Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2002 vp Suomesta saadun eläkkeen määrän vaikutus ulkomaan eläkkeen sairausvakuutusmaksuun Eduskunnan puhemiehelle Suomen sosiaaliturva perustuu ansiotyön lisäksi asumiseen. Suomessa asuvat henkilöt ovat turvattuja sairausvakuutus- ja kansaneläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Kansaneläkettä ei sen vähimmäisturvaluonteen vuoksi makseta, jos työeläkkeen määrä ylittää kansaneläkelaissa säädetyn rajatulon. Suomessa asuvat henkilöt osallistuvat sairausvakuutusjärjestelmän rahoitukseen sairausvakuutusmaksun muodossa. Vuoden 1995 loppuun saakka Suomessa perittiin myös kansaneläkevakuutusmaksua. Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu ovat veroluonteisia maksuja, jotka määräytyvät henkilöille kunnallisverotuksessa todetun veroäyrin perusteella. Neuvoston asetuksen 1408/71 28 a ja 33 artiklan mukaan vakuutetun sairausvakuutusmaksua ei saa kuitenkaan periä sellaiselta Suomessa asuvalta eläkeläiseltä, jolla ei ole oikeutta saada eläkettä Suomesta. Asetuksen 1408/71 säännökset ovat sellaisenaan Suomessa sovellettavaa oikeutta. EY:n tuomioistuin antoi 10 päivänä toukokuuta 2001 ennakkoratkaisun, jonka mukaan Ruotsista eläkettä saaneelta henkilöltä ei olisi saanut periä vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua, koska hänelle ei maksettu eläkettä Suomesta. Ratkaisu tehtiin Rovaniemen hallinto-oikeuden asiaa koskevan ennakkoratkaisupyynnön perusteella. EY:n tuomioistuimen mukaan maksuja ei olisi kyseisessä tapauksessa saanut periä, koska henkilölle ei tosiasiallisesti maksettu eläkettä Suomesta. Ratkaisun mukaan merkitystä ei ollut sillä, olisiko henkilöllä ollut periaatteellinen oikeus eläkkeeseen Suomesta. EU:n lainsäädännöllä on luotu yhteys eläkkeen maksamisen ja sairaanhoidon kustannuksista vastaamista koskevan velvollisuuden välille. Koska eläkettä ei maksettu Suomesta, myöskään sairausvakuutusmaksua ei olisi saanut periä. EY:n tuomioistuin katsoi, että asetuksen 33 artiklassa oleva maksun perimiskielto koskee sairausvakuutusmaksun lisäksi myös vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksua. EY:n tuomioistuimen luonteesta johtuen on selvää, että kansallinen tuomioistuin on sidottu EY:n tuomioistuimen tulkintaan, ja vastaavat tapaukset Suomessa on oikaistu ja tullaan oikaisemaan tapauksissa, joissa henkilö ei ole saanut eläkettä Suomesta. Lainsäädännön vanhenemissäännösten vuoksi korjaukset koskevat vuonna 1995 tai sen jälkeen maksettuja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja. EY:n tuomioistuimen ratkaisu vastaa vain siihen kysymykseen, miten lainsäädäntöä on tulkittava tilanteessa, jossa henkilölle ei makseta eläkettä hänen asuinvaltiostaan. EY-tuomioistuimen ratkaisu jättää tulkinnanvaraiseksi, miten sairausvakuutusmaksu tulisi määrätä sellaisissa tapauksissa, joissa eläkettä maksetaan EU- tai ETA-maan lisäksi myös Suomesta. Asian käsittely tuomioistuintasolla saattaa viedä pitkäänkin. Siksi hallituksen olisi annettava ohjeistus uusien kohtuuttomuuksien välttämiseksi ja uusien tuloloukkujen syntymisen estämiseksi. Vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi määrittää raja-arvot, ettei aivan pieni Suomesta saatu eläke laukaise sairaus- Versio 2.0

2 vakuutusmaksuvelvoitetta ulkomailta saadun eläkkeen osalta. Jos muutosta ei tehdä, pahimmillaan voi jopa käydä niin, että Suomesta saadun yhdenkin euron eläke voi koitua satojen eurojen menetyksenä ulkomailta saadusta eläkkeestä perittävän sava-maksun muodossa. Nykyinen tilanne epävarmuuksineen on estänyt monen paluumuuttoa Ruotsista Suomeen suunnitelleen paluumuuttoajatukset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus oikeana ja kohtuullisena, että ulkomailta saadun eläkkeen lisäksi saatu esimerkiksi yhden euron kuukausieläke laukaisee sairausvakuutusmaksuvelvoitteen myös ulkomailta saadun eläkkeen osalta ja aikooko hallitus ennen oikeusasteiden päätöksiä ryhtyä toimiin, joilla määritetään eläkkeelle raja-arvot, ettei ulkomaisen eläkkeen lisäksi Suomesta saatava pieni eläke aiheuta eläkkeellä olevalle henkilölle tuloloukkua jopa Suomesta saatavaa eläkettä suuremman savamaksun muodossa? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2002 Esa Lahtela /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 4/2002 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2002 vp: Näkeekö hallitus oikeana ja kohtuullisena, että ulkomailta saadun eläkkeen lisäksi saatu esimerkiksi yhden euron kuukausieläke laukaisee sairausvakuutusmaksuvelvoitteen myös ulkomailta saadun eläkkeen osalta ja aikooko hallitus ennen oikeusasteiden päätöksiä ryhtyä toimiin, joilla määritetään eläkkeelle raja-arvot, ettei ulkomaisen eläkkeen lisäksi Suomesta saatava pieni eläke aiheuta eläkkeellä olevalle henkilölle tuloloukkua jopa Suomesta saatavaa eläkettä suuremman savamaksun muodossa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kuten kirjalliseen kysymykseen KK 1355/2001 vp antamassani vastauksessa olen todennut, EY:n tuomioistuimen 10 päivänä toukokuuta sairausvakuutusmaksun perimisestä antama ennakkoratkaisu vastasi vain siihen kysymykseen, miten lainsäädäntöä on tulkittava tilanteessa, jossa henkilölle ei makseta eläkettä asuinvaltiosta. Ratkaisussa ei otettu kantaa siihen, miten sairausvakuutusmaksu tulisi määrätä sellaisissa tapauksissa, joissa eläkettä maksetaan EU- tai ETA-maan lisäksi myös asuinvaltiosta eli Suomesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on Rovaniemen hallinto-oikeudessa vireillä olleiden valitustapausten johdosta antanut syyskuussa 2001 lausunnon sairausvakuutusmaksun perimisestä kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa. Ministeriö katsoi lausunnossaan, että Suomi on oikeutettu perimään sairausvakuutusmaksun sekä Suomesta että toisesta EU- tai ETA-maasta maksettavan eläkkeen perusteella, koska Suomi on yksin vastuussa tällaisen Suomessa asuvan eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista. Suomen oikeus periä sairausvakuutusmaksua ulkomailta maksetun eläkkeen perusteella on kuitenkin rajoitettu enintään Suomesta maksetun eläkkeen määrään. Maksu voidaan siten määrätä eläkkeiden yhteismäärän perusteella, mutta perittävä maksu ei saa ylittää Suomesta maksettavan eläkkeen määrää. Verohallitus, joka oli yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmistelemassa Rovaniemen hallinto-oikeudelle annettua lausuntoa, on erikseen tiedottanut lausunnon mukaisesta maksukäytännöstä verotoimistoille. Rovaniemen hallinto-oikeus on ratkaissut edellä kerrotut valitustapaukset ministeriön lausunnon mukaisesti. Kyseisistä tapauksista ei ole valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten päätökset ovat lainvoimaisia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä vastaavanlaisesta tapauksista ei vielä ole. Kuten sosiaali- ja terveysministeriön edellä mainitussa lausunnossa ilmoittama kanta osoittaa, ministeriö ei ole pitänyt kohtuullisena eikä myöskään EY:n säännösten mukaisena tilannetta, jossa pieni Suomesta maksettu kuukausieläke johtaisi tätä eläkettä suurempaan sairausvakuutusmaksuun. Ministeriön lausunnossaan ilmoittama kanta merkitsee sitä, että maksettavaksi tuleva sairausvakuutusmaksu ei voi ylittää Suomesta maksetun eläkkeen määrää, oli Suomesta maksettu eläke kuinka pieni tahansa. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 4

5 Ministerns svar KK 4/2002 vp Esa Lahtela /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 4/2002 rd: Anser regeringen att det är rätt och rimligt att en månadspension på t.ex. en euro som erhålls utöver pension från utlandet gör att sjukförsäkringspremie måste betalas också för den pension som erhålls utomlands och har regeringen för avsikt att före beslut av rättsinstanser vidta åtgärder för fastställande av gränsvärden för pensionen, så att en liten pension som lyfts i Finland utöver den pension som lyfts utomlands inte leder till att den pensionerade hamnar i en inkomstfälla på grund av att sjukförsäkringspremien rentav blir större än den pension som lyfts i Finland? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Som jag har konstaterat i mitt svar på det skriftliga spörsmålet SS 1355/2001 rd, svarar EGdomstolens avgörande av den 10 maj om uppbärande av sjukförsäkringspremie endast på den fråga som gäller på vilket sätt lagstiftningen skall tolkas i en situation där pension inte betalas till en person från den stat där han eller hon är bosatt. I avgörandet togs inte ställning till på vilket sätt sjukförsäkringspremien skall fastställas i sådana fall där pension betalas inte bara från ett EU- eller EES-land utan också från hemviststaten, dvs. Finland. Social- och hälsovårdsministeriet gav i september 2001 med anledning av de besvär som var anhängiga vid Rovaniemi förvaltningsdomstol ett utlåtande om uppbärandet av sjukförsäkringspremie i de fall som avses i spörsmålet. Ministeriet ansåg i sitt utlåtande att Finland är berättigat att uppbära sjukförsäkringspremie på grundval av pensioner som utbetalas både från Finland och från ett annat EU- eller EES-land, eftersom Finland ensamt bär ansvaret för sjukvårdskostnaderna för en pensionstagare som är bosatt i Finland. Finlands rätt att uppbära sjukförsäkringspremie på basis av en utlandspension är emellertid avgränsad till ett belopp motsvarande högst den pension som betalas i Finland. Premien kan således fastställas på basis av det sammanlagda beloppet av pensionerna, men den premie som uppbärs får inte överskrida beloppet av den pension som utbetalas från Finland. Skattestyrelsen, som tillsammans med social- och hälsovårdsministeriet beredde utlåtandet till Rovaniemi förvaltningsdomstol, har gått ut med information till skattebyråerna om den betalningspraxis som enligt utlåtandet skall iakttas. Rovaniemi förvaltningsdomstol har avgjort de ovan nämnda besvären i enlighet med ministeriets utlåtande. Inga besvär har anförts till Högsta förvaltningsdomstolen över fallen i fråga, och besluten har således vunnit laga kraft. Det finns ännu inga beslut av Högsta domstolen i motsvarande fall. Som social- och hälsovårdsministeriets ståndpunkt i utlåtandet visar har ministeriet inte ansett det vara rimligt eller i överensstämmelse med EG-bestämmelserna att en liten månadspension som betalas i Finland leder till en sjukförsäkringspremie som är större än pensionen. Den ståndpunkt som ministeriet intar i sitt utlåtande 5

6 Ministerns svar innebär att den sjukförsäkringspremie som uppbärs inte får överskrida beloppet av den pension som utbetalas från Finland, oberoende av hur liten denna pension är. Helsingfors den 19 februari 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 6