hashtagin Instagramiin.-- ; 19
Pitkällä aikavälillä esim. instaan otetut kuvat saattavat helpottaa muistoihin palaamista. Konfirmaation jälkeen on kiva katsoa leirin kuvia jne. Sähköiset mahdollisuudet parantavat myös yhteydenpitoa rippikoulun aikana ja jälkeen.-- Viestintä perheen kanssa Kolmessa (3) vastauksessa mainittiin yhteydenpito rippikoululaisen vanhempien/huoltajien kanssa, ja kaikissa maininnoissa annettiin ymmärtää sähköisten mahdollisuuksien helpottaneen yhteydenpitoa, kuten seuraavassa vastauksessa: --Yhteydenpito vanhempian kanssa voi olla joskus helpompaa sähköpostitse/somettamalla. SIlloin asioita voi vanhempi kertoa jäsennellysti ja sopivassa laajuudessa. Viestintä ilman eriteltyä kohdetta Viidessä (5) vastauksessa mainittiin viestintä ilman sen tarkempaa kuvausta siitä, minkälaisesta viestinnästä on kyse. Kaikissa vastauksissa sähköisten mahdollisuuksien nähtiin soveltuvan viestintään hyvin, kuten seuraava vastaus antaa ymmärtää: Kaikenlaiseen viestintään sähköiset jutut sopivat erittäin hyvin. Tiedottaminen 10 vastauksessa mainittiin sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä kaikenlaiseen tiedottamiseen. Neljässä (4) vastauksessa asiaa ei avattu tarkemmin. Yhdessä vastauksessa kerrottiin tiedottamisen tapahtuvan koolle kutsumisena ja toisessa kerrottiin lyhyesti erityisesti tapahtumien ilmoittamisesta. Vain yksi hieman laajempi vastaus annettiin tähän asiaan liittyen: Soveltuvat hyvin mm. sekä rippikoulun, nuorten toiminnan että oman seurakunnan ulkopuolisten nuorten tapahtumien mainostamiseen-- Kolmessa (3) vastauksessa kirjoitettiin sähköisestä ilmoittautumisesta. Kaikki vastaukset olivat sen verran lyhyitä, ettei niistä käynyt ilmi puhutaanko rippikouluun ilmoittautumisesta, vai rippikoulun sisällä mahdollisista ilmoittautumisista esimerkiksi jotakin tiettyä tapahtumaa varten. 20
2. Ajatuksia siitä, mihin sähköiset mahdollisuudet eivät sovellu Yksikään laajaan kysymykseen tullut vastaus ei ollut pohdintaa ainoastaan niistä tilanteista, joihin sähköiset mahdollisuudet eivät sopisi ollenkaan. 10 vastauksessa oli kirjoitettu ajatuksia siitä, mikä voisi olla sähköisten mahdollisuuksien paikka rippikoulussa, ja lisäksi näihin vastauksiin oli kirjoitettu tilanteita, joihin sähköiset mahdollisuudet eivät vastaajan mielestä sovellu. Viisi (5) vastausta oli yleistä pohdintaa siitä, miten rippikoulussa olisi välillä hyvä olla ilman puhelinta, kuten seuraavat kaksi (2) vastausta: mielestäni sähköisiä työskentelymahdollisuuksia ja opetusta ilman sähköistä opiskelua tulee käyttää rinnakkain. Ei pelkästään vain jompaa kumpaa. ; --vempaimeton päiväkin on kuin taivaan lahja leirille! Kahdessa (2) vastauksessa oli kirjoitettu rippikoulun hartauselämästä: Hartaushetkissä ja jumalanpalveluksissa sähköisistä välineistä tuskin on juuri hyötyä. Hartauselämä voisi toimia selkeänä vastapainona ruudulla roikkumiselle.-- ; --Leirijumikset ovat vielä sellainen, missä en mielelläni käyttäisi somea. Kahdessa (2) vastauksessa näkökulmana oli puolestaan luonnossa oleminen: Sitten voidaan harjoitella mitä olisi esim. retki luontoon ilman puhelinta. ; erityisesti intensiivijaksolla mahdollisimman vähän sähköisyyttä, tarjota luonnon rauhassa mahdollisuus kokea Jumalan läsnäolo luomakunnan kautta.-- Kriittisimmässä vastauksessa kerrottiin, että leireillä ei käytetä puhelimia lainkaan: -- Keräämme puhelimet leirin ajaksi pois ja keskitymme oikeaan kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen muilla keinoin. Vastausta ei kuitenkaan välttämättä ole tahallisesti muotoiltu näin jyrkäksi, sillä vastaaja on kuitenkin ilmoittanut käyttävänsä sähköisiä työvälineitä oppihetkissä, vaikka ei ole tarkemmin kuvannut sitä, miten se tapahtuu. 3. Sähköistä työskentelyä ei ainakaan vielä koeta todelliseksi mahdollisuudeksi Tämä kolmas kategoria sisältää kuusi (6) toisistaan poikkeavaa vastausta, joita yhdistää tunne siitä, ettei sähköisiin mahdollisuuksiin olla vielä valmiita. Kaksi (2) lyhyttä vastausta on kuvausta omasta tai oman tiimin vähäisestä perehtyneisyydestä asiaan, kolmannessa vastauksessa pohditaan koulutuksen tärkeyttä, sillä --monet meistä ovat pudonneet enemmän tai vähemmän kärryiltä. Lisäksi yhdessä vastauksessa mietitään ajankäyttöä: 21
Rippikoulussa tavataan nuoret niin harvoin ja aika on niukkaa, joten näiden uusien välineiden käyttöönottoon tuhrautusi vähä käytettävissä oleva aika. Kaksi (2) seuraavaa vastausta toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, etteivät sähköiset mahdollisuudet ole ainakaan vielä realismia kaikkien vastaajien mielestä: Itse kuitenkin vierastan ajatusta esim. sähköisestä keskustelupalstasta. Kirjoitettu keskustelu rajoittaa liikaa lukihäiriöisiä ym sekä voi muodostua aika väkinäiseksi. Sähköisten keskustelujen moderointikaan ei varmasti olisi helppoa. --Konfirmaatio lienee paikka jonne ei XX-seurakunnassa voisi ottaa työvälineeksi (ellei vaikkapa luettaisi tekstejä älylaitteella, mikä olisi täysin turhaa). Valkokankaalle heijastettavat virret ja kuvat olisivat mielestäni mahtava juttu mutta seurakunta ei ole siihen vielä valmis. Sinne voisi laittaa esirukousaiheita sovelluksen kautta jne. Osa kokee, että digitalisaatio romuttaa pyhän tunteen jumalanpalveluksessa. 22
OMA VERKON KÄYTTÖ ARJESSA Ensimmäisellä kyselykierroksella selvitettiin sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöä rippikoulutyössä. Vastausten perusteella sähköisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Oulun hiippakunnan alueen ja SRK:n rippikouluissa on hyvin vaihtelevaa ja sen myötä hyvin paljon työntekijästä riippuvaa. Näin etukäteen ajateltiinkin olevan, mutta tämän etukäteisajatuksen vahvistuttua kyselylomakeaineiston käsittelyn myötä haluttiin seuraavassa kyselyssä paneutua laajemmin sähköisten mahdollisuuksien käyttöön, ja selvittää tarkemmin millä tavoin rippikoulutyötä tekevät henkilöt suhtautuvat sähköisiin mahdollisuuksiin työn ulkopuolella. Avuksi tässä käytettiin soveltuvin osin kyselylomaketta, jolla on vuonna 2012 mitattu suomalaisten verkonkäyttöä 5. Kysymyspatteristo sisälsi 23 kysymystä, jotka kaikki liittyivät sähköisten viestintämahdollisuuksien käyttöön vastaajaan jokapäiväisessä arjessa, eli ei tällä kertaa rippikoulutyöntekijän näkökulmasta. Vastausvaihtoehtoja oli viisi (5): 1= Täysin samaa mieltä 2= Melko samaa mieltä 3= Ei samaa eikä eri mieltä 4= Vain vähän samaa mieltä 5= Ei lainkaan samaa mieltä Vastauksista muodostettiin kolme (3) ryhmää. Ne otsikoitiin seuraavasti: (1) Sähköisten viestintämahdollisuuksien käytöstä innostuneet, mutta yksityisyydestä kiinni pitävät vastaajat (2) Sähköisten viestintämahdollisuuksien käytöstä innostuneet avoimet vastaajat (3) Vastaajat, joille sähköisten viestintämahdollisuuksien käyttö ei ole ensisijainen vaihtoehto arjessa 5 Matikainen, Janne ja Mikko Villi. 2013. Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa. Helsinki: Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. http://blogs.helsinki.fi/crccentre/files/2013/12/mobiilit_mediasisallot_web.pdf. Luettu 7.7.2017. 23
Vastaajat jakaantuivat luokkiin seuraavasti: ryhmä 1 oli suurin, sillä lähes puolet vastaajista (48,3%) sijoittui siihen. Toiseen ryhmään kuului 32,7% vastaajista ja kolmas ryhmä oli pienin (19,0%) (Taulukko 15). Frekvenssi % Ryhmä 1 28 48,3 2 19 32,7 3 11 19,0 Kokonaismäärä 58 100,0 Taulukko 16. Vastaajien jakautuminen sähköisten viestintävälineiden käyttäjäryhmiin SÄHKÖISTEN VIESTINTÄMAHDOLLISUUKSIEN KÄYTÖSTÄ INNOSTUNEET, MUTTA YKSITYISYYDESTÄ KIINNI PITÄVÄT VASTAAJAT Tähän ryhmään kuuluvat vastaajat innostuvat sähköisten mahdollisuuksien käytöstä sitä enemmän, mitä enemmän oppivat verkon käytöstä ja mitä enemmän saavat muilta palautetta, kuten lukijoita tai katselijoita omille verkkoon tuotetuille materiaaleille. Toisaalta, tähän ryhmään kuuluvat vastaajat julkaisevat verkossa asioita mieluiten rajatulle kohderyhmälle, eikä niinkään julkiseen levitykseen kaikkien nähtäväksi. Tähän ryhmään kuuluvat vastaajat ovat kirjoittaneet sähköisistä mahdollisuuksista rippikoulutyössä esimerkiksi seuraavasti: Ilmoittautuminen, yhteydenpito ainakin. Sisällön tuottaminen esim seurakunnan someen. korvaavien tehtävien tekeminen (esim nettijumalanpalvelukset yms). Näihin ainakin istuu mainiosti! säähöiset järjestelmät voivat olla yhtenä oppimisen välineenä mukana mutta - ihmisten fyysisen kohtaamisen kehittäjänä heikko väline -sähköiset toimivat hyvin esim. ilmoittautumisissa, tiedon välittämisessä, tehtävien tekemisessä etänä, leireillä esim. tehdään pienimuotoisia elokuvia elämän eri tilanteista 24
SÄHKÖISTEN VIESTINTÄMAHDOLLISUUKSIEN KÄYTÖSTÄ INNOSTUNEET AVOIMET VASTAAJAT Myös tähän ryhmään kuuluvat vastaajat innostuvat sähköisten mahdollisuuksien käytöstä sitä enemmän, mitä enemmän oppivat verkon käytöstä ja mitä enemmän saavat muilta palautetta verkossa julkaisemastaan materiaalista. Tähän ryhmään kuuluvat vastaajat eroavat ensimmäisestä ryhmästä kuitenkin siten, että mikäli tähän ryhmään kuuluvat vastaajat julkaisevat verkossa materiaalia, se voidaan laittaa nähtäviksi laajemminkin kuin vain rajatulle yleisölle, eli verkon käyttöön suhtaudutaan ensimmäistä ryhmää avoimemmin. Tämän ryhmän vastaajat ovat hyödyntäneet verkossa tietoja ja taitoja, joita eivät välttämättä muuten käyttäisi, ja verkkoa myös käytetään mieluummin kännykällä kuin tietokoneen kautta. Tähän ryhmään kuuluvat vastaajat ovat kirjoittaneet sähköisistä mahdollisuuksista rippikoulutyössä esimerkiksi seuraavasti: Pitkällä aikavälillä esim. instaan otetut kuvat saattavat helpottaa muistoihin palaamista. Konfirmaation jälkeen on kiva katsoa leirin kuvia jne. Sähköiset mahdollisuudet parantavat myös yhteydenpitoa rippikoulun aikana ja jälkeen. Mielestäni hartauselämään on vaikea liittää sähköisiä työskentelymahdollisuuksia musiikin soittamista tai kuvien näyttämistä lukuunottamatta. En ole keksinyt mitä se voisi olla. Yhteydenpito on helpottunut huomattavasti sekä nuorten että heidän kotien kanssa. hyviä juttuja on sellaiset joissa voi nimettömänä ottaa kantaa arkoihin tai vaikeisiin asioihin. Tiedon keruu ja näytille asettaminen onnistuu helposti. Mahdollisuudet toteuttaa asioita monipuolistuu (kuvat, äänet, videot). En osaa nopeasti sanoa kovin konkreettisia asioita. On kuitenkin muistettava miksi sähköisiä juttuja käyttää. Ne eivät ole itsetarkoitus. Ja vempaimeton päiväkin on kuin taivaan lahja leirille! VASTAAJAT, JOILLE SÄHKÖISTEN VIESTINTÄMAHDOLLISUUKSIEN KÄYTTÖ EI OLE ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO ARJESSA Tähän ryhmään kuuluva vastaaja ei välttämättä käytä arjessa sähköisiä viestintävälineitä, tai varjelee yksityisyyttään käyttämissään viestintäkanavissa ja haluaa pysyä niissä hyvin huomaamattomana. Tähän ryhmään kuuluva arvostaa kasvotusten tapahtuvaa kommunikointia sähköisiä mahdollisuuksia enemmän. 25
Ryhmään kuuluvat vastaajat ovat kirjoittaneet sähköisistä mahdollisuuksista rippikoulutyössä esimerkiksi seuraavasti: En ole vielä juuri hyödyntänyt sähköisiä mahdollisuuksia, mutta olen valmis kokeilemaan. Luulen, että niistä voi olla hyötyä, jos nuoret innostuvat tätä kautta itse sisällöstä. Sisältö ei saa kärsiä sähköisten välineiden takia. Mielestäni on hyviä opetusohjelmia ulkoläksyjen muistamiseen tms, mielestäni nuorisotyöntekijöiden on hyvä ottaa esille erilaiset sovellukset ja käyttää niitä työssään. Työssä rippikoululeirillä en käytä mediaa enkä sähköisiä työskentelymahdollisuuksia. Toiset ovat taitavia käyttämään sähköisiä työskentelymahdollisuuksai hyvin rippikoulun osana ja se on tärkeätä. Mielestäni on tärkeätä olla perillä sähköisistä työskentelymahdollisuuksista ja käyttää niitä luontevalla tavalla, mutta toisaalta on arvokasta myös se, että välillä olemme ilman kännykkää. 26
YHTEENVETO Raportti Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen toisesta kyselystä, 10/2017 Toiseen Rippikoulun digitaalinen kehittäminen hankkeen kyselyyn vastasi 58 Oulun hiippakunnan alueen ja SRK:n työntekijää. Vastauksia tuli näin ollen 25 vähemmän kuin hankkeen ensimmäisessä kyselyssä kesällä 2017. Vastauksia tuli toisellakin kyselykierroksella niin seurakuntien työntekijöiltä kuin SRK:ssa työtä tekeviltä, mikä on tärkeä yksityiskohta, sillä hanke on Oulun hiippakunnan ja SRK:n yhteinen. Vastauksien perusteella huomattavan suuri osa vastaajista pyrkii ainakin mahdollisuuksien mukaan käyttämään sähköisiä työskentelyvälineitä rippikoulussa. Samalla vastaajien kirjoittamat haasteet sähköisten työskentelymahdollisuuksien käytössä tuntuvat varsin realistisilta huolilta ja muiltakin osin hyvältä pohdinnalta. Toisaalta vastaajajoukko on voinut olla valikoitunut siinä suhteessa, että kaikista negatiivisimmin sähköisiin työskentelymahdollisuuksiin suhtautuvat työntekijät eivät ole välttämättä vastanneet kyselyyn ollenkaan. Ideat sähköisistä työskentelymahdollisuuksista rippikoulussa ja pohdinnat siitä mihin niillä ei olisi luontevaa paikkaa osana rippikoulun toteuttamista olivat joiltain osin ristiriitaiset. Se selittyy ainakin osittain sillä, että siinä missä toinen työntekijä on saattanut ennakkoluulottomasti kokeilla jotain menetelmää onnistuneesti esimerkiksi rippikoulun hartauselämässä, toisella vastaajalla saattaa olla asiasta huonoja kokemuksia, tai valmiiksi muotoutunut ennakkokäsitys asiasta, jolloin tämä vastaaja ei välttämättä ole tullut ajatelleeksikaan asialle toista näkökulmaa. Todellisuudessa ei varmaan ole yhtään tilannetta, joihin sähköiset mahdollisuudet eivät sopisi ollenkaan, mutta niiden käyttöä joissain tilanteissa, kuten hartaushetkissä, on mietittävä aivan erityisen huolella, että ne palvelisivat tarkoitustaan onnistuneesti. Kysymykset, jotka selvittivät omaa verkon käyttöä arjessa, toimivat välineenä muodostettaessa vastaajista ryhmiä sen perusteella, millä tavoin vastaajat käyttävät sähköisiä viestintävälineitä arjessa. Vastauksista muodostui kolme (3) ryhmää, jotka antavat hyvän taustan kyselylle, vaikka pienen vastaajajoukon seurauksena ne eivät olekaan yleistettävissä koskemaan koko Oulun hiippakunnan alueen ja SRK:n työntekijöitä. Muodostetut ryhmät antavat suuntaviivoja sille, että työntekijöiden omassa arjessa tapahtuva sähköisten mahdollisuuksien käyttö on hyvin yksilöllistä ja voi vaikuttaa merkittävästikin siihen, missä määrin henkilöllä on valmiuksia ja intoa ottaa sähköisiä työskentelyvälineitä käyttöön osaksi rippikoulutyötä. Loppuun vielä yhden vastaajan kommentti rohkaisuksi hankkeen etenemiselle: Hienoa, että rippikoulua pyritään pitämään ajan tasalla, eli siellä, missä nuoretkin ovat 27