Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous
Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen kuntatalouden linjaukset Julkisen talouden suunnitelma, Kuntatalousohjelma Pirkanmaa 2
Talouden fundamentteja
4
BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond 5
Pitkän aikavälin kasvuarvio 1 % Suomen Pankki: Suomen talouskasvu keskimäärin noin yksi prosentti vuosina 2014 2030» Ed. arvio keskimäärin 1½ % v. 2013 2022 6
Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2014, suhteessa BKT:een, % Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy 2015 7
Kestävyysvajearvio jaettuna eri sektoreille, % BKT:sta Valtio Kunnat Yhteensä Velan hoitomenot 0.0 0,7 0,1 0,9 Perusjäämä -1,0 0,5 0,7 0,2 Omaisuustulot 0,7 0,2 0,3 1,2 Tulonsiirrot -0,7 0,4 0,4 0,0 Ikäsidonnaiset menot -1,2 0,7 1,5 1,0 Työeläkerahastot Kestävyysvaje -2,2 2,5 3,1 3,3 Kevät 2015-1.7 3.2 3.2 4.6 Lähde: valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2015 8
Kuntatalouden tila ja näkymiä
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015 2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 28.9.2015) Prosenttia: 2014 2015 2016 2017 2018 2019 BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 1,4 1,3 1,2 Palkkasumman muutos 0,3 0,5 1,5 1,7 2,2 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,1 1,2 1,2 1,7 2,1 Työttömyysaste 8,7 9,6 9,4 9,1 8,7 8,3 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,1 1,1 1,5 1,8 2,0 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,1 1,7 2,1 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,1 1,2 1,7 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos -0,1 0,5 1,4 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 0,6 1,4 1,5 1,2 1,6 1,3 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 8,7 1,0 8,8 0,3 8,6 1,4 Kuntien kustannustason muutos 0,8 0,9 1,3 Useita heikentyneitä arvioita 1,5 1,9 1,5 8,3 1,7 1,4 1,3 2,3 1,8 7,9 1,8 1,8 1,2 2,5 2,0 7,6 1,8 2,0 10
Kuntien verotulot vuosina 2013 2019, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2015 2019 samoina) Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2013 17,97 1,31 1,36 20,64 2014* 18,19 1,47 1,51 21,17 2015** 18,60 1,57 1,61 21,78 2016** 18,69 1,32 1,66 21,67 2017** 19,04 1,35 1,72 22,11 2018** 19,67 1,40 1,79 22,86 2019** 20,43 1,46 1,84 23,73 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 6,7 8,2 7,2 1,3 12,0 11,0 2,2 7,1 6,5 0,5-15,9 2,8 1,9 1,8 3,9 3,3 4,2 3,8 3,8 4,1 3,1 Verotulot yhteensä Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti Osuus yhteisöverosta, % 6,8 19,38 24,5 29,49 2,6 19,74 20,0 35,56 2,9 19,84 20,0 36,87 1) -0,5 19,84 20,0 30,92 2) 2,1 19,84 20,0 30,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 11 3,4 19,84 20,0 30,34 Lähde: Vuodet 2013 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015 3,8 19,84 20,0 30,34
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012 2015. Kaudella 2016 2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa 12 Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012 2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 15.9.2015 sl/hp
Vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Mrd. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 0,76 1,12 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015 2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. 13 Lähde: Vuodet 2000 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,62-2,56-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,24 2,00 2,00 2,11 2,07 1,89 Investoinnit, netto -3,53-2,34-3,57-3,61-3,61-3,61-3,61 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,10-1,57-1,61-1,50-1,54-1,72 Lainakanta Rahavarat 2013-26,45 20,63 8,29 0,21 2,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5,16 2014* -26,67 21,18 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 16,53 5,30 2015** -28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0,19 18,20 5,30 2016** -28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 19,91 5,30 2017** -28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27 21,51 5,30 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 14 1) 1) 2018** -29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 23,15 5,31 2019** -30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 24,97 5,30 Tasapaino/ alijäämä/rahoitusasema kriteeri!! Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2019, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 15 Lähde: Vuodet 1991 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien lainakannan muutos 2000 2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000 2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000 2014 lainakannan muutoksesta. 16 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan
Työllisyystietoja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuu/2015 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 17
SELVITETÄÄN TYÖVOIMAPALVELUIDEN SIIRTO RESURSSEINEEN VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN OSALTA KUNTIEN VASTUULLE TYÖSSÄKÄYNTIALUEITTAIN, TANSKAN MALLIN MUKAISESTI. 500 000 000 VOIMAVARAT JA TYÖLLISTÄMISVASTUU YHDISTETÄÄN, MIKÄ TEKEE NOPEAN TYÖLLISTÄMISEN KUNNILLE TALOUDELLISESTI HOUKUTTELEVAKSI. 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 18
Kuntatalouden tila pysyy edelleen kireänä Tarkentuneet tilastotiedot, matala kustannuskehitys ja hallitusohjelman (VM:n TA-esityksen mukaiset) päätökset tuovat pientä helpotusta kuntatalouteen huhtikuiseen painelaskelmaan verrattuna Tänä vuonna tilikauden tulos painuu miinukselle Sen jälkeen tulos heikentyy vuosittain hieman Myös toiminnan ja investointien rahavirta on reilusti alijäämäinen 2015 2019 Miten turvapaikkahakijat vaikuttaa? Työttömyys? 19
Hallituksen kuntatalouden linjaukset
Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman vaikuttavuus 6 4 285 M 21
Kuntatalouden tavoite Kuntatalouden tasapainotavoite, max.½ % alijäämä / BKT~ 1 mrd., kansantalouden tilinpidon käsittein -> n. 0,7mrd. sopeutustarve Rahoitusasematavoite = tasapainotavoite Velkaisuus Nyt Vuonna 2019 Ei mukana sotea Tehtävien ja velvoitteiden 1 mrd Kilpailukyky esityksiä! Alijäämä -1,7 mrd. Alijäämä n. -1 mrd. Vuoden 2015 loppuun mennessä TASAPAINOTAVOITE 22
½ % Sisältää hallituksen päättämät sopeuttamistoimenpiteet, ne, jotka ovat täsmentyneet siinä määrin, että niiden vaikutus julkiseen talouteen voidaan arvioida luotettavasti. 23
Näinhän pitääkin olla jotta tasapaino saavutetaan Myötäsyklisyys vs. vastasyklisyys!? 24
HO-tavoite 72% Hallitusohjelman tavoitteissa on työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin 25
Hallituksen esitys sisältää monia välittömiä sopeutustoimia, mm. Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen» Säästö 27 milj. vuoteen 2016 mennessä Lisäys omais- ja perhehoitajien vapaisiin 2016» Säästö 165 milj. euroa v. 2020 mennessä, kun kalliimpaa laitoshoitoa korvautuu omaishoidolla, 2016 70 milj. euroa? Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen 2017 lähtien Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 1.8. 2016 (hoitoaika muutos, lapsimäärä sama)-26m menoja ja -6,6 M vos/tulot-> 19 milj. netto Päivähoidon hoitosuhteen nostaminen 1/8 v. 2016 Asiakasrakenne/kuntakohtainen arvio. -18M ja -6,5 M vos/tulot Omat päätökset 26
Hallituksen esitys sisältää muutoksia myös tulopuoleen 2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan 2016 (n. +150 milj. ), 1,3 mrd. pohja, 11-12% korotuspotentiaali Päivähoitomaksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen (n. 22 milj. ), pohja 329M, kuntakohtainen, potentiaali Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ajantasaistetaan 1.8.2016 (n. +10 milj. ) Kiinteistöveron korottaminen (arvio n. +25 milj. ) Yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen» pienentää tuloja noin -258 milj. Kustannustenjaon tarkistus (n. +/(-)300 milj. ) Veroperustemuutosten vaikutus kuntien verotuottoihin kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta» n. +-250 milj. Vos-leikkaukset, aiemmat, -40 milj. Vos-indeksin jäädytys, -35 milj. 27
Kuntatalousohjelma
Kuntatalouden uusi ohjausmalli 1. Kuntataloudelle asetetaan tasapainotavoite Ei koske yksittäistä kuntaa. Yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää ohjataan jatkossa Kuntalain tiukentuneella alijäämän kattamisvelvollisuudella sekä kriisikuntakriteerein 2. Päätetään toimista, joilla tasapainoon päästään Kuntatalouden rahoituskehys Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Palvelujen tuottavuuden kohottaminen, esim. sote 3. Valtion toimista aiheutuville kuntien kustannuksille asetetaan menorajoite Euromääräinen rajoite valtion kunnille ohjaamalle menorasitukselle Laaditaan vaalikaudeksi, tasapainotavoitteen saavuttamisesta seurataan ja vuosittain 30
Pirkanmaa
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien 2010 2014 keskiarvo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Kainuu Lappi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa 2010-2014 ka 2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 32 Lähde: Tilastokeskus
% Kuntien vuosikate % poistoista 2000 2014 Pirkanmaa 200 150 100 50 Pirkanmaa Koko maa 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 33
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa yhteensä 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 34 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 35 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 36 Lähde: Tilastokeskus
250 Pirkanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000 2014, milj. 250 200 200 150 150 100 100 50 50 0 0-50 -100 Vuosikate Tilikauden tulos 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* -50-100 Lähde: Tilastokeskus 37
Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain 31.1.2014, /asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa KOKO MAA Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lainakanta Rahavarat 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 38 Lähde: Tilastokeskus
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2014, /as. Pirkanmaa Rahavarat, Pirkanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pirkanmaa Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus 39
KIITOS!