Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen ELY-keskuksen koordinoima selvitystyö vuodesta 2006 Selvitystyössä mukana alueen kunnat (Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Lieksa ja Nurmes) ja vesivoimayhtiöt sekä ELY-keskus neuvotteluryhmässä edustettuina myös mm. vesiliikenne-, uitto-, luonto- ja kalatalousintressit
Pielisen mahdolliselle säännöstelylle asetettuja tavoitteita vedenkorkeuksien riittävä nosto kuivina kesinä ja syksyinä säännöstely ekologian ja alapuolisten vesistöjen (Pielisjoki ja Saimaa) kannalta hyväksyttävissä vesivoimahyödyn lisääminen (säännöstely + lyhytaikaissäätö) tulvariskien hallinnan tehostaminen riittävä yksimielisyys hankkeesta
Vuosina 2006-2013 tehdyt säännöstelyselvitykset Juoksutusvaihtoehtojen kehittäminen Säännöstelyedellytysten selvittäminen mm. ranta-asukaskysely v. 2011 Pielisen alueella (Eno, Juuka, Lieksa, Nurmes) laaja kannatus säännöstelylle Virkistyskäytön selvitykset Vedenkorkeusvaikutukset alapuoliseen vesistöön Ekologiset selvitykset Muut selvitykset
Pielisen säännöstelyn vaikutukset 1/2 Kuivina kesinä ja syksyinä vedenkorkeus nousisi enimmillään 20-40 cm parantaisi erityisesti virkistyskäytön, vesiliikenteen ja uiton edellytyksiä säännöstelyn suurin vaikutus vedenkorkeuksiin olisi elo-lokakuussa normaalina kesänä ei juuri vaikutusta Ekologiset vaikutukset vähäisiä Tulvariskien hallinta paranisi tavanomaisina vesivuosina ei juuri vaikutusta Voimataloushyöty käytännössä tarkoittaisi Pielisjoen voimalaitosten lyhytaikaissäätöä
Pielisen säännöstelyn vaikutukset 2/2 Vaikutukset Saimaaseen Pielisen säännöstely vaikuttaisi varsin vähän Saimaan vedenkorkeuksiin, enimmillään noin 5 cm Pielisen juoksutuksiin tulisi ehtoja muutamissa tilanteissa Vaikutukset Pielisjokeen vähäinen negatiivinen vaikutus virkistyskäyttöön parantaisi tulvariskien hallintaa
Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö ovat kaksi erillistä asiaa Selvää voimataloushyötyä kuitenkin pidetään Pielisen säännöstelyn edellytyksenä valtion osallistumisen edellytys? voimayhtiöiden osallistumisen edellytys voimataloushyöty tarkoittaisi käytännössä lyhytaikaissäätöä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella Vedenkorkeusvaihtelu vaikuttaa virkistyskäyttöön vuorokausivaihtelu olisi suurinta heti Kuurnan voimalaitoksen alapuolella suhteellisen lievälläkin säädöllä 15 45 cm (±8 23 cm) virtaamasta riippuen Joensuun kohdalla maksimivaihtelu alle puolet tästä Kuurnan yläpuolella Pieliseen saakka vaikutus 2 15 cm (±1 8 cm) Virtausnopeuden vaihtelu vaikuttaa erityisesti ekologiaan jonkinasteisia vaikutuksia erityisesti lohikaloihin? lievä vaikutus vedenlaatuun? Säädöllä ei vaikutusta Pielisen tai Pyhäselän vedenkorkeuksiin Säädön vedenkorkeusvaikutuksia ja erityisesti ekologisia vaikutuksia vaikea arvioida ennalta tarkasti
Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot Nykyvaihtoehto (ns. nollavaihtoehto) luonnonmukainen juoksutus hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa vedenkorkeuksiin ilmaston muuttuminen huonontanee olosuhteita entisestään? (vrt. 2000-luku vs. 1980- ja 90-luku) Säännöstely Pielisen järvisäännöstely + lyhytaikaissäätö säännöstelyn vastuutahot löytyisivät? vaikutukset alueellisesti epätasaisia (Pielinen Pielisjoki) pelkkä Pielisen järvisäännöstely laaja kannatus, mutta vastuutahoa hankala löytää?(ei voimataloushyötyä)
Johtopäätöksiä Säännöstelyn hyöty olisi merkittävä Pielisellä Pielisen säännöstelyn vaikutus Saimaalla ja Pielisjoella olisi pieni Säännöstelyn vastuutahoa ei löytyne ilman selvää voimataloushyötyä Vaikutukset kohdistuisivat alueellisesti epätasaisesti (Pielisen alue vs. Pielisjoki) Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella? ekologia + voimatalous + virkistyskäyttö: voidaanko sovittaa yhteen?
Pielisen mahdollisen säännöstelyn arvioidut kustannukset Kustannusarvio 500 000 ( 800 000 ) / 4 v. ympäristövaikutusten arviointiprosessi 200 000 250 000 lupahakemusvaihe 250 000 300 000 sisältävät viranomaisten käsittelymaksut ja tarvittavat lisäselvitykset valtaosa selvityksistä jo tehty vuosina 2006 2013 Lisäksi säännöstelyn vuosikustannukset 50 000? muodostuu säännöstelyn seurantakustannuksista
Säännöstelyhankkeen eteneminen (esimerkki)
Tiedottaminen kunnissa, syksy 2013 Kunnanhallitukset: Juuka, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes Yleisötilaisuudet: Joensuu (Eno), Juuka, Kontiolahti (Lehmo), Lieksa, Nurmes Pielisen säännöstelyllä paljon kannatusta Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa Enossa säännöstelyä kannatettiin, lyhytaikaissäätöä ei Kontiolahdella säännöstelyä ei vastustettu, mutta lyhytaikaissäätöä vastustettiin
Osapuolten välinen neuvottelu 16.6.2014 Juuka, Lieksa ja Nurmes kannattivat säännöstelyn edistämistä Joensuu kannatti varauksin Kontiolahti vastusti säännöstelyä, jos siihen liittyisi lyhytaikaissäätöä Sovittiin, että säännöstelyn edistämisessä edetään askelittain: 1. ympäristövaikutusten arviointi 2. lupahakemusvaihe Sovittiin, että kunnat ilmaisevat aluksi kantansa osallistumisestaan ympäristövaikutusten arviointiprosessiin