KK 1411/1998 vp Kirjallinen kysymys 1411 Mats Nyby /sd: Tapaturmavakuutuslain mukaisten leskeneläkkeiden määrä ytymisperusteista Eduskunnan Puhemiehelle Lakisääteisillä perhe-eläkkeillä turvataan omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkkeen voivat saada naisleski, miesleski, eräissä tapauksissa myös entinen aviopuoliso ja kuolleen perheenhuoltajan alle 18-vuotiaat lapset. Leskeneläkkeen edellytyksenä on, että puolisot olivat edunjättäjän kuollessa avioliitossa ja että avioliitto on solmittu ennen edunjättäjän 65-vuotispäivää. Jos yhteistä lasta ei ole, edellytetään, että leski tai entinen puoliso oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai että hän on pitkäaikaisesti työkyvytön. Lisäksi edellytetään, että avioliitto oli solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja että avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta. Leskeneläke lakkaa uuden avioliiton vuoksi vain, jos leski on uudelleen avioituessa alle 50- vuotias. Tällöin leskelle maksetaan kertasuorituksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. Jos uusi avioliitto purkautuu viiden vuoden sisällä, leski saa hakemuksesta takaisin entisen oikeutensa leskeneläkkeeseen, ellei uuden avioliiton perusteella ole syntynyt leskeneläkeoikeutta. Tapaturmavakuutuslain mukaista leskeneläkettä ei makseta siinä tapauksessa, että eläkkeensaaja solmii uuden avioliiton. Tältä osin tapaturmavakuutuslain mukainen leskeneläke poikkeaa työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Tilanne on epäoikeudenmukainen ja voi pakottaa lesken valitsemaan uudesta avioliitosta luopumisen taloudellisista syistä. Tapaturmavakuutuslain mukaisen leskeneläkkeen määräytymisperusteita on muutettava työeläkelakien määräytymisperusteiden mukaisiksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko Hallitus muuttaa tapaturmavakuutuslain mukaista leskeneläkettä työeläkkeen leskeneläkkeen mukaiseksi siltä osin, että leskeneläke ei lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998 Mats Nyby /sd 280043
2 KK 1411/1998 vp Eduskunnan Puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Nybyn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1411: Aikooko Hallitus muuttaa tapaturmavakuutuslain mukaista leskeneläkettä työeläkkeen leskeneläkkeen mukaiseksi siltä osin, että leskeneläke ei lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Voimassa olevat työeläkejärjestelmän perheeläkettä koskevat säännökset perustuvat 1.7.1990 voimaan tulleeseen perhe-eläkelainsäädännön kokonaisuudistukseen. Perhe-eläkeoikeuteen kuuluu sekä lesken että lapsen eläkeoikeus. Työntekijäin eläkelain mukaan leskeneläkkeen saamisen edellytyksenä on, että puolisot olivat edunjättäjän kuollessa avioliitossa ja että avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. Jos leskellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, lesken eläkeoikeuteeen ei vaikuta lesken ikä eikä avioliiton kestoaika. Mikäli puolisoilla ei ole eikä ole ollut yhteistä lasta, edellytetään lisäksi, että leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt vähintään 50 vuotta, avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta. Avoliitto ei perusta eikä lakkauta oikeuksia työeläkejärjestelmän mukaisessa leskeneläkkeessä. Lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän alle 18-vuotiaalla lapsella. Myös edunjättäjän lesken alle 18-vuotiaalla lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa, on oikeus lapseneläkkeeseen. Työeläkejärjestelmän leskeneläke lakkaa uuden avioliiton vuoksi paitsi silloin, kun leski solmii uuden avioliiton yli 50-vuotiaana. Uusi avioliitto ei viimeksi mainitussa tapauksessa myöskään enää perusta leskelle eläkeoikeutta, ellei hänelle synny yhteistä lasta uuden aviopuolison kanssa. Perhe-eläkejärjestelmän ko konaisuudistuksessa pyrittiin entistä oikeudenmukaisemmin ja tasa-arvoisemmin ottamaan huomioon perheenhuoltajan kuoleman vaikutus perheen toimeentuloon. Lasten eläketurvaa haluttiin myös parantaa. Uudistuksessa pidettiin tärkeänä, että lapsella on syntyperästäänja perhetaustastaan, vanhempiensa keskinäisistä ratkaisuista ja lesken perhe-eläkeoikeudesta riippumaton oikeus lapseneläkkeeseen. Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurva on ansioeläke, jonka suuruus määräytyy edunjättäjän ansiotulojen perusteella. Sen tarkoituksena on perheen toimeentulotason kohtuullinen säilyttäminen perheen huoltajan kuolemaa edeltäneenä tasolla. Lapselle pyritään turvaamaan lesken eläkeoikeudesta riippumaton lapsen toimeentulotasoa vastaava osa siitä tulosta, jota lapsen perheenhuolta ja sai ennen kuolemaansa. Leskeneläkkeen tarkoitus on täydentää lesken toimeentuloa silloin, kun lesken omat ansio- tai eläketulot eivät riittävässä määrin turvaa hänen toimeentuloaan kuolemaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Leskeneläkkeellä on siis tarkoitus korvata sitä osuutta, miltä osin edunjättäjä oli osallistunut lesken toimeentulon turvaamiseen. Vuoden 1993 alusta voimaan tulleella tapaturma vakuutusjärjestelmän perhe-eläkeuudistuksella leskeneläkejärjestelmä ulotettiin koskemaan myös miesleskiä ja lapseneläkkeen määräytymissäännökset irrotettiin leskeneläkkeestä. Leskeneläkeoikeus ulotettiin koskemaan myös edunjättäjän avopuolisoa, mikäli tällä oli tai oli ollut yhteinen lapsi taikka keskinäinen elatussopimus edunjättäjän kanssa. Mikäli avioliitto oli solmittu tai avoliitossa eläminen on alkanut kuolemaan myöhemmin johtaneen tapaturman jälkeen, leskeneläkeoikeuden edellytyksenä on joko yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa taikka, että avioliitto tai avoliitossa eläminen oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Muita rajoituksia avioliiton solmimisajankohdalle taikka sen tai avoliiton kestolle ei laissa aseteta. Myöskään leskeneläkeoikeutta koskevia ikärajoituksia ei tapaturmavakuutuslaissa ole. Oikeus tapaturmavakuutuslain mukaiseen leskeneläkkeeseen lakkaa, kun leski solmii avio-
KK 1411/1998 vp 3 liiton taikka ryhtyy elämään avoliitossa ja avopuolisoille syntyy yhteinen lapsi taikka he tekevät keskinäisen elatussopimuksen. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. Oikeus leskeneläkkeeseen ei ala uudelleen, vaikka myöhempi avioliitto purkautuisi tai avoliitto päättyisi. Erottyöeläke-ja tapaturmavakuutusjärjestelmän leskeneläke-edellytysten välilläjohtuvatjärjestelmien erilaisesta luonteesta. Työeläkejärjestelmä on ansioeläkejärjestelmä, kun taas työtapaturmavakuutuksen pohjana on työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työntekijälle työssä sattuneista tapaturmista. Leskeneläkeoikeus rajoitettiin työeläkejärjestelmässä lapsettomien leskien kohdalla koskemaan vain 50 vuotta täyttäneitä leskiä, koska myös Iapsettornilla aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Perhe-eläkejärjestelmän ajatuksena oli myös, ettei huoltovelvollisuutta ole tosiasiallisesti avioliiton perusteella toteutunut, jos leski on ennen edunjättäjän kuolemaa elättänyt itsensä 50 ikävuoteen saakka. Tapaturmavakuutusjärjestelmän tarkoitukse- na on korvata työtapaturmaisen kuoleman lesken toimeentulolle aiheuttama todellinen menetys. Siksi järjestelmä ei sisällä leskeneläkeoikeutta koskevia ikärajoituksia. Lesken toimeentuloa ei toisaalta tällöin ole myöskään enää tarvetta tukea, kun leski solmii uuden, puolisoiden keskinäisen elatusvelvollisuuden perustavan avioliiton, joka myös voi perustaa leskelle eläkeoikeuden puolison tapaturmaisen kuoleman varalta. Suhteessa työeläkejärjestelmään tapaturmavakuutusjärjestelmä on ensisijainen. Työeläkejärjestelmän maksama leskeneläke yhteensovitetaan tapaturmavakuutusjärjestelmän mukaisen leskeneläkkeen kanssa. Tilanteessa, jossa tapaturmavakuutuslain mukainen leskeneläke lakkaa lesken solmiman uuden avioliiton tai avoliiton vuoksi, leskelle jää edelleen oikeus työeläkejärjestelmän mukaiseen leskeneläkkeeseen sen asettamin edellytyksin. Tapaturmavakuutusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinaosapuolet eivät ole esittäneet kysymyksessä mainittuja muutoksia tapaturmavakuutusjärjestelmään. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998 Sosiaali- ja terveysministerin sijainen, ministeri Anneli Taina
4 KK 1411/1998 vp Tili Riksdagens Talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med Iem av statsrådet översänt föijande av riksdagsman Mats Nyby undertecknade skriftliga spörsmåi nr 1411: Ämnar Regeringen ändra efter1evandepensionen en1igt Iagen om oiycksfallsförsäkring så att den i Iikhet med arbetspensionens efter1evandepension inte upphör trots att den efter1evande ingår ett nytt äktenskap? Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt anföra fö1jande: Arbetspensionssystemets gällande familjepensionsbestämme1ser grundar sig på den totaireform av famiijepensions1agstiftningen som trädde i kraft den 1 juii 1990. Rätten till famiijepension omfattar både den efterlevande makens och barnens rätt till pension. Enligt 1agen om pension för arbetstagare förutsätter efter1evandepensionen att makarna har varit gifta vid förmåns1åtarens död och att äktenskapet har ingåtts fore förmåns1åtarens 65-årsdag. Om den efterievande maken har eller har haft ett gemensamt barn med förmånslåtaren, inverkar varken den efterlevande makens ålder eller äktenskapets längd på rätten till efterlevandepension. Om makarna inte har eller inte har haft ett gemensamt barn förutsätts att den efterlevande maken var minst 50 år vid förmånslåtarens död, att äktenskapet hade ingåtts innan den efterlevande fyllt 50 och att äktenskapet hade varat i minst fem år. 1 fråga om efterlevandepension eniigt arbetspensionssystemet gäller att ett samboförhållande varken utgör grund för eller upphäver några rättigheter. Rätt till barnpension har förmånslåtarens barn under 18 år. Också den efterlevande makens barn under 18, vilka vid förmånslåtarens död bodde i samma hushåll som den efterlevande maken och förmånslåtaren, har rätt till barnpension. lnom arbetspensionssystemet upphör efterlevandepensionen när ett nytt äktenskap ingås, förutom i sådana fall då den efterlevande maken ingår nytt äktenskap efter fyllda 50 år. 1 det sistnämnda fallet utgör det nya äktenskapet inte heller Iängre grund för den efterlevandes rätt till pension, om den efterlevande inte får ett gemensamt barn med den nya maken. Genom totaireformen av familjepensionssystemet ville man på ett rättvisare och jämiikare sätt än tidigare beakta verkningarna av famiijeförsörjarens död på familjens utkomst. Man ville också förbättra barnens pensionsskydd. Det ansågs viktigt att barnens rätt till barnpension skall vara oberoende av härkomst och famiijebakgrund, föräidrarnas vai i fråga om sin relation och den efterlevande makens rätt tili familjepension. Arbetspensionssystemets famiijepensionsskydd är en förvärvspension, vars storiek bestäms på basis av förmånslåtarens förvärvsinkomster. Syftet med pensionsskyddet är att inom rimliga gränser bevara familjens inkomstnivå på samma nivå som före familjeförsörjarens död. Målet är att för barnet trygga en andel av den inkomst som familjeförsörjaren hade före sin död, en andel som är oberoende av den efterlevande makens pensionsrätt och som motsvarar barnets utkomstnivå. Syftet med efterlevandepensionen är att komplettera den efterlevande makens utkomst i situationer då den efterlevande maken inte genom sina egna förvärvs- eller pensionsinkomster garanteras en tillräcklig utkomst i jämförelse med situationen före förmånslåtarens död. Syftet med efterlevandepensionen är alltså att ersätta den andel med viiken förmånslåtaren skulle ha deitagit i tryggandet av den efter Ievandes utkomst. Genom den reform av olycksfallsförsäkringssystemets familjepension som trädde i kraft vid ingången av 1993 utsträcktes efterievandepensionssystemet tili att gälla även manliga efterlevande och bestämmelserna om hur barnpensionen fastställs avskildes från efterlevandepensionen. Rätten tili efterlevandepension utsträcktes till att gälla även förmånsiåtarens sambo, om sambon hade eller hade haft ett gemensamt barn eller ett avtal om inbördes underhåll med förmånsiåtaren. Om äktenskapet hade ingåtts eller samboförhållandet har in1etts efter det oiycksfall som senare ledde tili dödsfallet, förutsätter rätten till efterlevandepension antingen att den efterlevande har ett gemensamt barn med förmånsiåta-
KK 1411/1998 vp 5 ren eller att äktenskapet eller sambof6rhållandet hade fortgått minst tre år före förmånslåtarens död. 1 lagen uppställs inga andra begränsningar i fråga om tidpunkten för ingåendet av äktenskapet eller för dess eller samboförhållandets längd. 1 lagen om olycksfallsförsäkring finns inte heller några åldersbegränsningar i fråga om rätten tili efterlevandepension. Rätten tili efterlevandepension enligt lagen om olycksfallsförsäkring upphör när den efterlevande ingår äktenskap eller börjar leva i ett samboförhållande och samborna får ett gemensamt barn eller ingår ett avtal om inbördes underhåll. Tili den efterlevande betalas då ett belopp motsvarande tre års efterlevandepension. Rätten tili efterlevandepension börjar inte gälla på nytt även om det senare äktenskapet upplöses eller sambof6rhållandet upphör. Skilinaderna mellan förutsättningarna för efterlevandepension i arbetspensions- och olycksfallsförsäkringssystemet beror på systemens olika karaktär. Arbetspensionssystemet är ett förvärvspensionssystem, medan grunden för försäkring för olycksfall i arbete utgörs av arbetsgivarens skyldighet att betala skadestånd tili arbetstagaren för olycksfall i arbetet. 1 arbetspensionssystemet begränsades rätten tili efterlevandepension för barnlösa efterlevande så, att den gäller enbart efterlevande som fyllt 50 år, eftersom också barnlösa makar har inbördes underhållsskyldighet. En ide med familjepensionssystemet var också att försörjningsplikten i själva verket inte har uppfyllts på basis av äktenskapet, om den efterlevande maken före förmånslåtarens död har försörjt sig själv fram tili sitt 50:e levnadsår. Olycksfallsförsäkringssystemet syftar tili att ersätta den faktiska förlust som ett dödsfall tili följd av olycksfall i arbete åsamkar den efterlevande. Systemet innehåller därför inte några åldersbegränsningar i fråga om rätten tili efterlevandepension. A andra sidan är det inte heller längre nödvändigt att stöda den efterlevandes utkomst när den efterlevande ingår ett nytt äktenskap som utgör grund för makarnas inbördes underhållsskyldighet och som också kan utgöra grund för den efterlevande makens rätt tili pension i händelse av att den andra maken avlider tili följd av ett olycksfall. Olycksfallsförsäkringssystemet är primärt i förhållande tili arbetspensionssystemet. Efterlevandepension som betalas enligt arbetspensionssystemet samordnas med efterlevandepensionen enligt olycksfallsförsäkringssystemet. 1 en situation där efterlevandepension enligt lagen om olycksfallsförsäkring upphör på grund av att den efterlevande ingår ett nytt äktenskap eller inleder ett samboförhållande, har den efterlevande fortfarande rätt tili efterlevandepension enligt arbetspensionssystemet på de vilikor som uppställs där. Olycksfallsförsäkringssystemet utvecklas i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna. Arbetsmarknadsparterna har inte föreslagit att de i frågan nämnda ändringarna genomförs i olycksfallsförsäkringssystemet. Helsingforsden 29 december 1998 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare, minister Anneli Taina