Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen

Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Tutkimustulokset 13.12.2007

Sisältö 1. Tavoitteet ja kysymykset 2. Tutkimuskohde 3. Tutkimusmenetelmät 4. Tutkimustulokset 4.1. Yritysjohdon kokema koulutustarve 4.2. Yritysten henkilöstön koulutustarve johdon näkökulmasta 4.3. Yritysten henkilöstön koulutustarve henkilöstön näkökulmasta 4.4. Koulutustarve vertailuaineiston näkökulmasta 4.5. Koulutuksen toteutus 4.6. Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen 5. Tulosten perusteella rakennettu koulutusmalli

1. Tavoitteet ja kysymykset

Tavoite 1: Selvittää yritysjohdon koulutustarve - Millaiseksi yritysjohto kokee oman osaamisensa ja millaisia koulutustarpeita johdolla on? Tavoite 2: Selvittää yritysten henkilöstön koulutustarve johdon näkökulmasta - Millainen on henkilöstön koulutustarve johdon mielestä neljällä eri osaamisen alalla: oman ammattialan osaaminen, strateginen osaaminen, yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen ja ydinosaaminen? Lisäksi halutaan tietää, miten toteutettuna koulutus sopisi yritykselle parhaiten? Tavoite 3: Selvittää yritysten henkilöstön koulutustarve henkilöstön näkökulmasta - Kuinka kiinnostuneita työntekijät ovat kehittämään omaa osaamistaan, mikä motivoisi heitä siihen parhaiten ja millä aloilla kehittämistarpeita koetaan? Miten työntekijät suorittaisivat koulutusta mieluiten? Millaiseksi työntekijät kokevat yrityksen osaamisen eri aloilla? Mitä he olisivat kiinnostuneita opiskelemaan vapaa-ajallaan? Tavoite 4: Kehittää koulutuksen työelämäyhteyksiä - Miten yritysten koulutustarpeet saataisiin parhaiten tiedoksi alueen koulutusorganisaatioille yritysten mielestä? Millaisia ongelmia on työelämäyhteyksien luomisessa ja miten yhteyksiä voitaisiin kehittää?

2. Tutkimuskohde

1) Yritykset 20 pk-yritystä Oulun Eteläisen alueelta; 10 yritystä molemmilta tavoitealueilta Yritykset valittu kiinnostuksen, toimialan, koon ja sijainnin perusteella Count Seutukunta Yrityskoko Yhteensä 1-9 hlö 10-40 hlö 40-249 hlö Nivala- Haapajärvi ja Siikalatva Ylivieska Yhteensä 2 1 3 4 8 12 4 1 5 10 10 20

Yritysten toimialat 30 % 25 % metalli puu palveluala muu 25 % 20 %

2) Yritysjohto Mukana 20 yritysjohdon edustajaa (toimitusjohtaja, tuotanto-, valmistus-, tehdas- tai myyntipäällikkö) Miehiä 16 ja naisia 4 Keskimäärin 41-50-vuotiaita Koulutustaustana yleisimmin ammattikoulu tai opisto

Johdon ikäjakauma 3 2 8 5 21-30 31-40 41-50 51-50 Johdon koulutustausta Muu 2 Yliopisto 3 Ammattikorkakoulu 4 Ammattikoulu/opisto 10 0 2 4 6 8 10 12 Lukumäärä

3) Yritysten henkilöstö Mukana 111 hlö Miehiä 58 % (64), naisia 42 % (47) Vastaajien keski-ikä lähes sama (~35v.) Yleisin koulutustausta ammattikoulu / opisto; miehet olivat vähän korkeammin koulutettuja

Vastaajien sukupuoli 25 Ikäjakauma sukupuolittain 21,3 23,4 20 17,2 19,1 42 % 58 % Mies Nainen % 15 10 5 4,7 2,1 10,9 12,8 12,8 10,9 14,1 12,8 12,8 10,9 4,3 3,1 4,7 2,1 Mies Nainen Koulutustausta sukupuolittain 0-20 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56- Ikä Muu 4,3 4,7 Yliopisto 4,7 Amk Ammattikoulu / Opisto 21,3 23,4 53,1 63,8 Nainen Mies Lukio Peruskoulu 4,3 7,8 6,4 6,2 0 10 20 30 40 50 60 70 %

4) Vertailuaineisto Asiantuntija-haastattelut - Seitsemän asiantuntijaa Oulun Eteläisen alueelta - Ovat mukana yrityskoulutushankkeissa tai toimivat yritys- tai elinkeinoasiamiehinä - Tarkoitus: - Hiljaista tietoa koulutustarpeista - Yleiskuva yritysten koulutustarpeista - Vertailuaineistoa yritysjohdon vastauksille Sähköinen koulutustarvekysely - Osa instituutin pitempiaikaista tutkimusta: ensimmäinen otos Yritysten koulutustarveselvitystä varten ( 16.11.2007) - www.oulu.fi/oeinst/kysely - Tarkoitus: - Alueella töissä olevien koulutustarpeet - Vertailutietoa yritysten henkilöstön vastauksille

3. Aineiston keruu ja menetelmät

Menetelmät: Primaariaineisto Kyselylomake: henkilöstö Kyselylomakkeet tehty samalla kertaa haastattelun kanssa tai lähetetty postitse Kyselylomaketta varten tehtiin pääosin otos yrityksen henkilöstöstä; osassa yrityksistä kyselyyn vastasi koko henkilöstö Analysoitu kvantitatiivisesti SPSS- ja Excel-ohjelmilla Haastattelu: johto Haastattelut tehty pääsääntöisesti paikan päällä yrityksessä Haastattelurunko lähetetty ennalta tutustumista varten Haastateltavina yrityksen toimitusjohtaja tai yrityksen henkilöstöasioista vastaava Analysoitu kvalitatiivisesti

Menetelmät: Vertailuaineisto Haastattelu: asiantuntijat Haastattelut tehty yritysjohdon haastattelurungolla Analysoitu kvalitatiivisesti Sähköinen kyselylomake: Oulun Eteläisen väestö Otettu mukaan vastauksia soveltuvin osin: kiinnostuttu koulutuksen järjestämistä, motivointitekijöitä ja koulutustarvetta tiedustelevista kysymyksistä Analysoitu kvantitatiivisesti

4. Tutkimustulokset 4.1. Yritysjohdon kokema koulutustarve

1) Johtaminen Johtamisen osaamista pidettiin hyvänä - n. 2/3 vastanneista johtamisen tutkinto (esim.jet, toimitusjohtajakoulutus) - Pari vastaajaa oli kiinnostunut suorittamaan johtamisen erikoistutkinnon Henkilöstöjohtaminen (erilaisten työntekijöiden johtaminen) Kulttuurijohtaminen

2) Talousosaaminen Perustalousosaaminen: kirjanpito, laskentatoimi, tilinpäätösten luku ja tulkinta

3) Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Miten tuotanto voitaisiin järjestää tehokkaammin (eri työpisteet) Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja ohjaus työssä Tavaran kierto ja varastot

4. Tutkimustulokset 4.2. Yritysten henkilöstön koulutustarve johdon näkökulmasta

Osaamisten keskiarvot (1=Osaamista vähän 5=Osataan parhaiten toimialalla) Osaamisen alat Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen 3,28 Strateginen osaaminen 3,32 Ydinosaaminen 3,53 Oman ammattialan osaaminen 3,55 3,1 3,15 3,2 3,25 3,3 3,35 3,4 3,45 3,5 3,55 3,6

Oman ammattialan osaaminen Arvioitiin korkeimmalle eri osaamisen aloista: paremmin kuin omalle toimialalle tyypillisesti Liitettiin perusosaamiseen: välttämättömät perusedellytykset työelämälle ja toimialalle Oman ammattialan osaaminen vaikeasti määriteltävissä: sisältää taitoja ja valmiuksia eri osaamisista Tutkinto tarjoaa osaamisen perustaidot ja pätevyyden Oman ammattialan osaaminen 5 Oman ammattialan osaaminen 0 10 20 30 40 50 60 % 45 50 parhaiten toimialalla paremmin kuin kilpailijat toimialalle tyypillisesti välttävästi vähän

Strateginen osaaminen (1=Osaamista vähän 5=Osataan parhaiten toimialalla) Johtamisen osaaminen - Henkilöstöjohtaminen - Johtamiseen pätevöittävät tutkinnot - Kulttuurijohtaminen Juridinen osaaminen Strategisen osaamisen keskiarvot 2,72 Talousosaaminen - Perustalousosaaminen (tase, tilinpäätös) - Kustannustehokkuus Johtamisen osaaminen Talousosaaminen 3,22 3,44 Lainopillinen osaaminen - Sopimukset, sopimusprosessit Tuotanto-osaaminen - Erilaiset tuotantomenetelmät ja materiaalit - Tuotannonsuunnittelu Markkinointiosaaminen Tuotanto-osaaminen 3,5 3,78 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Markkinointiosaaminen - Perusmarkkinaosaaminen - Ulkomaankauppaan liittyvään markkinointi - Asiakassuhteiden parempi hallinta

Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen (1=Osaamista vähän 5=Osataan parhaiten toimialalla) Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot - Sopimisneuvottelutaidot: neuvotteluvarmuus ja neuvotteluihin liittyvät psykologiset taidot (esim. elekielen lukeminen, sanaton viestintä, oman näkökannan läpivieminen) - Vuorovaikutustaidot, jotka liittyvät erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen ja työskentelyyn Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaamisen keskiarvot Kielitaito 2,83 Verkosto-osaaminen - Verkostojen hallinta Suullinen viestintä ja esiintymistaito - Etenkin johtoportaalle ja toimihenkilöasemassa oleville - Asiakaspalvelualalla henkilöstölle Kirjallinen viestintä ja verkkoviestintä Suullinen viestintä ja esiintymistaito Verkosto-osaaminen 3,22 3,28 3,33 Kirjallinen viestintä - Perustaso (esim. oikeinkirjoitus) etenkin työntekijöille. - Viestinnän ammattilainen hoitamaan yrityksen markkinointia ja julkisivua - Verkkoviestinnän uudet mahdollisuudet Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot 3,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,0 Kielitaito - Englanti, ruotsi, saksa - Suullinen kielitaito ja kuullun ymmärtäminen - Valmiudet oman ammattialan sanaston tuntemiseen ja ulkomaankaupan neuvotteluiden läpiviemiseen

Ydinosaamisen keskiarvot Ydinosaaminen (1=Osaamista vähän 5=Osataan parhaiten toimialalla) Toiminta ja prosessit 3,29 Toiminnat ja prosessit - Kustannustehokkuus, laatu - Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Kyky toimia markkinoilla - Markkinoilla toimiminen Kyky toimia markkinoilla Teknologia ja substanssi 3,65 3,88 2,9 3 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4 Teknologia ja substanssi Ydinosaaminen - Valmistustekniikat, laatu Toiminta ja prosessit 11 32 58 Kyky toimia markkinoilla 5 10 35 50 parhaiten toimialalla paremmin kuin kilpailijat toimialalle tyypillisesti välttävästi vähän Teknologia ja substanssi 6 17 78 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

4. Tutkimustulokset 4.3. Yritysten henkilöstön koulutustarve henkilöstön näkökulmasta

Kiinnostus oman ammattialan osaamisen kehittämiseen 85 % melko tai erittäin kiinnostuneita kehittämään omaa osaamistaan Kiinnostus riippui vain vähän henkilön asemasta Kiinnostus riippui koulutustaustasta: mitä korkeammin koulutettu, sitä kiinnostuneempi 31-40-vuotiaat olivat kiinnostuneimpia kehittämään Kiinnostus oman osaamisen 1 % kehittämiseen 1 % 13 % 36 % 49 % Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut En kovin kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut Puuttuva tieto

Kouluttautumiseen motivoivat tekijät 1) Työhön liittyvät tekijät Oman ammattitaidon kehittäminen 2) Ulkoiset motivaatiotekijät Parempi palkka Yrityksen tuottavuuden parantaminen Kouluttautumiseen motivoivat tekijät Oman ammattitaidon kehittäminen Mahdollisuus parempaan palkkaan 56,88 Yrityksen tuottavuuden parantaminen 39,45 Varautuminen työmarkkinoiden muutokseen 32,11 Halu uusiin tehtäviin 27,52 Kiinnostus uutta alaa kohtaan 14,68 82,57 3) Sisäiset motivaatiotekijät Kiinnostus uutta alaa kohtaan Halu uusiin tehtäviin 4) Tutkinto Tutkinnon suorittaminen Muu syy Koulutuksen arvostuksen vuoksi 10,09 3,67 3,67 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 %

Oman ammattialan osaamisen taso työpaikalla Oman ammattialan osaamista pidettiin omalle toimialalle tyypillisenä (65 %) Osaaminen ei vaihdellut toimialojen välillä Johto arvioi yrityksen osaamisen henkilöstöä korkeammalle % 70 60 50 40 30 65 % Oman ammattialan osaaminen työpaikalla 2 % 2 % 2 % Oman ammattialan osaaminen yrityksissä 50,00 45,00 65,77 28,83 63,36 31,30 29 % Osaamista vähän Osataan välttävästi Osataan omalle toimialalle tyypillisesti Osataan paremmin kuin kilpailijat Osataan toimialalla parhaiten Osataan välttävästi Osataan toimialalla parhaiten Puuttuva tieto Osataan paremmin kuin kilpailijat Osataan omalle toimialalle tyypillisesti 20 10 0 5,00 1,80 1,80 1,53 2,29 0,00 Johto Henkilöstö Yhteensä

Kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla Kehittämistarpeita koettiin yleisimmin kieliin, neuvottelutaitoihin ja atktaitoihin liittyen Palvelualan yrityksissä korostettiin neuvottelutaitoja, atk-taitoja, asiakaspalvelua ja markkinointia Teollisuusalan yrityksissä korostui kielten, työmenetelmien ja materiaalien sekä neuvottelutaitojen merkitys 12 % 10 % Kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla 10 % 14 % 1 % 3 % 4 % 4 % 9 % 8 % 5 % 7 % 6 % 7 % Kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla: Palveluala ja teollisuusala Kielet Työmenetelmät ja materiaalit Neuvottelutaidot ATK-taidot Viestintä Edistyneemmät ATK-taidot Johtaminen Ajankohtaiset asiat Lainopillinen osaaminen Asiakaspalvelu Taloushallinnon osaaminen Markkinointi Myyntityö Muu 0,44 2,74 2,74 2,74 2,74 2,63 3,07 3,95 4,11 4,82 4,82 5,48 5,48 8,22 7,89 8,33 7,46 8,22 9,65 9,21 9,59 11,40 10,96 10,96 10,96 12,33 13,70 Muu Myyntityö Taloushallinnon osaaminen Lainopillinen osaaminen Markkinointi Asiakaspalvelu Johtaminen Edistyneemmät ATK-taidot Ajankohtaiset asiat Viestintä Työmenetelmät ja materiaalit ATK-taidot Neuvottelutaidot Kielet 15,35 Teollisuusala Palveluala 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Koulutuksen kiinnostavuus eri aloilla Suosituimpana koulutuksen teemana pidettiin tuotannon suunnittelua ja ohjausta, asiakaspalvelua ja viestintää. Teollisuusalan yrityksissä kiinnostusta löytyi eniten tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen sekä viestintään liittyen Palvelualan yrityksissä kiinnostusta ilmaistiin etenkin markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyen. Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Verkostojen luominen Markkinointi Viestintä Johtaminen Asiakaspalvelu Koulutuksen kiinnostavuus eri aloilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Asiakaspalvelu Johtaminen Viestintä Markkinointi Puuttuva tieto 0,91 Verkostojen luominen Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Ei lainkaan kiinnostava 5,50 8,26 7,48 6,36 5,56 2,75 Vain vähän kiinnostava 12,84 6,42 4,67 8,18 9,26 8,26 En osaa sanoa 15,60 28,44 24,30 27,27 35,19 18,35 Jonkin verran kiinnostava 46,79 40,37 49,53 40,91 37,96 46,79 Erittäin kiinnostavat 19,27 16,51 14,02 16,36 12,04 23,85

Työhön liittymätön koulutus Kysymykseen vastasi vajaa puolet (42 %) Kiinnostuksen kohteet liittyivät oman ammattitaidon kehittämiseen henkilöstö on siten kiinnostunut opiskelemaan myös vapaa-ajallaan työhön liittyviä asioita - Kielet (46 %) - ATK-taidot (17 %) - Liikkeenhoito ja johtaminen (17 %) - Tutkinnot (esim. MBA, datanomi, toimitusjohtaja-koulutus) Alat, jotka toimivat vastapainona työelämälle - Itseilmaisu (esim. musiikki, taide) - Liikunta - Kädentaidot

4. Tutkimustulokset 4.4. Koulutustarve vertailuaineiston näkökulmasta

Asiantuntijat (1) Asiantuntijavastaukset tukivat johdon tutkimustuloksia Asiantuntijoiden mukaan yritysten ei tulisi osatakaan kaikkea, vaan oppia ulkoistamaan ja aliurakoimaan toimintojaan muille Haasteita yrityksen osaamiselle tuovat uusi teknologia ja ympäristöstä aiheutuvat muutospaineet

Asiantuntijat (2) Oman ammattialan osaaminen - Hyvin hallussa - 40% perusosaamista (esim. työelämävalmiudet); 30 % erikoistuneempaa osaamista (talous, myynti) ja 30% erikoisosaamista (suunnittelu, ohjaus) Strateginen osaaminen - Puutteita eniten myyntiin, markkinointiin ja johtamiseen liittyen Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen - Puutteita ulkoisessa viestinnässä - Koulutusta esiintymistaitoon, neuvotteluun ja etiketti-taitoihin liittyen Ydinosaaminen - Hyvin hallussa

Sähköinen koulutustarvekysely (1) Vastaajien sukupuoli Vastaajien määrä 5 % Yhteensä 63 27 % Yliopisto 34 Puuttuva tieto Mies Nainen AMK 19 68 % Ammattiopisto 10 0 10 20 30 40 50 60 70 %

Sähköinen koulutustarvekysely (2) Kauanko vastaajat ovat olleet mukana työelämässä 22 % 29 % 30,00 Vastaajien ikäjakauma 8 % 5 % 19 % 17 % En ole työelämässä 0-2 vuotta 3-5 vuotta 6-8 vuotta 9-10 vuotta Yli 10 vuotta 25,00 25,40 20,00 19,05 20,63 % 15,00 10,00 9,52 11,11 5,00 4,76 4,76 4,76 0,00 Alle 20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50 tai yli Ikä

Sähköinen koulutustarvekysely (2) Ammattiopisto-opintoihin motivoisi tutkinnon hankkiminen AMK-opintoihin motivoisi mahdollisuus parempaan palkkaan Yliopisto-opintoihin motivoisi oman ammattitaidon kehittäminen Yliopisto:Motivaatio hakeutua yliopistotason koulutukseen 2 % 10 % 25 % Muu syy, mikä? 17 % 12 % 10 % 11 % Halu uusiin tehtäviin Kiinnostus uutta alaa kohtaan Yliopistokoulutuksen arvostuksen vuoksi Mahdollisuus parempaan palkkaan Varautuminen työmarkkinoiden muutokseen Tutkinnon hankkiminen (kandidaatti- tai maisteritutkinto) Ammattitaidon kehittäminen 13 % Ammattiopisto: Motivaatio hakeutua ammatilliseen koulutukseen AMK: Motivaatio hakeutua amkkoulutukseen 19 % 6 % 18 % Ammattitaidon kehittäminen Halu uusiin tehtäviin 21 % 5 % 6 % 10 % Varautuminen työmarkkinoiden muutokseen Ammattikorkeakoulutuksen arvostuksen vuoksi Halu uusiin tehtäviin Kiinnostus uutta alaa kohtaan Kiinnostus uutta alaa kohtaan 11 % Urakehitys 19 % Mahdollisuus parempaan palkkaan Tutkinnon hankkiminen 18 % Ammattitaidon kehittäminen Tutkinnon hankkiminen Mahdollisuus parempaan palkkaan 19 % Varautuminen työmarkkinoiden muutokseen 16 % 13 % 19 %

Sähköinen koulutustarvekysely (3) Yliopisto: Kiinnostus osallistua Oulun Eteläisen alueella toteutettavaan yliopistolliseen koulutukseen Kauppatieteelliset / Liiketoimintaopinnot 50 Kasvatustieteet / Koulutusteknologia 38 Tietojenkäsittelytieteet 38 Joku muu 18 Oikeustiede 12 Sosiaalityö 12 Matkailu 3 0 10 20 30 40 50 60 %

Sähköinen koulutustarvekysely (4) AMK: Tuotantopainotteisen ammattikorkeakouluopetuksen kiinnostavuus 0 % 5 % 5 % 11 % AMK: Eri koulutusalojen kiinnostavuus 47 % Ei lainkaan kiinnostava En osaa sanoa Vain vähän kiinnostava Puuttuva tieto Jonkin verran kiinnostava Erittäin kiinnostava Esittävä taide (kulttuuri) 5,26 0,0010,53 15,79 21,05 47,37 32 % Matkailu 5,26 5,26 31,58 15,79 15,79 26,32 Liiketalous 5,26 5,26 26,32 5,26 15,79 42,11 Puuttuva tieto Erittäin kiinnostava Jonkin verran kiinnostava En osaa sanoa Humanistinen-ala 5,26 15,79 21,05 15,79 15,79 26,32 Vain vähän kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava Sosiaali- ja terveysala 5,26 52,63 5,26 5,26 21,05 10,53 Tekniikan-ala 5,26 21,05 10,53 10,53 26,32 26,32 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % %

4. Tutkimustulokset 4.5. Koulutuksen toteuttaminen

Koulutuksen toteutus: Johto & asiantuntijat (1) Sekaryhmät Vuorovaikutusta korostavat alat (esim. asiakaspalvelu, myynti, markkinointi) Ryhmässä opitaan muilta ja vuorovaikutus rikastaa yrityksen omia toimintatapoja Liikkeenjohdon perusalat: rahoitus, myynti, markkinointi, atk Yritykselle räätälöity koulutus Oman ammattialan osaaminen Palvelee yrityksen tarpeita yksilöllisesti Koulutus osaksi yrityksen kehittämisprojekteja Alat, jotka koskettavat tiiviimmin yrityksen omaa ammattialaa tai ydinosaamista (esim. strategia)

Koulutuksen toteutus: Johto & asiantuntijat (2) Kurssi Tietojen nopea päivittäminen Yrityksen tarpeita palveleva koulutusmuoto Tutkinto Kestävä kouluttautuminen Pätevyys Tutkinto itseisarvona Merkitys osaamisen perustana Merkitys kasvanut nykypäivänä Tutkintojen kautta osaavaa työvoimaa Väylä rekrytoinnille Pätevää työvoimaa (esim. ammattitutkinnot) Asiantuntijat suhtautuivat tutkintoihin yritysjohtoa myönteisemmin

Koulutuksen toteutus: Johto & asiantuntijat (3) Koko henkilöstö Osa henkilöstöstä Yleisluontoinen koulutus Koulutuksella merkitystä työpaikan yhteishengen kannalta Alat, joilla vaikutusta koko yrityksen toimintatapaan (esim. ulkoinen viestintä) Tietty asiaosaaminen Henkilöstöllä lähtökohtaisesti erilaiset tasot (esim. kielet) Osaamisen ala hyvin erikoistunut Palvelualat

Koulutuksen toteutus: Johto & asiantuntijat (4) Työajalla Motivoi Yrityksen tarpeista lähtevä Ensisijainen suorittamismuoto Etuja: rahoitus, järjestettävyys, osallistuminen Motivaatio Omalla ajalla Yksilön omista tarpeista lähtevä Tutkintojen suorittaminen, koska motivaationa myös tutkinnon saavuttaminen Vaikuttaa yrityksen toimiala: palvelualojen yritysten voi olla helpompaa järjestää koulutuksia omalla ajalla.

Koulutuksen toteutus: Johto & asiantuntijat (5) Yrityksen sisäinen koulutus Uusien työntekijöiden opastus Strateginen koulutus Yrityksen ydinosaamista lähinnä olevat alat sekä strategiaan liittyvät koulutusasiat Osaamista ei välttämättä löydy yrityksen ulkopuolelta Ulkopuolinen kouluttaja Uusi tieto-taito Uudet ideat ja mahdollisuudet Tehokas koulutus Korjata yrityksessä vallinneet huonot käytännöt Motivaatio kasvaa, mikäli koulutettavat saavat olla itse valitsemassa ja suunnittelemassa koulutusta Ulkopuolisena kouluttajana toimii yleisimmin alan asiantuntija Koulutusorganisaatioiden osuutta ulkopuolisina kouluttajina pidettiin pienenä, koska niillä on vain harvoin sellaista osaamista, jota koulutuksissa tarvittaisiin; koulutusorganisaatioiden merkitys pohjakoulutuksen tarjoajana korostuu

Yritysten henkilöstö: Mieluisin lisäkoulutuksen suorittamismuoto (1) Henkilöstö suorittaisi koulutusta mieluiten työn ohessa (43 %), monimuoto-opintoina (22 %) ja päiväopintoina (14 %) 43 % Mieluisin koulutuksen suorittamismuoto 2 % 7 % 12 % 14 % En halua suorittaa lisäopintoja Ilta- ja viikonloppuopiskeluna Verkko-opintoina Päiväopintoina Monimuoto-opintoina Työn ohessa 22 %

Yritysten henkilöstö: Työssä jatkossa tarvittavan koulutuksen taso (2) Reilu kolme neljännestä (78 %) henkilöstöstä kannatti koulutusta, joka olisi yrityksen tarpeisiin räätälöityä ja lyhytkestoisempaa kurssitusta. Pitempikestoisten kurssien kannalla oli 10 % vastanneista ja tutkinnon ja opintokokonaisuuksien 12 %. Palvelu- ja teollisuusalan yritysten vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. Kestoltaan lyhytaikaisia kursseja Yrityksen tarpeisiin räätälöityä täsmäkoulutusta Kestoltaan pitempiaikaisia kursseja Opintokokonaisuuksia Tutkinto En tarvitse lisäkoulutusta Työssä jatkossa tarvittavan koulutuksen taso 1,69 2,31 7,34 7,69 6,38 3,95 3,08 6,38 10,17 10,00 10,64 35,59 36,92 31,91 41,24 40,00 44,68 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % Yhteensä Teollisuusala Palveluala

Miten Oulun Eteläisen väestö suorittaisi koulutusta mieluiten (1) Yliopisto: Kuinka kauas ollaan valmiita matkustamaan opintojen suorittamiseksi Vastaajat haluavat opiskella lähellä kotipaikkakuntaa (max 30km) Opintoja suoritettaisiin mieluiten osaksi verkkoopintoina ja osaksi lähiopetuksena Kaikkien vastausten keskiarvo Hyvinvointimatkailu Kasvatustieteet ja koulutusteknologia Tietojenkäsittelytiede Kaikkien vastausten keskiarvo 15,38 22,50 23,53 23,08 28,57 28,57 31,78 29,41 42,86 45,72 47,06 61,54 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 En osaa sanoa % Yliopisto: Mieluisin opintojen suorittamismuoto 10,08 14,74 19,74 58,80 En ole valmis opiskeluihin kotipaikkakuntani ulkopuolella Yli 60 km Enintään n. 60 km Enintään n. 30 km Hyvinvointimatkailu Kasvatustieteet ja koulutusteknologia 5,88 14,29 14,29 14,29 11,76 17,65 57,14 64,71 Kokonaan lähiopetuksena Osaksi verkko-opintoina ja osaksi lähiopetuksena Kokonaan verkko-opintoina Puuttuva tieto Tietojenkäsittelytiede 18,18 27,27 54,55 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 %

Miten Oulun Eteläisen väestö suorittaisi koulutusta mieluiten (2) AMK: Mieluisin opintojen suorittamismuoto AMK-opinnoista kiinnostuneet haluaisivat suorittaa opintoja työn ohessa, monimuotoopintoina ja päiväopintoina Ammattiopisto-opinnoista kiinnostuneet haluaisivat suorittaa opinnot päiväopintoina tai työn ohessa 0 % 0 % Ammattiopisto: Mieluisin koulutuksen suorittamismuoto 20 % 33 % 26 % 0 % 5 % 10 % 5 % 5 % 26 % Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Puuttuva tieto Ilta-viikonloppuopiskeluna Verkko-opintoina Päiväopintoina Monimuoto-opintoina Työn ohessa opiskelemalla Puuttuva tieto Päiväopintoina Ilta-viikonloppuopiskeluna Näyttötutkintoina työpaikalla Työn ohessa opiskelemalla 70 %

4. Tutkimustulokset 4.5. Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen

Työelämäyhteyksien kehittämiskeinoja: Johto Säännöllinen kysely - Monipuolinen keino saada tietoa - Ulkopuolisen arvioitsijan avulla totuudenmukaisia vastauksia - Huomioi monipuolisesti myös henkilöstön koulutustarpeet Oppilasharjoittelu - Hyvä keino saada tulevaisuuden työntekijöitä; väylä rekrytoinnille - Oltava opittujen asioiden harjoitteluympäristö, ei perusasioiden koulu Opettajaharjoittelu - Opettajan ammattitaidon ylläpitäminen (suositeltavaa etenkin niille, joilla pitkä opetusura, mutta lyhyt kenttäkokemus ) - Työelämässä tarvittavat taidot ja osaaminen välittyvät opettajan kautta opiskelijoille Opiskelijavierailut yrityksissä - Hyvä keino tutustuttaa opiskelijat alueen yrityksiin - Valittava oikea kohderyhmä kouluista Kouluissa yhteyshenkilö yrityksiin päin - Säästäisi yritysten aikaa - Tieto juuri oikealle kohderyhmälle Yritysten osallistuminen koulujen rekrytointitilaisuuksiin - Parantaa yritysten näkyvyyttä - Yritys saa itse kertoa, millaista osaamista se tarvitsee

Työelämäyhteyksien kehittämiskeinoja: Asiantuntijat Oppilasharjoittelu, opettajien työkierto, yrittäjien vierailut kouluissa Kyselyt liian raskaita Henkilösuhteet ja yhteyshenkilöt avainasemassa Vastavuoroisuus koulutuksen järjestämisessä Koulutuksen tarjoajien rooli tulee korostumaan Sähköiset keinot: internet, sähköposti Koulutustietokanta (mallia mollin portaalista)

Ongelmia työelämäyhteyksien luomisessa: Johto Sopivan koulutuksen puuttuminen - Yrityksen toimialalle sopivaa koulutusta ei ole olemassa tai koulutus on lopetettu (esim. teknikko, rakennusmestari) Rekrytointivaikeudet - Työvoimaa ei saada alueen kouluista - Osaavan työvoiman puuttuminen - Tietyt toimialat eivät houkuttele opiskelijoita (esim. hoiva-ala, autonasentajat) Liian koulutettu työvoima - Perusosaaminen puuttuu - Tietyn työn tekijät puuttuvat Opiskelu liian teoreettista - Opiskelijoilla ei käytännön taitoja tai työelämävalmiudet puuttuvat

5. Tulosten perusteella rakennettu koulutusmalli

Koulutusmalli KENELLE? MITÄ? MIKSI? MITEN? KUKA?

85 % yritysten henkilöstöstä oli kiinnostuneita kehittämään omaa osaamistaan KENELLE? Osaamiskartoituksen avulla on mahdollista saada selville, ketä tulisi kouluttaa, missä tehtävissä ja millä tasolla Yrityksen työntekijät Yrityksen työntekijät opiskelijoina Opiskelijat Johto Henkilöstö Arvioivat yrityksen osaamisen henkilöstöä korkeammalle Korkeammin koulutetut kiinnostuneimpia kehittämään omaa osaamistaan

Talousosaaminen Tilinpäätösten luku, kirjanpito, laskentatoimi Johtaminen Henkilöstö / kulttuurijohtaminen Tuotannon suunnittelu & ohjaus Logistiikka, tehokkuus, tehtäviin perehdytys; toimitusketjuosaaminen Johto Toimitusjohtajakoulut us, johtamisen erikoistutkinto Alueella paljon etenkin tuotantoalan yrityksiä: painottuu eri koulutustarpeet MITÄ? Tutkinto Henkilöstö Pätevyys, ammattitutkinto Yhteistyö- & viestintätaidot Suullinen kielitaito, vieraskieliset manuaalit, verkkoviestinnän mahdollisuudet, oikeinkirjoitus, esiintymistaito, suullinen viestintä, verkostojen hallinta, neuvottelutaidot, vuorovaikutustaid ot Strateginen osaaminen Henkilöstöjoh taminen, perustalousosa aminen, kustannusteho kkuus, sopimusproses sit, työlainsäädänt ö, tuotannon suunnittelu ja menetelmät, markkinointi, asiakassuhteid en hallinnointi Oman ammattialan osaaminen ja ydinosaamine n hyvin hallussa Ydinosaaminen Laatu, kustannustehokkuu s, tuotannon suunnittelu & ohjaus, markkinoilla toiminta, valmistustekniikat Taustaosaamin en ja työelämätaidot Työelämässä tarvittavien valmiuksien perusosaaminen; Oikea asenne, asiakaspalvelu, hyvä tyyppi, sisäinen yrittäjyys Tärkeää myös tyky-koulutus, jonka tulokset ilmenevät vasta pitemmällä tähtäimellä Vapaa-ajan koulutuksee n tulisi panostaa, koska se tukee usein työelämässä tarvittavia taitoja

Yritykset -Osaava työvoima - Koulutus kilpailuetuna - Räätälöity osaaminen - Ajankohtaisin tieto-taito - Kilpailu osaavasta työvoimasta MIKSI? Koulutusorganisaatiot -Koulutuksen parempi työelämävastaavuus - Paremmat yhteydet elinkeinoelämään - Kilpailu opiskelijoista Yksilöt -Oman osaamisen kehittäminen ja päivittäminen -Työviihtyvyys - Motivaatio Alue -Tuetaan alueen työllisyyttä - Aluestrategiat - Koulutus vastaa alueen tarpeita - Kilpailu osaajista ja väestöstä

Työn ohessa (33%) Monimuoto-opintoina (26% Työn ohessa (20%) Päiväopintoina (70%) Osaksi verkkoopintoina, osaksi lähiopetuksena (59%) Lähellä kotipaikkakuntaa (max 30km) Päiväopintoina (26%) Ammattiopisto Amk Yliopisto Työn ohessa (43%), Monimuoto-opintoina (22%), Päiväopintoina (14%) Henkilöstö mukana suunnittelemassa & valitsemassa (motivoi osallistumaan) Yritykset ovat eri oppimisvaiheissa Yritykset oppivat eri tavoin (kokemus, sopeutuminen, ennakointi) Koulutuksen järjestäminen riippuu siitä, millaisia tuloksia koulutuksella halutaan & saadaan (ennakointi & arviointi) Ammattiosaamiseen liittyvät koulutus helppo järjestää & tulokset usein selkeitä Tutkinto MITEN? Osaamisen kehittäminen & päivittäminen Koulutusväylä Yksittäiset kurssit muodostavat kokonaisuuden (opintokokonaisuuksia); kurssien vastavuoroisuus ja tunnustettavuus eri oppilaitoksissa Lyhyt Nopea Tietojen päivittämin en Rutiiniasiat Pitkä Kestävä Pitkä tähtäin Kehitysprojektit Työajalla Motivoi Työn äärellä 80% Yrityksen tarpeista Järjestettä vyys, rahoitus, osallistumi nen Omalla ajalla Yksilön omista tarpeista lähtevä Motivoi myös tutkinto Sekaryhmät Vuorovaikut us Yleiset alat Opitaan muilta Yritykselle räätälöity Oman ammattialan osaaminen Osana kehittämispr ojekteja Palvelee parhaiten yrityksen omia tarpeita Koko henkilöstö Yleiskoulu tus Merkitys yrityksen toimintata paan Osa henkilöstöst ä Asiaosaamin en Eri tasot Erikoistumin en Sisäinen Opastus Strategia Ydinoaami nen Osaamine n, jota ei löydy ulkopuolel ta Ulkopuoli nen Uudet ideat Uusin tieto Tehokkuu s

KUKA? Muu kouluttaja Oppilaitokset Valmiit koulutusmallit Tieto-taito Asiantuntijat Yritysten koulutustarpeet ovat usein niin akuutteja, etteivät oppilaitokset ehdi vastata niihin Yrityksillä ei tietoa siitä, mitä osaamista oppilaitoksilla on ja millaista koulutusta ne voisivat tarjota yrityksille Oppilaitoksilla ei tarjota sellaista osaamista ja koulutusta, jota yritykset tarvitsevat

Yritysten koulutustarpeisiin voidaan vaikuttaa helpoilla ja yksinkertaisilla asioilla, sillä vastauksissa korostui ns. tausta- ja perustaidot sekä työelämävalmiudet Koulutustarpeet huomataan usein vasta yrityksen kasvaessa Koulutus alueella kurssitusta ja täydennyskoulutusta, koska väestö haluaa ensisijaisesti kehittää omaa osaamistaan PARANNUS- EHDOTUKSIA Samanlaisten projektin yhteistyö vältetään päällekkäisyyksiä ja turhia / liikoja yhteydenottoja Miten oppilaitosten roolia yrityskoulutuksen tarjoajana voitaisiin lisätä? Koulutukseen tulisi motivoida etenkin sisäisillä motivaatiotekijöillä Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämiskeinoja Koulutusportaali koulutuksen kysyjien ja tarjoajien käyttöön Täsmäkoulutus Koulutusohjelmien käytännönläheisyys Tiettyjen tutkintojen tarve (teknikko, rakennusmestari) Opiskelijavierailut yrityksiin Yhteyshenkilöt Rekrytointitilaisuudet, yritysesittelyt Säännöllinen kysely Harjoittelu, opinnäytetyöt, oppisopimus Opettajaharjoittelu