Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander



Samankaltaiset tiedostot
CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Aikuiskoulutustutkimus2006

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

Yhdessä vai erillään?

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Työpaja 8 Ikääntyvät, hyvinvointi ja innovaatiot. Ikäinnovaatio hanke

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Kouluterveyskysely 2017

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Lataa Pienryhmämuotoinen ravitsemus- ja liikuntainterventio lasten ylipainon jalihavuuden ehkäisyssä - Anne Taulu

vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Ikäinnovaatio hanke

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Ikäinnovaatio hanke

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

sityksiä terveysinformaatiosta

Ikäjakauma 3 % 1 % alle > ikävuodet

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Ämmässuon lähiympäristön terveyskysely 2015

Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

DUODECIM. Pekka Mustonen

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Seurantaindikaattorit

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

PING METRICS Copyright Dagmar Oy

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Kävijäprofiili Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

Kävijäprofiili Nettiauto.com

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

Transkriptio:

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011

Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen saaneiden elintavoissa vähemmän kohenemista Seulonnan erilaiset vaikutukset pitää pyrkiä selvittämään, ei arvailemaan Yritetään selvittää yhdistämällä kyselytutkimuksen keinoin saatavaa tietoa seulontarekisterin tietoihin

Miten? Rekisteritiedot rajallisia kysytään ihmisiltä itseltään VAIHE I seulonta- seulonta- seulonta VAIHE II satun- kutsu naistus osallistujat POSTIKYSELY otokselle seuraavana vuonna seulonnan piiriin tulevista 1951 syntyneistä poimittu VRK 2010/3 S A T U N N A I S T U S KUTSUT- TAVAT KONT- ROLLIT eiosallistujat POSTIKYSELY samoille henkilöille kuin VAIHEESSA I POSTIKYSELY samoille henkilöille kuin VAIHEESSA I Lähtötaso tammikuu 2011 tammi-huhtikuu 2011 2012 toukokuu 2010

Elintapakysely / Elintapa- ja elämänlaatukysely Elintapakysely: taustatekijät, tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, ravinto, terveydentila, suolistosyöpään liittyvät kysymykset (7 s.) Elintapa- ja elämänlaatukyselyssä lisäksi kolmesivuinen elämänlaatuosio (15D) Molempia kyselylomakkeita sekä suomeksi että ruotsiksi

Mitä jo tapahtunut? Vuosi 2010 Lähetettiin 10 652 kyselyä muistutus kuukauden päästä 7606:lle vastaamattomalle Vastauksia 5075 (48 %) Uusintakysely vastaamattomille (5577 henkilöä) vastauksia 886 (16 %) yhteensä 5961 vastausta (56 %) Seulontasatunnaistus 10 478 henkilölle Seulontakutsu 5185 henkilölle Seulontaan osallistui 2931 henkilöä (57 %)

Mitä tähän mennessä selvinnyt? 1. Kyselytutkimukseen osallistumisesta 2. Kyselytutkimusosallistumisen ja seulontaosallistumisen yhteyksistä 3. Elintapaeroista seulontaan osallistuneiden ja osallistumattomien välillä

1. Kyselytutkimukseen osallistuminen Naiset osallistuvat enemmän kuin miehet (58 % vs. 52 %) Kyselylomaketyypillä ei merkitystä (elintavat & elämänlaatu FI 55 % vs. SV 56 % / elintavat FI 56 % vs. SV 53 %)

2. Kyselyyn vastaamisen & seulontaosallistumisen yhteydet Jos osallistui kyselytutkimukseen, osallistui seuraavana vuonna todennäköisemmin seulontaan seulontaosallistuminen (n) kysely + kysely - 79 % (2295) 28 % (636) miehet 72 % (952) 21 % (273) av(i)oliitossa 74 % (663) 25 % (183) eronnut/leski 66 % (171) 19 % (51) naimaton 71 % (118) 14 % (39) naiset 85 % (1343) 37 % (363) av(i)oliitossa 88 % (899) 40 % (220) eronnut/leski 80 % (330) 32 % (99) naimaton 77 % (112) 32 % (42)

2. Kyselyyn vastaamisen & seulontaosallistumisen yhteydet Jos osallistui kyselytutkimukseen, osallistui seuraavana vuonna todennäköisemmin seulontaan eroja sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan seulontaosallistuminen (n) kysely + kysely - 79 % (2295) 28 % (636) miehet 72 % (952) 21 % (273) av(i)oliitossa 74 % (663) 25 % (183) eronnut/leski 66 % (171) 19 % (51) naimaton 71 % (118) 14 % (39) naiset 85 % (1343) 37 % (363) av(i)oliitossa 88 % (899) 40 % (220) eronnut/leski 80 % (330) 32 % (99) naimaton 77 % (112) 32 % (42)

3. Eroja seulontaan osallistuneiden ja osallistumattomien välillä Taustatekijöissä pieniä eroja: seulontaan osallistuneet miehet korkeammin koulutettuja kuin ei-osallistuneet, ei-osallistuneet naiset osallistuneita useammin vielä työelämässä Koulutus Työelämästatus 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 26,5 53,2 52,7 30,4 47,5 45,5 24,5 23,3 12,4 10 12 12,5 16,1 18,6 5,9 6,9 M osal. (n=862) M ei-osal. (n=421) N osal. (n=1271) kansakoulu ammatti- tai keskikoulu, ammattiopisto ylioppilas/ ylioppilaspohjainen opisto korkeakoulututkinto N ei-osal. (n=279) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 54,2 29,4 56,5 58 26,6 28 töissä eläkkeellä työtön/lomautettuna muutoin poissa työelämästä 65,5 21,2 13 13,1 9,6 11,2 3,4 3,4 4,2 2,2 M osal. (n=856) M ei-osal. (n=421) N osal. (n=1272) N ei-osal. (n=278)

Eroja elintavoissa Seulontaan osallistuneet tupakoivat vähemmän kuin ei-osallistuneet 100 % Tupakointi 90 % M osal. (n=830) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 62,8 % 58,3 % 48,7 % 39,4 % 31,5 % 28,3 % 18,5 % 17,5 % M ei-osal. (n=403) N osal. (n=1234) N ei-osal. (n=271) 10 % 0 % TUPAKOINUT KOSKAAN TUPAKOI NYKYÄÄN

Seulontaan osallistuneet fyysisesti aktiivisempia kuin eiosallistuneet Yleinen fyysinen aktiivisuus ei rasita itseään alle 4h/vko vähintään 4h/vko N ei-osal. (n=277) 19 75 183 N osal. (n=1268) 40 315 913 M ei-osal. (n=425) 38 112 275 M osal. (n=858) 39 183 636 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Seulontaan osallistuneet harrastivat liikuntaa eiosallistuneita useammin Liikunnan harrastaminen päivittäin useita kertoja viikossa viikottain kuukausittain harvemmin N ei-osal. (n=278) 60 106 50 41 21 N osal. (n=1271) 281 500 266 133 91 M ei-osal. (n=426) 92 149 82 49 54 M osal. (n=861) 192 380 157 82 50 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Seulontaan osallistuneet arvioivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin ei-osallistuneet. Arvio fyysisestä kunnosta hyvä melko hyvä tyydyttävä melko huono huono N ei-osal. (n=280) 43 93 101 36 7 N osal. (n=1275) 189 507 460 97 22 M ei-osal. (n=426) 57 122 183 53 11 M osal. (n=863) 150 312 296 93 12 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Alkoholin käyttö 90 % 83,2 % 83,6 % Eroja myös alkoholin käytössä, käyttötiheydessä sekä humalatiheydessä 80 % 70 % 60 % 76,3 % 68,9 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % M osal. (n=766) M ei-osal. (n=379) N osal. (n=1137) N ei-osal. (n=241)

Alkoholin käyttötiheys ja humalatiheys useita kertoja viikossa väh. kuukausittain harvemmin N ei-osal. (n=226) 41 102 83 N osal. (n=1053) 204 545 304 M ei-osal. (n=376) 112 183 81 M osal. (n=760) 248 376 136 N ei-osal. (n=226) 15 64 147 N osal. (n=1061) 34 245 782 M ei-osal. (n=377) 59 147 171 M osal. (n=761) 81 328 352 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Miten koskettaa yhteyshoitajaa? Ei lisätyötä?

Yhteenveto Kyselytutkimuksella pyritään selvittämään seulonnan mahdollisesti aiheuttamia elintapamuutoksia Kyselyitä lähetetty 1951 syntyneille 2010 ja lähetetään samoille henkilöille toisen kerran 2012 Vapaaehtoinen osallistuminen kyselyyn/seulontaan Tiedustelut voi ohjata Sannille sanni.helander@cancer.fi tai Nealle nea.malila@cancer.fi Kiitokset kuulijoille!