Myllyharjun lukion tasa-arvosuunnitelma 2011 1 JOHDANTO Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Kaikilla tulee olla samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet niin työ- kuin yksityiselämässä ja muutoinkin yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei merkitse samanlaisuuden vaatimusta, mutta naisten ja miesten erilaisuus ei saa johtaa eriarvoiseen asemaan tai kohteluun yhteiskunnassa. Tarvitaan myös aktiivista toimintaa molempien sukupuolten koulutus- ja uravalintojen monipuolistamiseksi. Kaikki hyötyvät kapeiden roolimallien purkamisesta. Tasa-arvo tarkoittaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, opiskella, kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo sisältää kaikki tasa-arvon ulottuvuudet. Koulutuksen keskeinen tavoite on miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Vuonna 2005 uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasa-arvolaki) velvoittaa, että oppilaitoksissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Tasa-arvolaki velvoittaa, että oppilaitokset tekevät sekä työyhteisönä työpaikan tasa-arvosuunnitelman (6a ) että oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman (6b ). Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman perustana on, että oppilaitos selvittää tasa-arvotilanteensa ja siihen liittyvät kehittämistarpeensa. Suunnitelma kokoaa tarkoituksenmukaiset tavat, jotka edistävät tasa-arvoa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen ja opetuksen kehittäminen tasa-arvoisemmaksi parantaa opiskeluyhteisön hyvinvointia. Lähde: Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta. OPH (2008) Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on Myllyharjun lukion henkilöstöpolitiikan keskeinen tavoite. Lukio ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Rehtorilla on velvollisuus puuttua asiaan havaitessaan näin tapahtuvan työyhteisössään. Myllyharjun lukion opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäris-töön. Lukon tuleekin huolehtia siitä, etteivät opiskelijat joudu opiskelu- tai ohjaustilanteissa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi.
TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN VAIHEET 2
2 EPÄASIALLINEN KOHTELU JA -HÄIRINTÄ TYÖ- JA OPISKELU- YHTEISÖSSÄ Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä monella tavalla. Jokaisessa yhteisössä syntyy ajoit-tain ihmisten välisiä ristiriitoja, mutta kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät kuiten-kaan ole henkistä väkivaltaa tai kiusaamista. Kiusaamisen ja työyhteisöihin kuuluvien jokapäiväisten ristiriitojen ero saattaa olla häilyvää. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena oleva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyt-tömäksi. Kiusaaminen voi olla työ- tai opiskelutovereiden välistä, esimiehen ja alaisen välistä tai opettajan ja opiskelijan välistä. Näistä kuka tahansa voi olla uhri tai kiusaaja. Kielteisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti, jos tekijä pystyy käyttämään kohteeseen valta-asemaansa. Kiusaamista on esim.: - kun henkilöä nöyryytetään tai loukataan toistuvasti - kun henkilön sosiaalisia suhteita rajoitetaan, hänen kanssaan ei puhuta eikä hänen tervehdyksiinsä vastata - kun henkilön mainetta loataan, levitetään juoruja tai tehdään naurunalaiseksi - kun henkilölle ei anneta työtehtäviä tai hänelle annetaan osaamiseen nähden ala-arvoisia työtehtäviä - kun henkilöä uhataan ruumiillisella väkivallalla Kiusaamista sen sijaan ei ole: - kun työnantaja johto- tai valvontavaltansa perusteella antaa määräyksiä - kun työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja - käsitellään tehtävään tai työhön liittyviä ongelmatilanteita työntekijöiden kesken - annetaan kurinpidollinen huomautus tai rangaistus - ohjataan työkyvyn arvioon 3
- työtehtäviä muutetaan ja muutoksista on keskusteltu työntekijän kanssa Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä on yksi syrjinnän muodoista. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on henkilön sukupuoleen liittyvä ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista. Seksuaalinen häirintä taas tarkoittaa ei-haluttua seksuaalisluonteista fyysistä, sanallista tai muuta käyttäytymistä. Seksuaalista häirintää voivat olla esim.: - seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet - härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä - vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina kaksimielisinä huomautukset - pornografiset aineistot - fyysinen koskettelu - seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset - vakavimmillaan kyseessä voi olla raiskaus tai sen yritys. Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkiksi, kun opettaja kieltäytyy ohjaamasta tiettyyn kansallisuuteen kuuluvia opiske-lijoita. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin kun näennäisesti neutraali säännös tai toi-mintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan. Myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan henkilöön liitty-vän syyn perusteella työhönotossa tai palvelusuhteen aikana. Tällöin työnantaja rikkoo velvollisuuttaan kohdella työntekijöitä asiallisesti ja tasapuolisesti. Tasapuolisen kohtelun velvollisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkia olisi aina kohdeltava samalla tavalla. 4
3 TOIMINTAOHJEITA Kiusaamisen ja häirinnän kohteeksi joutuneelle Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiu-saajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopetta-maan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos epäasiallinen käytös jatkuu, ota yhteys esimieheesi, tai jos esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehen tehtävä on kaikin käytettävissä olevin keinoin saada epäasiallinen kohtelu tai häirintä loppumaan. Opiskelija voi ottaa yhteyttä laitoksensa johtajaan. Pidä kirjaa tapahtumista. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todistamaan. Myös mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää. Jos kiusaamista ei pystytä käsittelemään yksikössäsi, hae apua työ- tai opiskeluyhteisösi ulkopuolelta. Voit olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, hen-kilöstöosastolle tai työterveyshuoltoon. Opiskelija voi olla yhteydessä oppilaskunnan yhteyshenkilöihin tai tasa-arvotyöryhmän edustajiin. Apua voi hakea siltä taholta, jonka itse kokee luontevimmaksi. Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä ilman kohteen suostumusta ja keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia. Esimiehelle Esimiehen tulee puuttua asiaan, kun hän saa tietää työyhteisössä esiintyvästä henkisestä väkivallasta. Esimiehen tulee kuulla osapuolia ja selvittää tapahtumien kulku. Ta-paamisissa sovitaan pelisäännöistä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Esimiehen tulee varmistaa, että epäasiallinen kohtelu työpaikalla loppuu. Asiasta pidetään seuranta-palaveri. Tarvittaessa esimies voi ottaa yhteyttä henkilöstöosastoon tai työterveyshuol-toon. On kuitenkin huomioitava, että kukaan työpaikan ulkopuolinen ei voi ottaa esimie-hen roolia ja tehtävää. Esimiehen tulee asettaa rajoja sille, mikä on sallittua työssä ja mikä ei. Esimiehen on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi. Uhriin ei saa kohdistaa asian esille ottamisen vuoksi minkäänlaisia negatii-visia toimenpiteitä. Työyhteisölle Vaikka esimiehellä on ensisijainen velvollisuus puuttua työyhteisössä ilmeneviin ongel-miin yksilöiden tai ryhmien välillä, työ- ja opiskeluyhteisön jäsenten tulee asenteillaan ja teoillaan osoittaa, ettei yhteisössä sallita epäasiallista kohtelua. Kiusatulle tulee antaa apua hänen sitä pyytäessään. Jokainen voi kantaa vastuuta yhteisön toimintakulttuurista Yhteen työyhteisön jäseneen kohdistuva henkinen väkivalta vaikuttaa haitallisesti mui-denkin työyhteisön jäsenten hyvinvointiin. Selkeillä pelisäännöillä mm. ristiriitojen ja loukkausten käsittelyssä voidaan työyhteisöissä ennalta ehkäistä pitkittyviä, syveneviä ongelmakierteitä. Opiskelijalle 5
Myllyharjun lukiolla on vastuu opiskelijoille annettavasta opetuksesta, ohjauksesta ja opetukseen liittyvästä harjoittelusta. Lukion on huolehdittava, että opiskelijat eivät joudu näissä tilanteissa epäasiallisesti kohdelluksi. Lukion tulee huolehtia siitä, että opiskelija, jota on kohdeltu epäasiallisesti, voi jatkaa opiskeluaan kitkattomasti. Opiskelija voi ottaa yhteyttä oppilaitoksensa johtajaan, oppilaskunnan yhteyshenkilöihin tai tasa-arvotyöryhmän edustajiin. Jos sinua syytetään kiusaamisesta tai häirinnästä Kerro esimiehellesi asiasta tarvittaessa, sillä esimiehen on hyvä kuulla asia suoraan sinulta. Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele valittajan tuntemuksia vaan lopeta välittömästi epäasialliseksi kuvattu käy-töksesi. Joskus jokapäiväisten ristiriitojen ratkaisemisen ja kiusaamisen raja on epäselvä. Ketään ei leimata työpaikkakiusaajaksi pelkkien syytösten perusteella. 4 TASA-ARVOTYÖ MYLLYHARJUN LUKIOSSA LUKUVUOSINA 2009-2010 JA 2010-2011 Myllyharjun lukiossa laadittiin kevätlukukauden 2010 aikana tasa-arvolakiin perustuva oppilaitoskohtainen tasa-arvosuunnitelma. Työryhmään kuuluivat lehtorit Tia Ahtinen ja Hannu Moisander, opiskelijat Minna Mettälä ja Antti Huuki sekä ma. rehtori Eveliina Passi. Opiskelijoille tehtiin keväällä 2010 tasa-arvokysely, ja sen tuloksista tiedotettiin henkilökuntaa, opiskelijoita ja johtokuntaa. Tammikuussa 2011 lukion opiskelijoille tehtiin uusi tasa-arvokysely. Kyselyn tuloksia on käsitelty opettajainkokouksessa ja johtokunnassa maaliskuussa 2011, ja rehtori esittelee kyselyn tulokset kaikille opiskelijoille kevään 2011 aikana. Rehtori käy henkilökohtaisen kehityskeskustelun jokaisen opettajan kanssa kevään 2011 aikana. Valmisteilla on myös ryhmissä toteutettava työnohjaus, jonka alkukartoitus on tehty yksilöhaastatteluissa maaliskuussa 2011. Lukion johtokunta velvoitti kokouksessaan 17.5.2011 rehtorin hankkimaan konsulttiapua. Konsultin (tai konsulttiryhmän) työn tulee alkaa elokuussa 2011. Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään 1-3 vuoden välein, ja tasa-arvokysely voidaan uusia vuosittain. 5 TASA-ARVO JA HENKILÖSTÖ 2011 Henkilöstön ja opiskelijoiden jakautuminen oppilaitoksen johto yht. 1, 0 n/ 1 m opettajat yht. 15, 10 n / 5 m opiskelijat yht. 68, 41 n / 27 m 6
Tasa-arvotyöryhmä - rehtori Veli-Matti Malinen, lehtorit Sirkku Aho-Pulliainen ja Seppo Aho - opiskelijajäsenet Emmi Koskinen ja Ossi Lehtoranta Yhteyshenkilöt Jos ongelma ei ratkea työpaikalla, työntekijät voivat ottaa yhteyttä esimieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai työsuojelupäällikköön. - työsuojeluvaltuutettu Timo Noroviita - työsuojelupäällikkö Minna Uusitalo - hyvinvointikoordinaattori Anne Hovi 5.1 Rekrytointi ja urakehitys Työnantajan tulee toimia siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin ja luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. 5.1.1 Henkilöstön rekrytointiperiaatteet ja valintaperusteet Rekrytointi perustuu avoimeen tiedottamiseen ja oikeudenmukaiseen valintamenettelyyn. Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan periaatteita, joilla vakinaisen henkilöstön asemaa pyritään turvaamaan ja ensisijaisena palvelussuhteen muotona tulisi olla vakinainen palvelussuhde. Valintaperusteet ja työtehtävien vaatimusedellytykset laaditaan mahdollisuuksien mukaan soveltuviksi yhtä hyvin miehille kuin naisille. Työntekijöitä valittaessa tehdään hakijoista ansiovertailu, jossa kiinnitetään huomiota hakijoiden koulutukseen, aikaisempaan työkokemukseen sekä sellaisiin ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotka ovat eduksi tehtävän hoitamisessa. Henkilöstön valinnassa muodollisen pätevyyden lisäksi arvostetaan erityisesti yhteistyötaitoa, kehityskykyä ja muutosvalmiutta. Hakijoiden pätevyys ja sopivuus sekä toimeen että työyhteisöön arvioidaan tasapuolisesti. Hakijoita ei syrjitä perhesuhteiden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. 5.1.2 Tehtävä- ja urakierto Urakehityksen ja tehtäväkierron tarkoituksena on, että henkilö pystyy parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään taitoaan ja kykyään työyhteisönsä hyväksi ja omaksi hyödykseen. Rehtori tukee henkilöstön etenemistä urallaan koulutuksen, tehtäväkierron ja sijaisuuksien avulla. Lukiossa innostetaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Koulutukseen osallistumista edistetään tasapuolisesti. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi Seurataan naisten ja miesten koulutuksiin osallistumisen määrää Kehityskeskusteluissa käsitellään miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumista työtehtävien jakaantumisessa sekä urakehityksessä. 7
5.2 Työehdot ja palkkaus Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa Kaikissa palvelussuhteissa noudatetaan kunnallisia virka- ja työehtosopimuksien sekä Loviisan kaupungin hallintosäännön ohjeita ja määräyksiä. Henkilökunnan palkkausperusteet määräytyvät virka- ja työehtosopimuksien mukaan. Työsuhteiden vakinaistamisessa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Työnvaativuuden arviointia suoritetaan VES:n ja TES:n edellyttämällä tavalla. 5.3 Työolot Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat miehille ja naisille. Työolojen kehittämisellä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa esimerkiksi sosiaalitilojen, erilaisten työkohteiden, työmenetelmien sekä laitteiden parempaa soveltuvuutta molemmille sukupuolille. Työoloja ja työvälineitä kehitetään siten, että jokaisella työntekijällä on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö. Naisille ja miehille turvataan yhtäläiset osallistumisoikeudet työolojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti työvälineiden hankinnassa, työtilojen suunnittelussa ja kalustamisessa. 5.4 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. Lähtökohtana lukioiden henkilöstöjohtamisessa on työtä ja työaikaa suunniteltaessa saavuttaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, mikä osaltaan edistää toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön työssä viihtymistä. Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi: Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään perhevapaita ja osallistumaan tasapuolisesti sairaan lapsen, vanhuksen tai lähiomaisen hoitamiseen. Työntekijät voivat käyttää lain suomia perhevapaita työ- tai koulutusuran vaarantumatta tai että kyseiset tehtävät jäävät vapaiden aikana hoitamatta. 5.5 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän ehkäisy Tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Jokaisen lukiossa työskentelevän tulee kohdella toisiaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Työyhteisössä ei sallita henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää eikä minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sukupuolista häirintää tai ahdistelua on toiminta, jota sen kohde pitävää loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirinnän kohteen tulee ilmaista häiritsijälle, että hänen käytöksensä on häiritsevää. Mikäli käytös tästä huolimatta toistuu, tulee häirinnän kohteen kääntyä esimiehen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai opettajiensa puoleen tilanteen selvittämiseksi. Esimiehen tulee puuttua häirintään heti siitä tiedon saatuaan. 8
5.6 Tiedottaminen Tasa-arvosta tiedottaminen on yksi tasa-arvon edistämisen väline. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan koko henkilöstölle ja opiskelijoille. 5.7 Työnantajan toimenpiteet Työnantajalla on velvollisuus antaa viivytyksettä kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa tasa-arvolain tarkoittamalla tavalla syrjäytetyksi tai syrjinnän kohteeksi. 5.8 Arviointi ja seuranta Arvioinnin perusteella tarkistetaan tasa-arvosuunnitelmaa sekä sen toimenpiteitä määräajoin. Tarkistus tapahtuu vuosittain kevätlukukaudella (tammi-helmikuu). 6 OPISKELIJAT JA TASA-ARVO 2011 Opiskelijoiden käsityksiä lukiossa toteutuvasta tasa-arvoisesta kohtelusta kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla 27. 30.1.2011. Kyselyyn vastasi 20 ensimmäisen vuosiluokan opiskelijaa, 20 toisen vuosiluokan opiskelijaa ja 14 kolmannen vuosiluokan opiskelijaa. 6.1 Kyselyn tulokset 6.1.1 Vastausten jakaumat Vastanneet Kysymys n % n % n % n % tyttö poika 1 Olen 29 53,7 25 46,3 54/54 100,0 1. 2. 3. 2 Opiskelen vuosiluokalla 20 37,0 20 37,0 14 25,9 54/54 100,0 3 Opettajat kohtelevat opiskelijoita oikeudenmukaisesti. 5 Opettajat kohtelevat opiskelijoita tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta (esim. arvioinnin, asettamiensa vaatimusten ja antamansa kan- kyllä ei 19 35,8 34 64,2 53/54 98,1 24 45,3 29 54,7 53/54 98,1 9
7 9 11 13 15 nustuksen suhteen). Opettajat huomioivat opiskelijoita yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Opinto-ohjaus on tasa-arvoista sukupuolesta riippumatta. Ryhmänohjaajan antama ohjaus on tasa-arvoista sukupuolesta riippumatta. Rehtorin antama ohjaus on tasa-arvoista sukupuolesta riippumatta. Koulussa voi ilmaista omia mielipiteitään. 39 73,6 14 26,4 53/54 98,1 49 94,2 3 5,8 52/54 96,3 52 98,1 1 1,9 53/54 98,1 53 100,0 0 0,0 53/54 98,1 32 60,4 21 39,6 53/54 98,1 17 Koulussa esiintyy kiusaamista. 14 26,9 38 73,1 52/54 96,3 19 Oletko nähnyt tai itse kokenut seksuaalista häirintää? 5 9,4 48 90,6 53/54 98,1 Yhteensä 336 57,6 233 40,0 14 2,4 583/594 98,1 6.1.2 Rehtorin laatima yhteenveto opiskelijoiden vapaamuotoisista vastauksista Opettajien välillä on eroja. Toiset ottavat oppilaat enemmän huomioon kuin toiset ja ovat enemmän oikeudenmukaisia oppilaille. Tytöt saavat paljon ns. "hyvää huomiota" tai sitten niitä ei huomioida ollenkaan vaan annetaan olla rauhassa, mikä on hyvä. Suurimmalla osalla tunneista voi olla ns. "vapaasti" ja olla omaa mieltä. Tytöt saavat välillä parempaa kohtelua opettajilta. Tytöt saavat usein käydä kesken tuntien vessassa, mutta jos pojat pyytävät lupaa, on vastaus yleensä tylympi tai sitten lupa irtoaa, mutta sarkastisten tai ilkeiden kommenttien kera. Myös tunnilla meluaminen jakaa tytöt ja pojat eri leireihin. Tyttöjen jutteluun ei niinkään puututa, mutta jos pojat juttelevat niin heti sanotaan. Välillä tytöiltä odotetaan enemmän, varsinkin jos pärjää koulussa. Silloin pojat saavat helpommin tai "löysemmin" arvosanoja. Siitä mistä pojat saavat 8 voivat tytöt saada 7. Tällaista "piilovittuilua" esiintyy. Opettajillakin tuntuu välillä olevan hieman erimielisyyksiä, mutta en väitä sen olevan välttämättä kiusaamista. 10
Tasa-arvo on parantunut, mutta edelleen tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin. Liberalistina vastaan luonnollisesti EI. Opettajan on helppo sortua näkemään itsensä aina oppilasta korkeampiarvoisena. Ala-asteperäinen ryhmä- ja parijako perustuu vanhanaikaiseen tyttö-poika-jakoon, joka ei näe opiskelijoita yksilöinä, vaan sukupuolina. Suurin osa opettajista kohtelee oppilaita oikeudenmukaisesti, mutta on poikkeuksia. Opettajat suosivat tyttöjä yleisellä tasolla ja antavat "hölläysvaraa" tytöille, pojilla taas liian tiukat rajat verrattuna tyttöihin. Tytöille tulee opettajalta kyllä enemmän positiivista huomiota, pojille taas negatiivista huomiota. Jotkut opettajat, jotka ovat lukiossamme opettamassa edelleen, ovat lopettaneet tai vähentäneet (eivät lopettaneet) ilkeilemisen/piikittelyn oppilaille. Kyllä huomioidaan, mikä on hyvä merkki :) Jotkin opiskelijat ovat välillä silmätikkuina tai ainakin minusta tuntuu siltä.. En ole huomannut että sukupuolella olisi väliä arvioinnissa. No se on hyvää että tälläinen kysely järjestetään vuosittain jotta opiskelijat voivat kertoa asioista anonyymeinä ja asioihin puututaan. Kynnys keskustella epäkohdista on madaltunut ja työilmapiiri on sen vuoksi parempi. Jotkut suosivat tiettyjä oppilaita ihan selvästi Joidenkin opettajien kohdalla täytyy olla tarkkana mitä suustaan päästää, koska seuraukset voivat jatkua pitkäänkin En ole huomannut kauheasti muutoksia Melkein kaikki kohtelevat oikeudenmukaisesti. Hyvin toimii. 11
En ole huomannut syrjintää. Kyllä voi ainakin tarpeeksi hyvin. Erään opettajan lähdettyä ilmapiiri on parantunut. Jotkut opettajat tuntuvat suosivat tiettyjä oppilaita. Kyllä hyvin pitkälti voi. joillain tunneilla meidän "yleissivistystä" on haukuttu pojat ovat "pahempia" kuin tytöt joillain tunneilla ja toisinpäin tulee heti sanomista kun ei olla ajateltu asiaa loppuun joitain pieniä.. aikaa ei ole kulunut tarpeeksi kai vielä tytöiltä odotetaan virheetöntä käytöstä kun taas poikien pikku riehuminen on joillekkin opettajille "ok" Välillä tuntuu, että joidenkin kohdalla opettajat ovat "luopuneet toivosta". Yleisesti huonommin menestyviltä oppilailta ei kysytä tunneilla mitään ja jos joskus kysytään, niin heidän virheitä ei kommentoida millään tavoin. Lähinnä tyttöjen "klikkien" sisäistä syrjintää ja juoruilua, joka ei kohdistu porukan ulkopuolisiin. Myös opettajia kiusataan. Kaikkia opiskelijoita ei huomioida tasapuolisesti. Joitain tapauksia on, missä opettaja on kohdellut joitain oppilaita kaltoin. Kyllä voi, mutta harvoin se mihinkään johtaa. Ei riipu sukupuolesta, ennemmin henkilöstä Kyllä huomioivat! Jos osaa ilmaista asiansa kohteliaasti ja loukkaamatta ketään. 12
tytöt saavat soittaa suutaan mutta pojat eivät Ei mielestäni kiusaamista, vain hauskaa naljailua. En ole kokenut huonoa kohtelua tai epäoikeudenmukaisuutta! Kyllä melko oikeudenmukaisesti mutta olen nähnyt myös epäoikeudenmukaista kohtelua Kyllä mutta aika usein oppilaita hiljennetään jos he valittavat jostain, varmaan koska se ei liity oppitunnin aiheeseen Tietyt opettajat pitävät poikia silmätikkuina Joidenkin opettajien kohtelu on parantunut hieman Tietyt tytöt ärsyttää ja jankkaa vanhoista asioista jotta saavat muut pojat ärsyyntymään, loukkaukset ovat henkilökohtaisia. tytöt saavat soittaa suutaan mutta pojat eivät. jotkut opettajat suosivat tyttöjä enemmän kuin poikia opettajat suosivat tyttöjä enemmän kuin poikia ei oikeen mitään kaikki on niinkuin ennenkin Toisia oppilaita piikitellään jatkuvasti ilman syytä. Oman mielipiteen ilmaiseminen johtaa siihen että joutuu silmätikuksi. Jotkut opettajat kiusaa ja piikittelee oppilaita. Eivät huomioi oppilaita tasapuolisesti. En koe, että muutoksia olisi tapahtunut. Asiat ovat pysyneet ennallaan. Omia mielipiteitä kyllä VOI ilmaista, mutta joskus opettajat saattavat moralisoida niitä. Periaatteessa kiusaamista ei esiinny, mutta ainakin joillain opettajilla saattaa olla tapana pilail- 13
la joillain asioilla, jotka eivät kuitenkaan ole niin hauskoja, kuin tarkoitus oli. Huomaa, että asia on otettu käsittelyyn, sillä esimerkiksi tiettyjen opettajien käytöksen kohdalla on tapahtunut muutosta. Koulussamme on "porukoita", jotka syrjivät sekä puhuvat pahaa selän takana. Jos porukkaan kuulumaton henkilö on erilaisempi kuin muut häntä syrjitään tämän vuoksi. Tätä ei kuitenkaan tuoda ilmi varsinaisella kiusaamisella, jonka jokainen huomaisi, esim. katseilla sekä toisen pois sulkeminen tilanteesta todistaa sen. Opettajiin kohdistuu myös kiusaamista. Hyvien arvosanojen oppilaita mielistellään. Kiusaaminen ilmenee lähinnä siten, että pari opiskelijaa jätetään porukan ulkopuolelle ja heitä myös saatetaan haukkua aina välillä. Tuollaista kiusaamista ilmenee lähes päivittäin, varsinkin ulkopuolelle jättämistä. Rehtorille tai muutamalle opettajalle voi sanoa omat mielipiteensä asioista ja keskustella niistä, ei oppilaiden mielipiteitä jätetä varjoon ainakaan jos menee suoraan rehtorille. Ei ainakaan meidän lukion keskuudessa kukaan kiusaa ketään, minun tietääkseni. 20 Jos edellinen väittämä pitää sinun mielestäsi paikkansa, millaista häirintä on? Kuka häiritsee? Ketä häiritään? En ole koskaan törmännyt sellaseen, hyvä vain! ei täällä sellaista ole esiintynyt. Omia mielipiteitään voi ilmaista helpommin ja tasa-arvoisuus on lisääntynyt Huomautuksia oppilaan ulkoisista ominaisuuksista, tai vitseinä kerrottavia omia mielipiteitä voisi harkita pariin otteeseen uudelleen ennen kuin päästää niitä ulos sanallisesta arkustaan. Osaa opettajista pitää vain myötäillä, ellei halua "silmätikuksi". Oppilaiden mielipiteet jyrätään helposti 14
Tasa-arvotyöryhmä on hyväksynyt tämän tasa-arvosuunnitelman 27.5.2011. Veli-Matti Malinen Sirkku Aho-Pulliainen Seppo Aho Emmi Koskinen Ossi Lehtoranta 15