Kehitetään oppimista yhdessä -peli

Samankaltaiset tiedostot
Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Kaksinkertainen mahtis

Päivän tärkein ateria -toimintamalli

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä

ENNEN PELIN ALKUA. Osa A ALOITA 20 min

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

Maailman Suurin Vanhempainilta

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Aloitusta odotellessasi

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/12. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/12

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla Joensuussa Tuuli Karhumaa

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Avainsanat: peli, matematiikka, polynomi, yhteen- ja vähennyslasku, kertolasku

Auroran opsstrategia

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Tervetuloa Innokylään

verkkojakson työskentelyn aloitus

TURVATAITOKOULUTUS LOPPUTYÖ: Sosiodraama

AAN-A avp.aalto.fi. Yrittäjyys Aallossa Håkan Mitts

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta kuinka temppu tehdään?

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Ryhmätehtävä Neuvokas perhe omassa työssäni miten tästä eteenpäin

Yhteisen opetusasiainlautakunnan sisäinen ohjesääntö

FORMATIIVINEN ARVIOINTI

Akvaariokeskustelu-menetelmästä

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Tuen tarpeen tunnistaminen

SUOMI100-MESSUJEN VALMISTELUTUNNIT

Omaperäinen lasku. : 2 on sama kuin :. Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2.

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto, Jaakko Salo OAJ ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Kymin ja Etelä-Savon vaalipiirin (IV) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

Tasapainotehta via vaakamallin avulla

Opettajan arviointinäkymä

Mallivaalijärjestys A (hallitus valitaan ammattiosaston kokouksessa)

Kenguru 2010 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 5

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli

MX KERHOJOUKKUEIDEN SM

OMPELUSEURAT KOULUISSA

VALMIUSTILAT KODISSANI

Länsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Tuen tarpeen tunnistaminen

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

Punkalaitumen Nuorisovaltuuston säännöt

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

Kotiryhmät / Jakoryhmät

Yhteistoiminnallisen ja ilmiöpohjaisen opiskelun 2lat

Yhtälönratkaisu oppilaan materiaali

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Tuen tarpeen tunnistaminen

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:

Versio: FIN Langaton painonappi. Käyttäjän käsikirja

Yhteistoiminnallinen kokous Satu Kurvinen

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Yrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta

OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Osallistamisen käytännöt

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Osallistuva budjetointi

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Transkriptio:

Kehitetään oppimista yhdessä -peli 1. Esivalmistelut 2. Pelin virallinen aloitustilaisuus 3. Ideointi 4. Pudotuspelit oman luokan kesken 5. Pudotuspelit opettajien kanssa 6. Pudotuspelit vanhempien kanssa 7. Esitys johtoryhmälle

Sisällysluettelo 1 Konsepti... 3 1.1 Esivalmistelut... 3 1.2 Pelin virallinen aloitustilaisuus... 4 1.3 Ideointi... 4 1.4 Ideoiden pudotuspelit oman luokan kesken... 5 1.5 Ideoiden pudotuspelit opettajien kanssa... 5 1.6 Ideoiden pudotuspelit vanhempien kanssa... 7 1.7 Ideoiden esitys johtoryhmälle... 8 2 Julkistaminen ja palkitseminen... 8 3 Aikataulu... 9 4 Vastuuopettajasopimus... 9

1 Konsepti Tämän konseptin käyttö edellyttää aktiivista ja sitoutunutta asennetta koululta. Konseptin keskiössä ovat oppilaat, dialogi, matka ja yhdessä tekeminen. Palvelu on abstraktio ja tulee konkreettiseksi vain noudattamalla täsmällisesti ohjeita. Peliä ei ole olemassa, jos sen sääntöjä ei noudata. Kaikki matkalla opittu on tärkeämpää kuin pelin mahdollisesti tuottama täydellinen idea. Konsepti sisältää palvelumuotoilun menetelmin suunniteltuja tehtäviä, jotka tukevat ideoiden luomista ja niiden karsintaa toteutuskelpoisimpiin ideoihin. Konseptin loppuvaiheeseen päässeet ideat esitetään koulun johtoryhmälle kehitysehdotuksina. Ideoiden ei siis tarvitse olla pelin lopussakaan vielä valmiita, saati täydellisiä. Konsepti on monistettavissa muihin kouluihin sekä kansainvälistettävissä. Tämä konsepti on kirjoitettu koululle, jossa on ala- sekä yläkoulu, mutta voidaan soveltaa pelkästään alatai yläkouluun. 1.1 Esivalmistelut 1. Rehtori tai muu koulun johtaja nimeää vastuuopettajat ja opettajien edustajat Pudotuspelit opettajien kanssa -vaiheeseen. Vastuuopettajia on valittava vähintään yksi per yläkoulu ja alakoulu ja opettajien edustajia yksi per luokkataso. 2. Rehtori tai muu koulun johtaja pyytää jokaisen luokan omaa opettajaa nimeämään yhden oppilaista luokan vastuuoppilaaksi. 3. Rehtori tai muu koulun johtaja lähettää kyselyn oppilaiden vanhemmille kiinnostuksesta osallistua Pudotuspelit vanhempien kanssa -vaiheeseen. Rehtori valitsee ilmoittautuneista vanhemmista kahdeksan arpomalla. 4. Vastuuopettajat tekevät ennen vastuuoppilaiden perehdytystä: - Muodostavat vastuuoppilaista tiimit. Nuorimmat oppilaat tarvitsevat omiin tiimeihinsä vanhempia oppilaita tuekseen. - Laativat jokaiselle tiimille aikataulut. - Huolehtivat, että jokaiselle luokalle on varattu oma ideavihko luokkatunnuksineen. 5. Vastuuopettajat perehdyttävät vastuuoppilaat. - Vastuuoppilaille annetaan konsepti, ideavihko, aikataulu sekä kerrotaan tiimit. - Vastuuopettaja ohjeistaa oppilaita ideavihon säilytyksestä, käytöstä ja merkityksestä. Ideavihkoja tulee säilyttää koulun tiloissa, jolloin ne ovat aina vastuuoppilaiden

käytettävissä. Ideavihkoon kirjataan luokan oma idea ja ideaa tukevat perustelut tehtävien edetessä. Vihon avulla idea ja sen perustelut pysyvät tallessa ja aina mukana. - Laaditaan motivointipuhe tai sen aihio kunkin koulun omista lähtökohdista käsin. - Suunnitellaan idealaatikoiden askartelu ja sijoitus. Huomioidaan, että idealaatikoissa on luokkatunnukset. - Tehdään idealaput tai tiimille annetaan vastuuopettajan valmiiksi tulostamat idealaput. Yksi idealappu per oppilas. Idealapussa on oltava luokkatunnus. Idealappuun ei kirjoiteta nimeä eikä perusteluita idealle. 1.2 Pelin virallinen aloitustilaisuus Koko koulu kutsutaan koolle. Rehtori tai muu koulun johtaja pitää motivointipuheen omin sanoin koululle ja julistaa pelin virallisesti aloitetuksi. Puheen tulee sisältää millä tavoin ja koska voittajaideat julkistetaan ja palkitaan. Tämä on motivoinnin kannalta tärkeää. Viimeiseksi rehtori tai muu koulun johtaja esittelee pelilaudan, ja kertoo mihin se sijoitetaan. Pelilaudalta voidaan seurata pelin vaiheita. Tilaisuuden johdosta kaikki tietävät, miksi vastuuoppilaat tulevat luokkaan idealaatikon kanssa ja mikä on pelin tarkoitus. Puheen jälkeen esitellään vastuuopettajat. Vastuuopettajat allekirjoittavat virallisen vastuuopettajasopimuksen. Samalla oppilaille ja opettajille tulee selväksi, ketkä ovat vastuuopettajia ja tietävät, kenen puoleen voi kääntyä peliin liittyvissä kysymyksissä. 1.3 Ideointi 1. Tiimin jäsenet vievät yhdessä idealaatikot omiin luokkiinsa. Vastuuoppilaat esittävät aikaisemmin vastuuopettajan kanssa yhdessä laatimansa motivointipuheen. Motivointipuheen avulla oppilaat tietävät mitä ja miksi idealappuihin on tarkoitus kirjoittaa. 2. Idealaatikko on luokassa viikon ajan. Jokaisella oppilaalla on yksi idealappu, johon hän kirjoittaa yhden idean ja laittaa tämän ideansa idealaatikkoon. 3. Jokainen luokka valitsee keskuudestaan viisi oppilasta, jotka keräävät luokista idealaatikot pois ja lajittelevat oman luokkansa samankaltaiset ideat omiin pinoihinsa sekä valitsevat toteutuskelpoisimmat viisi ideaa, jotka pääsevät seuraavaan vaiheeseen. 4. Tarvittaessa oppilaita voi avustaa vastuuopettaja.

1.4 Ideoiden pudotuspelit oman luokan kesken 1. Ideat karsitaan luokittain yhteen jatkoon pääsevään ideaan Näkökulmavuorottelu -tehtävän avulla. 2. Vastuuoppilas johtaa Näkökulmavuorottelu -tehtävää. Luokanopettaja auttaa kirjaamalla perusteluja taululle. 3. Näkökulmavuorottelu -tehtävä Tuolit laitetaan ympyrämuotoon ja oppilaat istuvat tuoleille. Valittuja viittä ideaa mietitään yhdessä 2-3 minuuttia ja jokainen saa sanoa vapaasti, mitä ideasta tulee mieleen. Kierroksia voi järjestää esimerkiksi niin, että ideaa mietitään vahvuuksien ja heikkouksien näkökulmista. Edellä mainituista kierroksista opettaja kirjaa kaikille näkyväksi muistiinpanoja taululle. Muistiinpanoja kirjataan jokaisesta ideasta. Oppilaat antavat jokaiselle idealle arvosanan keskustelun lopuksi, esimerkiksi asteikolla 1-5. Parhaimman arvosanan kerännyt idea valitaan luokan ideaksi. Tehtävän kesto: 45min 4. Vastuuoppilas kirjoittaa voittajaidean ja sen perustelut luokan omaan ideavihkoon. Perustelut matkaavat idean mukana ideavihossa. On tärkeää, että idea perusteluineen tulee välittömästi kirjattua. Luokanopettaja auttaa tarvittaessa. 5. Jokaisella luokalla on yksi jatkoon menevä idea. 1.5 Ideoiden pudotuspelit opettajien kanssa 1. Ennen pudotuspeliä: Kaikki ideat laitetaan esille opettajien huoneeseen, ala- ja yläkoulun ideat on pidettävä erillään. Opettajat äänestävät tukkimiehen kirjanpidolla tai valitsemallaan tavalla mielestään alakoulun parhaimman ja yläkoulun parhaimman idean. Jokaisella opettajalla on yksi ääni. Opettajien antamat äänet on otettava huomioon pudotuspelissä ja opettajien edustajille toimitetaan äänestyksen tulos ennen pudotuspeliä. 2. Ennen pudotuspeliä:

Vastuuoppilaat tekevät valmiiksi kaksi idealappua per idea ennen pudotuspelejä. Toinen idealappu luokkien edustajille ja toinen opettajien edustajille. Idealaput ovat oppilailla eriväriset kuin opettajilla. Idealaput tulee voida kiinnittää helposti taululle, esimerkiksi Post-It -laput. 3. Alakoulu ja yläkoulu käsittelevät kukin omat jatkoon päässeet ideansa erikseen Ideoiden liikennevalojärjestely -tehtävän mukaisesti. Pudotuspeleihin ei osallistu kaikki opettajat vaan aikaisemmin valitut opettajien edustajat. 4. Ideoiden liikennevalojärjestely -tehtävä Ideoiden arvioiminen liikennevalojen mukaan: vihreä tai punainen Taululle kirjataan liikennevaloryhmät. Vastuuoppilaat esittelevät ideat tiimeittäin ideavihkoa hyödyntäen. Kun idea on esitelty, vastuuoppilaat keskustelevat ideasta lyhyesti ja päättävät kumpaan väriin, vihreään vai punaiseen, sijoittavat idean. Oppilaiden idealappu kiinnitetään taululle. Tämän jälkeen opettajien edustajat keskustelevat lyhyesti ja päättävät kumpaan, vihreään vai punaiseen, sijoittavat idean. Opettajien edustajien päätöstä sitoo kaikkien opettajien aikaisempi äänestyksen tulos siten, että eniten ääniä saanut idea on laitettava vihreälle. Opettajien idealappu kiinnitetään taululle. Näin edetään idea kerrallaan. Tehtävän kesto: 45min 5. Jäljelle jääneistä ideoista äänestetään alakoulun neljä parasta ideaa ja yläkoulun neljä parasta ideaa vaaliäänestyksellä. 6. Vaaliäänestys Vihreät ideat numeroidaan ja vastuuoppilaat sekä opettajien edustajat kirjoittavat lapulle sen numeron, mitä ideaa haluavat äänestää. Äänet lasketaan. Neljä ala- ja neljä yläkoulun eniten ääniä saanutta ideaa valitaan jatkoon. 7. Vastuuoppilaat ottavat talteen valittujen kahdeksan idean ideavihot ja kirjoittavat yhdessä opettajien edustajien kanssa keskusteluissa syntyneet perustelut kunkin idean ideavihkoon.

Vain ne ideavihot jäävät jäljelle, joiden ideat ovat valittu jatkoon. Vain näiden ideoiden perusteluja täydennetään. Koulu voi itse päättää, mitä pelistä pudonneille ideoille tehdään. 1.6 Ideoiden pudotuspelit vanhempien kanssa 1. Ideoita on jäljellä kahdeksan. Kaikki ideat laitetaan vanhempien nähtäville ja vanhemmat saavat äänestää koulun valitsemalla tavalla, esimerkiksi viemällä ideat Wilma-järjestelmään tai laittamalla koulun nettisivuille äänestyslomakkeen. Vanhempien antamat äänet on otettava huomioon pudotuspelissä ja ne toimitetaan tiedoksi vanhempien edustajille ennen pudotuspelejä. 2. Vastuuopettaja valitsee vastuuoppilaista kahdeksan, joista jokainen valmistautuu kertomaan yhden idean vanhemmille. Vastuuopettaja on mukana tilaisuudessa johtamassa puhetta ja ottamassa aikaa. 3. Ideat esitetään kahdeksalle etukäteen valitulle vanhemmalle koululla järjestettävässä tilaisuudessa Minuuttikierros-tehtävän avulla. 4. Minuuttikierros-tehtävä Puheenvuorokierros, jossa jokainen vastuuoppilas ilmaisee ajatuksensa ideasta ja sen toimivuudesta. Jokaisella on tasan minuutin puheenvuoro. Puhujaa ei saa keskeyttää minuutin aikana. Toisen puheenvuoroja ei kommentoida kesken kaiken. Minuutista pidetään tarkasti kiinni, jotta se pakottaa esittäjän tiivistämään asiansa. Vastuuopettaja ottaa aikaa. Puheenvuoro vaihtuu, kun minuutti on kulunut. 5. Tämän jälkeen jokainen vanhempi valitsee mielestään parhaan idean. Valittu idea perustellaan samaisen Minuuttikierroksen avulla. Vastuuopettaja tai joku vastuuoppilaista kirjaa vanhempien esittämät perustelut ideoista ylös kaikille nähtäviksi. 6. Paikalla olevat vanhemmat valitsevat kaksi ideaa johtoryhmälle vietäväksi. Kolmas idea on vanhempien äänestyksessä parhaimmaksi valittu.

1.7 Ideoiden esitys johtoryhmälle 1. Vastuuopettaja valitsee kolme vastuuoppilasta esittämään valitut kolme ideaa koulun johtoryhmälle Ideaväittely -tehtävän avulla. 2. Valitut vastuuoppilaat harjoittelevat etukäteen keskustelun kulkua ja näin määrittävät samalla keskusteluun kuluvan ajan. Vastuuoppilaat käyttävät hyväkseen ideavihkoihin kirjattuja perusteluita. 3. Ideaväittely tehtävä Kolme vastuuoppilasta esittävät ennalta harjoitellun keskustelun ideoiden hyvistä puolista johtoryhmän edessä. Johtoryhmä seuraa keskustelua kommentoimatta. Keskustelua käydään ennalta sovittu aika. Tämän jälkeen johtoryhmä reflektoi keskustelun herättämiä ajatuksia vastuuoppilaille. Vastuuoppilaat osallistuvat keskusteluun vain, jos haluavat tarkentaa tai selventää sanomaansa. Lopuksi käydään yhdessä lyhyt yhteenveto ideoista. 2 Julkistaminen ja palkitseminen Koulu julkistaa kolme parasta ideaa ja luokat, jotka ovat ne keksineet. Luokat palkitaan koulun valitsemalla tavalla. Johtoryhmä päättää, miten ideoita hyödynnetään koulussa tulevaisuudessa.

3 Aikataulu Jotta aikataulua osataan tulkita, täytyy tuntea ja ymmärtää konseptin sisältö. Aikataulussa olevat värisymbolit tulevat konseptin tehtävien vaiheista. Aikataulussa olevat viikot määrittelevät sen paljonko on aikaa suunnitella ja tehdä kyseinen kokonaisuus. Itse tehtävät ovat usein oppituntien mittaisia. 4 Vastuuopettajasopimus

Vastuuopettajasopimus Minä sitoudun toimimaan Kehitetään oppimista yhdessä pelin vastuuopettajana ja hoitamaan tehtävään liittyvät askareet innokkaasti ja huolellisesti. Paikka Aika Allekirjoitus