VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON TURVAAMINEN KUUMA-KUNNISSA -HANKE LOPPURAPORTTI 30.6.2014 Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki Sirkku Huisko KUUMA-seutu liikelaitos
SISÄLLYSLUETTELO: Hankkeen tavoitteet... 2 Hankkeen organisointi... 2 Hankkeen toteuttamisen kolme eri vaihetta... 4 VAIHE 1 eli toimintaympäristökuvaus... 4 VAIHEET 2 JA 3 eli vaihtoehtoselvitys ja ratkaisun hakeminen... 4 Selvityshenkilön esitys 1:... 5 Selvityshenkilön esitys 2:... 7 Selvityshenkilön esitykset 3-4:... 7 Selvityshenkilön esitykset 5-6:... 8 Selvityshenkilön esitys 7:... 9 KUUMA-seudun asuntosektorin verkostoitumisen edistäminen... 10 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus... 10 Selvitys hankkeen toteutuneesta rahoituksesta ja kustannuksista... 11 Hankkeen asiakirjojen säilytys... 11 Liite 1: KUUMA-asuntoryhmän jäsenet:... 12 1
Hankkeen tavoitteet Tarve hankkeelle syntyi kun valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken allekirjoitettiin kesäkuussa 2012 maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2012 2015. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan lisättiin seuraava kirjaus: Aiesopimuksen kohdassa VII Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen mainitusta ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Edellä mainitun kirjauksen perusteella KUUMA-kunnat käynnistivät Vuokra-asuntotuotannon turvaaminen KUUMA-kunnissa - hankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää KUUMA-kuntien sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen vaihtoehdot sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi toteuttaa hanke siten, että kunnat voisivat sitoutua selvityksen pohjalta toimenpiteisiin ja edistää KUUMA-seudun asuntosektorin verkostoitumista. Hankkeen vaikutuksena pyrittiin siihen, että pitkällä aikavälillä turvataan vuokra-asunto- ja asumisoikeusasuntotuotanto KUUMAseudulla. Hanke koostui kolmesta vaiheesta 1. toimintaympäristön tilannekuvaus, 2. vaihtoehtoselvitys ja 3. ratkaisun hakeminen. Hankkeen organisointi Kaikki kymmenen KUUMA-kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) ovat olleet hankkeessa mukana. Hankkeen sisällöllisenä työryhmänä on rahoitushakemuksen mukaisesti toiminut KUUMAasuntoryhmä, jonka jäsenten nimet ovat liitteessä 1. Asuntoryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupungilta. KUUMA-asuntoryhmä on käsitellyt hanketta lähes jokaisessa kokouksessaan hankkeen aikana ja jo ennen hankkeen alkua: Vuonna 2012 kolmessa kokouksessa (10.10, 14.11. ja 12.12.2012) Vuonna 2013 kahdeksassa kokouksessa (4.2., 18.3., 17.5., 17.6., 13.8. 23.9., 29.10. ja 4.12.2013) Vuonna 2014 kahdessa kokouksessa (25.3. ja 6.5.2014) Kokouksiin on osallistunut myös Uudenmaanliiton ja Kuntaliiton edustajat. Käytännössä hanke jatkuu vielä 30.6.2014 jälkeenkin, koska yhteistyön kehittäminen KUUMA-kuntien kesken jatkuu ja hankkeessa oli asioita, joiden ratkaisemiseen aika ei ole ollut vielä kypsä. 2
Hankkeen johtoryhmänä on toiminut kunnanjohtajista ja yhteistyöjohtajasta muodostuva KUUMA-komissio sekä seurantaryhmänä pääosin kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista muodostuva KUUMA-johtokunta. KUUMA-johtokunta on käsitellyt hanketta seuraavasti: KUUMA-johtokunnan (hallituksen 2012) käsittelyt KUUMA-hallitus 24.10.2012 4 KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 KUUMA-johtokunta 22.5.2013 32 Selvitys vuokra-asuntotuotannosta KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunta 26.9.2013 40 Selvitys vuokra-asuntotuotannosta KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunta 11.12.2013 56 Selvitys vuokra-asuntotuotannosta KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunta 16.4.2014 19 Helsingin seudun ASO-järjestelmä Hankkeen hallinnollisena ohjausryhmänä on toiminut KUUMA-hallintojohtajien työryhmä, joka on käsitellyt hanketta seuraavasti: 12.6.2013 4 Vuokra-asuntotuotantoselvitys 8.2.2013 7 KUUMA-hankkeet vuonna 2013 3
Hankkeen toteuttamisen kolme eri vaihetta VAIHE 1 eli toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön tilannekuvaus eli Teija Ojankosken Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa valmistui huhtikuussa 2013. Kaikki KUUMA-kunnat hyväksyivät Ojankosken selvityksen ja sitoutuivat siinä esitettyjen toimenpideesitysten käynnistämiseen. Selvitys nosti ensimmäistä kertaa koko metropolialueella esille kohtuuhintaiseen asumiseen ja siihen liittyvään problematiikkaan liittyviä tosiasioita, joiden kanssa myös KUUMA-seudulla painitaan. Selvitys on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi. Meneillään on useita seudullisia suunnitelmia, joista päättäminen edellyttää riittävää tietopohjaa ja ymmärrystä myös kuntien päättäjiltä. Aiheesta järjestettiin 3 seminaaria KUUMA-kuntien luottamushenkilöille: 1. KUUMA-seudun vuokra-asuntotuotanto -seminaari 6.3.2013, Järvenpää-talo Seminaarin tarkoituksena oli avata selvitystyötä luottamushenkilöille ja luoda tilannekatsausta seudun asuntomarkkinoille 2. Ratkaisuehdotukset kuuma-kuntien vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi -seminaari, 29.5.2013 Keravan kirjasto Seminaarin tarkoituksena oli esitellä valmis selvitystyö luottamushenkilöille 3. Tulevaisuuden asuntopolitiikkaa KUUMA-seudulla -seminaari, 17.6.2014 Nurmijärven kunnantalo Kysymyksessä oli hankkeen päätösseminaari luottamushenkilöille ja samalla suoritettiin tilannekatsaus seudun asuntomarkkinoiden kipukysymyksistä ja tulevaisuuden haasteista VAIHEET 2 JA 3 eli vaihtoehtoselvitys ja ratkaisun hakeminen Ojankosken selvitys sisälsi seitsemän eri toimenpide-ehdotusta, joiden selvittäminen käynnistettiin kesällä 2013. Seuraavassa on käsitelty jokaista esitystä sekä millaisiin ratkaisuihin KUUMA-kunnat ovat niissä päätyneet tai missä vaiheessa ne ovat olleet 30.6.2014. 4
Selvityshenkilön esitys 1: Kilpailutetaan KUUMA-kuntien vuokrataloyhtiöille yhteinen rakennuttajaorganisaatio, joka toteuttaa kuntien yhtiöiden tilauksesta uusien vuokratalokohteiden rakennuttamisen. Kilpailutettu toimija hoitaisi rakennuttamisen sen ajan, kunnes ratkaisu Helsingin seudun kuntarakenteesta selviää. Mahdollinen kuntarajojen muuttuminen toisi kuntien vuokrataloyhtiöiden fuusion uudesta tilanteesta lähtien selvitettäväksi. Hankeryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen MAL-aiesopimuksen ensisijaisena tavoitteena on ARA-vuokra-asuntotuotannon lisääminen Helsingin seudulla. Ojankosken toimenpide-ehdotuksista eniten vuokra-asuntojen lisäämiseen tähtäävä ehdotus oli yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttaminen kuntien vuokrataloyhtiöiden käyttöön. Loppukesästä 2013 koottiin valmisteluryhmä, jossa oli vahva edustus kunnallisista vuokrataloyhtiöistä sekä pitkäaikainen kokemus ja asiantuntijuus ARA-rakennuttamisesta sekä julkisen hankintatoimen asiantuntijuus. Ryhmän jäsenet olivat seuraavat: Ilkka Lahdenperä, Keravan Nikkarinkruunu Oy:n toimitusjohtaja Eero Maijala, Keravan Nikkarinkruunun tj., eläkkeelle 1.6.2013 alk. Urpo Piilo, Hyvinkään vuokra-asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Simunaniemi, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Arto Lindberg, Tuusulan kunnan Kiinteistöt Oy:n kiinteistöpäällikkö Kari Ylitie, Nurmijärvi, hankintajohtaja Marja-Leena Virta, Mäntsälä, hankinta-asiantuntija Johanna Viita, KUUMA, toiminnanjohtaja Kirsti Ruislehto, Järvenpää, suunnittelupäällikkö Vastuuhenkilöksi ja rakennuttajaorganisaation kilpailutuksen toteuttajaksi valittiin Eero Maijala. Koollekutsujana toimi Kirsti Ruislehto. Valmisteluryhmä kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa (31.5., 23.8. ja 23.9.). Rakennuttajaorganisaation kilpailuttamisen ajankohta todettiin varsin nopeasti epätarkoituksenmukaiseksi. Ryhmä totesi, että yhteistyön kehittäminen kilpailuttamalla ja siihen liittyvien asioiden valmistelu ja linjaaminen eivät ole käynnistymässä oikeassa järjestyksessä. Todettiin, että aivan ensimmäisenä olisi ryhdyttävä työhön KUUMA-kuntien yhteisten maa- ja asuntopoliittisten tavoitteiden linjaamiseksi sekä saatava tieto kuntien tonttiohjelmien mukaisista ARA-tuotantoon luovutettavista tonteista. Nämä olivat selvityshenkilön esittämiä muita toimenpide-ehdotuksia, joista sopiminen ja joiden toteuttaminen luo vasta kunnon pohjan rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiselle. Yhtä tärkeää on saada meneillään olevat kuntaselvitykset ja mahdolliset kuntien yhdistymiset hoidettua päätökseen. Jos kunnat päättävät yhdistyä, asioiden valmistelu muuttuu oleellisesti. Edellä mainitut kolme asiakokonaisuutta tulee olla kunnossa ja tiedossa ennen kuin kyetään sitoutumaan yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiseen vuokrataloyhtiöille. 5
Yhteistyö lisääntyi ja vuokrataloyhtiöt terävöityivät Rakennuttajaorganisaation kilpailuttamisasiaa selvitettäessä valmisteluryhmälle ilmeni, että kuntien yhtiöt olivat alkaneet tehdä tai lisänneet yhteistyötä kuntien oman teknisen toimen kanssa niin rakennuttamisasiassa kuin hankinta-asioissakin. Yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamista selvitettäessä suoritettiin kaikkiin KUUMA-kuntiin kohdistettu kysely. Tällöin ilmeni, että yhteisesti kilpailutetulle rakennuttajaorganisaatiolle olisi todellista kysyntää vain yhdellä vuokrataloyhtiöllä, joka sekin oli itse kilpailuttanut hankkeelleen rakennuttajan. Muut yhtiöt ilmoittivat, että yhteisesti kilpailutettu rakennuttajayhtiö voisi toimia kiirehuipuissa varajärjestelmänä tai auttaa hakemusasiakirjojen laatimisessa ARA:lle. Ojankosken selvitys oli siis jo johtanut yhteistyön lisääntymiseen kuntien ja vuokrataloyhtiöiden kesken sekä vuokrataloyhtiöiden toiminnan terävöitymiseen. Ryhmä totesi, että yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiselle ei näin ollen ollut tämänkään takia tässä vaiheessa riittävää pohjaa. Asuminen on KUUMA-kunnissa kohtuuhintaista - kunnat ovat sitoutuneet MALaiesopimuksen toteuttamiseen Aiesopimuksen mukaan merkitystä on sillä, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa syntyy lisää. Ojankosken selvityksen mukaan KUUMA-kunnissa ARA-vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratasot ovat lähellä toisiaan. Näin ollen, vuokra-asuntopulaa KUUMA-kunnissa helpottaa huomattavasti myös vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto, joka onkin lähtenyt selkeään kasvuun ARA-tuotannon rinnalla. Lisäksi valtio on tuonut oman yhtiön eli Kruunuasunnot Oy:n uudeksi toimijaksi, jolle kunnat voivat osoittaa tontteja ARA-tuotantoa varten. Muitakin toimijoita markkinoilta löytyy, kuten esimerkiksi TA-Asunnot Oy, joka ASO-asuntojen lisäksi tekee myös ARA-vuokra-asuntoja. 10 kunnasta 7:llä on oma yhtiö ja kolme kuntaa on myynyt ARA-asunnot Kunta-asunnot Oy:lle, joka yhtäkaikki on potentiaalinen vuokratalojen rakennuttaja KUUMA-kunnissa. Uusimpana toimijana markkinoille on tulossa YM:n alaisuuteen A-Kruunu Oy, joka voi rakennuttaa ja omistaa ARA-vuokra-asuntoja. KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet MAL-aiesopimuksen toteuttamiseen. KUUMA-kuntien tonttivaraukset ARAtuotantoon ovat kasvaneet selkeästi. Kunnat pääsevät aiesopimuksen tavoitteisiin osoittamalla tontteja myös muille yleishyödyllisille tahoille kuin omalle yhtiölleen. Osoittamalla tontteja ylipäätään vuokraasuntotuotantoon, KUUMA-kunnat aikaansaavat lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja toteuttavat aiesopimusta. Ajatusta yhteisestä toimijasta ei lopullisesti ole hylätty, vaan siihen saatetaan palata, kun kuntien yhdistymishankkeet ja muut käynnissä olevat selvitykset etenevät. 6
Selvityshenkilön esitys 2: Selvitetään vuokrataloyhtiöiden hankintaosaamisen parantamiseksi hankintapalveluiden tarjoamisen mahdollisuudet yhtiöille keskitetysti yhdestä KUUMA-kunnasta. Todettiin, että KUUMA-kunnissa on isäntäkuntamallilla aiemmin pyritty parantamaan tai keskittämään hankintaosaamista. Tahto tehdä organisoitua tehokasta yhteistyötä sekä kuntatasolla että kuntien vuokrataloyhtiöiden tasolla on kuitenkin ollut vaisua. Isäntäkuntamallilla perustettuun seudulliseen hankintapalvelukeskukseen lähti aikoinaan mukaan puolet alkuperäisistä kuudesta KUUMA-kunnasta. Lisäksi on toiminut vaihtelevalla aktiviteetillä vapaaehtoinen KUUMA-hankintayhteistyö, jonka puitteissa on pidetty muutama kokous vuosittain ja järjestetty koulutusta. Kuntien vuokrataloyhtiöillä on ollut mahdollisuus osallistua olemassa olevaan hankintayhteistyöhön ja koulutukseen, mutta se ei ole käytännössä toteutunut. Syinä tähän voi olla mm. se, että kuntien vuokrataloyhtiöillä konkretisoituu suhteellisen harvoin suuria kilpailutuksia ja ne ovat organisatorisesti varsin irrallaan omistajistaan ja omistajakuntien omistajaohjaus ei ehkä kaikilta osin ole toimivaa ja tehokasta. Omistajan ja tytäryhteisön välisessä tiedonkulussakin lienee kehitettävää. Vuokrataloyhtiöiden hankintaosaaminen on kuitenkin tärkeä asia, erityisesti jo haasteellisen hankintalainkin vuoksi. Tästä syystä päätettiin järjestää hankintaosaamisen parantamiseksi kaksi koulutus- ja keskustelutilaisuutta kevään 2014 aikana. Koulutuksessa erityinen paino asetettiin KUUMA-kuntien vuokrataloyhtiöiden sekä vuokrataloyhtiöiden ja omistajan väliseen yhteistyön parantamiseen ja kehittämiseen. 1. KUUMA hankintakoulutus 21.5.2014 klo 9 12 Järvenpää (25 henkilöä), kouluttajana hankintalain asiantuntija Mika Pohjonen 2. Klinikkatyyppinen hankintakoulutus 26.6.2014 klo 9 12, Kerava (6 henkilöä) kouluttajana hankintalain asiantuntija Mika Pohjonen Selvityshenkilön esitykset 3-4: Kunnat sovittavat nykyistä selkeämmin yhteen maapoliittiset ja asuntopoliittiset tavoitteensa vuokra-asuntotuotannon edellytysten varmistamiseksi. Kunnat laativat säännönmukaisesti päivitettävän tonttiohjelman, jolla turvataan tonttitarjonnan jatkuvuus sekä omalle vuokrataloyhtiölle että muulle vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotannolle. KUUMA-seudun vuoden 2014 talousarvioon varattiin määrärahat KUUMA-seudun asuntopoliittisen toimenpideohjelman päivittämiseksi. Edellinen ohjelma on vuodelta 2007 ja päivitys päätettiin tehdä vuoden 2014 aikana. Resurssihaasteiden ja seudulla yhtä aikaa käynnissä olevien lukuisten selvitysten ja suunnitelmien vuoksi asuntopoliittista ohjelmaa ei aiotussa laajuudessa päivitetty vuoden 2014 aikana. KUUMA-seudun asuntoryhmä päätyi laatimaan asuntopoliittisen evästyksen, jota kunnat voivat käyttää tukena päätöksenteossaan. 7
Maapoliittisia kysymyksiä on käsitelty eri kokoonpanoissa seudulla liittyen esim. seudun maankäyttösuunnitelman laadintaan. Muun muassa Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on selvittänyt kuntien käyttämiä maapoliittisia keinoja ja niiden toimivuutta eri tilanteissa. KUUMA-seudun asuntopoliittinen ohjelma ei sisälly nyt päättyneeseen hankkeeseen. Impulssi ohjelman päivittämiseksi on kuitenkin saatu Ojankosken selvityksen pohjalta. ARA-tuotantoon osoitettavat tontit sisältävän tonttiohjelman jokainen KUUMA-kunta laatii itsenäisesti. Asia ei ole riippuvainen kuntien yhteistyöstä. Selvityshenkilön esitykset 5-6: Aloitetaan KUUMA-kuntien ja Helsingin kaupungin väliset neuvottelut asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien keskittämiseksi Helsinkiin. Käynnistetään neuvottelut asumisoikeuden jononumerojärjestelmän laajentamiseksi yhteiseksi koko Helsingin seudulle tai vähintään oman yhteisen jononumerojärjestelmän luomiseksi KUUMA-alueelle. Neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa aloitettiin elokuussa 2013. Helsingin kaupunki on suhtautunut varsin myönteisesti viranomaistehtävien keskittämiseen. Helsingillä on erinomaiset valmiudet tehtävien hoitamiseen niin käytettävissä olevien atk-järjestelmien, sähköisen arkistoinnin kuin muunkin resursoinnin suhteen. Viranomaistehtävien keskittäminen Helsinkiin on teknisesti varsin joustavasti toteutettavissa. Jononumerojärjestelmän laajentaminen onkin sitten teknisesti jo huomattavasti haasteellisempi asia asumisoikeuslain näkökulmasta. Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin, että Helsingistä ollaan yhteydessä ympäristöministeriöön jononumerojärjestelmän osalta. Lähes kaikissa KUUMA-kunnissa on nyt omat jononumerojärjestelmänsä ja niiden yhdistäminen esim. Helsingin kanssa edellyttäisi asumisoikeuslakiin asian mahdollistavaa pykälää. Kuntien yhdistyessä asia tulee ajankohtaiseksi muissakin maamme kunnissa. KUUMA-kunnat Keravaa lukuun ottamatta ovat päättäneet ostaa asumisoikeusjärjestelmän viranomaistehtävät Helsingin kaupungilta 1.1.2015 alkaen. Kerava ostaa palvelut 1.1.2016 alkaen. 8
Selvityshenkilön esitys 7: Aloitetaan neuvottelut energia- ja korjausavustusasioiden viranomaistehtävien keskittämisestä kahteen eri kuntaan KUUMA-seudulla. Pahimmat energiakriisit maassamme ajoittuvat vuosille 1973 ja 1979. Jossain niiden jälkimainingeissa 1980- luvun alussa syntyi energia-avustusjärjestelmä, jossa kunta toimii valtionapuviranomaisena. Kuntiin perustettiin energianeuvojan vakansseja. Järjestelmä on jäänyt elämään ja laajentunut korjaus- ja energia-avustusten valtionapujen välitystoiminnaksi kuntien kautta. Nykyisin kritiikkiä herättää avustusten kohdentuminen pääasiassa hyvin toimeen tulevien ihmisten asumiseen. Tarveharkintaperusteisissa avustuksissa tulorajat ovat niin alhaiset, että vain harva vanhus esimerkiksi avustusta saa. Vuosittain määrärahat ko. tarkoituksiin vaihtelevat kovastikin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on odotettavissa että määrärahat supistuvat entisestään. Ympäristöministeriö teetti raportin 25/2008 "Asumisen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän toimivuus ja kehittäminen". Raportissa arvioitiin asumisen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän toimivuutta sekä tehtiin johtopäätöksiä ja ehdotuksia siitä, miten järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa. Raportissa esitettiin seitsemän ehdotusta järjestelmän kehittämiseksi, koska ne nykyisellään koetaan monimutkaiseksi, vaikeasti hahmotettavaksi, hallinnollisesti raskaaksi ja vuosittain määrärahojen vaihdellessa poukkoilevaksi. Pirstaleista järjestelmää ei ole lähdetty kehittämään ehdotusten mukaisesti. KUUMA-asuntoryhmä katsoo, että korjaus- ja energia-avustusjärjestelmää pitäisi selkeyttää ja keskittää avustusten myöntäminen kokonaisuudessaan valtiolle. Valtio myöntää nykyisin näistä avustuksista sekä hissiavustukset että terveyshaitta-avustukset. Määrärahat muuhun tarkoitukseen ovat huvenneet. Kuntien toiminta valtionapuviranomaisena tulisi lopettaa kokonaan. Kunnat voivat tehdä asiassa jatkossa yhteistyötä valtion kanssa siten, että kunnat myyvät valtiolle sen tarvitsemat rakennusvalvonnan palvelut. Tällainen toimintatapa on tuttua jo muilta aloilta, joissa valtionapua myönnetään esim. maatilan navetan rakentamiseen. Korjaus- ja energia-avustusten viranomaistehtävien kehittäminen jatkuu KUUMA-asuntoryhmän toimesta edelleen. 9
KUUMA-seudun asuntosektorin verkostoitumisen edistäminen KUUMA päätti 1.1.2013 alkaen muuttaa KUUMA -asuntoryhmän pysyväksi työryhmäksi, jonka jäseninä toimivat ko. kuntien asuntopalveluista ja asuntoviranomaistehtävistä vastaavat viranhaltijat. Ryhmä on kokoontunut jo ennen tämän hankkeen käynnistymistä, mutta nyt se sai virallisen statuksen pysyvänä työryhmänä. KUUMA-asuntoryhmä on toiminut aktiivisesti. Kokoontumisia on lähes joka kuukausi ja tarvittaessa useammin johtuen ajankohtaisten asioiden valmistelusta kuten MAL-aiesopimus, Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma sekä siihen liittyvän Helsingin seudun asuntostrategia 2025. KUUMA-asuntoryhmä ottaa tarvittaessa kantaa ja antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. KUUMA-asuntoryhmä on toiminut KUUMA-vuokratalohankkeen sisällöllisenä työryhmänä. 21.1.2014 järjestettiin Keravalla ARA-asuntojen asukasvalintoihin liittyvä KUUMA-kuntien yhteinen koulutustilaisuus, joka oli suunnattu ao. tehtävästä vastaaville viranhaltijoille sekä kuntien vuokrataloyhtiöille. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus KUUMA-vuokratalohanketta voidaan pitää varsin onnistuneena. Hankkeen eri seminaarien, koulutustilaisuuksien ja tihentyneen verkostoitumisen seurauksena asenteissa vuokralla asumista ja vuokratalojen rakentamisesta kohtaan on tapahtunut merkittävä muutos. Hankkeen myötä ymmärrys kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkityksestä koko metropolialueen hyvinvoinnin edistämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa on kasvanut. Myös asiakaslähtöisyys eli asukkaiden todelliset asumistarpeet on nostettu paremmin esille. Aiemmin ilmapiiriä vahvasti haastanut vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun ja KUUMA-seudun välillä on lieventynyt olennaisesti. Erityisesti tämä on havaittavissa viranhaltijoiden yhteistyössä, mutta asian avoin käsittely on vaikuttanut myös luottamushenkilöiden suhtautumiseen. Kohtuuhintaista asumista on nyt selvitetty ja avattu kaikille ymmärrettävästi. Vain todellisen tiedon jakamisella ja sen kautta saadun ymmärryksen avulla saadaan suurimmat muutokset aikaan koko seutua hyödyttäen. Juuri tässä vuokratalohankkeella on ollut merkittävä rooli. 10
Selvitys hankkeen toteutuneesta rahoituksesta ja kustannuksista Päätöksen mukainen kustannusarvio Toteutunut Palkka- ja henkilöstökulut 37 000,00 23 381,13 Matkakulut 1 000,00 589,28 Ostopalvelut 19 000,00 9 915,08 Muut menot 3 000,00 8,06 Yhteensä 60 000,00 33 893,55 Palkka ja henkilöstökulut sisältävät selvityshenkilö Teija Ojankosken palkat sekä Mari Vaattovaaran palkkion, ostopalvelut sisältävät hankintakoulutuksen asiantuntijan Mika Pohjosen palkkion sekä raportin taiton ja painatuksen ja seminaarijärjestelyt. Matkat ovat luennoijan (Reijo Savolainen) lentolippu ja muut matkakulut KUUMA-seudun assistentin ja yhteistyöjohtajan matkakuluja. Hankkeen asiakirjojen säilytys Hankkeen aikana syntynyt materiaali säilytetään KUUMA liikelaitoksen toimesta. Järvenpäässä 29.9.2014 Kirsti Ruislehto KUUMA-asuntoryhmän puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö, Järvenpään kaupunki Sirkku Huisko vs. yhteistyöjohtaja KUUMA-seutu liikelaitos 11
Liite 1: KUUMA-asuntoryhmän jäsenet: Järvenpää: Hyvinkää: Kirsti Ruislehto, suunnittelupäällikkö, ryhmän puheenjohtaja Hannu Lindqvist, yleiskaavasuunnittelija Marko Kankare, kaupungingeodeetti Kerava: Kirkkonummi: Mäntsälä: Ari Vesikkala, asuntotoimen päällikkö Jari Tirkkonen, yhdyskuntatekniikan johtaja Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja Rauni Ohvo, toimitusjohtaja, Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Nurmijärvi: Aarno Kononen, kehitysjohtaja Risto Nikunlaakso, erikoissuunnittelija Marja-Liisa Back, hallintopäällikkö Pornainen: Sipoo: Tuusula: Vihti: Timo Kaikkonen, talousjohtaja Pekka Söyrilä, vt. kehitysjohtaja Outi Hämäläinen, asuntotoimenpäällikkö / toimitusjohtaja, Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy Mika Kukkula, maankäyttöinsinööri Lisäksi kokouksiin on kutsuttu: Uudenmaan liitto Kuntaliitto: KUUMA: Sirkku Huisko, kehittämispäällikkö Laura Hassi, asumisen erityisasiantuntija yhteistyöjohtaja 12