Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi
Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu Luoda kilpailukykyinen puun markkinointikanava metsänomistajille Tarjota ostajalle toimitusvarmuudeltaan luotettava vaihtoehto raaka-ainehankintaan Olla asiantunteva ja turvallinen vaihtoehto raakapuun vientikaupassa Toimia liiketaloudellisin periaattein Metsänomistajien Liitto vähemmistöomistajana, Muut: Pohjois-Suomen MTK liitot, Sallan ja yhteismetsät Timosen 27.10.2009 2
Bioenergia tarjoa kasvumahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle Perinteiset maatilat 44 800 66 % Monialaiset maatilat 23 200 34 % Lähde: Tike 2008 alkutuotanto 6,5 % urakointi 36,8 % matkailu, majoitus, virkistys 7 % elintarvikkeiden jalostus 2,7 % muu maat.tuotteiden jalostus 0,6 % puutavaran jalostus 4,8 % käsityöt 1,8 % energian tuotanto 6,8 muu teollinen tuotanto 3,9 % rakentaminen 4,5 % kauppa 5,6 % muut palvelut 18,6 % muu 0,4 %
Mhyt Ylä-Lappi Puolen-Suomen Metsänomistajien Liitto Pekka Saikkonen Kittilä Sodankylä Pelkosenniemi- Savukoski Salla Rovaniemi Kemijärvi Ylitornio Posio Länsi-Pohja Ranua Kuusamo Taivalkoski Ii Yli-Ii Pudasjärvi Jukka Aula Länsi- Kimmo Karjalainen Raja Pirkko Aaltonen Kii- minki Ylikiiminki Oulu seutu Uta- Ylä-Kainuu n Muhos järvi Länsi- Siikalakeus Kainuu Kainuu Pyhäjokilaakso Haapavesi- Siikalatva Kärsämäki Sotkamo Kalajokilaakso Heikki Rahko Metsänhoitoyhdistyksiä 31 kpl Metsätiloja 60 000 josta Lapissa 20 000 Jäsenyhteismetsiä 23 Toimihenkilöitä 210 30.9. 2010 Yrittäjämetsureita 79 Työsuhteisia metsureita 185 Monitoimikoneita 73 Ajokoneita 79 Muokkausyksiköitä 64 Heikki Rahko
Kuitupuun käyttökapasiteetti laskussa 8,7 => 6,4 milj m3 Puuta on biodiesel-laitokselle ja energiakäyttöön, nykyinen sellu- ja paperiteollisuuden kapasiteetti ei riitä purkamaan ensiharvennusrästejä Hak Kok Hioke Kemijärvi 1,4 StE Kemi 1,0 1,2 0,4 MB Kemi 1,9 0,7 StE Oulu 2,1 0,0 Karlsborg 1,4 0,1 Kb 1,4 Kappa 2,1 SCA Mjsnd 1,0 UPM Kajaani 0,95 Pietarsaari 0,9 +1,9 milj m3 Kemijärvi 1,4 milj m3 MB 2,6 milj3 VL 1,9 + 0,4 milj m3 Oulu 2,1 milj m3 27.10.2009 5
Puuston kasvu, kokonaispoistuma ja hakkuutavoite Talousmetsät Lappi,1000 m3 12000 10000 8000 Kasvu 11 411 Jokainen 100 000 m3 lisää kaupan, korjuun ja kuljetuksen rahavirtaa n 5 milj 1000 m3 6000 4000 2000 0 1694 2559 Tavoitehakkuumäärä 1780 1881 1837 1881 2468 2433 1608 2000 1499 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 4 847
Metsien ikäluokat metsämaalla pinta-ala, ha hehtaarit 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Puut on 0-20 21-40 41-60 pinta-ala, ha 45 588 548 665 778 470 151 89 126 467 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 160+
Metsähakkeen kokonaiskäyttö metsäkeskuksittain 2009 Lähde: Metla 900 800 700 600 Pohjoisen energiapuut ensiharvennuksissa, Korjuumäärät kemera/petutuen varassa 1000m³ 500 400 300 200 100 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Latvusmassa Kannot/juurakot Karsittu Metsäkeskus ranka Karsimaton pienpuu Järeä runkopuu Pientalot Lappi Lähde: Metla
Energiapuun hankinta tapahtuu pääosin osana muuta puunhankintaa PUUN OSTAJIEN MARKKINAOSUUDET YKSITYISMETSIEN PUUN OSTOSSA LAPISSA 2010 Metsäliitto 23 % Pölkky 19 % Stora 34 % Muu 43 % Lapin MM 9 % Nordicpuu 3 % Tervolan Saha 3 % Ruotsalaiset 6 % Muut 3 %
Kokopuun korjuun ravinnehävikistä haasteita energiapuun korjuuseen Oksien ja neulasten mukana poistuu ravinteita moninkertaisesti runkopuun korjuuseen verrattuna Kannot ja hakkuutähteet Kokopuunkorjuu harvennusmetsissä 80- luvulla aloitetut laajat Pohjoismaiset tutkimukset Metsälehti: Kuusikon kokopuuharvennus: kasvu alenee 13 % Männikön kokopuuharvennus: kasvu alenee 8 % Ravinteiden menetyksestä aiheutuva kasvutappio on huomattavasti suurempi kuin hakkuutähteistä saatava lisäraaka-aine
Metsäenergian tulevaisuus Energiapuun markkinoille tulo vaatii metsänomistajille tietoa hinnoista ja ostajista => hintatietoisuus ja odotukset hintakehityksestä. Metsänomistajien pitää saada energiapuusta markkinahintainen, käyttöarvoon perustuva korvaus, kuten muistakin puutavaralajeista. Energiapuu määriteltävä puutavaralajiksi ja mittaus muutettava yhteismitalliseksi muiden puutavaralajien kanssa /m3 => pois /hehtaari, /tonni, /MWh, maanmuokkaus maksutta kauppamuodoista. Kuormainvaakamittaus - painomittaus Energiapuun haltuun saanti onnistuu parhaiten toimijalta joka on metsänomistajaa lähellä
Metsäenergian tulevaisuus, kriittisiä tekijöitä Päästökaupan ja oikeuksien hinnan kehitys Uusiutuvan energian tukipaketin toimivuus pienpuun energiatuki, muuttuva sähköntuotannon tuki, pienten CHP laitosten syöttötariffi ja Kemera Valtiontuen taso pienpuun korjuuseen ja haketukseen sekä metsänomistajien neuvontaan Metsähakkeen hinnan kehitys korjuuolojen vaikeutuminen lisää tuotantokustannuksia tuotantoteknologian ja logistiikan kehittyminen laskee tuotantokustannuksia Metsänomistajan saaman kantohinnan kehitys Hakkuiden määrät Metsähakkeen laatu ja tuotannon varmuus sekä toimitusten tasaisuus (esim. polttoaineterminaalit) Ravinnekysymykset
Lopuksi: Bioenergialla ja ympäristötekniikalla Suomi maailman huippuosaajaksi Varmistetaan Suomen energiantuotannon monimuotoisuus ja hajautettu tuotanto velvoitepaketin linjausten mukaisesti Riittävä tarvetta vastaava rahoitus uusiutuvan energian investointeihin, syöttötariffeihin, yrittäjyyden kannustimiin ja pienpuun energiatukeen Lisätään uusiutuvan energian tuotekehitysvaroja Suomi pyrkii uusiutuvan energian alalla maailman johtavaksi ympäristötekniikan ja -yrittäjyyden osaajaksi
KIITOS!