Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008
Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT... 3 2.1 LÄHTÖTILANNE... 3 2.2 TILANNE RAKENTAMISEN JÄLKEEN... 4 2.3 LASKELMAT... 5 2.4 PÄÄTELMÄT... 5 3 HELSINGIN JA VANTAAN KAUPUNKIEN KOMMENTTEJA... 6
Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 3 (6) 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tämä hulevesiselvitys koskee suunnitteilla olevan Vantaan Porttipuiston liikekeskuksen tonttia. Selvityksen tarkoituksena on arvioida, onko tontin pohjoispuolella Kehä III:n alittava rumpu riittävä rakentamisen jälkeen syntyville hulevesimäärille. Kuva 1. Tontti sijaitsee Kehä III:n, Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välisellä rakentamattomalla alueella. 2 HULEVESIMÄÄRÄT 2.1 Lähtötilanne Nykyisellään tontti on luonnontilainen metsätontti, jonka pinta-ala on n. 5,4 ha. Pääosa tontista (n. 4 ha) on tasaista tai hyvin loivasti viettävää. Kaakkoiskulmassa maasto kohoaa jyrkemmin eteläpuoliselle mäelle.
Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 4 (6) Tontin halki virtaa avo-oja, jonka itäinen haara tuo vettä Vanhan Porvoontien alitse Kalkkikallion alueen itälaidasta. Etelästä virtaa vettä Helsingin kaupungin puolelta viereiseltä teollisuus- ja liikerakennusalueelta sekä sen viereisiltä kallioisilta mäiltä. Tontin ulkopuolisen kertymisalueen pinta-alaksi on arvioitu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja karttatarkastelun perusteella noin 77 ha. Hulevedet alittavat Kehä III:n rummulla ja jatkavat tien pohjoispuolella avoojassa. Rummun halkaisija on maastossa tehdyn mittauksen mukaan varmistunut 1200 mm. Kuva 2. Ilmakuva tontista. (lähde: Vantaan kaupungin karttapalvelu) 2.2 Tilanne rakentamisen jälkeen Liikekeskuksen rakentamisen jälkeen tontin pinta-alasta on kattoalaa noin 1,6 ha, asfaltoitua aluetta noin 2,3 ha sekä viherkaistoja ja metsäaluetta noin 1,5 ha.
Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 5 (6) 2.3 Laskelmat Liikekeskuksen tontilta tuleva virtaama on laskettu käyttäen viiden vuoden mitoitussadetta, jonka kesto on 20 min ja intensiteetti 103 l/s/ha. Alueen keskimääräiseksi valuntakertoimeksi on arvioitu ennen rakentamista 0,12 ja rakentamisen jälkeen 0,70. Muualta tulevien hulevesien virtaama on laskettu käyttäen viiden vuoden mitoitussadetta, jonka kesto on 60 min ja intensiteetti 50 l/s/ha. Alueen keskimääräiseksi valuntakertoimeksi on arvioitu 0,13. Virtaamalaskennassa on huomioitu yli 10 minuutin virtausajan vaikutus eli huleveden varastoituminen kertoimella 0,9. Taulukko. Virtausmäärien muutos Tontilta tulevat hulevedet Virtaama [l/s] Tontin ulkopuoliset hulevedet Kokonaismäärä Ennen rakentamista 67 500 433 Rakentamisen jälkeen 389 822 Käytetyt valuntakerrointen arvot: katot 1,0 asfalttialueet 0,9 pientaloalue 0,2-0,25 teollisuus- ja liikerakennusalue 0,35 kalteva metsäalue 0,2 tasainen metsä- tai viheralue 0,07-0,1 2.4 Päätelmät Tontin tiivis rakentaminen tulee lisäämään tarkasteltavalle tierummulle tulevien hulevesien määrää noin puolitoistakertaiseksi ja nopeuttamaan vesien kertymistä rummun yläpuoliseen laskuojaan. Tämä sekä tontin sijainti Kehä III:n alittavan rummun välittömässä läheisyydessä saattaa aiheuttaa laskuojan tulvimisriskin. Suositeltavaa on, että tontin kuivatusta suunniteltaessa tehdään tarkempi hulevesitarkastelu ja tarvittaessa tehdään hulevesien määrää vähentäviä tai niiden liikkumista hidastavia ratkaisuja. Rummun korkeustaso ja kaltevuus on tarkastettava ennen kuin pystytään tarkemmin arvioimaan rummun riittävyys rakentamisen jälkeisille hulevesimäärille.
Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 6 (6) 3 HELSINGIN JA VANTAAN KAUPUNKIEN KOMMENTTEJA Helsingin kaupungilla on valmistumassa hulevesistrategia, jossa pyritään hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen käsittelyyn ja hidastavaan ja viivyttävään eteenpäin johtamiseen. Tavoitteena on, että parkkipaikka-alueita ei viemäröitäisi suoraan ojaan, vaan pyrittäisiin vedet johtamaan ensin alueita ympäröiville viherkaistoille, jotka hidastavat virtausta ja puhdistavat hulevettä. Viherkaistoilta eteenpäin vesi johdetaan mieluiten avoimissa järjestelmissä. Rumpujen mitoituskin riittää silloin paremmin, kun kaikki sadevedet eivät tule kerralla ojaan. Vantaan kaupungilla on myös tarkoitus laatia oma hulevesistrategia. Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 20.1.2004 sanotaan: Laajat asvalttikentät ja logistiikkahallien katot muodostavat runsaasti pintavalumaa, joka lisää sadeaikana tulvia ja toisaalta kuivina aikoina vaikuttaa virtaamien loppumiseen. Vesistöjen kannalta olisi tärkeää tasata virtaamia esimerkiksi istutusalueiden ja täyttöalueiden avulla. Vantaalla on jo voitu todeta, että laajat asfaltoinnit ja muut pintavesien johtamiset ovat aiheuttaneet voimaakaita muutoksia valumiin. Hulevesien kokonaisvaltaiseen suunnittelun merkitys korostuu tulevaisuudessa ja osana hulevesien hallintaa tulee jatkossa puistosuunnitelmien yhteydessä harkita maisemaan hyvin sopivien tasausaltaiden rakentamista.